SuomenPalloliitto
Suomen Palloliitto vastaa maamme kaikesta jalkapallo- ja futsaltoiminnasta ja sen kehittämisestä. Missiomme on tarjota jalkapalloa jokaiselle. https://www.palloliitto.fi/
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 82 kommenttia
- Joukkuelajissa on välillä haastavaa saada juuri sillä kertaa kaikille juuri sopiva tapahtuma. Voihan olla että ylhäältä on otettu pelaajia alemmas juuri saamaan esim. onnistumisia, jos pelit ylempänä ovat olleet liian kovia. Tätä kautta se voi myös tuoda osalle alemman sarjatason pelaajista uuden, kovemman mutta sopivan haasteen.
Kilpailusäännöissä näitä on rajoitettu sarjasta riippuen n. 3-4:n pelaajan ryhmään, jotka voivat siirtyä pelaamaan alemmas.
Totta kai on mahdollista että nämä eivät aina palvele kaikkia ottelussa olevia pelaajia mutta esimerksi yllä olevan kaltaisia tapoja tehdään paljon osana pelaajakehitystä. - Kiitos kokemuksen jakamisesta ja ihana kuulla, että pelaamisen ilo on löytynyt. Asiantuntijamme vastaa sinulle pian:)
- Moi! Jalkapallossa pelaaja-ammattilaiseksi asti eteneminen on hyvin haastavaa ihan kaikille - myös kilpatasolla lapsi- ja nuoruusvaiheessa pelaaville pelaajille. Mutta on mahdollista, että ammattilaiseksi asti etenee, vaikka ei pelaisi koko ajan oman ikäluokkansa korkeimmilla tasoilla juniorisarjoissa. Huuhkajien keskuspuolustaja, Saksassa ammatikseen pelaava Robert Ivanov, on hyvä esimerkki pelaajasta, joka juniorivuosinaan pelasi myös alemmilla tasoilla.
Tälle 13-vuotiaalle sanoisin, että harjoittele todella paljon pallon kanssa, kun kerran intoa piisaa! Opettele käsittelemään palloa sujuvasti molemmin jaloin, hio molempien jalkojen ensimmäistä kosketusta ja potkutekniikkaa. Pelata pitää paljon. Sinun pitää pelata oman seurasi joukkueissa, mutta myös muuten joukkuetoiminnan ulkopuolella. Yritä järjestää puistopelejä tai mene vastaaviin rohkeasti mukaan. Joka päivä kun olet pallon kanssa ja pelaat paljon -> kehitystä tapahtuu varmasti. Aika sitten näyttää minne asti pelaajana pääset, mutta matka on tärkein! -Teemu - Hei!
Harmillista kuulla kilpajoukkueesta tippumisesta kun selkeästi pelaajan motivaatio oli pysyä ryhmässä. Mukava on taas kuulla kuinka hyvin valmentaja selvitti haastavan tilanteen! Paljon tsemmpiä teidän pelaajalle! Reittihän voi vielä viedä vaikka minne, jos intoa riittää tai sitten voi nauttia jalkapallosta tuolla tasolla.
Olisi tärkeää käydä ajoissa läpi, jos pelaaja on mahdollisesti tippumassa, jotta pelaaja voisi vielä muuttaa toimintaansa ja tavoitella kehittymistä. Sekä tietenkin käydä läpi perusteet sekä jatkamisen mahdollisuudet muissa joukkueissa tai seuroissa, jos tippuminen tapahtuu.
Toivottavasti kilpatasoa olisi tarjolla kaikille niille jotka sillä tasolla haluavat toimia! Joko omassa seurassa tai sitten lähellä olevassa.
- Markus - Iso kiitos viestistäsi! Otan kiinni muutamaan monista kysymyksistäsi. Olen kanssasi samaa mieltä, että tarvitsemme varsinkin nuoruusvaiheessa useampia erilaisia tapoja olla mukana jalkapallossa. Meillä on liian vähän tarjota toimintaa esimerkiksi nuorille, jotka haluaisivat vähän myöhemmällä iällä aloittaa jalkapallon. Toimintatapamme ovat liian usein tehty niin sanotusta kilpajalkapallon näkökulmasta, vaikka nuori haluaisi olla mukana vain liikkumisen ilosta. Tässä meillä on kehitettävää, ja tännekin voi heittää avauksia uusista mahdollisista toimintamalleista!
Huippufutiksen näkökulmasta haaskaamme varmasti potentiaalia. Nostosi fyysisesti myöhemmin kehittyvistä pelaajista on hyvä. Ilokseni voin todeta, että juuri potentiaalisten myöhemmin kasvavien tueksi olemme Palloliitossa käynnistäneet ja kehittämässä uutta ns. FUTURE-joukkuetoimintaa. Yhtenä tavoitteena on, että FUTURE-toiminta samalla lisäisi tietoutta aiheesta ja parantaisi sitä kautta seurojen toimintaa aiheen tiimoilta.
Hyviä nostoja! Toivottavasti osasin vastata ainakin johonkin kysymyksistäsi. -Teemu - Kiitos kysymyksestä, asiantuntijamme vastaa sinulle pian:)
- Koska sekä valmentajilla että vanhemmilla on yhteinen intressi auttaa ja tukea lapsen harrastamista ja lajissa kehittymistä, kannattaa vuorovaikutus olla avoin ja kaksisuuntainen. Valmentajaa auttaa, kun hän tuntee pelaajan ja myös hänen taustajoukkojaan. Perhettä puolestaan auttaa lapsen tukemisessa jos valmentajalla on mahdollisuus kertoa miten harjoittelu on sujunut, mihin asioihin voisi keskittyä omatoimiharjoittelussa jne. Valmentajille vinkiksi, että rakentakaa siltaa perheiden suuntaan ja vanhemmille vinkiksi, että kysykää rohkeasti aika ajoin miten lapsella harjoitukset ja pelit valmentajan mielestä sujuvat. Vuoropuhelun ei tarvitse raskaita "kalenteroituja menettelyitä", mutta ainakin oman kokemukseni mukaan muutama minuutti keskustelua aika ajoin auttaa molempia - perhettä ja valmentamista. - Jani
- Hei.
Tämä on aina ajankohtainen kysymys.... varmasti koska yhtä oikeaa vastausta ei ole.
Näyttää siltä (tietotarveselvityksemme perustella, joka julkaistaan kesän jälkeen) että lapsuus vaiheessa on erittäin keskeistä runsas liikkumisen määrä, mihin kuuluu omalla ajalla tai ohjatusti myös paljon muuta kuin jalkapalloa (jalkapallo kuuluu myös isossa määrin).
Tämän jälkeen huipputasolle päässeet pelaajat ovat pelanneet jalkapalloa tai luopuneet muista lajiesta kuka milloinkin itselleen sopia. Tässä ei ole yhtä selkeää ajankohtaa vaan yleensä aika, innostus, jaksaminen on vain loppunut ja urheilija päätynyt keskittymään yhteen lajiin (pitäen kiinni silti monipuolisesta harjoittelusta mm. lisääntyneen ohjatun oheisharjoittelun myötä).
Yleensä muista lajeista luopuminen on sijoittunut n. 10-14 -v., mutta on myös poikkeuksia että aiemmin tai myös myöhemmin. - Hei!
Jokaisen pelaajan polku on yksilöllinen, mutta hienoa että seuroissa on rakennettu pelaajapolkuja, jotka luovat rakenteita jotka ohjaavat seuran tavoittelemaan suuntaan.
Erittäin keskeistä olisi viestiä millainen pelaajapolku on, mihin se perustuu ja millaisia asioita se mm. edellyttää pelaajalta ja perheeltä. Tätä kauttahan pelaajapolku tulee paremmin käyttöönotetuksi käytännössä!
Avaisin pelaajapolkuja mm. kauden aloitusinfoissa (vanhempainkokous tms.) ja sen lisäksi erilaisilla tavoilla esim. pelaajille ja vanhemmille kauden aikana (mm. aikuiset huippupelaajat avaavat asioita nuoremmille ja vanhemmille avataan esim. pelaajan tukemista kotona.
- Markus - Moi! Ikävä kuulla, että valmentajat ovat käyttäytyneet noin. Jokaisen valmentajan tulisi osata perustella päätöstensä taustat ilman ylimielisyyttä. Oikein osaava valmentaja osaa muotoilla päätöksensä perustelut positiivisella otteella, joka parhaimmillaan johtaa pelaajan innostuksen kasvamiseen.
Kysymyksesi on haastava. Kotona kannattaa lähtökohtaisesti tukea pelaajaa jatkamaan sinnikkäästi parhaansa yrittämistä harjoituksissa ja peleissä sekä luottaa siihen, että näin toimimalla kehitystä tapahtuu ja sitä myöten tulee myös uusia onnistumisia. -Teemu - Hei. Arvokas pointti! Vanhemmilla on valtavan merkityksellinen rooli siinä, miten asioista puhutaan ja viestitään lapselle kotona. - Jani
- Hei.
Täältä löytyy erilaisia asioita jotka koskevat aihetta osittain:
https://www.palloliitto.fi/harrastaminen/vinkit-pelaajien-vanhemmille
- Markus - Hei.
Samaa mieltä että pelaajat kehittyvät parissa kuukaudessa, joten tasoryhmien on hyvä olla joustavia.
Alakouluikäisillä voi kuitenkin olla iso ero liikunnallisessa ja jalkapalloilullisessa osaamisessa, jos toinen on pelannut vuosia ja toinen aloittaa eli kyllä tasoryhmille silloin on paikkansa jotta kehittymisen ärsykkeitä sekä onnistumisen kokemuksia saadaan kaikille.
- Markus - Kiitos tarkennuksesta! Olisin ohjannut sinut seuran vastuuhenkilön puoleen asiasta, koska kuvasit selkeän epäkohdan, josta olisi tärkeää keskustella joukkueen vastuuvalmentajan kanssa. Joka tapauksessa seurassanne on johtokunta, jossa todennäköisesti on jollakin henkilöllä vastuu myös valmentajien nimeämisestä ja on niin sanotussa "esimiesasemassa" valmentajan suhteen. Kannattaa selvittää asiaa.
Myös Palloliitossa on toki työntekijöitä, joilta voi saada apua aiheesta. Palloliiton sivujen yhteystiedoista löytyy eri alueiden työntekijöitä (esim. seurakehittäjiä), jota voi pyytää apua ja tukea aiheesta. - Hei!
Erittäin tärkeä näkökulma tasoryhmistä puhuttaessa on vuorovaikutus. Kun lapsi ei sillä hetkellä pääse haluammalleen tasolle, olisi keskeistä jutella miksi lapsi haluaa tälle tasolla sekä sen jälkeen keskustella valmentajan (seurassa voi olla joku muu taho myös) kanssa mitä voisi tehdä paremmin että voisi myöhemmin saavuttaa paikan tuolle tasolle.
Sinnikkyys on aivan keskeinen ominaisuus pelaajille, jotka haluavat kehittyä. Keskustelu valmentajan kanssa käydään, jotta saadaan informaatiota mitä voi kehittää ja se kehittäminen voi ottaa aikaa. On hyvä sanoittaa lapselle sopivasti, että tällä hetkellä nämä asiat eivät ole riittävän hyviä valintaan. Lapsi on silti arvokas sellaisenaan ja omaa monia hyviä ominaisuuksia.
- Markus - Kiitos viestistä! Kokemukseni mukaan valmentajakeskeinen tulosorientaatio voi tuoda mukanaan negatiivisia ilmiöitä valmentamiseen. Negatiivisella sävyllä huutaminen ei todennäköisesti vahvista pelaajien itseluottamusta ja rohkeutta - päinvastoin. Ottelun aikana valmentajan tulisi mahdollistaa pelaajille mahdollisuus onnistua ja tehdä itsenäisiä päätöksiä. Osaava valmentaja on läsnäoleva, rohkaisee pelaajia, kannustaa täysillä yrittämiseen ja antaa yksilöllistä korjaavaa palautetta. Äänenpainoa ja äänensävyä voi säädellä myös pelisuoritusta vahvistavalla ja myönteisellä tavalla. - Jani
- Hei!
Koitan tarttua muutamaan kohtaan!
Pääosin lasten vaiheessa paljon liikkuneet luovat pohjaa elimistölleen, jolloin he kestävät isompaa harjoitusmäärää vanhempana ja heillä on kehittymisen potentiaalia enemmän. Tässä liikunnassa kyse on siis kaikesta liikunnasta.
Kun pelaaja siirtyy kovempaan ympäristöön ja/tai ohjattu lajiharjoittelu lisääntyy, niin tätä muutosta olisi hyvä tehdä progressiivisesti eli askel kerrallaan ettei kuorma nouse kerralla liian paljon. Tämä liian nopea nousu voi altistaa loukkaantumisille.
- Markus - Hienoa että tuli myös paljon ennakkokysymyksiä!
Tasoryhmät laadukkaasti toteutettuna ja viestittynä toimivat kaiken ikäisille. Tasoryhmät ovat varsinkin lasten vaiheessa tilannekohtaisia tai ainakin joustavia.
Haasteet ovat enemmän tasoryhmien tai tasojoukkueiden tekemisessä kiinteiksi, ilman selkeitä toimintamalleja ja puutteellisella viestinnällä pelaajille ja/tai vanhemmille.
- Markus - Termien välille voi tehdä sellaisen eron, että "ryhmä" voi olla ikäluokan tai joukkueen sisällä oleva ja tasojoukkue voi olla ikäluokan sisällä hallinnollisestikin omanaan toimiva. Itse miellän asian niin, että ryhmä voi olla luonteeltaan joustava ja "joukkue" kuvaa lukitumpaa toimintamallia.
- Moi! Jos ohjatun harjoittelun määrä nostetaan todella suuriksi jo todella aikaisin, on luonnollisesti vaara, että innostus harrastuksesta katoaa, ja tapahtuu kyllästyminen - jopa lajin lopettaminen.
Lasten valmennuksessa jokaisen pelaajan innostusta on olennaisen tärkeä ruokkia. Silloin lapsi intoutuu parhaimmillaan harjoittelemaan ja pelailemaan paljon myös harjoitusten ulkopuolella, mikä myös tukee lapsen kehitystä liikunnallisesti. Näistä tunneista en olisi ollenkaan huolissani, vaikka niitä tulisi todella paljonkin on viikkotasolla, koska pelailu tai harjoittelu on lapsesta itsestään lähtöisin. /Teemu