SuomenPalloliitto

Vapaa kuvaus

Suomen Palloliitto vastaa maamme kaikesta jalkapallo- ja futsaltoiminnasta ja sen kehittämisestä. Missiomme on tarjota jalkapalloa jokaiselle. https://www.palloliitto.fi/

Aloituksia

0

Kommenttia

82

  1. Kiitos nostosta!

    Kehittymisen seuraaminen ja siitä pelaajan kanssa keskustelu on yksi hyvä tapa tukea pelaajien innostuneisuutta ja pätevyyden kokemuksia, jotka tukevat kehittymistä!

    Periaatteessa on mahdollista rakentaa tasotestejä, mutta jalkapallon kaltaisessa kompleksisessa lajissa, jossa on myös kasvun sekä kehittymisen mahdollisuus niin tämä(kään) ei ole yksinkertainen asia.

    - Markus
  2. Tämähän on aivan erinomainen kysymys!

    Jos joku tässä onnistuu, niin varmasti menestyy.

    Tarkastelisin olosuhteita ja muita resursseja. Ottaisin mukaan, niin paljon pelaajia kuin mahdollista - ja kehittäisin resursseja jos ne alkavat aiheuttaa rajoitteita.

    Tämän jälkeen pelaajia on niin paljon, että erilaisia ryhmiä on tehtävä. Nuoremmissa ne voivat olla tilannekohtaisia harjoituksen ja pelitapahtumien sisällä sekä väleissä tehtäviä, ei siis kiinteitä.

    Yhteiset linjaukset ja toimintatavat kaikkiin joukkueisiin sekä tavoite että toiminta olisi tasalaatuista. Tätä kautta ne perusasiat ovat mahdollisimman monella, mahdollisimman hyvät.

    Ajan myötä pelaajat alkavat itse suhtautua lajiin kilpailullisemmin ja tavoitteellisemmin tai sitten ei. Tässä vaiheessa ryhmiä voi muodostaa osaamisen ja tämän suhtautumisen kautta, mutta silloin ollaan jo nuoruusvaiheessa.

    - Markus
  3. Moi! Kiitos konkreettisesta ja monen valmentajan arkipäivää käsittelevästä kommentista. Kiinnostaisi tietää, että onko joukkueessasi kuinka paljon valmentajia käytettävissä? Onko mahdollista harjoitusten sisällä joustavasti organisoida pelaajia?
  4. Kävisin läpi lapsen kanssa mistä paineet tulevat, korostaisin sitä että itsensä kehittäminen on tärkeintä ja palkinto tulee ajan kanssa.

    Osalla lapsista ja nuorista paineet varmasti voivat tulla vanhemmilta, mutta kyllä myös tästä että muodostetaan tasoryhmiä. Keskustelu lapsen kanssa urheilun luonteesta ja lapselle sopivasti on todella keskeistä.

    Käytin itse myös vanhempia pelaajia (aikuisia pelaajia) kertomaan lapsille ja nuorille tästä aiheesta, joka auttoi enemmän kuin minun puhe valmentajana.

    - Markus
  5. Moi! Kiitos kysymyksestä! Tärkeä asia. Onko teillä seurassa joukkueen ulkopuolista työntekijää tai oto-valmentajaa, jonka vastuualueelle joukkueen toiminta kuuluu? /Teemu
  6. Hei!

    Erinomainen avaus aiheesta. Tasoryhmiä voi hyvin toteutettuna käyttää jo aikaisin, mutta se voi luoda kuvailemaasi painetta osalle lapsista ja nuorista. Kun tasoryhmiä käytetään, olisi tärkeää viestiä niiden perusteista ikään sopivalla tavalla ja pitää ryhmiä joustavina, jolloin muutoksia voidaan tehdä luontevasti.

    Erilaiset tasoryhmät voivat luoda myös motivaatiota monelle tavoitella kehittymistä. Tasapaino kehittymiseen kannustamisen ja paineiden kanssa on herkkä. Mitä nuoremmista on kyse, sitä vähemmän ryhmien muodostamisesta kannattaa tehdä isoa numeroa , mutta urheilun lainalaisuuksia ja perusteita ryhmien muodostamiselle on tärkeää avata aina kun niitä tehdään.

    Sainkohan yhtään vastattua kysymykseesi?

    - Markus
  7. Tähän ei ole mitään yhtälöä. Tunnen monen nykyisen A-maajoukkuepelaajan taustoja ja olen nähnyt heitä jo lapsiurheiluvaiheessa tai viimeistään nuoruudessa. Meillä on todella pienistä kyläseuroista lähteneitä Huuhkajia ja Helmareita, ja toisaalta taas koko ikänsä isoa ja organisoitua seuraa edustaneita pelaajia, jotka ovat pelanneet lapsesta asti ns. "kilpatasolla".

    Mutta yleensä ammattilaiseksi päässeillä pelaajilla on ollut tukena paljon harjoittelua ja pelaamista mahdollistava vanhempi tai vanhemmat sekä iso määrä liikuntaa ja pelaamista (erityisesti pihapelejä) lapsiurheiluvaiheessa.

    Lisähaastetta on hyvä lähteä hakemaan toisesta seurasta tai korkeammalta tasolta, jos syntyy kokemus, ettei omassa ympäristössä ole enää riittävästi kehittävää haastetta harjoitusten ja pelien osalta. Yleisen kokemukseni mukaan tämä tapahtuu meillä nykyään noin kymmenen ikävuoden tienoilla. /Teemu
  8. Kiva kuulla! Tässä on yksi hyvä esimerkki siitä, että parhaassa tapauksessa sopivan tasoinen ympäristö vahvistaa lapsen pätevyyden tunnetta ja vahvistaa itseluottamusta. Tämä on lajista nauttimisen ja kehittymisen kannalta äärimmäisen tärkeä asia. -Jani
  9. Hei, kiitos nostosta!

    Erilaisia tasoryhmiä käytetään, jotta kaikille löytyy sopivia haasteita kehittymiselle sekä saadaan onnistumisen kokemuksia kaikille.

    Eri sarjojen välillä pelaajia voi liikuttaa ylemmästä sarjasta alempaan sarjaan. Usein tätä käytetään että pelaajia varmasti riittää esim. kahteen joukkueeseen ja peliaikaa on sitä kautta kaikille tarjolla paremmin. Lisäksi usein ylempänä vähemmän tai ei ollenkaan peliaikaa saaneet voivat käydä pelaamassa alemmalla sarjatasolla. Toisaalta alempana hyvin onnistuneet voivat saada lisähaastetta kovemmasta sarjasta. Lisäksi loukkaantumisista tai sairastumisesta palanneet pelaajat voivat hakea ensin tuntumaa itselleen hieman kevyemmästä sarjasta. Toki välillä peliaikaa vain kerätään jollekin pelaajalle tai saattaa välillä olla tarkoitus vahvistaa joukkuetta tuossa ikävaiheessa jo myös pisteiden keräämiseksi ottelusta.

    - Markus
  10. Kiitos kysymyksestä ja tervetuloa mukaan. Asiantuntijamme vastaavat pian:)
  11. Tasoryhmillä, joita toteutetaan fiksusti joustavasti, on mahdollista tarjota lapsille sopiva oppimisen ympäristö ja kehittymisen kannalta riittävästi haastetta. -Jani
  12. Kiitos hyvistä kysymyksistä! Lähtökohtaisesti seuralla tulisi olla selkeä ja perusteltu linja, jolla joukkueita ja ryhmiä muodostetaan. Ryhmien ja joukkueiden olisi hyvä olla joustavia ja huomioida pelaajien kehittyminen ja innostuneisuus ajan kuluessa.

    Tehdyt linjaukset olisi todella tärkeää viestiä avoimesti sekä kuunnella niistä tulevat huolenaiheet ja nostot. Tasoryhmät- ja joukkueet jakavat mielipiteitä niin paljon, että kaikkien näkemysten mukaisesti ne eivät mene, jolloin seuran linja ja viestinnän laatu korostuvat.

    Seuran linja myös tukee sitä, että yksittäiset toimijat eivät määritä joukkuekohtaisesti toimintaa.

    - Markus
  13. Moi! Suosittelemme, että lasten joukkueet pelaavat otteluja, joista 50% on "omantasoisia" joukkueita vastaan, 25% ennalta vahvempia ja 25% ennalta vähän heikompia joukkueita vastaan. Itse suosittelisin, että yksilötasolla pelaaja pelaa samalla kaavalla eli n. 50 % otteluja, joissa hän pystyy onnistumaan, mutta joutuu pinnistelemään, 25% otteluja, joissa hän joutuu pinnistelemään todella paljon onnistuakseen, ja 25% otteluja, joissa onnistuminen on helpompaa. Kun pelaaja saa pikkuhiljaa positiivisia onnistumisen kokemuksia ottelutapahtumista, ja sitä lisää itseluottamusta, haastetta on hyvä kasvattaa.

    Tietenkin joukkueympäristössä on haastava päästä jokaisen yksilön kehittymistä täydellisesti tukevaan toimintaan, mutta sillä tavoitteella toimintaa kannattaa suunnitella. /Teemu
  14. Kiitos kommentoinnista! Keskustelun avulla opitaan ja kehitytään, joten ehdottomasti samaa mieltä. Näitä voisi siis olla enemmän!

    - Markus
  15. Moi! Kiitos kommentista. On totta, että on erittäin haastavaa tunnistaa pienestä lapsesta aikuisurheilun menestyjiä. Kasvuun ja kehitykseen sekä itse lajin vaatimuksiin liittyy runsaasti muuttujia. Joustavat, yksilön kasvun ja kehityksen tarpeita palvelevat harjoitus- ja peliryhmät ovat lapsilähtöinen tapa valmentaa lapsia. - Jani
  16. Totta, hyvä huomio että välillä asiat voivat olla haastavampia aikuisille kuin lapsille :)

    On tärkeää huomioida sidosryhmät ja seuran / joukkueen toimintatapojen avaaminen vanhemmille on erittäin keskeistä.

    Valintojen avaamisessa on tärkeää että niiden perusteet on mietitty seurassa / joukkueessa hyvin ja ne osataan viestiä asiallisesti. Osaamista ei varmasti koskaan ole liikaa.

    - Markus
  17. Moi! Kiitos kysymyksestä. Palloliiton valmentajat eivät laita alakouluikäisiä pelaajia "järjestykseen", ja meidän pelaajatarkkailu alkaa käytännössä kun pelaajat ovat seitsemäsluokkalaisia. Mutta jos katson alakouluikäisten pelaajien otteluja, kiinnitän eniten huomiota yksilötasolla siihen, miten innokas pelaaja on - miten hän osallistuu eri pelitilanteisiin innolla ja täydellä tarmolla, ja mahdollisesti myös kannustaa muita. Toki myös liikkumiseen yleinen helppous ja sujuvuus sekä hyvät pallonkäsittelytaidot ovat tekijöitä, joilla pelaaja saattaa erottua edukseen. Mihinkään valintoihin nuo huomiot eivät osaltani vielä tuossa iässä vaikuta, mutta saatan esimerkiksi keskustella valmentajien kanssa, mitä heidän pelaajien kannattaisi joukkue- tai yksilötasolla harjoitella, jotta kehitys olisi suotuisaa. /Teemu
  18. Hyvä pohjustus illan keskustelulle. Erilaisilla tasoryhmillä tai muilla jaotteluilla (mm. ikään, kasvun vaiheeseen tai innokkuuteen liittyvät) tavoitellaan sopivia haasteita kehittymiselle sekä onnistumisen kokemuksia kaikille.
    - Markus
  19. Hei, kiitos kysymyksestä. Voisitko tarkentaa, että minkä ikäisiä lapsia tarkoitat? - Jani
  20. Tervehdys kaikille! Minun nimeni on Jani Tulehmo ja toimin Palloliitossa lasten valmennuksen kehittämispäällikkönä. Olen toiminut lasten ja nuorten jalkapallon parissa noin 12 vuotta, joista kymmenisen vuotta seurakentässä lasten ja nuorten valmentajana ja nyt reilut pari vuotta Palloliiton koulutustiimissä, jossa tämän hetken tehtäväni kytkeytyy erityisesti lasten valmennuksen kehittämiseen. Olen erityisen kiinnostunut erilaisista kokemuksista ja näkemyksistä, joita tasoryhmien toteuttamiseen lapsuusvaiheessa liittyy. Kiitos kaikille jo etukäteen!
    21. 4 / 5
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt