SuomenPalloliitto

Vapaa kuvaus

Suomen Palloliitto vastaa maamme kaikesta jalkapallo- ja futsaltoiminnasta ja sen kehittämisestä. Missiomme on tarjota jalkapalloa jokaiselle. https://www.palloliitto.fi/

Aloituksia

0

Kommenttia

82

  1. Lämpimät kiitokset Palloliiton puolesta kaikille keskusteluun osallistuneille ja kokemuksistaan kertoneille. Todella arvokasta kuulla tosielämän kokemuksia.

    Keskustelu aiheesta Palloliiton kanavissa jatkuu. Oikein hyvää toukokuun jatkoa kaikille ja hyviä kokemuksia kentille!
  2. Kiitos keskusteluun osallistuneille. Olette jakaneet tärkeitä ajatuksia lasten ja nuorten jalkapallon kehittämiseen. Saimme runsaasti lisää informaatiota arjen kokemuksista tasoryhmien toteuttamiseen liittyen. Tätä tietoa hyödynnämme lasten valmentajien kehittämisessä ja kouluttamisessa. Hyvää futiskesää kaikille! - Jani
  3. Hyvä fiilis jäi! Savu nousi päästä, kun koko neljän tunnin ajan sai pohtia ja näpytellä vastauksia. Eli odotetun aktiivista oli!

    Kertyneitä kokemuksia ja kysymyksiä hyödynnetään varmasti ainakin lasten valmentajien koulutuksen sisällöissä, mutta myös seuravierailuilla, kun sparrailemme kunkin seuran toimintaa ja tekemistä. -Teemu
  4. Hei!

    Oli ihan mahtavaa keskustella kaikkien kanssa! Iso kiitos kaikista nostoista, kommenteista, kysymyksistä, positiivisista esimerkeistä ja ehdotuksista!

    Keskustelu varmasti jatkuu tämän(kin) jälkeen Palloliiton toiminnassa.

    Tässä vielä koottuna keskeisimpiä nostoja ja linkkejä tästä keskustelusta:

    * vältetään nimeämästä ryhmiä harrasteryhmiksi tai muiksi valmiiksi tiettyyn muottiin ohjaaviksi. Kaikki pelaavat jalkapalloa!
    * avoin viestintä ja vuorovaikutus on keskeinen asia tasoryhmien tekemisessä ja käyttöönottamisessa
    * tasoryhmien tarkoitus on luoda sopivaa kehittymisen haastetta sekä onnistumisen elämyksiä kaikille
    * on tärkeää huomioida pelaajien kohtaaminen sekä tasoryhmien perusteissa että niissä tapahtuvissa muutoksissa
    * vanhempien rooli pelaajan kanssa keskusteluista urheilusta, sitkeyden tärkeydestä ja harjoitusmahdollisuuksien luomisessa keskeistä
    * Kannattaa nauttia jalkapallosta! Ja panostaa sitkeään omatoimiseen harjoitteluun sekä muuhun liikkumiseen ja täysillä yrittämiseen treeneissä ja peleissä!

    https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/tama-on-koko-suomalaisen-jalkapallon-ja-futsalin-strategia

    https://www.datocms-assets.com/62562/1683009775-spl_valmennuslinja_2023.pdf

    https://www.palloliitto.fi/harrastaminen/vinkit-pelaajien-vanhemmille/lapsesi-harrastuksen-tukeminen

    https://tutkimustietokanta.palloliitto.fi/ (hae esim. hakusanoilla tasoryhm tai tasojouk)

    https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/asiaton-huutelu-kuriin-fair-play--vastaavat-turvaamaan-ilmapiiria-lasten-ja-nuort

    https://www.palloliitto.fi/whistleblower
  5. Kuvaamasi tilanne on aika yleinen pienten tai keskisuurten seurojen joukkueissa, joissa on "poikkeuksellisen" terävä kärki ja jonka valmentaminen on valmentajien kannalta todella motivoivaa.

    Näissä tapauksissa usein syntyy haasteita, kun pelaajat vanhenevat - joukkueet siirtyvät isompiin pelimuotoihin (5v5 -> 8v8 -> 11v11) samalla, kun tulee luonnollisesti lopettamisia ja jotkut pelaajat valitsevat aivan muita lajeja/harrastuksia. Äkkiä huomataan, ettei pelaajia ei olekaan tarpeeksi, ja tapahtuu joukkueen suorituskyvyn selvä taantuma.

    Jokaiselle lapselle tulisi jo lähtökohtaisesti tarjota hyvää valmennusta. Mutta valmentajien tulisi myös motivoitua valmentamaan isompaa ryhmää laadukkaasti jo senkin takia, että joukkueen tulevaisuus olisi turvattu mahdollisimman pitkälle. -Teemu
  6. Hei!

    Valmennuslinja:
    " OMAA TASOA HAASTAVAT TAVOITTEET, KOKONAISHARJOITTELUN MÄÄRÄ JA LAATU SEKÄ ERIYTTÄMINEN IKÄ- JA KEHITYSVAIHEESEEN SOPIVALLA TAVALLA KESKIÖSSÄ "
    https://www.datocms-assets.com/62562/1683009775-spl_valmennuslinja_2023.pdf

    Lisäksi tästä keskustelusta 4:n tunnin ajalta löytyy paljon ohjausta laadukkaaseen tasoryhmien muodostamiseen :)

    Keskustelu myös varmasti jatkuu!

    - Markus
  7. Hei! Kaikessa lasten valmennustoiminnassa tasosta riippumatta monipuolisuus on tärkeää. Erilaisten ärsykkeiden tarjoaminen ja mahdollistaminen on positiivinen asia. Jalkapalloharjoituksissa toivottavaa olisi, että siellä kentällä on reilusti pelinomaista liikettä ja toistoja eikä pelkää tötsien kiertämistä. -Jani
  8. Vastaan poikien osalta, koska toimin pojissa aluevalmentajana.

    Meillä on viisi aluevalmentajaa, jotka kattavat koko Suomen. Jokaisen aluevalmentajan pitää oppia tuntemaan koko kyseisen ikäluokan kilpataso omalla alueellaan. Esimerkiksi minä olen nyt talven ja kevään 2024 ajan tehnyt pelaajatarkkailua P14 Liigan ja P14 Ykkösen otteluissa, ja ikäluokan näillä tasoilla pelaavat 14 joukkuetta alkavat olla ihan kohtuullisesti "hallussa". Tsekkaan vielä Kakkosen tasolta muutamat yksittäiset pelaajat ennen kesäkuussa tehtäviä Huuhkajaturnauksen pelaajavalintoja. Toki pelaajatarkkailu jatkuu turnauksen jälkeen, koska pelaajat kehittyvät eri tahtiin.

    Ikäluokan ensimmäinen iso valtakunnallinen tapahtuma on kesäkuun Huuhkajaturnaus, joka kulki aiemmin nimellä Pohjola Cup ja Piirijoukkue Cup.

    Tapahtumaan kutsutaan 240 pelaajaa koko Suomesta. Tämän jälkeen alkaa aluetoiminta ed. mainituilla viidellä alueella. Aluetoiminnassa järjestetään päivän mittaisia leirejä noin kerran kuudessa viikossa. Alueleirit ovat pelaajille henkilökohtaisia tasonmittaustapahtumia (pelaaja saa selville vahvuuksia ja kehityskohteitaan normaalia vähän kovemmassa ympäristössä) sekä pelaajatarkkailutapahtumia alue- ja maajoukkuetoimintaa varten.

    Alue- ja maajoukkuetoimintaa järjestetään rinta rinnan, ja jokaiseen tapahtumaan pelaajat valitaan aina erikseen. Eli mikään ryhmä ei ole koskaan "kiinteä", vaan esimerkiksi maajoukkueeseen voi päästä missä tahansa vaiheessa, vaikka pelaaja ei olisi esimerkiksi ollut mukana Huuhkajaturnauksessa.

    Aluetoiminta kestää puolitoista vuotta (kasiluokan kesästä ysiluokan jouluun) ja siinä on mukana 400-500 eri pelaajaa koko Suomesta. U15 maajoukkueessa tuon puolen toista vuoden aikana pelaa noin 40-50 eri pelaajaa noin reilussa kymmenessä maaottelussa.

    Aluetoiminnan päätyttyä ikäluokalla jatkuu U16 maajoukkuetoiminta, jonka rinnalle saamme toivottavasti entistäkin laajempaa FUTURE-maajoukkuetoimintaa jo lähitulevaisuudessa.
  9. Hei!

    Hyvä, konkreettinen aloite! Huomioitu.

    - Markus
  10. Hei!

    Maajoukkueen taso on seurausta todella monesta erilaisesta asiasta tässä kompleksisessa jalkapallomaailmassa.

    Meillä on ajanjakso suomalaisessa jalkapallossa jolloin ei ollut tasoryhmiä pitkään aikaan ja nyt tasoryhmiä on käytetty onnistuneesti ja vähemmän onnistuneesti. Näitä aikakausia voidaan vertailla tutkimusten kautta.

    Näkisin, että kokonaan siirtyminen pois tasoryhmistä heikentäisi Suomen maajoukkueen menestymisen todennäköisyyksiä. Niitä parantaisi taas tasoryhmien käyttäminen osaavammin sekä monen muun jalkapalloon liittyvän asian kehittyminen.

    Merkittävimmin vaikuttaisi koko liikuntamäärien kasvattaminen merkittävästi isommiksi ja omatoimisen harjoittelun merkittävä lisääntyminen Suomessa.

    - Markus
  11. Tässä muutamia nostoja... Vanhempien arjessa kohtaaminen, systemaattisesti toteutetut "vanhempainvartit" joukkueen arjesta ja toiminnasta, toimintatavoista ja pelisäännöistä sopiminen heti kauden alussa ja reflektointi myös näistä, yhteistoiminnan järjestäminen vanhemmille ryhmäyttää myös perheitä ja edistää siten positiivista vuorovaikutusilmapiiriä... -Jani
  12. Hei!

    Tässä olisi hyvä toimintatapa mm. monelle seuralle käyttöönotettavaksi. Voimme myös Palloliittona miettiä voidaanko tätä mahdollisuutta hyödyntää jossain kilpailutoiminnassamme.

    - Markus
  13. Palloliiton strategiasta 2025-2028 voi tarkastella tiedolla johtamisen jatkuvasti kasvavaa merkitystä https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/tama-on-koko-suomalaisen-jalkapallon-ja-futsalin-strategia

    Tavoitteena on hyödyntää erilaista tietoa jalkapallon organisointiin sekä kehittämiseen.

    RAE:n suhteen on tärkeää edelleen synnyttää tietoisuutta ja sen pohjalta toimintatapoja mm. seuroissa. Kun tällä hetkellä pelaajien sijoittuminen joukkueisiin perustuu alussa hyvin pitkälti syntymävuoteen, niin samana vuonna syntyneillä pelaajilla on osaamiseroja, joka johtaa usein pelaajien syntymäkuukausien painottumiseen alkuvuoteen. Konkreettisimpia asioita ovat tällä hetkellä asian nostaminen esiin eri koulutuksissa ja foorumeissa. Tärkeää jatkaa tutkimista ja erityisesti toimivien toimenpiteiden etsimistä.

    - Markus
  14. Nykyisessä valmentajakoulutuksessamme korostuu hyvinkin paljon valmentajien erilaiset vuorotusvaikutustaidot monella eri koulutustasolla ihan startista lähtien.

    Mutta luonnollisesti ihmisillä on erilaiset valmiudet toimia vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

    Kiitos, että jaoit perheenne kokemuksen! Sen avulla saimme tärkeän aiheen esille, mikä toivottavasti havahduttaa valmentajia asian tärkeyden suhteen. -Teemu
  15. Hei! Yleisemminkin ottaen on ihan hyvä tapa, että seuran sisällä pelataan keskinäisiä otteluita. Sillä saa otteluvastetta helposti ja tehokkaasti järjestettyä lisää. Pelaajille matsit on hyvä mahdollisuus näyttää osaamistaan ja myös valmentajat näkevät kaikki pelaajat yhdessä ja näkevät heidän kehittymistään. Toivottavaa olisi, että eri ryhmien valmentajat käyvät aktiivista vuoropuhelua ja myös ovat läsnä seuraamassa kaikkien ryhmien harjoittelua ja pelaajia, jotta kehittymisen tuki ja seuranta ei rajoitu ainoastaan näihin sisäisiin pelikohtaamisiin. - Jani
  16. Viisi vinkkiä!

    1) Seura/joukkue/valmentaja tekee kyselyn pelaajalle (jos perheelle, niin pelaaja vastaa, vanhemmat tukee) kauden alussa, jonka kautta oppii tuntemaan pelaajaa / perheen --> käydään keskustelu jossain vaiheessa alkukautta sen pohjalta

    2) Kauden aikana järjestettävät pelaajakeskustelut 2-3 kertaa kaudessa, jossa tarkastellaan pelaajan vahvuuksia ja mahdollisuuksia kehittyä

    3) Kauden aikana tavataan vanhemmat a) kauden alussa --> seuran toimintatavat käydään läpi b) kauden puolessä välissä tilannekatsaus ja infotaan jo seuraavasta kauden vaihteesta

    4) Tehdään kausittain tyytyväisyyskysely, joka puretaan myös - ainakin lyhyesti

    5) Molemminpuolinen kunnioittava käyttäytyminen ja toisen roolin arvostaminen
  17. Moi! Poikien ja tyttöjen ensimmäiset maajoukkueet kootaan tällä hetkellä sen vuoden syksyllä, kun pelaajat täyttävät 14 vuotta eli ovat kasiluokkalaisten ikäisiä. Tulevana syksynä alkaa 2010 syntyneiden maajoukkuetoiminta (alueellisesti ja valtakunnallisesti).
  18. Hei!

    Kustannukset puhuttavat!

    Puhuimme jo tuolla aiemmin että "on vain jalkapalloa" ja "olisi hyvä että olisi vain yksi taso pelata jalkapalloa".

    Seurassanne on kuitenkin käsittääkseni kilpa- ja perustoiminta. Ja jos luen oikein, niin kustannukset vanhemmille ovat samat, mutta toinen toiminta saa vähemmän vastinetta.

    Seurat ovat itsenäisiä yhdistyksiä, jotka voivat toimia omien ry:n sääntöjensä mukaisesti, jolloin on mahdollista kohdentaa seuran resursseja sovittuihin kohtiin toimintaa.

    Seurat ovat todella erilaisia kustannusrakenteissaan sekä tavoissaan rahoittaa toimintaansa. Otamme pohdintaan voimmeko rakentaa jotain ohjeistuksenomaisia kustannusraameja ymmärryksen kehittämiseksi. Idea on hyvä, joskin haastava näistä syistä.

    Tässä tilanteessa voitte keskustella seuranne kanssa sekä tarkastella muiden mahdollisten seurojen toimintatapoja kustannusten suhteen.

    - Markus
  19. Viivajuoksut olivat klassikkotreeni myös omina junnuvuosinani, mutta toivottavasti nykyään niissä on jo mahdollisimman paljon pallo mukana ;)

    Olet täysin oikeassa, että monet harjoitukset on hyvä tehdä koko joukkueen kera - monen eritasoisen pelaajan kesken. Esimerkiksi pallo ja pelaaja -harjoitukset on todella tärkeäkin tehdä eritasoisten pelaajien kesken, koska silloin pelaajat oppivat toisiltaan. Mallioppiminen on tehokasta, kun halutut suoritukset näyttää ne jo hallitseva vertainen pelaaja eikä aikuinen. Muutenkin eri tasoilla pelaavia pelaajia kannattaa sekoitella harjoituksissa mahdollisimman paljon, jotta ei tapahtuisi tuota kuvaamaasi "jengin jakautumista". /Teemu
  20. Hei.

    Kommentissasi oli paljon dilemmoja, joihin nykyinen ja myös 2025-2028 strategiamme vastaa: https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/tama-on-koko-suomalaisen-jalkapallon-ja-futsalin-strategia

    Panostamme mm. osaavan valmennuksen lisäämiseen, mahdollistaviin olosuhteisiin ja tavoiteohjautuviin seuroihin.

    Olet tunnistanut hyvin haasteita ja näemme myös Future -toiminnan kehittämisellä mahdollisuuksia.

    Oliko joku erityinen kohta, jota haluaisit kuulla tarkemmin?

    Tampereella on jo kaksi jalkapallohallia ja 4 lämmitettävää tekonurmea, jotka tasaisesti ovat tyhjänä myös talvella, vaikka ovat sulana. Varmasti mahdollisuuksia on toiminnan laajentamiseen tai muiden kuin kilparyhmien toiminnan kehittämiseen jälleen paremmin kuin aiemmin.

    - Markus
    21. 1 / 5
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt