Hil-la

Vapaa kuvaus

Vuosi vaihtui eletään 2025, onnea meille kaikille, niin se vaan vuodet soljuu.
Vanhan kuvan löysin, jospa tästä vielä tunnistaa, he ketkä tuntevat.

Aloituksia

37

Kommenttia

499

  1. Huomenta sumuisesta säästä, torilla käyty, perunat ostettu ja apteekki samalla matkalla hyödynnetty.
    Kauppiaat torilta kadonneet, muutama koju vielä tavaraa tarjosi, kyselin minne asti myyjät tarkenevat, lokakuun puolessa välin loppuu.

    Aloittajaa on taas tentattu, mitä on velvollisuudet joista useinkin puhun, minäpä kerron.
    Ensimmäinen pakollinen on verot, sitten puhelin, tietokone telkkari ja sähkölaskut.
    Yhtiövastike myös näihin kuuluu ja tietysti ruoka, lääkkeet ja mahdolliset lääkäripalkkiot, muistinkohan kaiken, loput sitten jos jotain jää pankkiin korkoa kasvamaan, vaikka sitä ei taida enää saada, kuin muutamista tileistä.
    Eipä minulla muita velvollisuuksia ole, no onhan se pyrkimys olla lähimmäinen, jos joku tarvitsee.
    Tuliko asia selväksi, uskon, että samat asiat jokaisella.

    Kuntosali olisi toisella puolen katua, mutta enpä ole sisään astunut, tarvetta varmaan olisi.
    Minun elämä hyvin yksikertaista, kauppa asiat
    ja apteekissa käynnit, siinä tärkeimmät, pankkiasiani olen hoitanut itse,, vielä.

    Olipa mukava nähdä pojan tytärten kuva Facessa, muuten menee aikoja, että en näe, yhdessä matkustivat Englantiin serkkunsa häihin.
    Toinen tytär asuukin Lahdessa ja kumpikin on ostanut talon, siinäpä heidän perheen ja työn hoidossa aika hupenee.
    Voin vain kuvitella sitä touhua mikä lapsien kanssa aikaa vie, pieniä vielä ovat, hoitamista vähän aikaa tarvitsevat., toisella kaksi ja toisella kolme, voimia tarvitsevat.
    Nämä niitä velvollisuuksia mitä perhe vaatii, omani olen saanut sijoittumaan kohtalaisen hyvin elämän kiemuroihin., tyytyväinen siltäkin osin.
    Nyt päivän hommiin, jos jotain vaikka aikaan saisin, kivaa päivää kaikille, muistakaa levätäkin.
  2. Huomenta, sateinen sää jatkuu, vaikka väliin jo aurinko paisteellaan muuta lupaili, jospa tuo taukoa pitäisi ja pääsisin kastumatta kauppaan.
    Pakko on tänään kauppaan mennä, kun muutamat tuotteet on lopussa, vaikea ilman perunoitakaan on tulla, olen suuri perunan kuluttaja, no nehän on todettukin terveyden lähteiksi.
    Jotenkin ei suu tavoita nykyisin niitä ruokia, mitkä entiseen tapaan maistuivat, joko ruokahaluttomuus kasvaa?
    Sepä näistä murheista.

    Jokohan nuo koulutus ja työasiat olisi puitu ja sekin kenen lapset on selvinneet ja miten, kelle on työtä löytynyt ja paikkansa löytänyt.
    Minäkin jopa ymmärrän, että joka työpaikka on oppimisen takana, jopa kaupankassa, mutta olen myös kuullut, että kaikille ei kaikki työ kelpaa, sitä ihmettelin puheillani.
    Tuo vertailu entiseen tulee pakosta mieleen, kun itse on joutunut elantonsa hyvin monesta työpaikasta etsimään, ja ne pakolliset velvoitteet on nurkumatta täytetty, milloin minkin työperässä.
    Tilastotietoja en ole keräillyt, onko työttömät vain luusereita, mutta olen sellaistakin kuullut, että korkeasti koulutetutkin töitä etsii.
    Toivottavasti jokainen työtä löytää ja paikansa ja elämänsä itsenäisesti pystyy ylläpitämään, se oli joskus kunnia asia tulipa ansiot mistä työstä tahansa.

    Olipa mukava kuulla hurskaisen olemassa olosta, se on nykyajassa melkoinen saavutus sekin, kun näillä kymmenillä mennään.
    Onhan noita vuodenaikoja jo katseltu useammanlaisia, aina ne on tavoillaan ohi menneet.

    Nimi ei miestä pahenna, ellei mies sitä itse tee, tämäkin vanha sanonta ja tuo nimimerkkini on kaukana todellisesta nimestä, mutta tuli jotakin etsiessäni mieleen ja saa kelvata.
    Demeter on ihan kiva ja en ole mitään johdantoa siihen etsinyt, on vaan nimimerkki, mikä tutuksi meidät toisillemme tekee.
    Kaikki nimimerkillä kirjoittajat jotenkin melkein tutuiksi tulevat, koska tyyliinsä kirjoittaa kirvoittaa vastaamaan.
    Asiaa aina viestisi sisältää, ja sitä sopuisaa kerrontaa, mikä on tarkoitus.

    Tuo Paloman kirjoitus toi minullekin mieheni kertomana sitä lähtöä kotoa karjalasta, pieni viisi vuotia varmaan koki kodin jättämisen kovin surullisena ja sitten sopeutuminen vei oman aikansa, vielä avioliittomme aikana nuo muistikuvat aiheuttivat katkeruutta.

    Taas on poistoja aika paljon ja minä toivoisin kirjoittelun pysyvän sellaisena, että poistoja ei tulisi, jatkuvuus selkeää, ei arvailua.
    Eipähän tämä ole minun toivomuksista kiinni, kirjoitetaan sitten mitä kukakin haluaa ja nyt lähden kauppaan, syömättä loppuu kirjoittelukin;)
  3. Sateinen sää jatkuu, tuulikin melkoisen reipasta, mutta usko vahvana, että kyllä se vielä aurinkokin esiin tulee.
    Tytär soitti ja kertoi viitisen litraa omenahilloa tehneensä, siivuttanut omenia pakkaseen, no kivalta kuulosti, onpa mistä ottaa, kun tarvis tulee.
    Minulla vielä puolet jäljellä siitä muovikassillisesta, laitoin parvekkeelle, siellä ne pidemmän ajan kestävät, pikkuhiljaa saan tuhottua, ihania ilta syömisinäkin.
    Vielä kun saan perunat(10 kiloa)porkkanat ja sipulit kotiin, kelpaa talvelle jäädä.
    Sipulia käytän paljon, joskus ajattelenkin, että onko jaksamiseni lääke?

    Liekko, tutulta tuntuu mietteesi, aika menee lentämällä, taas on sauna-ilta.
    En tiedä miten aikani saan kulumaan, aamulla tuntuu, että ei mitään tekemistä, mutta niinpä ilta on taas edessä, ehkä jotain sain aikaankin.
    Seitsemäs villatakki valmistui eilen, kaikki lapsenlastenlapset on takin saapa, yksi pieni vielä ylimääräinen.
    Nyt pitäisi keksiä uusi aihe tekemisille, no sukkia ainakin voin tehdä, lapasia olisi kiva välillä tehdä, en vaan tiedä pitävätkö nykyään kukaan.
    Minulla on kirja missä kauniita kirjolapasia malliksi löytyy.

    Demeter harmi on varmaan ajatella lapsuudenkodin tuhoon joutumista, mutta näin se menee, kaikki vanha ja rakas on unohdettava.
    Muistot kuitenkin elää ja kantaa.
    Nykyään kaikki maksaa purkaminenkin.

    Kristiin23 olen ihmetellyt, kun ei sinua ole näkynyt, palaja vaan kirjoittelemaan, ei se haukku haavaa tee, jos ei koira purra saa, on sekin sanonta, ja mieli kovettuu herjojenkin suhteen.
    Tuo sanontasi on tuttu, äiti usein neuvottuaan jotain asiaa ja minä vastaan pulisin, sanoi noin,
    Monia muita osuvia aina tuli kuultua.

    Paloma, nostan hattua, kyllä kovaa ajatus toimintaa saat kirjoittamisen eteen tehdä, olen sen kyllä ymmärtänytkin ja kiitollisin mielin ajattelen teitä taitajia, joilta kirjoja iloksemme syntyy.
    En jaksaisi novellia pidempää aikaan saada, jos sitäkään, mutta kaikilla ei taito ja kyvyt riitä, siihen on tyydyttävä.

    Tuo kaiken työn vastaanottaminen oli aiemmin vaan toteutettava, jos syödä meinasi, ei ollut tukipalveluja ei muita etuuksia.
    Eikös siivoojan työkin ole tärkeä, sitähän jokainen kotonaan kaiketi harjoittaa ja jos on työtä vaille, voi auton rattiinkin hyvin tarttua, ajetaanhan rallejakin yökaudet huvikseenkin.
    Siinä sivussa sitten sitä omaa uraa voi hakea ja ansaita toimeentuloaan näissä ammateissa ja tilaisuutta saada se mieleinen ja korkeasti palkattu.
    Tämä onnistuu kouluja käyneillekin ja siitä se mieleinen ura viimein löytyy, vahinkoa ei tullut, vaikka kokeili useampaakin ammattia.
    Ymmärrys kasvaa tekemisen myötä.

    Kiitos noista "ylimääräisen " nimen onnitteluista, itse en huomannut allakassa olevankaan.
    Lopettelen taas ja jään odottamaan kommentteja joita aina vaan tulee, mutta vähänpä minä tietoineni mitään tärkeää ja oikeaa esiin saankaan, aikaani kulutan.
    Aina oppii vastauksistakin, joten jatketaan.

    Uskoni vahvistui, aurinko pilkistelee, joten rattoisaa päivää sään mukaisin varauksin.
  4. Kiitos , Kristiina ja Mira, voin viettääkin tänään nimipäiväjuhlia, syödä mustikkakukkoa ja tuoretta puolukkamehua päälle.

    Eipä pulista ei ano 13,15, en ole itseni puolesta pulissutkaan, mutta kenkuttaa vaan joskus, mutta sallin, että elintasonne säilyy, vaikka joskus pitkin hampain.
  5. Hetkinen, puhuinko työssä ja koulutuksen saaneen töistä/toimista, En, puhuin eläkkeistä ja siitä ajasta mitä vapaa herroina /rouvina elämme.
    Kipinän sain radiosta, jossa joku viisas tuon esimerkin hyvinvoinnin jakamisesta esitti ja sanoin, että en siihen minäkään usko.
    Kukapa suostuisi eduistaan toisten eteen luopumaan, rahaa ei kyllä viedä hautaan.

    Eiköhän siellä P-Koreassakin osa hyvin voi, kansa kärsii.

    Juuri äsken kuulin taas radiosta, että 40.000 ulkomaalaista tarvitaan kohta suomessa töiden tekemisiin vuodessa, aikamoinen määrä ja jos kouluttamattomia ovat, sinne ne verot uppoaa, ei tiukalla eläville eläkeläisille.
    Kaikille sama eläke toisi myös mukanaan pienemmät veromenot heillekin joilla palkkatyöstä paljon menee.

    Villasukat auttavat moneen vaivaan, mihin ei lääkäritkään korjausta aikaan saa.
    Jätetään tämä aihe, kunhan höpöttelen, tietäen, että ei nämä ajatukset mihinkään johda;)
  6. Huomenta yhä vaan sateisesta ja viileästä Savosta, lämpötila pudonnut neljääntoista asteeseen..
    Minulle kyllä sopii tämäkin lämpötila, vaatetta vaan hieman lisää, olen tullut äitiini, hän ei koskaan tuskaillut kuumuudesta, ei viileydestäkään, kun oikein muistelen, ei valittanut yleensä mistään.

    Kuuntelin aamuradiota ja siellä puhuttiin harmaantuvasta suomesta, eli eläkeläisiä kohta enemmistönä.
    Huoli siitä kuka työt tekee, pakko turvautua ulkomaalaisten apuun ja sitähän maan johto ei tajua.
    Toinen vaihtoehto olisi työn arvostaminen, eli kaikki työ olisi kelvattava työtä vailla oleville.
    Palkkaus myös yksi tekijä, jokaisen tulisi elää oman työn tuottamilla tuloilla, ei siis mitään halpatyötä olisikaan.
    Myös se kaiken jakaminen, siitä joku sanoi, että kaikkien olisi tingittävä elämisen tasossa, esimerkkinä oli etelän rannoilla viisi viikkoa makailu, yksi viikko siitä pois tekisi hyvinvointia kaikille.
    Miksi ei voisikin olla niin, että eläkeiän tullessa kaikilla olisi sama eläke, vaurastua ehtii työaikana hyvä palkkaiset ja eläkkeellä kaikille saman maksaa niin matkailu kuin yleensä elämä.
    Tiedän jo näin sanoessa, että mahdoton yhtälö, pidetään vyöt tiukalla pienellä eläkkeellä elävät.
    Hyvinvointi valtiossa elämme, se on uskottava. ollaan vaan tyytyväisiä ja sivusta seurataan , miten hyvinvointi meitä koettelee.
    Kapinallista puhetta, mutta joskus tekee mieli purkaa tätä mieltään, jotain huomataan ja ymmärretään , vaikka uskotaan , että aivoja ei kaikilla olekaan.

    Uhkia myös sain kuulla aamulähetyksessä, groonit lentelevät, luoden pelkoa ja tuhoa, myös siihen on varauduttava ja mistä kaikki johtuu, maailman johtajien mielipiteistä ja vallan halusta.
    Media avustaa parhaalla mahdollisella tavalla, luoden uhkakuvia päivittäin.
    Nyt kysellään miten maamme pystyy nämä lennokit tuhoamaan ja tykillä kuulemma ei näitä tavoiteta, on kehitettävä vastaiskuja niillä keinoin mitkä milloinkin on ajankohtaisia, ei tahdota pysyä kehityksen nopeudessa.
    Tällä pienellä ajattelun tasolla olisi vain pidettävä turha uhittelu aisoissa, ei pienen maan tarvitse joka paikkaan työntää nenäänsä, esille tulevien pitäisi valita sanansa huolella ja tuskin apua ainakaan meren takaa saadaan.

    Nyt pistän suuni kiinni, että säästyn pahemmilta kommenteilta, joskus vaan ottaa aivoon nämä kaiken puhujat ja kaikkea arvostelevat, hyvä ei ole mikään.

    Jatketaan vähemmän sotaisilla asioilla, kun uusi päivä koittaa, lähden paistamaan kuhafileitä, syötävä on kuitenkin, makasipa maa vaikka mahallaan, heippa!
  7. Viikko alkanut ja pilvisenä, mutta aurinko yritti pilkistellä, kumpiko säätila sitten voitolle pääsee, se jää nähtäväksi.
    Tasainen hyrinä sai silmäni avaamaan, aika myöhään menikin, lehtipuhaltimet parkkipaikkaa puhdistivat.
    Naapurit kohtaavat tuolla kadun toisella puolen ja aina puhetta näkyy syntyvän, on aika kiva juttu, että ovat löytäneet toisiaan koko naapuristo, tai ainakin useammat.
    Minun talossa ei kovin paljon naapureita huomioida, se mitä roskapusseja viedessä kohdataan ja joku sana vaihdetaan, poikkeuksen tekee sitten keskiviikko sauna, siellä jutustellaan, kuka paikalle vaan saapuu.
    Rauhassa saa olla sitä haluava, elämän äänet seurana, minulle kyllä riittää tämäkin.

    Makriina on siellä, minne jokainen joskus menee, haikeutta tunnen paremmin tuntemattakaan, tykkäsin hänen osallistumisestaan, aina vakaa ja huumorilla täytetty rehellinen mielipide häneltä nähtiin.
    Siihen pyrkimys minullakin.

    Lapin matkoista on kulunut jo varmaan kymmenen vuotta, mutta muistikuvat elävät, kauneutta, matkakohteita nähtiin, Lemmenjoella ja Norjan puolellakin käytiin, mahtavia näkyjä kaikki.
    Raja Jooseppi myös kohteena ja sen historia saatiin kuulla, tulkoon nyt mainittua, että profiilikuvani on juurikin Joosepin maasaunasta, siis yritetty sitä ikuistaa, maalaamalla.
    Ramoonan kertoma niin toden tuntuista, on kuin matkassa mukana olisi ollut.
    Kaunispäälle minäkin yritin, mutta puolesta matkaa piti takaisin kääntyä, silloin ei linja-autolla ainakaan perille päässyt, toisella matkalla siellä kävimme auton kanssa ja isot munkit kahvin kanssa nautimme, niitä munkkeja matkailijat muistivat kehua, pitihän sitä maistaa.
    Ruska ei matkallamme ollut täydellinen, mutta ihastutti vajavaisenakin.
    Kiitos Ramoona muistojen herättelystä, kerrot etelään tai pohjoiseen matkatessa
    aina mieltä nostattavaa esittelyä, tuo matkailuauto on hyvä keksintö.
    Minun matkani on aina ryhmämatkoja joka suuntaan, en yksin osasikaan lähteä, nyt nekin on taakse jääneet.
    Se hyvä, että kiintiöni matkojen suhteen on täysi, onnellisena siitä vähästäkin mitä olen saanut mukana kulkea, nyt ei onneksi mieleni mihinkään kaipaa.
    Eilen omenia tuonut ystävä kysyi miten viihdyt, helppo oli sanoa, että ehkä elän elämäni onnellisinta aikaa, mitään en kaipaa.
    Laulun sanoin, en päivääkään vaihtaisi pois. myös ne ikävät asiat mitä olen kohdannut on kestetty ja toivon mukaan ne on mielen vastaanottokykyä nostanut nykyiseen ja jatkossa oloani kiitän.
    Enempään en ole pystynyt, en vaatimuksia ole itselleni lisää haalinut.

    Kyllä me jätämme jälkipolvelle itsestämme jotakin ja kai toimimisemme omilta vanhemmilta perityillä tavoilla siirtyy myös lapsillemme.
    Olen ajatellut lapsiani, poikani toimii ja elää minun tapaista elämää, tietenkin aika on muuttanut tyyliä, mutta ihan niin kuin minä huomaan äitini jälkiä kulkevani, viitteet samankaltaisia poikani suhteen.
    Tytär taas isänsä tapoja ja elämistä tietämättään jäljentää, siis luonteet periytyvät ainakin jossain määrin.
    Olen mielenkiinnosta tapojaan seurannut ja aivan selviä perimiä olen huomannut, ihmisluonne on hyvin rikasta seurailla, myös sukuni ja muiden läheisten mielen liikkeet kiinnostavia, ja omia johtopäätöksiä synnyttää.
    Myös ne omat huonot tavat periytyy, senkin olen merkille pannut ja hiukan lapsiani toppuutellut.

    Kello käy, pitää noita omenia ruveta työstämään, tuli mieleen uuniomenat, omena pullat, omena piirakka, jos jotain saisi aikaiseksi.
    Kauppakassillinen niitä tuolla odottaa, toisen pussin tytölle varasin, tulevat mökiltä kaupungissa käymään, hänkin innostui puheistani ja aikoo pakkaseen siivutella ja hilloa tehdä.
    Punakanelia ovat ja varmaan jääkaapissa kauan syötävänä kestävät, jos ei sovi pakkaseen.

    Niin se päivä vauhtiin pääsee ja LaPromesakin katsottua tulee, samalla viimeinen villatakki valmistuu.
    Hyvää maanantaipäivää kirjoittaja ystävät.
  8. Hyvää sunnuntaiaamua, lauantai ilta sujui saunoessa ja hyvää oloa tuntien.
    Minulla on aika harvoin kipuja tai olenko niin tottunut pieniin vaivoihin, että en niitä huomaa.
    Jalat ne minun kipukohteet ja joskus yöllä särkee, mutta uni vie ja kivut unohtuu
    Onpahan niitä kipukohtia muuallakin, mutta niihin on niin tottunut, että ohittaa ja odottaa parempaa oloa.
    Nyt sitten unohdan kivut ja aloitan päivää sanoisinko hyvillä mielin, toivottavasti en pahaa mieltä kenellekään saanut aikaan.
    Taitolajihan tämä kirjoittaminen on, kun ei aina osaa oikeita asioita valita ja niistä kertoa, arjen äänellä kumminkin yritän.

    Eliaanallakin perhe kasvaa ja pieniä lapsenlapsia vilistää ympärillä, kun mummolaan pääsevät, varmaan rakas olet heille kaikille, kuin myös muulle suvulle.
    Poikasi kanssakin sujuu hyvin, olen onnellinen puolestasi, minun poika silloin tällöin soittaa, kysyäkseen miten olen selvinnyt.
    Hänen yritys vie varmaan suurimmat halut ja ajankin,,ettei äiti aina mielessä ole.
    Hyvinhän minulla elämä sujuu, tytär aina auttaa, kun pyydän, nytkin kyseli ikkunan pesua, en kiirehdi, saavat nauttia mökillä olostaan, se on heille tärkeä juttu.
    Pojan tyttäret ostivat juuri talon kumpikin ja puuhaa siellä riittää, perhe elämän lisäksi, heitäkään en usein näe.
    Tyttären lapset asuvat kauempana, heillä oma elämä siellä, toinen Ruotsissa asti asustaa, yhteyden pito jää vähäiseksi.
    Tuo Väinö ystävä on aarre myös, onhan kiva saada hellyyttä ja antaa sitä eläin ystävälle ja onpa kuuntelija, joka ei hirveästi vastaan pane.

    Kysymykseen mitä Kelalta saan, no ne laissa määrätyt, lääkkeiden osuudet ja lääkärinpalkkio osuudet, muuta en muista, no tietenkin aikoinaan lapsilisät.

    Pienestä tulosta ei voi paljon veroa mennä ja hyvä sinulle lapsesi kotona kasvattaneelle, varmaan tasapainoisia lapsesi ovat, kodin merkitys on suuri, mukava elellä, kun rahahuolet rasitteena.

    Suuri on veroprosenttisi ano 18,23, mutta hyvin elämäsi sujuu ja eurot riittää.

    Nuo mdk.mdk kertomat on totta, kyllä eurot hupenee tupakoivilla, ja terveyskin vaarassa, mutta valintoja kaikki on.
    Tuo ruuanlaittaminen itse on myös mielestäni euroja säästävä, hyvin suunniteltu ruuan suhteen säästää, uskoisin , että liki puolet kustannuksista verrattuna valmisruokien käyttöön.
    Minusta on kivaakin tehdä ruokaa, ohjelmanumero sekin, saa tehdä makuja mistä itse tykkää, kaikilla ei voimia riitä ja silloin on hyvä, että muunkinlaisia palveluja löytyy.
    Hyvä esimerkki on kälyni, jolla muistisairaus vaivaa, ei osaa yksinkertaisesti tehdä ruokaa, surullista sekin, aiemmin koko kylän ruokki, kun ruoka aikaan vieraat sisään astui.
    Kaikkeen on sopeuduttava ja siitä hyvä, että hän on tyytyväinen elämäänsä, ei ikävää, ei yksinäisyyttä tunne, aina hymyillen jaksaa vieraat vastaan ottaa.
    Samoilla lukemilla minäkin kuukauden ruokamenot katan, kuin mdk.mdk.

    Neeassa, kerroit, että unohtuu taidot jos kauan on jotain tekemättä, se on totinen tosi, ainakin minä sen olen kokenut, on kuin täysin alusta on aloitettava asia, joka ennen oli itsestään selvää, näin vaan tapahtuu, kaiken muunkin elämän suhteen.
    Kaikki mikä aiemmin oli helppoa, nyt vaatii miettimistä ja muistelemista, että saa sujumaan.
    Olen huomannut noista neuleisteni, että vaikeutta on, mutta yritän vaan ylläpitää senkin taidon ja sukkaa ja nuttua valmistuu purkamalla ja kerimällä.
    Joskus luin jostakin, miten tytär ihasteli 90 vuotiaan äitinsä jaksamista neulomisissa, minusta ei tarvitse ihme olla, kyllä sitä osaa vielä vanhanakin, hitaus vaan mukaan tulee ja ehkä aprikointia enemmän.

    Ollaanko kaikista rikkauksista ja muusta johtuvista kuitenkin onnellisia ja sydämen rikkaus mukana kulkekoon, siitä elämän ilo koostuu, hyvää pyhäpäivää.
  9. Tulojen mukaan verot otetaan, en kuitenkaan nostamista toivo, hyvä näin.

    Puhuin anomusten tekemisistä, en siitä ettenkö saa kaikkea mikä minulle kuuluu.
    Onko mahdottoman hankalaa hyväksyä, että joku on tyytyväinen oloonsa, onko sen kertomalla jotakin toisilta pois.
    Toivoisin kaikille samaa hyvää, en vain itselleni, pitääkö opetella olemaan johonkin tyytymätön ja siitä kirjoittaa.

    Ketä auttaisi, jos minä aiheetta marinaa suoltaisin, eikö ole hyvä, että he saavat, jotka tarvitsevat, sekin taitaa nykyisin tiukassa olevan.
    Tunnen tapauksia, jotka ei apua saa, vaikka kuinka rukoilisivat.

    Kela ja muut saamani tuet tulevat lakisääteisesti minulle kuin toisillekin, verotkin joku muu määrää, en voi vaikuttaa, osani kuitenkin kuluista minäkin.
  10. Olen samaa mieltä, mutta ei halustani taida olla kiinni, ei niitä saakaan määrättyjä ehtoja täyttämättä.
    En tästäkään varma ole, olen vaan kuunnellut niitä tarvitsevien ja ottavien vaikeuksista, milloin mikäkin este tarttuu mukaan.
    Tänä päivänä en mitään tarvitse, tulevasta en tiedä, se on sitten sen ajan murhe.
  11. Lauantaiaamu, sateista nyt väliin, ajattelin torille hipsutella, mutta nyt mietinnässä lähtö on
    Enhän sokeria ole ja taitaa nuo pilvetkin tuulen mukana kadota, apteekissa pitäisi käydä, hius shampoo ja hoitoaine sieltä haettava, lääkkeitä ei tällä kertaa.
    Mitään välttämätöntä ei toriltakaan ole, mutta aina ne houkuttaa, kun kauniisti esille laitetut värikkäät juurekset esittäytyy.
    Pakkaset täynnä, eilen sain puolukkamehut ja survokset mahtumaan.
    Pieniä onnen tunteita, kun saan avata pakkasen ja ottaa tarvittavan, ei tarvitse kauppaan joka asian vuoksi rientää.
    Vähästä sitä onnea voi kokea, minun tapani tämänkaltainen, monelle ei näin sovi.

    Olette keskustelle asioista joista minulla hyvin vähän kokemusta ja tunnustan, että en jaksa läpi käydä noita kaikkia ehtoja mitä nuo lääke ja sairaan hoidot mukanaan tuo, varmaan selvää otan kun minua läheltä koskettaa.
    Jospa pääsisikin elonsa loppuun, ettei tarvitsisi paneutua anomusten tekoon, ei yhtään innosta moinen, pakon edessä sitten tuskailen, kun/jos se eteen tulee.
    Inhoan kaikkia pienellä kirjoitettuja laki ja sääntöasioita, onnellani olen selvinnyt ilman suuria pettymyksiä.
    Viisautta olisi kai kaikkeen perehtyä, mutta kun en jaksa niin en jaksa.
    Luottamus siihen, että lakiin kuuluvat asiat hoitaa virkamiehet, ottavat yhteyttä jos aihetta tulee, onneksi en ole tavannut yhtäkään.
    Terveyden hoidon suhteen olen myös saanut palveluja joihin kutsutaan
    tarpeen tullen, kokeet ja tutkimukset liittyen oleviin vaivoihin.
    Ehkä liian helpolla olen päässyt, tilanne voi eteen tulla, jolloin sormi suuhun menee, enpä sitäkään rupea suremaan, tulee mikä on niin määrätty.
    Suuri kunnioitus teille, joilla asiat on hallinnassa.

    Mira mieheltäni jäi minullekin perhe-eläke, olisikin ollut heikkoa oman eläkkeeni varassa elää, ehkä anomuksia joka suuntaan olisin joutunut tekemään.
    Veroa maksan 20%, siis ihan hyvin minäkin osuuteni maksan.
    Olen karsinut kovasti turhaa tavaraa, tyrkyttänyt lapsille, jotain ottavatkin, mutta jää kyllä vielä jälkeenikin hävitettävää.
    En oikein usko noihin ropotti imureihin, en muihinkaan tekoäly laitteisiin, itse tehtynä kaikki parhainta tulosta antaa, jos yleensä jaksaa tehdä.

    Mdk.mdk samoin minunkin perinnöt jäi vaatimattomiin summiin,, vanhempani elivät liki kädestä suuhun elämää, kun hautajaiset ja kulut maksettiin, jäi 35 mummonmarkkaa meille kolmelle lapselle jokaiselle, irtain meni veljelleni.
    Jotain pientä muistoa jokainen sai ja kiitollinen mieli hyvistä vanhemmista, ei ne rikkaudet/perinnöt onnea anna, vaan rakkauden tunteet elävät edelleen.

    Nuo minun sekavasti kertomat palovaroittimet ovat asennettu talon puolesta ja oikein, yksi eteisessä ja toinen olohuoneeseen vievään välihuoneeseen, voisi sanoa ruokailuhuoneeksi.
    Olen kirjoittavani niin selkeää kieltä ja helposti ymmärrettävääkin, ettei mikään jää epätietoisuuteen, mutta tämä on vain minun arvelua, voin olla hyvinkin sekavaa sepostusta tuottavaa kirjoitusta.
    Kysymällä asiat selviää;)

    Nyt lopetan, monta mietintämyssyyn laitettavaa asiaa taas sain pohdittavaksi, kiitos niistä, yritän hahmottaa asioita minäkin asioiden suhteen.
    Oikein kivaa ja mielekästä päivää.
  12. Jälleen viikonloppu käsillä ja kaunista edelleen.
    Omenia puhdistin siemenkodista ja muusta soseen tekoon kuulumatomasta, nyt ovat hautumassa ja muutama purkki sitäkin herkkua pian joutuu pakkaseen.
    En kovin paljoa laitakaan, kun tulee harvemmin täytekakkuja ja muuta sellaista tehtyä mihin voisi makeaa sosetta tarvita.
    Kuitenkin, kun omenaa saa, kaikkea ei jaksa syömällä hävittää.
    Päivällä saan puolukat ja niitäkin mehuksi osan laitan.

    Olette kirjoitelleet perinnöistä ja sen sellaisesta, kohdallani ei lapset ole vaatineet asuntoa myyntiin, vaikka on toinen asunto mieheni kuoleman jälkeen.
    Asumisoikeus, puolison kuoltua koskee yhdessä asuttua kotia, näin olen ymmärtänyt, jos muuton tekee lapsilla oikeus osuuteensa.
    Voin olla väärässäkin, mutta en häätöä ole saanut, tuskin saankaan, hyvillään ovat jos tässä itsenäisenä pärjäilen.
    Ilmeisesti lapseni olisi voinut vaatia minun maksettavaksi osuuttaan, mutta ei näin tapahtunut.

    Nuo lakiasiat on aika kimurantteja, jos monta osien saajaa on ja jos on nimensä laittanut naimisiin mennessä paperiin, missä omaisuus eritellään jomman kumman omaisuudeksi.
    Näin kävi tuttavalleni, lapset peri isänsä, puoliso jäi ilman, rakastuneena ei avioliiton alussa ymmärtänyt katsoa mihin nimensä työnsi.
    En lakia tunne, niin kuin en paljon muutakaan, aivan tietämättömiä kirjoittelen, mutta minun mielestä totuuksia kumminkin.
    Omatuntoni ei anna mitään valheenpoikastakaan tänne kirjoittaa, jos kaikki ei ymmärrä, voi miettiä omaa näkemystään.

    On iahana, kun joskus saa vieraan jonka kanssa puhe sujuu, voi vaikeita asioitakin käsitellä, päätymättä riitaan.
    Kummityttöni on yksi sellainen mieleinen vieras, yhdessä tulkitsimme äitinsä elämää ja vaikeuksia hänen kohdallaan.
    Tytär hoitaa kaikki asiat, laittaa ruuat pakkaseen kirjoittaen päälle, mitä ruokaa missäkin on, siivoja käy ulkopuolelta ja hoitajat lääkkeet antamassa.
    Kummityttöni on monessa mukana ja hänellä tietoa melkein joka asiaan ja paneutuu hyvin äitinsä hoitoon ja ymmärtää hänen mielialansa, näin äiti pystyy itsenäisenä kodissaan asumaan.
    Olisipa enemmän näitä hyviä lapsia, jotka jaksaisivat vanhemmistaan huolta kantaa, oman elonsa ohessa.
    Mietimme ja pohdimme joskus,( liian harvoin), ihmisluonteiden kirjoja ja mitä kellekin taakaksi kasvaa, voisiko sanoa, että avarramme näkökantojamme ihmisenä olemiseen.

    Nyt pitää lopettaa ja kurkata joko pohjaan palaa omenat ja kohta pilli huutaa, onneksi neuvoivat sen hiljentämisen, ettei alas tarvitse pudottaa.
    Tieto yleensä tuottaa tuskaa, mutta tuo neuvominen palohälytyksen kohdalla helpotti minua.

    Rupatellaan ja nautitaan kaikenlaisista viesteistä, mieluummin tietenkin sopua sisältävistä, mutta kaikki mieltä hiertävääkin on hyvä purkaa.
  13. Huomenet torstaiaamuun, lähikaupassa jo piipahdin, kun siirappia tarvitsen ja käteistä rahaa, huomenna tulee puolukat.
    Kiva kun kaupasta saa tarpeen tullen euroja, automaatti vähän kauempana.
    Kunhan tästä nousen alan vääntää kaalikääryleitä, yksi herkkuni sekin.
    Kaali on halpaa 0,69 maksoi kilo, pakkohan se on ostaa ja tuolla ylempänä juuri mainittiin, että kaali on terveellistä, olen samaa mieltä.
    Lauantaiaamuna sitten torille näitä muita maatilan tarjouksia ostamaan, kypsyvät nopsaan ja maistuvat kesältä.

    Vilkasta on keskustelu, hautajaiset on puhuttanut, minulle ei mitään ongelmia ole tullut, mieheni saatettiin lasten kanssa hautaan ja perikunnan asunnossa asun edelleen, eivät ole myyntiä esittäneet.
    Muutinhan kerran jo poiskin, ajattelin, että saavat osansa, mutta sillä hetkellä ei kauppa käynyt ja muutin takaisin, en kahta asuntoa jaksanut yllä pitää, hyvä niin, olen joka päivä kiitollisin mielin siitä ratkaisusta ollut.
    Meillä ei testamenttia ollut, asiat hoituivat perun kirjoittajan
    voimin ja kaikki asiat loksahti paikalleen, sen jälkeen ei mitään häikkää lasten kanssa ole ollut.
    Kovin ikäviltä kuulostavat nuo tarinat mistä kertoilitte, maailma osaa olla tylykin, tai siis läheisetkin.

    Maalaaminenkin on keskustelussa käväissyt, sehän olisikin hyvä tapa kuluttaa aikaa, jos vielä onnistuu saamaan jotain näyttävää ainakin oman mielen makuun asia on puoltanut paikkaansa.
    Olen kertonut minäkin sitä lajia yrittäneeni, mutta itsekään en voi kaikkia hyvillä mielin näyttäviksi sanoa, mutta lapset on kotinsa seinille niitä niin sanottuja parempia vienyt, yhden taulun olen näyttelyssä myynytkin.
    Kyselin tuota profiilikuvaani tunnistavia, ei ole kukaan tutuksi kertonut, varmaan monikin paikalla on käynyt, kai niin epäonnistunut tekele, että ei voi tunnistaa.
    No olkoon salaisuus;)
    Kirjailija en ole koskaan yrittänytkään olla, ei riitä siihen kärsivällisyys, runon tapaisia olen pienen kirjan täyteen liimaillut, mutta eipä into edes omakustannusta niistä tehdä, runoilijat ovat aivan toista maata.
    Tätä lajia mitä nyt teen, tykkään tehdä, arki on minun elämäni;)

    Ajattelin jo että ohitan kylmäntotuuden, mutta sen sanon, että olen viesteissäni tuonut selvästi, että en kaikkia nuoria syyllistä, en vuokralla oleviakaan, koska heistä talossani on muunkinlaista arviointia.
    Eihän tarvitse kuin pari olla, jotka nuorten maineen pilaa, nuori ihminen oli osoitteellaan olleen roskapussin tyhjentänyt pahvien keräys laatikkoon ja oli helppo tunnistaa, näin asian sitten koin ja ajattelin.
    Talossamme on paljon nuoria ja hienosti käyttäytyviä, saman sääntöjen alla kaikki niin omistajat kuin vuokralaiset
    Mikä viha sinulla on minua kohtaan, kun aina löydät väännettävää viesteistäni, kukaan muu ei niin tee, tai ainakin hyvin harva.
    Toivoisin, että jättäisit viestini, aina niistä virheitäkin löytyy, mutta anna olla.

    Päivä on taas kaunis, mieli valoisa ja elo energinen.
    Kummi-tyttö toi eilen omenia, niitäkin pitäisi tänään hillota, no mitä vielä tuokaan tämäkin päivä tullessaan, saapa nähdä;)D
    Kaikkea hyvää toivotan teille kirjoittajaystävät.
  14. Aina löytyy kun etsii, ja tarkkana seuraa, siis minun mokani mielestäsi taas kerran.
    Perheen nuoret hyvinkin tarkkoja jätteiden suhteen, puhun nyt talossani asuvista nuorista vuokralaisista ja heidän laimin lyöntejään usein korjaan.
    Voi olla, että yleistän, mutta totuus puhuu puolestaan., voitko toisin väittää, kun joukkokokoontumisien jälkiä katsotaan ja tilaisuudet on nuorten miehittämiä.

    Kaikkien nuorien jälkiä en siivoa, en seuraa, joten ymmärrä mitä kirjoitan,
    älä viitsi jatkaa, minuun ei sanasi pure.
  15. Aamu ihanin
    14.8.2009

    Ihanaan aamuun heräsin,
    sitä ilomielin tervehdin,
    Taivas purppuraa hohtaa,
    kenet tapaan,,,,kenet kohtaan.

    Kenties tutun tiellä nään,
    kuulumiset kysellään.
    Onko marjassa nyt käyty,
    sieniäkin kotiin saatu.

    Tätähän on elo tää,
    väliin ilo, väliin murhe tavoittaa.
    Ystävien kanssa jakaen,
    elo helpommalta tuntuu jokaisen.

    Syksyn ruskaa oottaen,
    kuluu kesä lyhyinen.
    Kunnes väriloisto saa,
    mielen monen loistamaan.'

    Kesästä nyt vielä saamme,
    nauttia ja sen myös teemme.
    Sitten pesään kotoiseen,
    kuten karhu lokoiseen.

    Mukava on meidän olla,
    lämpimässä pötkötellä.
    Ulkona voi kolkko olla,
    mieli meillä muistelolla.
  16. Huomenta taas ja kauniiseen ilmaan, on mukava, kun vielä voi saunan jälkeen istahtaa parvekkeelle, melkein mukavampi tunne siitä tulee, kuin kesän aikaan.
    Niin lempeä on illan sävy pimenevään iltaan, katuvalot syttyneinä ja puiston valo puut värittää, näin pienistä voi mielensä onnelliseksi saada.

    Kylläpä nuo onnen tunteet katoaa aamun valjetessa uutisia kuunnellen, sotaa ne nyt lietsoo kahden kaverin avulla, miten voikaan niin painavaa sanomaa lähettää, että ihmiset ei ymmärrä vallasta heidän tappelevan.
    Media hehkuttaa ja joka sanan toistaa, uskooko joku näiden viisauksiin, minulta on usko hävinnyt, kuka onkaan oikeassa siitä ei selvää saa.
    Luottamusta ei enää nimeksikään kumpaankaan suuntaan, rapakon takana päämies lupaa olla kaveri tänään, huomenna mieli muuttuu.
    Mitenkähän monta nuorta vielä pitää uhrata moisten sotahullujen aikana.
    Eipä nämä maalisjärjen äänet kanna mihinkään, tulipahan purkauduttua.
    Sotaa käydään ketjussakin, sitäkin kyselen, miksi?

    Kukka asiasta tulikin selvää monen viestin voimalla, no kerronpa mihin mullat kuskaan.
    Keväällä vävyni tuo säkin multaa ja syksyllä minä kannan ne sangolla pensasaidan juurelle
    Isot vaahterat vie kaiken voiman ja pensasaitaa raviten koetan sen kasvua lisätä ja kauniisti kasvaakin.
    Puiston ja kadun puoleinen pensasaita rajoittaa pihamme omaksi.
    En ole kysellyt saako näin tehdä, omapäinen olen tekojeni suhteen, mutta ei kukaan ole kyseenalaistanut toimintaani, se maalaisjärki nääs toimii;)
    Aikamoinen homma tuo kukkasten laitto ja hävitys, mietinkin jo, jos jättäisi tekemättä, mutta kun kevät tulee mieli muuttuu, saapa nähdä vieläkö ensi keväänä kukkia laitan.

    Tuo roskien lajittelu ei onnistu meilläkään, kuten liekko totesit, usein sekajätteestä laatikoita pahvikeräykseen siirrän minäkin, kun kohdalle sattuu.
    Meillä on joka laatikon kohdalla luettelo mitä mihinkin kuuluu laittaa, lukutaidottomuus loistaa.
    Me vanhat olemme tottuneet ohjeita noudattamaan (näin luulen) nuorilla ei mieli riitä tulevaisuutta ajatella ja heille se koko ajan yritetään mukavaksi rakentaa, myös roskien lajittelulla.

    Ano 10,21 kiitos viestistäsi, eikö sinulla ole pihassa jotain puuta tai pensasta johon mullat voisit laittaa, niinkin sanotaan, että kaikki sekajätteeseen mikä ei muuhun kelpaa, hyvä niinkin.

    Minä en tunne näitä uusimpia kirjoittajia, en heidän entisiä kinojaan, sen olen ymmärtänyt, että entiset sanomiset mieltä kaivaa ja nyt sitten sotaa jatketaan.
    Voisiko jokainen muistelot unohtaa ja jatkaa puhtaalta pöydältä, varmaan mukavaa antia teiltä löytyy.

    Minä olen kertonutkin, että joka päivälle yhden isomman urakan selvitän ja nyt on tilanne se, että ei mitään isompaa tiedossa, mites suu nyt pannaan?
    Eilen sain kukat ojennukseen ja kylmien tullen ne komeroon piilotan, kasvua odotan ensi keväänä ja jo jouluna amaryllisten suhteen.
    Onnistuko, se nähdään jos elon päiviä riittää.
    Hyvää tätä päivää, iloa etsimään jostain pienestäkin asiasta.
  17. Niinhän siinä kävi, molemmat viestit kadonneet, sinun kuin minunkin, kyselyni.

    Vaikeaa oli myös päästä Suomi24:n sivuille, jotain isompaa sotkua nyt on kösillä?
  18. No hyvä, että kerroit luulin jo unta nähneeni, voiko yksittäisellä kirjoittajalla moinen ote kirjoitusten poistoon, ihmeellistä.
    Jospa tämä on todella jotain ajojahtia, ei kyllä kivalta tunnu.
    Voi näitä aikoja ja tapoja.
  19. Hyvää aamupäivää, pilvistä ja valmiina sadekuuroihin ollaan.
    Syksyä se on, lämmintä kuitenkin17 astetta jo näin aamulla.
    Kukkiani tarkastelin parvekkeella, taitaa olla jo kohta aika kompostiin viedä, pelargoniat laitan ruukkuihin ja komeroon, jospa keväällä saisi ne elämään, saman teen parille amarylliksen mukulalle, pimeään vien ja sitten marraskuussa katselen aikovatko kukkavartta työntää.
    Viime talven komerossa viettänyt pelakuu kukkii edelleen, innostui nuppuja työntämään, pääse ikkunalle kukkiaan näyttämään.

    Mukava kuulla sinusta Neeassa pitkästä aikaa, kesäsi on sujunut hyvin, kun et aiemmin ole kiikkustuoliin joutanut.
    Jospa nyt talveen varustautuen jää aikaa myös palstalla piipahtaa.

    Olen säästynyt noista terveyskeskuksen harmeista, en muista onko viimeinen yhteys ollut, kun jonkun rokotuksen otin, en muista mihin vaivaan, tämä tapahtui keväällä, olisiko joku koronaan kuuluva juttu.
    Varmaan oli joku joukkorokotus, kun aika tuli ilmoituksena. muutenhan en rokotuksissa käy.
    Demeter uskon tuon ainaisen yrittämisen vievän uskoa koko sairaanhoidon voimaan, mihin vielä mennään?
    Ilosi jaan tuosta lonkkaleikkauksen onnistumisesta, jotain aiheita iloonkin löytyy ja näillä mennään.

    Kukapahan sodista tykkää, minä en ainakaan, ihmettelenkin ettei mitään kansannousua saada aikaan ja nuo sodan ihannoijat saataisiin aisoihin.
    Hyvin vähän kansoista sotaa haluaa, mutta johtajat osaavat mieleisekseen asiat kääntää, ennen oli Kekkonen, joka kaveerasi Venäjän kanssa,(hyvä niin) sodalta vältyttiin, nyt sitten toiseen suuntaan pokkuroidaan, mitään hyvää ei siitäkään seuraa, pysyisivät omalla mantereellaan, harmeja sielläkin varmaan tarpeeksi, kummallakin suunnalla.
    Stalin aika oli jotain kauheaa naapurissa, siitä olen lueskellut paljonkin.
    Tästä ei enempää aihetta jatkaa.

    Tieteen kuvalehteä lueskelin ja sieltä huomioin käden M kirjaimen kertomaa.
    Jos kädessä on kämmenen puolella selvästi M kirjain näkyvissä on harvinaiseen joukkoon kuuluva.
    No tietenkin minä löysin M molemmissa kämmenissä ja se antaa viitteet siihen, että olen kaikkea hyvää osaava ja taitojen lisäksi olen empaattinen ja jopa johtaja ainesta;)
    No uskoa voi näihinkin kertomiin, voihan olla, että ei kaikilta sitä M kirjainta löydy, mutta eiköhän aika monelta kuitenkin, joten ollaapa jalat maassa kiinni ja uskotaan omaan itseemme, hauskoja nämä testit kyllä on ajanvietteenä.
    Mahjongia minäkin pelaan ja Solitaire korttipelejä, aivoille pientä haastetta aina väliin.

    Tuota siivousta olen tehnyt minäkin rajulla kädellä, voi olla, että menee tärkeitäkin papereita hukkaan, mutta se on sitten sen ajan murhe.

    Olisi kiva kuulla ano joka mainitsit palaverijutun, minkälaisen vastauksen sait seuraavalla kerralla, kun kohtasitte?

    Näinköhän unta, kun olin näkeväni eilen mdk.mdk viestin, jossa hän nauroi siskonsa omenan puraisua ilman hampaita, nyt en löydä.
    Outoja tapahtuu, missä syy, aloitusketjuni aloittaessani tuli kielto, että älä aloita, viesti ei mene kohteeseen, tuli kumminkin.
    Koskaan ei tämän kaltaista ole ilmennyt, en usko kenenkään kirjoittajan tällästä aikaan saada, suuremmat tahot ovat pelissä.
    Jospa palaisimme kaukaisiin hyviin aikoihin.

    Tässä tämän aamun satuilut, luette jos kiinnostaa, tai sitten hyppäätte yli, sillä selvä.
    Kuitenkin hyvää päivän kulumista kaikille.
  20. Syksyä, syksyä,,,,
    8.10.2008

    Puut lehtensä pudottaa,
    maa niistä katteen saa.
    Vihreä nurmi alle jää,
    keltaiset lehdet peittää maan.

    Linnut lähtee - etelään,
    palatakseen taas - kevääseen.
    Kiertokulku ajaton,
    vuodenajat vaihtuu, hyvä on.

    Lepoa luonnolle, lepoa meille,
    Ihmisille elon teille.
    Kunpa nauttia aina voisi,
    kaiken kauniin näkevänsä soisi.

    Lumiharson maan ylle heittää,
    taivaankannen tähdet peittää.
    pakkasherra tavoittaa,
    monen pienen nenänpään.

    Siispä iloita voi tästä,
    rikkahasta elämästä.
    Ylös, ulos rientäkää,
    syksyn lehtiin hukkumaan.
    21. 2 / 25
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt