Hil-la

Vapaa kuvaus

Vuosi vaihtui eletään 2025, onnea meille kaikille, niin se vaan vuodet soljuu.
Vanhan kuvan löysin, jospa tästä vielä tunnistaa, he ketkä tuntevat.

Aloituksia

27

Kommenttia

350

  1. Kunpa voisin todisteen antaa siististä kodistani, raikas tuoksukin on, kun monta tuntia irtain ja matot ulkona oli..
    Sovitaan niin, että jokainen toimii tapojensa kanssa ja voin vakuutta, että joka nurkka on puhdas, pyykit parvekkeella, kuivavat omia aikojaan.

    En edes pahaa mieltä tuntenut noista arvioista, jospa iloin viestit laittaneelle tuottivat.

    Kristiina turhaan pelkäät kirjoitella, tähän tottuu, muuta ei voi.

    Lunta sataa ja adventtivalojen loisteessa kotona viihdyn.
  2. Aina sitä moittimista löytyy, kun niin haluaa., onnistuin helpoksi tänään tekemään, mutta hymyillen lueskelen.
    Minulla on tämä tapa ja hyväksi olen kokenut, imuroinnin jälkeen nihkeällä lattiat pyyhkäisen.
    Vielä pitää mainostaa tätä eriomaisuuttaan, että minulla on tehokas imuri, mikä pölyt hyvin sisäänsä vetää, Lux on merkki ja maksoi maltaita, tuskin kaupasta löytyykään.
    Minun pöydillä on askartelu ja lanka silppua+ ruuan muruja, siksi pölyt ensin pyyhin., en väitä etteikö ano 10,,01 sinulla olisi myös hyvä tapa siivota.

    Brinkkala kerron sitten kälyni kohtalon, kun päätöksiä tulee.
    Minä en varmaan suutani saa Trumpin malliin, en kyllä haluakkaan.
    Jouluvaloja juuri asettelen paikoilleen ,hämärän tullen sytytän.
  3. Huomenta, siivous aluillaan, onkin kivan raikas ilma tuuletusta tekstiileille suorittaa.
    Lakanoiden vaihto ja pyykkikonekin jostain aikaa päivästä jyräjää.
    Päivän touhut sitten saunanlauteilla pois hikoillen lähtee.
    Eilen tunaroin aika kummallisesta asiasta, kuin ruuanlaitosta.
    Tein kaali, peruna ja viirupunajuurista laatikot uuniin, kaikki esivalmistelut sujuivat hyvin, lämmönkin säädin sitten oikeisiin lukemiin, mutta uuniin vilkaisin ja olin näkevinäni jo ruskistuneet pinnat.
    Käänsin uunin pienemmälle ja kun aika oli tullut ruokailla, kaikki laatikot kovia, eli lämpö ei riittänyt niitä kypsyttämään.
    Suu pyöreänä tuloksia katselin ja uuni päälle ja sinne takaisin, jotenkin jäi sellainen maku, että ei niin hyviä tulleet kuin ennen oli ja nälkäisenä sain tovin odotella.
    Pitihän tämäkin asia kokea, tuleeko saman tyyppisiä lisääkin, onko jo aihetta huoleen.

    Tähtinen taivas, tai ne muutamat mitkä täällä näkyy, saattaa tulla kaunis päivä, olisi jo mielialallekin virkistystä.
    Samaa toivoi Hurskainenkin, sinulla noita pankkiasioiden vaikeuksia vaan riittää, minulla ei konttoriakaan ole, joten joudun pääkallon paikalle soittamaan, tai onhan täällä konttori, mutta ajantilaus on tehtävä Helsingistä, vaikeaksi meni, mutta kaikkeen näköjään tottuu.
    Minäkin sellaisen hieromatuolin haluaisin, olisi tosi kiva jos sellaisia apuvälinevarastoon hankkisivat, ei tule hierojilla käytyä, vaikka hyvää tekisikin.

    Tuoleista puhutaan, tuon mekaanisen tuolin minäkin tarvitsisin, mutta on aika isokokoinen, pitäisi jostakin huonekalusta luopua jos sellaisen hankkisi, minulla on niskatuella varustettu tuoli, mutta jaloille ei ole korotusta, ehkä irto jakkara olisi paikallaan.
    Tykkään avarasta huoneesta ja liikaa mitään uutta en voi siitä syystä hankkia.
    Eipä taida aina omasta halustakaan olla kysymys, tiedä vaikka pyörätuolia tulen tarvitsemaan.
    Elämä kuljettaa joskus oudoissakin puitteissa.

    Meille tänne availlaan noita isoja liikeketjuja, nytkin Puumaa vai oliko puupää on luvassa , vasta Rusta, pikkuputiikit katoaa.
    Prismakin niin iso, että väsyy jo tavaroita etsien, harvoin käynkään.
    Kangaskauppaa, askartelukauppaa ja vaateliikkeitä kaipaan.
    Pienet yritykset jäävät jalkoihin,, meistähän se on kiinni, isoihin tavarataloihin keskitymme ostoksille. ja netti myös houkuttaa, siihen olen minäkin joskus sortunut.

    Nyt sitten aloitettava pölyjen pyyhkimisellä, en viitsi ennen kahdeksaa imuria jyrätä, saavat ihmiset rauhassa aamujaan viettää.
    Viimeistä marraskuun päivää aloitellaan ja huomenissa jo joulukuu, se minun lempikuukausi, tapahtumia paljon ja pientä touhuilua tavallisesta poiketen.
    Antit juhlivat nimipäiväänsä tänään, Onnea kaikille Anteille ja meille toisille mukavaa päivää.
  4. Huomenta viikonlopun alkuun, jos ei katuvaloja olisi, pimeää kuin säkissä, tunnin päästä jo ulkona liikkuvat näkyvät.
    Joka vuosihan tämä koetaan, mutta ei mainitsematta koskaan mene.
    Kuunnellessani eilen radion päivälähetystä, tuli asiantuntija lausuntoja tuosta kirjasta, mikä on nyt kohukirjaksi nimetty.
    Nuorille suunnattu kirja ja he eivät ronskistakaan puheesta punastu, sillä se on suurilta osin kieltään, näin asiantuntija lausuntoja ja pari oppilaskin näin kommentoi.
    En ole kirjaa lukenut ja varmaan minuakin se kauhistuttaisi, vanhan kasvatuksen saaneena, mutta yritän ajatella, että varmaan epävarmoille nuorille hyväkin ohjeisto.
    Elämä on raakaa nuorille, kuin myös vanhoille, ei ole helppoa heilläkään.
    Radion uutisista kuulin myös niistä vaikeuksista mitä rajan sulkeminen aiheuttaa, monet maahamme muuttaneet eivät pääse vanhempiaan, sukuaan näkemään, Norjan kautta on matkaa tehty.
    Lapsille matka on väsyttävä ja pelottavakin, tämän kaiken aikaan saanut on ihmiset itse, sotimalla ja sokeasti päättäen elämän ehdoista.
    Pitäisi kai radio pitää kiinni ja sokeana ja kuurona kaikelle olla, niin kamalaa on tuo epäkohtien kirjo maailmassa.

    Nyt sitten tähän kotoiseen elämään, mikä on vielä turvallista ja selkeää, mutta pinnistelyjä tämäkin on vaatinut.
    On pitänyt oppia asioita, mitä kaikkea ei itse allekirjoita, mutta on vaan selvitty, kehityksen kulkemisessakin jotenkuten onnistuttu.
    Oma koti, oma lupa, tänne ei vielä ainakaan kukaan tule ehtoja laittamaan, kun velvotteet hoidan.
    Monimutkaistuu ne vanhankin ihmisen eteen tulevat haasteet joskus, mutta kyselemällä ne selvittää.
    Eilen laitoin puhelimeen 112-sovelluksen ja nyt löytävät minut niin tarvitessa.
    Valtavasti on tuon älypuhelimen tuomaa asiaa, mutta enhän kaikkea läheskään osaa käyttää.

    Tuo ruokasuositus myös mielessä ailahtelee, mutta vihanneksia, marjoja, juureksia olen aina paljon käyttänyt, joten luulen selviäväni ihan näillä tavoilla.
    Lihaakin melko kohtuullisesti olen käyttänyt, kalaakin riittävästi, en aio muuttaa kovinkaan paljon ruokavakiotani.
    Ramoonan tapaan juustoa syön useinkin aamupalan yhteydessä, leikkeleitä en ole ostanutkaan, suklaatakin harvoin mieli tekee, siitä nautin joskus hyvän olon tarpeeseen, kuten brinkkalakin kertoi.

    Noista luopumisistani, olen ollut hyvin aikataulutettu ihminen tähän asti ja nyt heräsi vahvasti ajatus, että saa riittää.
    Mkr sanoit aikatauluja matkojen suhteen aiheuttaneen lopettamisen, minullekin kulkeminen pientä harmia laittanut.
    On ihana ajatella, että ei mitään menoa kalenterissa, on kuin olisi taakan hartioilta heittänyt, vaikka en näitä menojani taakkana ole kokenut, todistan sitä, että aika aikaa kutakin, näin nyt tunnen.
    Mukaan pääsen, jos mietteeni muuttuu, kaikestahan täällä joskus luovutaan.
    Eihän sitä osaa sanoa, milloin mitta viestien kirjoitukseenkin eteen tulee, kyllä sekin aika koittaa, näin vakuutan.

    Eliaana tilasitko sellaisen lepotuolin, mekaanisesti asennon nukkuma asentoon laitettavan, ystävätär sellaiseen hankki, kun ei sängyssä voi nukkua selkäsäryn vuoksi, uni tulee tuolissa.
    Väinö on varmaan onnellinen, kun vain emäntä vierellä kulkee;)

    Viikonlopun ruokia en ole miettinyt, hieman kaalipitoiseen halua on, kauppaan menen ja siellä katson mitä houkuttimia löydän.

    Jospa ehtisin kirjautuneena esiin tulla ,jos nyt lopetan, hyvää viikonlopun alkua.
  5. Jopa on vaikeaksi elämäsi muuttunut liekko, toivotan sisukkuutta riittävän ponnistelussa paranemisiin.
    Pyydä kaikki apu mitä tarjolla on, se on oikeus vaivojesi mittavuudesta johtuen.
  6. Huomenta huutelen täältä pimeydestä, sateisesta Savosta, lumet on kadonneet, tuskin tänäänkään aurinkoa nähdään, meinaa jo mieli mustua, samoin kuin Hurskaiseltakin, mutta eipä vaivuta surun alle, kyllä se siitä hyväksi muuttuu.
    Muistelen etten yhtään mustaa joulua ole kokenut, äitini kertoi kuitenkin, että tammikuussakin vielä soutaen kirkkoon mentiin.
    Viikon päästä jo jouluiset puheet voi alkaa, valmistelut tähän vuoden kohokohtaan, siis minulle edelleen näin on.
    Muotoaan on moneen tyylin jouluni muuttuneet sitten vanhempien kanssa vielä eläessä, silloin kokoonnuttiin perheinemme vanhempien kotiin ja äiti oli laittanut kystä kyllin.
    Sitten oli aika jolloin joulua vietettiin minun kotona, kaikki yhdessä.
    Perheiden kasvettua muuttui sitten niin, että jokainen oman perheensä kanssa joulua viettivät, nyt sitten mieheni kuoleman jälkeen, kuljen lapsien luona vuoron perään ja tänä jouluna suunnitelmat on viettää joulu tyttäreni ja vävyn kanssa.
    Joulurauhaa vanheneva väki kaipaa.

    Tuo LaPromessa on pitkäveteiseksi muuttunut, kuten mkr totesit, minä katson aina Areenalta maanantaisin ja eilenkin yhden säärystimen sitä katsoessa neuloin.

    Jäteasiat puhuttaneet myös, meidän talossa asia hyvin hoidettu, seitsemän laatikkoa on täytettävänä, bio-jäte kuin sekajätekin, tyhjennetään pari kertaa viikossa, muut sitten hyväksi katsotun ajan perästä.
    Toivoisi tuo lajitteluhalun kasvavan, sillä monesti minäkin sekajätteestä nostan pizzalaatikoita pahvinkeräys laatikkoon, kiireisiä ihmiset ovat.

    Kuolinsiivousta teen pikkuhiljaa, kyselen lapsilta kuka jotain haluaa ja vastauksen ollessa ei, yritän itse sitten katomaistempun suorittaa, tavalla tai toisella, silti selvitettävää jää jälkeenikin.

    Demeter mainitset veljesi noiden sairauksien kanssa painivan, kyllä se surun mieleen tuo vierestä katsoen.
    Kälynikin on muistin kanssa muiden vaivojen lisäksi kovaa vauhtia huonompaan suuntaa menevän, käydessäni hänen luonaan oli vanha ystävä, vähän ajan perästä kälyni kysyi minulta, mikäs tämän vieraan nimi olikaan.
    Miten aina niin tarmokas ihminen voikaan noin huonoon kuntoon mennä.
    Ramoona kerroit siellä teillä päin kohtuulliset palvelut terveyden hoidossa, meillä täällä jopa kuusi kuukautta korvalääkärin tutkimuksiin, no taisi kyllä olla unohdus koko asiassa, kun peräämään alkoivat.
    Pitkiä on jonot kuitenkin ja hoitajat/lääkärit kuormittuvat asian johdosta.

    Ymmärsit väärin korpikirjailija, en ketään kiellä kirjoittamasta, mutta totuuden tivaamista asioista mitä ei tarvitse, se on jo kiusaamista.
    Kaikki kuitenkin hyvin tällä haavaa, joten jatketaan samaan tyyliin, oikein hyvää päivää, säästä huolimatta toivottelen..
  7. Kiitos korjauksesta, minulle tyypillinen virhe.
  8. Kovin pimeästä huomenet huutelen, kuukauden perästä jo talvipäivän tasaus ja siitä sitten kevättä kohti.
    Elämä sujuu, väliin jotain kivaakin tapahtuu ja siitä sitä intoa itsellekin tulee etsimään mukavia asioita.
    Kunpa jaksaisikin valoisena pysyä, uskoen, että elämä on tarkoitettu juuri siksi, mitä näet ja koet.
    Jouluvaloja kasasin tuonne "vierashuoneeni" pöydälle, lauantaina ne sitten paikoilleen laitan ja illan tullen palamaan laitan, adventinaatto on perinteeni laittaa jouluvalot ja Loppiaisen jälkeisenä päivänä ne pois otan.
    Perinteet siinäkin touhussa minun haluni on toteuttaa, vaikka kausivaloiksi kutsut jo pimeän ajan iloksi monetkin laittavat.

    Tepa kyselit sitä kirpputori rupeamaa, vielä en pöytää ole saanut, mutta uskoisin pian saavani ja sitten neuleiden lisäksi vien kaikki uudet ostoni jotka ei minua sitten kuitenkaan miellyttänyt, tarjoan pienellä rahalla, jospa tarvitsija löytyisi.
    Olen muutenkin katsellut kaappejani siihen malliin, että tarpeettomat, tai harvemmin tarvittavat pois laitan.
    Tuo kälyni kohtalo on tyttärelle hyvin raastava, hän varmaan yrittää saada äitinsä hoivakotiin, mitä kälynikin toivoo.
    Katselin miten lappuja monesta muistamisesta oli laitettu ympäri huushollia ja tytär kertoi ruokapalvelusta tilaavansa ruokapalvelun, koska säännöllinen käynti äidin luona ei onnistu.
    Kummi-tyttöni on kovin tunnollinen , hoitaa asiat aikanaan, mutta liika on liikaa hänellekin, yllytin kovin hommaamaan ainakin kotiin tulevan hoidon jos suinkin mahdollista on.
    Toinen päivä joulukuuta tulee kartoittaja tutustumaan tähän tilanteeseen, jospa asiat sitten alkavat sujua.
    Tilanne on heikoissa kantimissa, kun hoitajia kotiin ei ole tarjolla ja eikun huonommaksi menee.

    Noista hautajaiskuvauksista, itse en kuvia ole ottanut, mutta kuvia olen saanut ja muistoja ne herättävät jälkeenpäin, mukana olleetkin muistaa paremmin, kun kuvia katsoo.
    Hyvän tavan mukaisesti tuo kuvaaminen on todella tehtävä, ei mikään markkina tunnelma ole hyväksyttävää, sillä omaisilla vaikea hetki muutenkin.
    Voi olla, että suru on niin raskas koettava, ettei tilaisuudesta mitään mieleen jää, siksi kuvat puolustavat paikkaansa, kaikella kunnioituksella toimien.
    Miran mainitsema tapa olisi ihan hyvä tänä päivänäkin.

    Kovin ikävästi koet sanomiseni kylmätotuus, pidän kiusaamisena sitä, että aina löydät huomauttamista aloituksistani vaikka vaan toivon sinun jättävän viestini rauhaan.
    Aivan varmasti voin omalla nimelläni viestini allekirjoittaa, jos tarve siihen tulee, älä huoli.
    Oliko tämä nyt vastauksesta käypä???

    Kiitos taas viesteistä, jotka ystävällisinä ketjuun sopii, jatketaan, pimeää vieläkin, vaikka kello jo kahdeksaan tuli, katuvalotkin palavat.
    Vietetään hämärän hyssyä ja iloitaan jokainen omasta olosta, lämmintä varmaan kaikille riittää ja muutakin kivaa voi ilmaantua.
  9. Pitää laittaa huomioni tuosta vierestä, oli teksti "kirjoita vapaasti aiheesta kuin aiheesta", niinhän me teemmekin;)D
  10. Huomenta, pieneen viiden asteen pakkaseen saamme tällä suunnalla heräillä.
    Hämärää on, ehkä se sininen hämärä, mistä on joskus puheltu, maa valkea, taivas harmaa.
    Ihmiset ovat kuin karhut pesissään, vastapäätä oleva 42 asunnon rakennus pimeänä, kaikki nukkuvat pitkään, niin minäkin, nykyään puolikahdeksan on vakiaikani heräillä.
    Miljoonaruusua kaikuu radiosta ja hyvä mieli herännyt.

    Lumityöt koettelevat varsinkin naisia, jos vielä vetinen lumi on, voimia siihen tarvitaan saada tiet puhtaiksi.
    Talonmiesvuorolla sai siihenkin tuntuman edellisessä asunnossa, mutta mies oli kaverina, ei niin raskaaksi muodostunut.
    Jälki piti olla suoraviivainen, tähän minä viimeistelijänä kiinnitin huomiota. ja kaunis oil pihapiiri suurien koivujenalla.
    Sitä kauneutta vaalin myös kesällä, pidin kukat kauniissa kasvussa, sen huomasi ympäristökin, ihastelua asiasta tuli.
    Nyt lopetan itseni kehumisen, ei sekään oikein sopivalta tunnu.
    Sen verran kuitenkin sanon, että mökkini pihan hoidon lisäksi olen kahden kerrostalon pihaistutukset hoitanut, toki apua saanut talojen muilta asukkailta.
    Ensimmäisen oman kodin pihaan istutimme koivuja ja pihlajia, joita haalin pieninä mökkini maisemista, nyt suuria, onhan aikaakin kulunut yli neljäkymmentä vuotta.
    Puut tuovat mieleeni ne vuodet, kun kauppaan mennessä ohi kävelen.

    Noista hyvinvointialueiden toiminnasta on minulla hyvin vähän kokemusta, mutta niiden perusteella olen hyvää hoitoa saanut.
    Asiat vaan taitavat huononemaan päin menossa olevan, kun kuuntelee ihmisten puheita ja onhan itsestään selvä jos takuu päästä hoitoon, viikosta kolmeen kuukauteen menee.
    Sekaisia on päättäjien ohjeistukset, kaikessa säästetään, mutta asiat eivät tunnu eteenpäin menevän, toki aikaa vie tämä laivan kääntäminen, mutta onhan jo jotain säästökin pitänyt tulla.
    Tuskaiselta tuntuu pysyä hallituksen toimien mukana, kiristystä vaan joka päivälle, eikö se lopu koskaan.
    Pitäisi kokeilla ainakin puoli vuotta, miten päättäjät ja johtajat eläisivät pienimmällä eläkkeellä tai palkalla.

    Paljon on lääketeollisuus tutkimuksillaan saanut aikaan, kälynikin pääsi kotiin, toisen silmällä näkee nyt kohtalaisesti, lukeminen on kuitenkin rasittavaa, kertoi olevansa tyytyväinen, jos edes tämä näkö säilyisi.
    Välillä ei kumpikaan silmä mitään nähnyt, korjausta saatiin aikaan ja nyt tämän oloinen tulos.
    Toivottavasti liekonkin tilanne on parantunut.

    Tulikohan nyt omaa "kehua" liikaa, mutta näin voi käydä, kun ei toisia saa kiitellä, jostakin se kiitos kumpuaa, olkoon kohde vaikka oma minä;)D
    Päivä on valennut sen minkä valostuu muutama tunti ja taas hämäryys ja pimeys eteen tulee, mutta olemmehan tähän tottuneet, ei yllätä.
    Mukavaa päivää kuitenkin itse kullekin, varoen liikkukaa, liukasta saattaa olla.
  11. Huomenta, talvinen sää, pakkanen nollan tietämillä, yritin kurkistella onko kadut hiekoitettu, kauppaan lähtö on mielessä.
    Jospa onnistuu vauhtia hidastaen, vaikka ei se päätä huimaavaa ole aikoihin ollutkaan.
    Täydennystä hyllyihin, kehottavat kolmen päivän ruokavaran olevan tavoite nykyään.
    Kamalalta tuntuu ajatus, että pitää varautua tietämätöntä vaaraa varten, mutta onhan nuo ajat hyvin tulenarkaa nykyään.
    Hieman arveluttaa, onko tarpeellista pelkoa lietsoa, joillakin jo pelko omasta toimeentulosta muutenkin, nyt sitten eläkeläisten verotukseenkin puututaan, näin jostain luin.
    Mitään aiemmin luvattua ei tule uskoa ja kysymys, milloin nämä talkoot tuottaa tulosta, kun aina vaan lisää leikataan.
    Luottamus asioiden hoitoon ei tunnu olevan tämän päivän asia.

    Kuvittelenko vain, että hieman olisi mielipiteiden vaihto tasaantunut, jospa vielä pääsemme sinne alkuaikojen viestittämiin asioihin.
    Jutellaan vaan kaikille joilla on jotain kysyttävää, kerrottavaa, mitään sääntöä ei voi olla, että kahdenkeskiseksi puhe menisi.
    Yli kaksikymmentä vuotta olen tällä tapaa saanut toimia, nyt viime aikoina on tuo komentelu tullut esiin.
    Minusta ei ketään saa ei voi pakottaa kirjoittamaan jonkun halun mukaisesti, kiittää voi jos aihetta kirjoittajan mielestä löytyy, minä ainakin kiitä jos aiheen löydän.
    Itseäni en toivo mihinkään olemattomien kiitosten kohteeksi, kyllä aitouden viesteistä ymmärtää, kun ne sitä ovat.
    Hymiöistäkin on ollut puhetta, minä en niitä edes koneeltani ole löytänyt, en kyllä ole etsinytkään, minusta ne on kivoja värejä antavia.

    Tähän päivään, sähkökatkoja on vieläkin satoja, kalliiksi tulee nämäkin korjaukset, kai ne siirtomaksuihin vaikuttaa.
    Kysäisin apteekissa käydessäni, onko nousua lääkkeiden hintaan, vastaus oli ainakin alvin verran, Kelan korvaus oli ainakin vielä ennallaan.
    Toivottavasti sairaat lääkkeensä edes saavat, vaikkakin jos vaihtoehto on ruuasta vähentäminen, ei kauan mene , kun lääkkeen tarvekin loppuu.

    Joko liekko sait apua jalkoihisi, kamalaa on jalkojen pakotus, sen olen aina väliin joutunut kokemaan.
    Jotain apua asian suhteen toivon, ikävyyksistä olen kuullut jos minkälaisista jalkojenkin suhteen.
    Itselläni kävely kipua nivusiin tuottaa, ehkä pieneltä tuntuva vaiva, mutta estää kyllä liikkumista ilman tukea.

    Yritetään selvitä jokainen jollain tapaa, minäkin kärrin kanssa kauppaan lähden, siitä tukea tarpeeseen otan.
    Joulun avajaiset huomenna torilla, tuskinpa sinne menen, joulu tulee minulle ilman mitään avajaisjuttua, adventista se alkaa, melko tarkkaan viikon päästä, sytytän kyntteliköt ikkunaan.
    Tarkistin palavuuden eilen, hyvin herkästi lamput särkyvät, huonosti varastoituna..

    Hyvää tätä päivää, viikonlopun alkua, niin viikot vierii nopsaan.
  12. Paljon on lunta teille tullut, olet nyt kuin karhu pesässään.
    Kännykkäni näytti sateen täälläkin jatkuvan, mutta säästyn lumentulolta sisälle, edes parveke ei lunta sisälle tuo.
    No nyt on se aika, onpahan sitten keväällä mukava seurata lumikasojen hupenemista ja kevään ilmaantuvan, siinä toivossa, koettakaa selvitä.
  13. Kauniita koteja kaikki valitut, mutta en omaani vaihtaisi niihin.
    Oman mielen mukainen koti, minkä on ihan oman makunsa mukaan laittanut, tuntuu myös lämpimältä ja kodikkaalta.

    En mitään uutta suurempaa halua kotiini, samoilla huonekaluilla saan ilmeen vaihtumaan niiden paikka vaihtamalla ja taas on tyydytystä tarjolla.
    Valkeat paljaat seinät tuovat sairaalan mieleen ja taas liika kirjavuus tekee levottoman olon.
    Mukavia kestäviä huonekaluja olen aikoinaan hankkinut ja niiden paikka vaihdellen uusilta tuntuvat, rahaa en näillä kymmenillä kotiini suuremmin enää laita, omin käsin tehtyjä tekstiilejä, tyynyjä, liinoja, sun muuta, niillä kotiani elävöitän.

    Kauniit kodit useinkin on jonkun sisustajan suunnittelemia ja en voisi kuvitella sellaista omaan kotiini, itse kaiken tahdon päässäni suunnitella ja toteuttaa.
    Mutta niinhän se on, makuja on monenlaisia ja jokainen kotinsa laittaa siihen kuntoon, että itse viihtyy.
    Koti on turvapaikka maailman myrskyille.
  14. Tervehdys lumipeitteen saaneesta Savosta.
    Auraajat työn touhussa ja näyttää isoja kinoksia syntyvän, lunta siis aika paljon.
    !0 000 kotia on yön aikaan ollut ilman sähköjä näissä maisemissa, pelastustoimia on ollut paljon, puita kaatunut sähkölinjoille ja talojen päälle, henkilövahinkoja ei ole tullut.
    Näin se sää koettelee ihmisiä, kyselemättä onko sopivaa.

    Voi miten ikäviä uutisia sinulta liekko, toivottavasti olet ja auttajien käsissä.
    Johan noita vaivoja tarpeeksi sinulla olisi, ei lisää kaipaisi.
    Toivon , että avun saat ja ei mitään vakavampaa tuosta koidu.
    Eliaanan huolestuminen on varmaan aiheellinen.

    Kuuntelin eilen noista huijareiden touhuista, neuvottiin miten pitäisi toimia, esimerkiksi pankin asioissa, väärälle ihmiselle tai tahoille annetut tunnukset ovat pankkikirjan tyhjentäneet keinon löytäneet.
    Kamala ajatuskin, että vuosia pesämunaa turvakseen säästänyt menettää kaikki, pankki harvoin korvaa vahinkoja, hyvin on pystyttävä todistamaan, että oikein on toiminut.
    Vaaroja joka puolella, luottamus pitää olla hyvän harkinnan takana.

    Juuri noin demeter, kun alkaa tuntua voimien ja kestokyvyn häviävän voi painaa koneen kiinni ja pitää taukoa.
    Kuitenkin viimeiseen asti yritän mukana olla, koska tämä on tavaksi tullut ja olen huomannut virkeyttä viesteistänne saaneen.
    No ei kaikista tietenkään, mutta yritän pahemmat yli hyppiä, kuten moni on kehottanutkin.
    Pakkoa ei ole olla mukana , kuten Ramoonakin mainitsit, mutta tottumus myös on toinen luonto,, sanotaan.
    Oma itseni olen, kun en muuta osaa.

    Brinkkalalla mukavaa vaihtelua elämään, saat vaihtaa mielipiteitä nuorison kanssa, ehkä neuvoakin joissain asioissa.
    Taitaa vaan useinkin olla niin, että muna on viisaampi kuin kana;)

    En ole minäkään Maon punaista kirjaa lukenut, en tunne sisältöä, mutta varmaan jotakin viisastakin tarjoaa, jos ohjeeksi sen on kirjoittanut.
    Minä en osaa lukea kirjoittamatonta viestiä rivien välistä, mutta ymmärrän kirjaimen puuttuvan sanan oikeaksi arvioida, ei haittaa mkr ollenkaan.

    Ukkosta on joskus ollut talvellakin, näin olen kuullut, näitä luonnon ihmetekoja sekin.
    Säännöt tahtoo jäädä monen asian yhteydessä heikolle lukemiselle, mutta nehän on ohjeistus oikeista tavoista, kai niitä voi muotoilla jollakin tapaa?

    Hyvää se tekee kasvoille sade, lumisadekin, jos hengitys salpaantuu, se on sitten toinen juttu, hyvä konsti sateista ja tuulesta suojautumisesta tuo neuvo ano 13,14.

    Ennen vanhaan kinokset oli kiva leikkipaikka, nykyisin ei lapsia niissä näe, kai muut leikit mukavampia.
    Lunta lisää hiljalleen satelee ja tuuli puiden oksia heiluttaa, mukava on ikkunasta kurkistella, ei mielitekoa mihinkään,
    Kaikille teille oikein kivaa päivää, liukastakin voi olla, varoen sitten kuljetaan;)
  15. Huomenta, hyvää kirvesvartta, tai ilmoja pitelee, osuisiko nuo hyvän mielen aloitukseksi;)
    Sääntöjä pukkaa ja kaikilla niiden laittajilla varmaan hyvä tarkoitus, siksipä aloitan nyt ihan mahtavasta ajatuksesta, kiitos demeter.
    Kiitän ja kumarran ehdotuksellesi, mutta varmaan tiesit jo kirjoittaessasi, että mahdoton ajatus.
    Syitä on monta, mutta ikäni jo on siinä vaiheessa, että tähtiä katselen tulevaksi kodikseni.
    Toiseksi tämähän saisi kaikki myllyt pyörimään ja kohta ei palstaa todella olisi ja viimeiseksi, mitään luotsia ei ole aikoihin ollut ja ei tule olemaankaan, ylläpito hoitaa tehtävän.

    Ai, että vaan kirjeenvaihtoon yhden kanssa, no tuopa olikin uusi ajatus ja kuolee jo syntyessään, oliko joskus kehotus tulla mukavaan kahvipöytään keskustelemaan lupsakasti, kahvipöydän ympärille kokoontuu useimmiten isompi porukka.
    Näin muistini mukaan kehotettiin ja tämä kumoaa heti tuon yhden kanssa keskustelun.

    Niin mukava kuin onkin kirjoitella jo tutuksi käyneiden kanssa, ei mitään estoa jutella myös mukavasti keskusteluun liittyviin anojen viesteihin.
    Helppo yhtyä mkr:n ajatuksiin tuosta mahdottomasta ajatuksesta, mikä tuli tiedoksemme.

    Olen ohjettasi parhaan kykyni mukaan noudattanut, en ole nimeäsi monastikaan aloituksissa en muutenkaan käyttänyt korpikirjailija, silti ikäviä viestejä saat, usein jatkoa syntyy omasta aloitteestasi.
    Syitä voi jokainen miettiä omassa päässään.

    Brinkala onpa tiedossa pojille hemmotteluviikot, kun ruokalistasta kerroit ja muutenkin kivaa yhdessä oloa noin pirtsakan mummin kanssa.
    Paljon olet kokenut, silti niin ulospäin suuntautuvaa mielialaa jaksat ylläpitää, jatkoja toivottelen samoille hommille.
    Pistäydy jos aikasi sallii.

    Oma itseni olen ano 19,20, en muuta osaakaan, kiitos sinulle.
    Tepa ei me niin ranttuja tuon iän suhteen olla, että anteeksi pyyntöjä tarvitsee tehdä, näin ainakin minä uskon;)

    Joku kirjoitti, että haluaisin olla joku stara, en todellakaan, siinä oikeasti onnistuit asian mitätöimään.
    Palstan poistaminen nojatuolin vuoksi on kuollut ajatus jo syntyessään, tänne voi istua jos tunkkaisuus ei aivan tukehduta.

    Kaikille kaunis kiitos viesteistä, mukava oli lukea, vaikka väliin itsekseni hymähtelinkin, pääasia, että kaikki painolastit on purettu, vai onko?
  16. Kävin minäkin torilta omenoita, lumipyry huomiselle luvassa, ei halua varmaan mihinkään lähteä., paitsi Skippo-porukan pikkujouluun.

    Näin illan päätteeksi esitän toivomuksen (taas yhden) voisimmeko pitää Nojatuoli meidän vanhojen ja tuttujen, mukavien kirjoittajien ketjuna.
    Olen ymmärtänyt, että antaa monelle samaistumisen ikäihmisten elämiseen.

    Kaikki myönteisesti ajattelevat, rekatut kuin anonyymitkin toivon mukaan, jospa kitkerät arvostelut jätettäisiin, neuvot ja ohjeet on varmaan useammalla tiedossa ja jos sattuu virheitä ei niihin tarvitse tarttua.
    Tuo palstan lopettaminen yhden "änkyräketjun" tähden tuskin onnistuu, sanokoon kuka mitä tahansa,
    Mainosrahat käytetään palstan ylläpitoon, näin olen ymmärtänyt ja mitä enemmän kirjoittajia/ lukijoita on , sen parempi.

    Nukutaan yön yli ja rauhoitutaan, kiitos ymmärryksestä kaikille ja koetan pitää suun soikiolla;)D
  17. Huomenet ja hyvän olon toivotukset, kaikesta huolimatta.
    Oikeaan osui taas aavistukseni, että viestini kirvoitti ison elämön, mutta väliin tulee tarve vastata noihin ikäviinkin viesteihin, viisasta se ei ole.

    Kylmätotuus pääsi viestin laittamaan, kun virheeni viestistäni löysi, tai useammankin.
    Olen tuonut selvästi esille, että en pientäkään osaa tästä kylmäntotuuden (muidenkin )taidoista osaa, en muista tai jää huomioimatta ne pienet epäkohdiksi nimetyt asiat, mutta jos viestini viat kuitenkin huomaa, lienee kohtalaisen lukukelpoinen.
    Sinisilmäisyydestä varoitetaan, uskallan kyllä olla tyhmä siinäkin asiassa, minua ei kirjoitukset ja kiittelyt harmita, sillä uskon kenenkään vain miellyttääkseen tuntematonta ihmistä niitä kirjoittavan.
    Jos kuitenkin näin on, en korkealta putoa, minun ei tarvitse esittää mitään. aito vanha ihminen olen.
    Jos kylmätotuuden arvo nousee minun kiusaamisesta, jatkoa tästä varmaan löytyy, hieman pahoitteluksi menee, jos ainoa ilosi on minua morkata.

    Korpikirjailija olet moittinut minua joskus rivien välienluvun puutteesta, en edelleenkään sitä osaa, tyydyn osaamiseeni.
    Voit loistaa puolestani kaikessa, mitä vaan keksit.

    Eliaana ja tepa keskustelitte hirvipeijaisista, muutaman kerran olen mukaan päässyt, vaikka metsää en omistakaan, hyvää oli keitto ja lopuksi vielä tassimaan pääsin.
    Näitä tapoja pitäisi vaalia, kun kaikki ennen tehdyt meinaa kadota.

    Harmittelen, että sain taas tämänkaltaisen keskustelun aikaan, aina ei malta hillitä halua vastaamiseen, kun aikansa pyrkii sovussa kirjoittamaan.
    Edelleen toivon , että asiat hyvään suuntaan menevät ja jatkossa saamme tätä arkea kertoilla, nyt on vähän tyhjä olo kaiken suhteen, mutta eiköhän se tästä, kiitos mukavista viesteistä, usko siitä, että tekin jaksatte.

    Vastasin aloitukseen, ettei väärään kohtaan viestini menisi, joskus näin tekee vaikka oikeaan paikkaan tähtääkin.
  18. Joko taas löytyi virheellisesti viestiteltyä?
    Jos luit eilisen viestin siellä joku epäili minun puuhavan nuo Korppiksen perään tulevat huudot, enkö voi oikaista, kun niin ei ole.

    Mitä tulee tuohon kateus aiheeseen, en sitäkään ole keksinyt, olen lueskellut ja toisetkin nähneet, miten kehumista ja ylistystä on lipomiseksi sanottu, sekään ei minun aloitteena ole tullut.
    Siis enkö asiaa olisi saanut esiin nostaa ja mielipidettäni kertoa ja sinullako on aina oikeus tulla perääni ja etsiä vikoja viesteistäni, no olkoon ilosi.
    Miksikään marttyyriksi en sanoistasi itseäni tunne, ole huoletta.
  19. Viikko 47 alkamassa ja räntäsateessa, sitähän se on tämä marraskuu tupannut olla.
    Marraskuu jotenkin ikävän maineen saanut juurikin sään epävakaisuudesta johtuen, pimeys lisää ikävän tunnetta, mutta odottava on mieli ja joulun odotus sitä keventää, tai olla niinkin, että harmia lisää.
    Kaikki ei joulun odotuksesta lohtua löydä, päinvastoin mieli vaan mustuu, minulle joulun tulo vielä näinkin vanhana on mukava asia, olenhan joulun lapsi.
    Joulu ja joulun odotuskin on muuttunut iän myötä, aiemmin kaikki piti itse tehdä ja perinteiset jouluruuat pöydästä löytyi ja ruokailijoita löytyi iso joukko.
    Nykyisin ajattelen järkevästi ja teen ruokia sen mukaan, mikä hyvältä maistuu, jätän monta perinteistä jouluruokaa kokonaan laittamatta, kinkkua en enää paista., kakkuja en tee useinkaan.
    Yksinäisen pöytään kuuluu ne ruuat jotka maistuvat, viikoiksi ei viitsi edes pakastaa.
    Tuo kahvileipä puoli jäisi kokonaan, mutta kun synttärini joulun seutuun toteutuu, on jotain tarjottavaa löydyttävä vierailujen varalle.

    Nyt sorruin noista jouluasioista kertoilemaan, vaikka liian aikaista on ja ne saa monen ärtymyksen nousemaan.

    Puhutaan vaikka kateudesta, mitä se on ja miten se ilmenee, itse en miettimälläkään löydä aihetta kateuteen.
    Ehkä nuorempana olin kateellinen, kun kaikilla oli kaikkea ja itse jouduin vain katselemaan, no se on vuosien kulussa hävinnyt ja nyt omistan kaikkea mitä tarvitsen yli hypäten.
    Poikani joulun alla käy kyselemässä mitä tarvitsen, joudun vastaamaan, en mitään, no lahjansa ovat hyvin järkeviä, kodin koneita ostelee.
    Tarkoitus on hyvä, yrittää helpottaa olemistani, sanonkin aina, että vanhat konstini koneet sivuuttaa,
    Toki joskus käytän ostamiaankin, mutta selviäisin ilmankin.
    Omat lahjani nykyään mahtuu kirjekuoriin, en muuta osaa, saavat sitten itse päättää tarpeisiinko vai säästöön.
    Kovin kylmän tuntuisia on lahjani, mutta turhuutta en halua ja eivät edes tarvitse, onhan pienille vaikka tulevaa elämää varten säilöttäväksi.

    Sitten tämä palstakateus, mistä se kumpuaa, sitäkin on vaikea käsittää, jos kiittelee toisia, siitäkö kateuden tunne kypsyy, eikö ole luonnollista kiittää jos hyvää mieltä saa, miksi ei palautteena sitä antaisi kiittäjälle.
    Sekin, että ei kaikille muista tai osaa kiitosta antaa, ei ole mikään epäkohta, itseltäni moni aiheellinen jää huomaamatta, tai viestini pituus estää kiitosten jakamisen.
    On aivan selvää, että kauemmin kirjoittaneet huomiota saavat jo tuttuuden johdosta.
    Joskus tuntuu, että joudun aika isojen syytösten uhriksi milloin mistäkin.

    Korpikirjailijaa kohtaan en tunne oikeastaan mitään ja se on aiheutunut siitä, että hän toi aina julki kuinka huonosti ymmärsin asioita, hän oli aina oikeassa.
    Kuitenkin kirjoittaja muiden mukana ja arjestaan hänkin kirjoittaa.
    Siksi hänen huomiointi on jäänyt vähemmälle ja onhan hän sen sanonut, että ei kaipaa perässä kulkijaa.
    Syytä hänen seuraajistaan en missään tapauksessa syykseni ota, hänen viestinsä luen , mutta yritän olla ärsyttämättä.
    Ehkä hän itse aiheuttaa noiden seuraajien perässä kulun, vastailemalla heille.

    Noista kattolampuista ja niiden puhdistamisesta olen samaa mieltä mkr ja mira, minullakin kaikenlaista krääsää siellä roikkuu ja niiden puhdistus aivan liian työlästä, joten olen ajatellut Marttojen tapaan, ei siellä kukaan asusta, olkoon pölyineen.
    Paljon olenkin karsinut niin sanottua kaunista ja arvokastakin kodistani, juuri siksi, ettei toivottoman vaikeaksi menisi puhtauden pito.

    Kirjoitellaan ja toivotaan, että pikkuhiljaa tuo kateus kaikkea kohtaan katoaa, ja arjesta keksimme aiheita jopa kiittelyyn ja sen oikein ymmärrys kasvaisi.
    Mitään ei pois ole keneltäkään, jos kiitoksia annamme, siis kiitos taas kaikille yhteisesti;)D
  20. Aikaista huomenta, pimeys ja hiljaisuus käsin kosketeltavissa, ei tullut uni silmään, joten ajattelin kahvit keittää ja koneen eteen istua.
    Nykyisin on paljon pidemmälle päivä ehtinyt, kun herään, mutta tuttua tämä aikainen herätyskin on.
    Kahviseuranani oli melkein täysinäinen kuu ja valokuvauksellinen maisema, vain katuvalo ja kuun loiste, mitä olisikaan maalla, missä vain kuun loiste valoa antaisi.
    Siellä tähdetkin näkyisi, ei vaan muutama kuten kaupungissa näkee.

    Miten tuleekaan sota ja siitä puhuminen pahan kuuloisena mieleen, näin äitini kertoi, että ennen sodan alkua koko ajan valmisteltiin hyökkäykseen, pimennysverhoja tarkasteltiin ja
    suojapaikkoja suunniteltiin, mikä minun perheen suojaksi nimettiin maakellari.
    Sinne hälytyksen tullen äiti kietaisi täkin ympärilleni ja sinne juostiin, minä tietenkin äidin sylissä, reilun vuoden vanha silloin olin.
    Nyt tuota saman tapaista touhutaan, poikani kertoi, että on kutsuttu johonkin harjoitus suunniteluun, vesi ja voimalaitosten ja siihen liittyviin varusteluihin.
    Viisautta kaiketi on, kun näinkin levottomia aikoja eletään, toivoisi kuitenkin, että mihinkään tämän sotimisen kaltaiseen ei koskaan päädyttäisi.
    Joka sukupolvelleko on tämä sota saatava aikaan, ihmisten muisti on lyhyt.

    Noista leluista on ollut puhe, niistäpä ei juurikaan muistoja ole, äitini teki minulle Molla-Maijan, se niistä leluista.
    Sain kyllä hienonkin nuken, mikä sulki silmänsä ja oli kiharatukka, sillä vaan oli pahvipää ja eipä kauan kestänyt kun leikkien rajummiksi muuttuen, pää meni rikki.
    Tätini Helsingistä sen lähetti, kuulin myös miten" arvotavaraa" sotaa pakoon maalle lähetettiin, minunkin seinällä tätini kanavatyö, kai se silloin oli hänen mielestään arvokas, no nyt jo vanha ja arvo noussut, liki satavuotias on taulu. tunnearvo on korkea.
    En muista omien lapsieni leluja, no tyttärelle kuitenkin vauvanukke hankittiin on minun luonani ja nyt sitten lapsenlapsetlapset sillä leikkii joskus.
    Tosin leikkiaika heiltäkin ohi, viides polvi ei vielä kykene leikkimään liian pieni on ja poika, tuskin sen ajan nuket kiinnostaa.
    Kouluiässä sitten jo vaatimukset tavaroista oli toista, jääkiekko varusteet, sähkökitara ja lopulta auto.(hyvin halpa oli)
    Tyttärelle pianokin hommattiin, kun musiikki taidot siihen viittasi, nyt taitaa piano olla hänen tyttären kotona, jäi harrastukset, tuli muuta eteen.

    Kyllä minä kannan huolta kovastikin maailman lasten elämästä, sydän meinaa särkyä, kun ajatus niihin tuskiin ja puutteisiin lentää, mitä tässä hyvinvointia toisille riittävässä maailmassa saavat kohdata.
    Haluni auttaa on pienimuotoista ja senkin tiedän, että pienet avustussummat saattavat joutua keinottelijoiden hyväksi, silti aina vaan jotain pientä yritän kaikille tahoille antaa, jotka apua pyytävät.
    Olen saanut palautetta kehitysmaiden naisten työhön pääsystä ,lasten koulutuksesta, kaivojen rakentamisesta, työsarkaa riittää ja hyvältä tuntuu, että on ihmisiä jotka jaksavat näitäkin asioita korjata ja saada apua tarvitseville.

    Noita "miesten töitä" en hallitse lainkaan mihin brinkkala viittaa, vasaraakin heiluttaissa sormeni aina koetukselle joutuu.
    Eihän se paha olisi, jos nekin olisi hallussa, monta kertaa miestä kotini kuntoon laitossa joudun apuun pyytämään.
    Onnekseni taloni puheenjohtaja on mies, joka melkein kaiken osaa ja apua antaa, sinne muuten palkaksi sukatkin kelpaa;)

    Demeterin kuolemattomiin sanontoihin minäkin mielellä osallistun, historia olisi kaikille hyvin tervetullut kertaus, sillä joka ei tunne taustoja, ei osaa elämäänsä suunnitella.
    Oletteko muuten katsoneet tuleeko käsien sisäpuolelle viivojen muodostama M-kirjain, niilläkin on oma luonteenkuvaus.
    Minä löydän molemmista käsistä tuon M-kirjaimen ja luonteeni on tietysti kaikkea hyvää, uskokoon ken haluaa.
    Vielä lopuksi, uskon, että niille kapinahenkisillekin isänmaa ja vapaus oli tärkeä, sehän todistettiin viimeistään sodassa

    Päivä ei vieläkään ole valennut, mutta hommat on pimeydessäkin aloitettava, iltapäivä kuluu sitten vaikka torkkuen,, hyvää heräämistä lauantaipäivään.
    21. 12 / 18
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt