Nojatuoli !

https://youtube.com/@yksinvaeltaa?si=t3DEDTprKKjDsNml
Olli Lindholm

Anonyymi00003 kirjoitti:

https://youtube.com/@yksinvaeltaa?si=t3DEDTprKKjDsNml
Olli Lindholm

Lue lisää

Anteeksi. Tuli väärä linkki.
"Rakkaus on lumivalkoinen" nimistä hienoa biisiä yritin laittaa.
Olli oli li Yö-yhtyeen solisti
Olli Lindholmille on veistetty puusta näköispatsas.
Hän lepää Pomarkun hautausmaalla.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Anteeksi. Tuli väärä linkki.
"Rakkaus on lumivalkoinen" nimistä hienoa biisiä yritin laittaa.
Olli oli li Yö-yhtyeen solisti
Olli Lindholmille on veistetty puusta näköispatsas.
Hän lepää Pomarkun hautausmaalla.

Lue lisää

Kiitos linkeistä! - Kyllä Ollinkin äänessä oli voimaa! Ajattelin kun isänsä
ääni kuului kaivurin mylvinnän yli. Mutta näissä linkin kappaleissa näkee,
mikä eläytymiskyky hänellä oli tekstien sanomia tulkitessaan. Niin varmaan
oli hänen isälläänkin, koska ehti laulaa ja näytellä opereteissa.
Olli vaikutti myös sympaattiselta kaverilta, niinkuin isänsäkin oli.
Täytynee kuunnella Youtubesta enemmän noita Yö-yhtyeen kappaleita.

Halitaan virtuaalisesti👍

Anonyymi00007 kirjoitti:

Halitaan virtuaalisesti👍

Viikonalkuun huomenet ja malkamaanantaita vietetään.
Tuntematon on tuo malka nimitys, olisiko liittynyt johonkin Raamatun oppeihin, kehotettiin ottamaan malka pois silmästä, joillakin varmaan tietoa tästäkin?
Pääsiäisviikolla muitakin harvemmin käytettyjä nimityksiä, mm, lankalauantai, miten se lankoihin viittaa, kysyy tyhmä joka on jäänyty ilman näitä tietoja?

Tuo halaaminen todella onnistuu näin virtuaalisesti, ei pöpöt tartu ja Ano 00001, täällähän tavataan, joka aamu pyrin viestini laittaa, ehkä sinäkin?

Mdk :lla nuo muistot aarreaittoja, kaiken muistatkin ja paljon olet kokemuksia asioista saanut.
Muistan muuttosi Hämeenlinnaan, et kauan viihtynyt, kun naapurimaa takaisin houkutti.
Savolainen olet kertonut syntymältäsi olevan, miten Pohjanmaalle eksyittekään?
Tutuksi tuli Olli Lindholm musiikki annistaan,, paljon aikoinaan hänen musiikkiaan kuuntelin minäkin, hyvin tarttuva laulu tuokin Rakkaus on lumivalkoinen, sanat puhuttavat.
Muistan myös kertomasi siitä, miten pieni talosi lumen sekaan hävisi, ovea et meinannut auki saada, ckillojen kukinnasta seinän vierustalla, rikas on maailmasi ollut, nyt vaan tuolissasi muistoja kertoilet.
Mikäs sen ihanampaa onkaan, kun on mitä muistella, osamme saamme me toisetkin.

Noista runoista sen verran, että 70 palstalla oli runoketju, sinne jokainen tuotoksiaan kirjoitti, minä muiden mukana, ei kai mitään oikeaa runoilua ollut, mutta kiva oli yrittää sitäkin lajia.
Runoketju kulki Kahvipirtin kanssa käsikädessä, tulelieskat sitä veti ja runon kirjoittajia löytyi runsaasti.
Se oli sitä aikaa, kun melkein kaikki kelpasi, ei tullut kovinkaan usein mitään moittimista, no nyt on toinen aika, eletään tämän tahtiin, aina vaan toivosta yhteishenkeen.
Tulostin runoni ja niitä nyt ihmettelen joskus, että olenko noinkin osannut kirjoittaa.

Kiitos Ano 00006, sait kevätmielen minullekin.

Uhkakuvia taas radio kertoo, ei paljon viitsi edes kuunnella, vaikka totta onkin..
Mihin kaikki johtaneenkaan, ei tässä pieni ihminen voi muuta kuin toivoa järjen äänen kuuluvan isoisillekin.

Suunnittelua näiden pääsiäisen ruokien/leivonnaisten suhteen on mietinnässä, taidanpa tehdä rahkapiirakan lisäksi kuperkeikkakakun, jotain erilaista kaipaan.
Pikkunoidatkin saattaa pistäytyä, on jotain palkkaa haalittava annettavaksi, no nämä kaikki viikonloppupuolelle siirtyy.

Tänään tukka lyhyeksi ja avopäin kulkeminen onnistuu, näin uskon.
Hyvää ja suunnittelu rikasta aikaa, kevään seuraamisen lisäksi
Olen unohtanut kertoa, (jos jollekin on sivumennyt), että Varkaus on saanut kulttuuri maininnan maailman listoille.

Hil-la kirjoitti:

Viikonalkuun huomenet ja malkamaanantaita vietetään.
Tuntematon on tuo malka nimitys, olisiko liittynyt johonkin Raamatun oppeihin, kehotettiin ottamaan malka pois silmästä, joillakin varmaan tietoa tästäkin?
Pääsiäisviikolla muitakin harvemmin käytettyjä nimityksiä, mm, lankalauantai, miten se lankoihin viittaa, kysyy tyhmä joka on jäänyty ilman näitä tietoja?

Tuo halaaminen todella onnistuu näin virtuaalisesti, ei pöpöt tartu ja Ano 00001, täällähän tavataan, joka aamu pyrin viestini laittaa, ehkä sinäkin?

Mdk :lla nuo muistot aarreaittoja, kaiken muistatkin ja paljon olet kokemuksia asioista saanut.
Muistan muuttosi Hämeenlinnaan, et kauan viihtynyt, kun naapurimaa takaisin houkutti.
Savolainen olet kertonut syntymältäsi olevan, miten Pohjanmaalle eksyittekään?
Tutuksi tuli Olli Lindholm musiikki annistaan,, paljon aikoinaan hänen musiikkiaan kuuntelin minäkin, hyvin tarttuva laulu tuokin Rakkaus on lumivalkoinen, sanat puhuttavat.
Muistan myös kertomasi siitä, miten pieni talosi lumen sekaan hävisi, ovea et meinannut auki saada, ckillojen kukinnasta seinän vierustalla, rikas on maailmasi ollut, nyt vaan tuolissasi muistoja kertoilet.
Mikäs sen ihanampaa onkaan, kun on mitä muistella, osamme saamme me toisetkin.

Noista runoista sen verran, että 70 palstalla oli runoketju, sinne jokainen tuotoksiaan kirjoitti, minä muiden mukana, ei kai mitään oikeaa runoilua ollut, mutta kiva oli yrittää sitäkin lajia.
Runoketju kulki Kahvipirtin kanssa käsikädessä, tulelieskat sitä veti ja runon kirjoittajia löytyi runsaasti.
Se oli sitä aikaa, kun melkein kaikki kelpasi, ei tullut kovinkaan usein mitään moittimista, no nyt on toinen aika, eletään tämän tahtiin, aina vaan toivosta yhteishenkeen.
Tulostin runoni ja niitä nyt ihmettelen joskus, että olenko noinkin osannut kirjoittaa.

Kiitos Ano 00006, sait kevätmielen minullekin.

Uhkakuvia taas radio kertoo, ei paljon viitsi edes kuunnella, vaikka totta onkin..
Mihin kaikki johtaneenkaan, ei tässä pieni ihminen voi muuta kuin toivoa järjen äänen kuuluvan isoisillekin.

Suunnittelua näiden pääsiäisen ruokien/leivonnaisten suhteen on mietinnässä, taidanpa tehdä rahkapiirakan lisäksi kuperkeikkakakun, jotain erilaista kaipaan.
Pikkunoidatkin saattaa pistäytyä, on jotain palkkaa haalittava annettavaksi, no nämä kaikki viikonloppupuolelle siirtyy.

Tänään tukka lyhyeksi ja avopäin kulkeminen onnistuu, näin uskon.
Hyvää ja suunnittelu rikasta aikaa, kevään seuraamisen lisäksi
Olen unohtanut kertoa, (jos jollekin on sivumennyt), että Varkaus on saanut kulttuuri maininnan maailman listoille.

Lue lisää

Huomenta@

Kotiuduttu Toven, Aili mummon ja aamuruskon ristijäisjuhlasta.

Esikoiseni on perinyt minulta hyvän organisointikyvyn. Mummot ja ukit olivat majoittuneet lähekkäisiin Helsingin hotelleihin joten logistiikka oli sujuvaa.

Saavuime Helsinkiin perjantaina iltapäivällä.
Junamatka on rasittava, mutta helponpi suorittaa kuin lentomatka sillä Hotellimme oli Helsingin rautatiaseman vieressä. Ei ollut pitkiä siirtymävaiheita kuten lentoyhteydellä.

Perjantai iltana kävimme syömässä pitkän kaavan mukaan. Korvesta tulleina emme älynneet tilata pöytää Hotellin pääravintolasta, joka oli täynnä, meidän olisi pitänyt odottaa baarissa. Alakerrasta löysimme toisen ravintolan, josta saimme hyvän pöydän. Ja tosi hyvät ruuat. Olimme jo nälkäisiä, ruoka maistui.

Myöhemmin esikoinen, miniä ja prinsessa kävivät Hotellit läpi tervehtimässä kaikki isovanhemmat.

Lauantaina kahviaamiaisen jälkeen lähdimme Eero Nelimarkan näyttelyyn. Sain hyviä ideoita selfiemaalaukseen, joka tulee oleeman seuraava haaste taidepiirissä.

Sitten taxilla Paavalinkirkkoon. Juhla oli kaunis taisipa silmäkulmani kostua niin kaunis ristijäisjuhla se oli. No, olisin mieluummin nähnyt prinsessan kuopukseni ristiäispuvussa, tulihan kuopuksesta prinsessan yksi kummeista. Kuopuksen ristijäismekon teetätin aikoinani omasta hääpuvustani.

Valokuvia ikuistettiin erilaisissa kokoonpanoissa.

Kahvitus oli järjestetty kirkon kahvilassa. Kahvijuhla alkoi maljan nostolla päivänsankarille. vanhemmat kertoivat nimen valinnan taustoista. Musiikiksi oli valittu Leijonakuningas elokuvan Elämäntie, jota soitettiin myös Samassa kirkossa kun esikoinen ja miniä vihittiin.

Tunnelma oli lämmin, ja mikä mahtavinta löysin antoisan puheyhteyden x-mieheni kanssa. Hänestä hehkuin valtava onnellisuus pitäessään laspsenlastaan sylissään.

Minulla on jo kokemuksia vauvan syvihaleista jo useampia.

Palasimme Hotelliin, olimme väsyneitä ja nukahdamme. Sunnuntai-iltapäivällä matkamme kotiin alkoi, miniän vanhemmat matkustivat samalla junalla. Poika, miniä, prinsessa ja Hippukoira saattoivat meidät junaan ja kotimatkalle.

Tällainen oli meidän ei niin ihan tavallinen arkiviikonloppu.

Oli kiva palata siistiin kotiin, nyt pääsiäistä suunnittelemaan.

korpikirjailija kirjoitti:

Huomenta@

Kotiuduttu Toven, Aili mummon ja aamuruskon ristijäisjuhlasta.

Esikoiseni on perinyt minulta hyvän organisointikyvyn. Mummot ja ukit olivat majoittuneet lähekkäisiin Helsingin hotelleihin joten logistiikka oli sujuvaa.

Saavuime Helsinkiin perjantaina iltapäivällä.
Junamatka on rasittava, mutta helponpi suorittaa kuin lentomatka sillä Hotellimme oli Helsingin rautatiaseman vieressä. Ei ollut pitkiä siirtymävaiheita kuten lentoyhteydellä.

Perjantai iltana kävimme syömässä pitkän kaavan mukaan. Korvesta tulleina emme älynneet tilata pöytää Hotellin pääravintolasta, joka oli täynnä, meidän olisi pitänyt odottaa baarissa. Alakerrasta löysimme toisen ravintolan, josta saimme hyvän pöydän. Ja tosi hyvät ruuat. Olimme jo nälkäisiä, ruoka maistui.

Myöhemmin esikoinen, miniä ja prinsessa kävivät Hotellit läpi tervehtimässä kaikki isovanhemmat.

Lauantaina kahviaamiaisen jälkeen lähdimme Eero Nelimarkan näyttelyyn. Sain hyviä ideoita selfiemaalaukseen, joka tulee oleeman seuraava haaste taidepiirissä.

Sitten taxilla Paavalinkirkkoon. Juhla oli kaunis taisipa silmäkulmani kostua niin kaunis ristijäisjuhla se oli. No, olisin mieluummin nähnyt prinsessan kuopukseni ristiäispuvussa, tulihan kuopuksesta prinsessan yksi kummeista. Kuopuksen ristijäismekon teetätin aikoinani omasta hääpuvustani.

Valokuvia ikuistettiin erilaisissa kokoonpanoissa.

Kahvitus oli järjestetty kirkon kahvilassa. Kahvijuhla alkoi maljan nostolla päivänsankarille. vanhemmat kertoivat nimen valinnan taustoista. Musiikiksi oli valittu Leijonakuningas elokuvan Elämäntie, jota soitettiin myös Samassa kirkossa kun esikoinen ja miniä vihittiin.

Tunnelma oli lämmin, ja mikä mahtavinta löysin antoisan puheyhteyden x-mieheni kanssa. Hänestä hehkuin valtava onnellisuus pitäessään laspsenlastaan sylissään.

Minulla on jo kokemuksia vauvan syvihaleista jo useampia.

Palasimme Hotelliin, olimme väsyneitä ja nukahdamme. Sunnuntai-iltapäivällä matkamme kotiin alkoi, miniän vanhemmat matkustivat samalla junalla. Poika, miniä, prinsessa ja Hippukoira saattoivat meidät junaan ja kotimatkalle.

Tällainen oli meidän ei niin ihan tavallinen arkiviikonloppu.

Oli kiva palata siistiin kotiin, nyt pääsiäistä suunnittelemaan.

Lue lisää

No meistä useimmilla on kastejuhlien kokemuksia kymmeniäkin lastenlasten ja lastenlastenlasten polvessa. Ei niistä kyllä nuo matkat ja hotellimajoitukset mieleenjäänyt. Kauniita, liikuttavia tilaisuuksia kaikki. Sylissä onneksi sai pitää lähellä asuvia ainakin viikottain, olla todistamassa ensimmäisiä askeleita js sanoja, hoitaa kun kipeää lasta ei voinut viedä päväkotiin, Touhuta yhdessä, opettaa ja välittää perinteitä. Olla murkkujen ja nuorten ttukena. Osallistua synttäreihin, konfirmaatioojin, valmistumisiin, häihin monessa polvessa. Ihana tunnelma jäi mieleen, ovat kaikki rakastettuja reippaita oma aloitteisia muut huomioivia ihmisiä, ei mitään tavallisten ihmisten yläpuolelle nostettuja prinssejä tai prinsessoja. Sitäpaitsi on kolmaskin sukupuoli, ja hyvin poikamaisia tyttöjä.

Hil-la kirjoitti:

Viikonalkuun huomenet ja malkamaanantaita vietetään.
Tuntematon on tuo malka nimitys, olisiko liittynyt johonkin Raamatun oppeihin, kehotettiin ottamaan malka pois silmästä, joillakin varmaan tietoa tästäkin?
Pääsiäisviikolla muitakin harvemmin käytettyjä nimityksiä, mm, lankalauantai, miten se lankoihin viittaa, kysyy tyhmä joka on jäänyty ilman näitä tietoja?

Tuo halaaminen todella onnistuu näin virtuaalisesti, ei pöpöt tartu ja Ano 00001, täällähän tavataan, joka aamu pyrin viestini laittaa, ehkä sinäkin?

Mdk :lla nuo muistot aarreaittoja, kaiken muistatkin ja paljon olet kokemuksia asioista saanut.
Muistan muuttosi Hämeenlinnaan, et kauan viihtynyt, kun naapurimaa takaisin houkutti.
Savolainen olet kertonut syntymältäsi olevan, miten Pohjanmaalle eksyittekään?
Tutuksi tuli Olli Lindholm musiikki annistaan,, paljon aikoinaan hänen musiikkiaan kuuntelin minäkin, hyvin tarttuva laulu tuokin Rakkaus on lumivalkoinen, sanat puhuttavat.
Muistan myös kertomasi siitä, miten pieni talosi lumen sekaan hävisi, ovea et meinannut auki saada, ckillojen kukinnasta seinän vierustalla, rikas on maailmasi ollut, nyt vaan tuolissasi muistoja kertoilet.
Mikäs sen ihanampaa onkaan, kun on mitä muistella, osamme saamme me toisetkin.

Noista runoista sen verran, että 70 palstalla oli runoketju, sinne jokainen tuotoksiaan kirjoitti, minä muiden mukana, ei kai mitään oikeaa runoilua ollut, mutta kiva oli yrittää sitäkin lajia.
Runoketju kulki Kahvipirtin kanssa käsikädessä, tulelieskat sitä veti ja runon kirjoittajia löytyi runsaasti.
Se oli sitä aikaa, kun melkein kaikki kelpasi, ei tullut kovinkaan usein mitään moittimista, no nyt on toinen aika, eletään tämän tahtiin, aina vaan toivosta yhteishenkeen.
Tulostin runoni ja niitä nyt ihmettelen joskus, että olenko noinkin osannut kirjoittaa.

Kiitos Ano 00006, sait kevätmielen minullekin.

Uhkakuvia taas radio kertoo, ei paljon viitsi edes kuunnella, vaikka totta onkin..
Mihin kaikki johtaneenkaan, ei tässä pieni ihminen voi muuta kuin toivoa järjen äänen kuuluvan isoisillekin.

Suunnittelua näiden pääsiäisen ruokien/leivonnaisten suhteen on mietinnässä, taidanpa tehdä rahkapiirakan lisäksi kuperkeikkakakun, jotain erilaista kaipaan.
Pikkunoidatkin saattaa pistäytyä, on jotain palkkaa haalittava annettavaksi, no nämä kaikki viikonloppupuolelle siirtyy.

Tänään tukka lyhyeksi ja avopäin kulkeminen onnistuu, näin uskon.
Hyvää ja suunnittelu rikasta aikaa, kevään seuraamisen lisäksi
Olen unohtanut kertoa, (jos jollekin on sivumennyt), että Varkaus on saanut kulttuuri maininnan maailman listoille.

Lue lisää

Hyvät huomenet sinne nojatuolilaisille Itä-Jöötanmaalta!
Pilvinen on aamu.
Huonosti nukutun yön jälkeen olen nyt aamukahvimuki seuranani koneen
äärellä ja luin Hil-lan päivän avauksen.
Kyselit Hil-la, kuinka olin Pohjanmaalle joutunut. Se olisi pitkä juttu, jos
kaikki muutot kertoisin. Savossa kävin syntymässä ja 11-vuotias olin kun
isä sai päähänsä, että muutetaan Pohjanmaalle, joka oli taas äidille tuttua
kotiseutua. - Mutta isällä oli varmaankin sotatraumat saaneet aikaan jon-
kinlaisen "kulkutaudin", kun perheen muuttoliikekin sai alkunsa.
Niinpä päädyimme joskus 50-luvun puolivälissä äärettömän Piipsannevan
reunamille, jota sitten alettiin kuivaamaan. Sitä ennen olimme asuneet
lähempänä Oulua, kirkonkylällä, missä aloitin yhteiskoulun käynnin.
Luokanvalvojamme oli Elsi Rinne, myöhemmin tunnettu Hetemäki-Olanderina.
Hän opetti ruotsia. Hän oli erittäin tehokas ja hyvä opettaja. 50-luvun alussa
myös siitä erikoinen luokanvalvoja, että hän halusi hyvät yhteydet oppilaisiin
ja varsinkin meihin, jotka olimme hänen "suojattejaan". Hän järjesti meille
kutsut asunnossaan, missä ei ollut paljon kalusteita, ei istumapaikkoja
muualla kuin lattialla. Mutta viihdyimme hänen seurassaan. Olihan hän nuori
ja kaunis. Oli voittanut jotkin missikisatkin äskettäin. -

Seuraava muutto olikin luonnon täydellinen vastakohta, kun muutimme
etelä-Suomeen, vehmaalle Uudellemaalle, ja sieltä sitten Hämeenlinnaan.
Ennenkuin muutin tänne naapurimaahan, niin ehdin olla kolme vuotta
aivan Venäjän rajalla opettajan viransijaisena.
Minulla on tuo savonmurre säilynyt läpi elämän, olihan se ensimmäinen
kieli, minkä opin, mutta hyvin hallitsen myös pohojanmaan murteen,
pohjoiskarjalaista murretta on myös tarttunut mukaan, niin myös hämeen-
ja tyrvään murretta meinaan.

Savonmurre on kuitenkin se, joka on nähtävästi iskostunut niin lujasti,
että vaikka en ole Savossa asunut 75 vuoteen, niin suomalaiset tunnis-
tavat murteeni, vaikka puhuisinkin kirjakieltä. Olin Hämeenlinnassa
ortopedilääkärin vastaanotolla ja ehdin tuskin esittää, mistä vaivasta
oli kysymys, kun lääkäri kysäisi olenko savolainen. Vastasin, että olen
sudeettisavolainen, käynyt Savossa syntymässä, mutta ollut Savosta
poissa 11-vuotiaasta saakka. - Lääkäri selitti, että hän on opiskellut
"liäkäriksi" Kuopiossa, niin ihmiset puhuivat samalla tyylillä kuin minä!
Siinä sitten naureskeltiin vähän aikaa, kun sanoin että olen asunut mon-
ta vuosikymmentä naapurimaassa, mutta se, mikä minussa on taatusti
alkuperäistä on savonmurteen "sävel" eli mikä se nyt lieneekin, joka ei
ikinä kulu pois.

Kahvipirtin runoilijoista oli varmaankin Ruuneperi se, jolta runot lähti-
vät herkästi kynästänsä, tai koneeltansa. Muisteltavaa riittää näiltäkin
vuosikymmeniltä kun olemme netillä kirjoitelleet. 2001 oli vuosi kun
löysin Ellinpoksin, jonka eräs Mopomies oli aloittanut kaikkien yksinäis-
ten kohtauspaikaksi. Siitä se hulluttelu alkoi, kun seilattiin mielikuvitus-
laivalla ympäri maailmaa, käytiin Nauru-saarilla asti.

Pääsiäisviikko alulla ja minulla on pakastimen täyttö hyvällä mallilla.
Tänään aion tehdä kanapataa ja possunfileestä teen myös pataruokaa.
Minun pakasteintoani on paheksuttu. Joku kirjoitti että "ruoka vetistyy"
ja etten syö koskaan "tuoretta ruokaa".
Kysäisin googlelta, eikö pakastamani ruoka ole tuoretta ja onko se
huonolaatuista. Sain napakan vastauksen:

" Kotona valmistettu ja pakastettu ruoka ei ole laadultaan huonoa,
päinvastoin se on usein erinomainen tapa säilyttää ruoan ravinto-
arvot ja maku. Oikein pakastettuna ruoan ravintoaineet, väri ja ra-
kenne säilyvät lähes tuoreen veroisina.
Kotona pakastettu ruoka on usein terveellisempää ja edullisempaa
kuin kaupan prosessoitu valmisruoka, sillä voit itse hallita suolan ja
rasvan määrää. "

Eli MdK jatkaa ruokavarastonsa hoitamista Hamsterien tapaan.
Ainakin lääkärit ja hoiturit peukuttavat, kun näistä asioista vastaan-
otolla jutellaan ja olen sanonut että ei tarvitse vielä tuputtaa minulle
ruokapakettia ovella. Voi olla että hautajaisissani saa vieraat syödä
vainajan itsensä leipomia kahvileipiä! :)

Hymyä huuleen ja iloista pääsiäisviikkoa!
/MdK

Anonyymi00008 kirjoitti:

No meistä useimmilla on kastejuhlien kokemuksia kymmeniäkin lastenlasten ja lastenlastenlasten polvessa. Ei niistä kyllä nuo matkat ja hotellimajoitukset mieleenjäänyt. Kauniita, liikuttavia tilaisuuksia kaikki. Sylissä onneksi sai pitää lähellä asuvia ainakin viikottain, olla todistamassa ensimmäisiä askeleita js sanoja, hoitaa kun kipeää lasta ei voinut viedä päväkotiin, Touhuta yhdessä, opettaa ja välittää perinteitä. Olla murkkujen ja nuorten ttukena. Osallistua synttäreihin, konfirmaatioojin, valmistumisiin, häihin monessa polvessa. Ihana tunnelma jäi mieleen, ovat kaikki rakastettuja reippaita oma aloitteisia muut huomioivia ihmisiä, ei mitään tavallisten ihmisten yläpuolelle nostettuja prinssejä tai prinsessoja. Sitäpaitsi on kolmaskin sukupuoli, ja hyvin poikamaisia tyttöjä.

Lue lisää

Sinulla omat muistot, minulla omani. Olet lukenut kirjoituksiani, olet tietoinen ikäerostamme lasten synnyttäjänä. Miniän on myös iltatähti, hän antoi toisen nimen Aili prinsessalle ainoa tapaamansa mummin muistoksi.

Olen kokenut omien kasteet, ensiaskeleet, valvomisen sairaan lapsen vieressä, touhunnut yhdessä, opettanut ja välittänyt perinteitä. Matkustellut ympäri Suomea ja aurinkorantoja heidän kanssaan.
Osallistunut murkkujen huoliin, istunut kirkonpenkissä konfirmaatiossa ja juhlinut yo-juhlia, kihlajaisia, häitä nauttinut ihanista tunteista ja ne kaikki juhlapaikatkin ovat hyvin muistissa.

En ole jäänyt paitsi mistään.

Lapseni ovat itsenäisiä ja ymmärrän, että suhteeni heihin pysyy vahvana, mutta nyt heidän elämänsä prioriteetti on heidän oma perhe.

korpikirjailija kirjoitti:

Sinulla omat muistot, minulla omani. Olet lukenut kirjoituksiani, olet tietoinen ikäerostamme lasten synnyttäjänä. Miniän on myös iltatähti, hän antoi toisen nimen Aili prinsessalle ainoa tapaamansa mummin muistoksi.

Olen kokenut omien kasteet, ensiaskeleet, valvomisen sairaan lapsen vieressä, touhunnut yhdessä, opettanut ja välittänyt perinteitä. Matkustellut ympäri Suomea ja aurinkorantoja heidän kanssaan.
Osallistunut murkkujen huoliin, istunut kirkonpenkissä konfirmaatiossa ja juhlinut yo-juhlia, kihlajaisia, häitä nauttinut ihanista tunteista ja ne kaikki juhlapaikatkin ovat hyvin muistissa.

En ole jäänyt paitsi mistään.

Lapseni ovat itsenäisiä ja ymmärrän, että suhteeni heihin pysyy vahvana, mutta nyt heidän elämänsä prioriteetti on heidän oma perhe.

Lue lisää

Jokokuopuksellasikin on perhe, siis vaimo ja lapsia. ?

Suomessa ehtii siivota vielä pääsiäseksi.Kukat ja ruuat tuoreina pääsiäissunnuntaina ja maanantaina. Pajunkissat laitoin vaasiin eilen palmusunnuntaina. Pitkäperjantai on ihan hiljainen, lauantai arki, laitan silloin pääsiäisherkut pienelle joukolle, ei tarvii pakastella ja koko viikkoa syödä.Olishan se tssapuolista ilmaista hyvää mieltä muidenkin juhlista ja lastenlasten tai paremminkin lastenlastenlasten saamisista ja juhlista.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Suomessa ehtii siivota vielä pääsiäseksi.Kukat ja ruuat tuoreina pääsiäissunnuntaina ja maanantaina. Pajunkissat laitoin vaasiin eilen palmusunnuntaina. Pitkäperjantai on ihan hiljainen, lauantai arki, laitan silloin pääsiäisherkut pienelle joukolle, ei tarvii pakastella ja koko viikkoa syödä.Olishan se tssapuolista ilmaista hyvää mieltä muidenkin juhlista ja lastenlasten tai paremminkin lastenlastenlasten saamisista ja juhlista.

Lue lisää

Tottakai ehtii, mutta täällä meilläpäin pääsiäisen vietto alkaa usein jo kiirastorstaista, joka on monille työssäkäyville lyhennetty työpäivä ja puolenpäivän jälkeen kaupat ovat täynnä väkeä ja ostoskeskuksissa ja kaduilla paljon toiveikkaita pikku pääsiäisnoitia, huvit päässä, pisamia nenänpäällä ja kori minne kerätä makeisia käsivarrellaan.

Pitkääper

Minä siivoilen pikkuhiljaa, tänään olenvienyt paksumpia talvitakkeja ja talvikenkiä kissavintille, kesäteloilleen. Vaihtanut lakanat, tuulettanut täkit ja vaihtanut kevyempiin kesäpeitteisiin. Jatkan pölyn pyyhkimisellä ja kukkien hoidolla. Huomenna imuroin alakerran ja otan lattiat kostealla swifferillä.

Ulkona jyrrää kadunlakaisija, pääsiäisviikon siivous on alkanut. Mies laittaa takkia päälleen, on menossa vaihtamaan kesärenkaat autoon.

Lohenpuolikkaan ostan, jos säät ovat hyvät sen voisi savustaa pääsiäiseksi.
Kevät on tulossa!

Paloma.se01 kirjoitti:

Tottakai ehtii, mutta täällä meilläpäin pääsiäisen vietto alkaa usein jo kiirastorstaista, joka on monille työssäkäyville lyhennetty työpäivä ja puolenpäivän jälkeen kaupat ovat täynnä väkeä ja ostoskeskuksissa ja kaduilla paljon toiveikkaita pikku pääsiäisnoitia, huvit päässä, pisamia nenänpäällä ja kori minne kerätä makeisia käsivarrellaan.

Pitkääper

Minä siivoilen pikkuhiljaa, tänään olenvienyt paksumpia talvitakkeja ja talvikenkiä kissavintille, kesäteloilleen. Vaihtanut lakanat, tuulettanut täkit ja vaihtanut kevyempiin kesäpeitteisiin. Jatkan pölyn pyyhkimisellä ja kukkien hoidolla. Huomenna imuroin alakerran ja otan lattiat kostealla swifferillä.

Ulkona jyrrää kadunlakaisija, pääsiäisviikon siivous on alkanut. Mies laittaa takkia päälleen, on menossa vaihtamaan kesärenkaat autoon.

Lohenpuolikkaan ostan, jos säät ovat hyvät sen voisi savustaa pääsiäiseksi.
Kevät on tulossa!

Lue lisää

Selailin juuri pääsiäisruokien reseptejä. Mietin tekisisö karitsankaretta tai karitsanpaistia. En ole ennen tehnyt, mutta kokeileva keittiö on uusi harrastus. Voimakas konjakkikastike tai punaviiniä kastike ja jotain pyreetä, jostain muusta kuin perunasta. No, saa nähdä mitä syntyy.

Täälläkin katuja putsataan. Kirjoitin jo, että palasimme siivottuun kotiin, joten nyt ei ole paineita, ei vieraita tulossa, ei hässäkkä vaan hiljennytään pääsiäisen sanomaan.

Kiitos stoorista.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Kiitos stoorista.

Hyvää tätä päivää, sateella alkaa ja kai jatkuukin, tyypillistä pääsiäissäätä se onkin.
Odottelen huoltomiestä korjaamaan kylppärin vesitilannetta, yksi suihku ei vettä anna, , toivottavasti asia kuntoon tulee, ettei putkiliikkeeseen joudu yhteyttä ottamaan.
Aina vaan noita vikoja ilmenee ja minä sormi suussa ihmettelen.

Korpikirjailija kertoili hyvin onnistuneesta ristiäismatkastaan ja pieni nimensä sai., onnea kovasti elämänsä alkuun ja jatkoon, samaa isovanhemillekin.
Monet ristiäiset on käyty minunkin perheeni keskuudessa ja ristiäismekon helma nimistä täyttynyt
Piti ihan laskea, miten isoksi perheeni onkaan karttunut ja kaksi omaa lastani, heidän kummankin kaksi lasta ja sitten heidän lapsensa jälkeläisiä jo 11 ja vielä viides kertymä kaksi pientä poikaa.
Rikkaudeksi voin perheeni lukumäärää pitää, jatkuvuus toimii.
No minä nyt sivusta seuraan, heillä kaikilla oma elämä, näin on oltavakin, esiliinannauhoista on irti päässeet, joskus vähän haikeana tätäkin mietin.

Paloma kertoilit juhlimisen mahdollisuuksista ystävien ja tyttären myötä, kyllä nekin alkaa vähentyä, kun tämä 90 :nen lähestyy, ihmetyksen vaan mieleen saa, mihon kaikki katoaa?

Oletko kirjaa miettinyt, tai peräti kirjoittanutkin Mdk, kun niin paljon muistoja mielessäsi pidät?
Ihana on lukea, osin yhteisistäkin muistoista, Ramoona samoja muistoja kanssamme jakaa, silloin norenpana tallennetuja.
Ramoonalla vielä voimia matkailuun ja ihaniin tapahtumiin ja näkymiin.
Onneksi on tuo muisti jotain tallentanut minunkin mieleen ja voin niihin näin osallistua.

Neeassalla taas omaiset kyläilemään tulee, hyvää mieltä he tuovat käydessään ja monia muistoja tapaamisesta jää mieleen.

Onhan niitä muistoja kaikista mainitsemistasi tapahtumista Ano 00008, mutta ensimmäinen on aina ainutlaatuinen, jotenkin ihmeellisyys, sen muistan minäkin hyvin, kun sitten useampia jälkeläisiä tulee, merkkipäiviä lisääntyy, alkaa jo muistaminen tiukkaa tehdä.
Kyllähän ne pienet maailmaan tulevat aina iloinen asia on ja mummot ja ukit sydämensä menettää.
Toivomusten ja siunausten kanssa heitä maailmaan laittaa ja aina huoli mieltä painaa, onko kaikki hyvin?

Pääsiäisruokia olen makustellut ja nyt ei mikään oikein innosta, huomenna menemme tyttären kanssa kaupoille ja jospa tarjoukset tiskissä antaisivat mieleisen tuloksen.
Silakoista puhuivat joku päivä radiossa ja minulle heräsi mieli silakkarullista, joita aina käsityökerhon joulupöydästä löytyi, voisihan sekin olla pääsiäisruokana, kun kalaa pitäisi syödä.
Harvoin silakkaa täällä tarjollakaan, pitänee vielä mietiskellä, mikä mieliteko toisi tuloksen.
Pajunkissat maljakossa jo vihertäviä silmuja työntää, siinäpä pääsiäisaiheinen maljakko, jos narsisseja vielä mukaan laittaisi, tunnelmaan pääsee.

Peilistä katsoo nyt hiuksien kaunis leikkaus, kuvittelenko vai tottako näyttää, nuoremmalta jopa näytän, on se hyvä tuo mielikuvien tila, kaikkea voi kuvitella.

Nyt haihattelut sikseen ja päivän viettoon, kaikkea mukavaa teille tosillekin.

Hil-la kirjoitti:

Hyvää tätä päivää, sateella alkaa ja kai jatkuukin, tyypillistä pääsiäissäätä se onkin.
Odottelen huoltomiestä korjaamaan kylppärin vesitilannetta, yksi suihku ei vettä anna, , toivottavasti asia kuntoon tulee, ettei putkiliikkeeseen joudu yhteyttä ottamaan.
Aina vaan noita vikoja ilmenee ja minä sormi suussa ihmettelen.

Korpikirjailija kertoili hyvin onnistuneesta ristiäismatkastaan ja pieni nimensä sai., onnea kovasti elämänsä alkuun ja jatkoon, samaa isovanhemillekin.
Monet ristiäiset on käyty minunkin perheeni keskuudessa ja ristiäismekon helma nimistä täyttynyt
Piti ihan laskea, miten isoksi perheeni onkaan karttunut ja kaksi omaa lastani, heidän kummankin kaksi lasta ja sitten heidän lapsensa jälkeläisiä jo 11 ja vielä viides kertymä kaksi pientä poikaa.
Rikkaudeksi voin perheeni lukumäärää pitää, jatkuvuus toimii.
No minä nyt sivusta seuraan, heillä kaikilla oma elämä, näin on oltavakin, esiliinannauhoista on irti päässeet, joskus vähän haikeana tätäkin mietin.

Paloma kertoilit juhlimisen mahdollisuuksista ystävien ja tyttären myötä, kyllä nekin alkaa vähentyä, kun tämä 90 :nen lähestyy, ihmetyksen vaan mieleen saa, mihon kaikki katoaa?

Oletko kirjaa miettinyt, tai peräti kirjoittanutkin Mdk, kun niin paljon muistoja mielessäsi pidät?
Ihana on lukea, osin yhteisistäkin muistoista, Ramoona samoja muistoja kanssamme jakaa, silloin norenpana tallennetuja.
Ramoonalla vielä voimia matkailuun ja ihaniin tapahtumiin ja näkymiin.
Onneksi on tuo muisti jotain tallentanut minunkin mieleen ja voin niihin näin osallistua.

Neeassalla taas omaiset kyläilemään tulee, hyvää mieltä he tuovat käydessään ja monia muistoja tapaamisesta jää mieleen.

Onhan niitä muistoja kaikista mainitsemistasi tapahtumista Ano 00008, mutta ensimmäinen on aina ainutlaatuinen, jotenkin ihmeellisyys, sen muistan minäkin hyvin, kun sitten useampia jälkeläisiä tulee, merkkipäiviä lisääntyy, alkaa jo muistaminen tiukkaa tehdä.
Kyllähän ne pienet maailmaan tulevat aina iloinen asia on ja mummot ja ukit sydämensä menettää.
Toivomusten ja siunausten kanssa heitä maailmaan laittaa ja aina huoli mieltä painaa, onko kaikki hyvin?

Pääsiäisruokia olen makustellut ja nyt ei mikään oikein innosta, huomenna menemme tyttären kanssa kaupoille ja jospa tarjoukset tiskissä antaisivat mieleisen tuloksen.
Silakoista puhuivat joku päivä radiossa ja minulle heräsi mieli silakkarullista, joita aina käsityökerhon joulupöydästä löytyi, voisihan sekin olla pääsiäisruokana, kun kalaa pitäisi syödä.
Harvoin silakkaa täällä tarjollakaan, pitänee vielä mietiskellä, mikä mieliteko toisi tuloksen.
Pajunkissat maljakossa jo vihertäviä silmuja työntää, siinäpä pääsiäisaiheinen maljakko, jos narsisseja vielä mukaan laittaisi, tunnelmaan pääsee.

Peilistä katsoo nyt hiuksien kaunis leikkaus, kuvittelenko vai tottako näyttää, nuoremmalta jopa näytän, on se hyvä tuo mielikuvien tila, kaikkea voi kuvitella.

Nyt haihattelut sikseen ja päivän viettoon, kaikkea mukavaa teille tosillekin.

Lue lisää

Päivää Korvesta@

Olen nukkunut matkaväsymyksen pois.

Kirjoitamme arjestamme, joskus muistelemme menneitä ja jokaisella on omat tarinansa.

Tulin ekakertaa mummiksi ja se ekakerta lie kaikille mieliinpainuvin.

Naurahdin luettuani aloituksesi, sillä koin samoin kuin sinä ulkonäköni nuortuneen kun katselin sukujuhlissa ympärilläni olleita ikäisiäni ja nuorempiakin ihmisiä.

Kuka se kissan hännän nostaa jos ei kissa itse.

Lähden tarkistamaan taideopettajamme kokoamaa kurssinäyttelyä Kajaanin kirjastoon.
Maalausten teemana on Kajaani 375-vuotta.

En ole vielä pääsiäistä valmistellut, ei ole kiirettäkään. Kahdestaan nautimme hiljaiselosta. Kyllä koti on paras paikka sen jälkeen kun käy raitilla ryvettymässä.

Käyn samalla mökillä, etsimässä pajun oksia. Voisin tehdä virpomisvarpuja, tosin ei ne taida tuoreeksi ei terveeksikään tehdä.

Kivaa Päivää ; ))

korpikirjailija kirjoitti:

Päivää Korvesta@

Olen nukkunut matkaväsymyksen pois.

Kirjoitamme arjestamme, joskus muistelemme menneitä ja jokaisella on omat tarinansa.

Tulin ekakertaa mummiksi ja se ekakerta lie kaikille mieliinpainuvin.

Naurahdin luettuani aloituksesi, sillä koin samoin kuin sinä ulkonäköni nuortuneen kun katselin sukujuhlissa ympärilläni olleita ikäisiäni ja nuorempiakin ihmisiä.

Kuka se kissan hännän nostaa jos ei kissa itse.

Lähden tarkistamaan taideopettajamme kokoamaa kurssinäyttelyä Kajaanin kirjastoon.
Maalausten teemana on Kajaani 375-vuotta.

En ole vielä pääsiäistä valmistellut, ei ole kiirettäkään. Kahdestaan nautimme hiljaiselosta. Kyllä koti on paras paikka sen jälkeen kun käy raitilla ryvettymässä.

Käyn samalla mökillä, etsimässä pajun oksia. Voisin tehdä virpomisvarpuja, tosin ei ne taida tuoreeksi ei terveeksikään tehdä.

Kivaa Päivää ; ))

Lue lisää

On jo iltapäivä ja olen laittautumassa naapurien pääsiäis-
kahvitteluun yhteisissä tiloissamme, jonne tulee myös talo-
yhtiön edustajia kertomaan mitä ”hauskuuksia on horison-
tissa” kesän aikana meille asukkaille.

Täällä olette keskustelleet kastajaisista ja minäkin toivotan
kaikkea hyvää sekä Korpikirjailijalle mummina, kuin pienelle
prinsessalle, varsinkin tällaisena aikana kun maailmanmeno
on miltä se näyttää. - Itselläni ei ole, eikä tule olemaan lapsen-
lapsia, mutta oman äitini kuoleman jälkeen olen saanut olla
”varamummona” veljeni nuorimmalle lapselle, joka oli keksi-
nyt että olen mummon näköinen ja niin hän sitten kysyi, jos
tahtoisin tulla hänen mummoksensa! – Tottakai tahdoin!

Pääsiäisvalmistelut taitavat olla kaikilla hanskassa.
Koska vietän pääsiäistä yksin, niin tarjoiluja ei tarvitse miettiä.
Mämmikilpailussa olen pärjnnyt arabeille ja saanut riittävän
määrän mämmiaskeja.
Hil-la mainitsi silakat, joistakin minäkin kirjoitin joku aika sitten.
Täällä ei saa enää silakoita esim. pakastetiskiltä, täytyy laittaa
erikoistilaukseen. Silakat häviävät vesistä täällä niihin aikoihin,
kun tehdään sitä hapansilakkaa. Silakkatehtaat ostavat silakoita
Suomestakin. – Mutta minä tiedän nyt, kuinka saan silakoita kun
alkaa ”silakkahammasta” pakottaa: tilaan marketin kalaosaston
kautta. Kallista herkkua täällä meillä. Viimeksi kun tilasin, niin
silakka oli kalliimpaa kuin lohi. Aikoinaan silakka oli kissanruokaa,
nyt kulinaarinen nautinto! (On muuten silakkaa pakasteessani.)

Niin, ja Hil-la on varmasti nuoremman näköinen kampaajalla käyn-
nin jälkeen. Olen aina ollut sitä mieltä, että lyhyet hiukset ovat ikä-
naisen halvin kasvojenkohotusleikkaus. Minäkin sain tuollaisen
kasvojenkohotuksen viime maanantaina. Saapa nähdä, vieläkö
naapurit tuntevat minut, kun menen kahville! 😊
Palaillaan!
/MdK

Anonyymi00015 kirjoitti:

On jo iltapäivä ja olen laittautumassa naapurien pääsiäis-
kahvitteluun yhteisissä tiloissamme, jonne tulee myös talo-
yhtiön edustajia kertomaan mitä ”hauskuuksia on horison-
tissa” kesän aikana meille asukkaille.

Täällä olette keskustelleet kastajaisista ja minäkin toivotan
kaikkea hyvää sekä Korpikirjailijalle mummina, kuin pienelle
prinsessalle, varsinkin tällaisena aikana kun maailmanmeno
on miltä se näyttää. - Itselläni ei ole, eikä tule olemaan lapsen-
lapsia, mutta oman äitini kuoleman jälkeen olen saanut olla
”varamummona” veljeni nuorimmalle lapselle, joka oli keksi-
nyt että olen mummon näköinen ja niin hän sitten kysyi, jos
tahtoisin tulla hänen mummoksensa! – Tottakai tahdoin!

Pääsiäisvalmistelut taitavat olla kaikilla hanskassa.
Koska vietän pääsiäistä yksin, niin tarjoiluja ei tarvitse miettiä.
Mämmikilpailussa olen pärjnnyt arabeille ja saanut riittävän
määrän mämmiaskeja.
Hil-la mainitsi silakat, joistakin minäkin kirjoitin joku aika sitten.
Täällä ei saa enää silakoita esim. pakastetiskiltä, täytyy laittaa
erikoistilaukseen. Silakat häviävät vesistä täällä niihin aikoihin,
kun tehdään sitä hapansilakkaa. Silakkatehtaat ostavat silakoita
Suomestakin. – Mutta minä tiedän nyt, kuinka saan silakoita kun
alkaa ”silakkahammasta” pakottaa: tilaan marketin kalaosaston
kautta. Kallista herkkua täällä meillä. Viimeksi kun tilasin, niin
silakka oli kalliimpaa kuin lohi. Aikoinaan silakka oli kissanruokaa,
nyt kulinaarinen nautinto! (On muuten silakkaa pakasteessani.)

Niin, ja Hil-la on varmasti nuoremman näköinen kampaajalla käyn-
nin jälkeen. Olen aina ollut sitä mieltä, että lyhyet hiukset ovat ikä-
naisen halvin kasvojenkohotusleikkaus. Minäkin sain tuollaisen
kasvojenkohotuksen viime maanantaina. Saapa nähdä, vieläkö
naapurit tuntevat minut, kun menen kahville! 😊
Palaillaan!
/MdK

Lue lisää

Sanoin, että palaillaan, niin palasinkin heti, kun tulin äsken lenkiltä. :)
Aurinko paistaa niin että hirvittää, + 14º ja huomiseksi tulee asteita
lisää, kerrottiin sääuutisissa.
Sääennätystä ei lyödä, mutta sellainen oli yli 10 vuotta sitten, kun
itärannikolla (missä silloin asuin) oli +23º. Veljeni ei uskonut, vaan
tuli yllättäen moottoripyörällä Suomesta ja sai ottaa aurinkoa ilman
paitaa terassilla. Silloin, niinkuin nytkin , oli pitkäperjantai huhtikuun
alkupäivinä.

Olin siis kahvittelemassa vanhojen ja uusien naapureitten kanssa.
Tässä meidän talossa on 75 % ulkomaalaistaustaisia. Uusimmat naa-
purit juuri Italiasta muuttaneita, Amalfirannikolta, rouva ruotsalainen,
mies italialainen. Kaipailimme erästä iranialaistaustaista rouvaa.
Hän ei vastaa puhelimeen, ei avaa oveaan ja arvailimme, jos hän on us-
kaltanut matkustaa Iraniin ja siellä on nyt tilanne, mikä on, eikä pääse
matkustamaan takaisin. Elämä on arvaamatonta.

Taloyhtiön edustaja kysyi, mitä toivomuksia meillä olisi, että viihtyisim-
me entistäkin paremmin.
Minä toivoin, että tekisivät saunan ja suihkupaikan, jonka voisimme varata
samalla tavalla kuin vierashuoneen yövieraille.
Kerroin sitten, mikä on suomalaisen saunan idea. Ruotsalaiset kärsivät, kun
lämmössä deodorantti pettää ja että lämpö ja hikoilu on kauheata. He eivät
tajua että juuri tuo epämukavuuden tunne palkitaan satakertaisesti ihanalla
hyvänolontunteella, pesun ja jäähdyttelyn jälkeen.
No, ainakin sen suomenruotsalaisen Kaj-yhtyeen "Sauna"-kappale on mennyt
perille! Jopa kuningas ähisi "shaunaa"! - Kirjoittelen heti, JOS saamme saunan.
Tästä saunajutusta tuli mieleen serkkuni mies, jonka saunamatkasta haluaisin
kertoa, mutta jätän sen toiseen kertaan. (Traileri: Serkun mies otti japanilaisen
liftarin kyytiin ja höykkyytti kesämökille savusaunaan.)

Anonyymi00016 kirjoitti:

Sanoin, että palaillaan, niin palasinkin heti, kun tulin äsken lenkiltä. :)
Aurinko paistaa niin että hirvittää, 14º ja huomiseksi tulee asteita
lisää, kerrottiin sääuutisissa.
Sääennätystä ei lyödä, mutta sellainen oli yli 10 vuotta sitten, kun
itärannikolla (missä silloin asuin) oli 23º. Veljeni ei uskonut, vaan
tuli yllättäen moottoripyörällä Suomesta ja sai ottaa aurinkoa ilman
paitaa terassilla. Silloin, niinkuin nytkin , oli pitkäperjantai huhtikuun
alkupäivinä.

Olin siis kahvittelemassa vanhojen ja uusien naapureitten kanssa.
Tässä meidän talossa on 75 % ulkomaalaistaustaisia. Uusimmat naa-
purit juuri Italiasta muuttaneita, Amalfirannikolta, rouva ruotsalainen,
mies italialainen. Kaipailimme erästä iranialaistaustaista rouvaa.
Hän ei vastaa puhelimeen, ei avaa oveaan ja arvailimme, jos hän on us-
kaltanut matkustaa Iraniin ja siellä on nyt tilanne, mikä on, eikä pääse
matkustamaan takaisin. Elämä on arvaamatonta.

Taloyhtiön edustaja kysyi, mitä toivomuksia meillä olisi, että viihtyisim-
me entistäkin paremmin.
Minä toivoin, että tekisivät saunan ja suihkupaikan, jonka voisimme varata
samalla tavalla kuin vierashuoneen yövieraille.
Kerroin sitten, mikä on suomalaisen saunan idea. Ruotsalaiset kärsivät, kun
lämmössä deodorantti pettää ja että lämpö ja hikoilu on kauheata. He eivät
tajua että juuri tuo epämukavuuden tunne palkitaan satakertaisesti ihanalla
hyvänolontunteella, pesun ja jäähdyttelyn jälkeen.
No, ainakin sen suomenruotsalaisen Kaj-yhtyeen "Sauna"-kappale on mennyt
perille! Jopa kuningas ähisi "shaunaa"! - Kirjoittelen heti, JOS saamme saunan.
Tästä saunajutusta tuli mieleen serkkuni mies, jonka saunamatkasta haluaisin
kertoa, mutta jätän sen toiseen kertaan. (Traileri: Serkun mies otti japanilaisen
liftarin kyytiin ja höykkyytti kesämökille savusaunaan.)

Lue lisää

Kuuluuko se kuningaskin teidän taloyhtiöön vai miksi hän oli siellä ähisemässä, kun esitit saunan rakentamista?

Anonyymi00017 kirjoitti:

Kuuluuko se kuningaskin teidän taloyhtiöön vai miksi hän oli siellä ähisemässä, kun esitit saunan rakentamista?

Huomenta ja tyypillistä hiljaisen viikon säätä on tämäkin päivä, aurinko kovasti pohtii, josko paistaisi tai pilvien takana pysyisi, eilen oli mahtavasti sumua.
Eilen radiossa tutkailivat säätä nyt ja ennakoivat tulevan kesän kuivuutta, mikä näillä näkymin edessä on.
Saimaan pintakin 35 sm normaalin alapuolen ja vielä odotetaan putoavan kevään myötä, sulamisvesiä ei ole asiaa korjaamaan.
Ikäviltä näyttää kuvissa laiturit, mitkä kuivalla maalla jököttävät.
Luojamme näyttää meille, miten mahtava on, toiseksi jää tekoälyt sun muut vempaimet, mitkä tuhoa kylvää.
Maailman tutkijat ja keksijät pitäisi pannaan julistaa, noiden sotatuhoisten aseiden keksimisistä.
Maailman puhtaan veden katoaminen, tekee tuhon ilman aseita, jos vesi katoaa, elämä loppuu, luonnosta huolehtiminen ei lainkaan turha asia ole.

Sauna on suomalaisten yhteinen ilo, ehkä myös yksi onnen syy, sillä saunan lauteilla voi huoletkin unohtaa ja voi tuntea lämmön rentouttava tunne
Tuo vierashuone on hyvä ratkaisu kerrostaloissa, jos asunnot pieniä, ei voi vieraita majoittaa, itse olen sellaisessa yöpynyt ja hyvin uni maistui, sauna voisi yhtä hyvä ratkaisu olla.

Eilen mietin mitä tekisin ja ajatus pikkuleivistä putkahti mieleen ja niinpä innostuin ja tein lusikkaleipiä ja kauralastuja purkin täytteeksi, mistä jouluiset piparkakut oli syöty.
En mikään pikkuleivistä tykkäävä ole, mutta niin vaan on piparkakutkin hävinneet ja kotonani asustaa vaan mummo, joka ei makeasta erikoisesti tykkää.
Kauppaan lähtevänä katselin keittokirjoja mitä puutoksia onkaan, jos pääsiäisruokia suunnittelen, löytyihän niitä.
Silakkarullat nyt mielessä kaupalle lähden ja jospa niitä olisi, niin uuniin tomaattien ja mausteiden kanssa laitan.
Mitä muuta sitten mieleen tuleekaan.

Nyt jätän tähän kyyti on kohta rapun edessä, hyvää valmistautumista pyhien suhteen, suunnitteluhan on melkein puoli tekoa;)

Hil-la kirjoitti:

Huomenta ja tyypillistä hiljaisen viikon säätä on tämäkin päivä, aurinko kovasti pohtii, josko paistaisi tai pilvien takana pysyisi, eilen oli mahtavasti sumua.
Eilen radiossa tutkailivat säätä nyt ja ennakoivat tulevan kesän kuivuutta, mikä näillä näkymin edessä on.
Saimaan pintakin 35 sm normaalin alapuolen ja vielä odotetaan putoavan kevään myötä, sulamisvesiä ei ole asiaa korjaamaan.
Ikäviltä näyttää kuvissa laiturit, mitkä kuivalla maalla jököttävät.
Luojamme näyttää meille, miten mahtava on, toiseksi jää tekoälyt sun muut vempaimet, mitkä tuhoa kylvää.
Maailman tutkijat ja keksijät pitäisi pannaan julistaa, noiden sotatuhoisten aseiden keksimisistä.
Maailman puhtaan veden katoaminen, tekee tuhon ilman aseita, jos vesi katoaa, elämä loppuu, luonnosta huolehtiminen ei lainkaan turha asia ole.

Sauna on suomalaisten yhteinen ilo, ehkä myös yksi onnen syy, sillä saunan lauteilla voi huoletkin unohtaa ja voi tuntea lämmön rentouttava tunne
Tuo vierashuone on hyvä ratkaisu kerrostaloissa, jos asunnot pieniä, ei voi vieraita majoittaa, itse olen sellaisessa yöpynyt ja hyvin uni maistui, sauna voisi yhtä hyvä ratkaisu olla.

Eilen mietin mitä tekisin ja ajatus pikkuleivistä putkahti mieleen ja niinpä innostuin ja tein lusikkaleipiä ja kauralastuja purkin täytteeksi, mistä jouluiset piparkakut oli syöty.
En mikään pikkuleivistä tykkäävä ole, mutta niin vaan on piparkakutkin hävinneet ja kotonani asustaa vaan mummo, joka ei makeasta erikoisesti tykkää.
Kauppaan lähtevänä katselin keittokirjoja mitä puutoksia onkaan, jos pääsiäisruokia suunnittelen, löytyihän niitä.
Silakkarullat nyt mielessä kaupalle lähden ja jospa niitä olisi, niin uuniin tomaattien ja mausteiden kanssa laitan.
Mitä muuta sitten mieleen tuleekaan.

Nyt jätän tähän kyyti on kohta rapun edessä, hyvää valmistautumista pyhien suhteen, suunnitteluhan on melkein puoli tekoa;)

Lue lisää

Keskipäivää ! Niinpä Hil-la, yhä useammin täytyy todeta, että maailma, jopa oma lähiympäristömme, on täynnä sellaisia uhkia, joille emme mitään voi, muuta kuin tuntea oman pienuutemme, luottaa johonkin meitä isompaan voimaan ja toivoa, että selviämme - millä hinnalla sen näemme kun aika on.

Kiva kuitenkin kokea, että Nojatuoli pysyy vakaana, kiitos Hil-lan ja muiden uskollisten kirjoittajien. Kyllä kai me kaikki tarvitsemme merkkejä jatkuvuudesta, pysyvyydestä, kun perinteiset instituutiotkin luhistuvat ympäriltämme kaiken aikaa.

Kuten joskus aavistelin, oma panostukseni Nojatuoliin on taaskin ollut vähäinen, kiitos Neeasa, että muistat ja luet (!) pitkiä vuodatuksiani. MInäkin olin jo ehtinyt kaivata sinua vaikka tiedän että olet hyvän varjeluksen piirissä, kuten ehkä me kaikki lopulta olemme- kun täällä vielä kirjoittelemme.

Minun aikanani on tosiaan mennyt oman terveyden ja näiden arjen askareiden parissa.
Kun niihin on vielä tullut erilaista byrokratian kanssa painimista, pajatso on kyllä tyhjentynyt niin perusteellisesti että virtaa ei ole jäänyt muuhun.

Isoin "saavutus" taisi nyt olla se, että saimme veljen lesken kanssa allekirjoitetuksi lahjakirjan, jolla sain 1/8:n veljen omistuksesta lapsuudenkotiimme - eli (rahallisesti) arvoton autiotila on nyt sitten yksin minun murheenani.

Operaatio, omistuksen siirto, oli käsittämätön toimenpide: käly joutui matkustamaan Ruotsista (Västerås) Helsinkiin vain näyttämään naamaansa ja allekirjoittamaan lahjakirjan.
Tällaisena aikana, jolloin digitalisaatio on läsnä arjessamme joka hetki - ja on luotu
meidän elämäämme "helpottamaan"...

Samaan aikaan sain vielä tiedon, että pienen sijoitusasuntoni vuokralainen lähtee - puolitoista vuotta taisi asua ja oli aina "narisemassa" ja vaatimassa milloin mitäkin.
Asuntorakentaminen pääkaupunkiseudulla on ollut niin kiivasta, että pulaa on enempi asujista, ostajien/vuokralaisten markkinat meneillään.

Kun tuon asunnon ostin 30 vuotta sitten, vuokralaisista ei ollut pulaa. En tarvinnut välittäjien palveluja, puskaradio hoiti sen puolen. Nyt on mahdollista, että joudun odottelemaan uutta vuokralaista pitkäänkin - viimeksi asunto taisi olla tyhjänä muutaman kuukauden. Välittäjä tietysti hoitaa vuokralaisen etsimisen ja siihen liittyvän byrokratian - ja laskuttaa siitä - mutta mukana siinäkin täytyy jossain määrin olla.

Verenpaineen kanssa on ollut häikkää muillakin. Minulla aamupaine pakkasi olemaan korkea ja siihen piti kiinnittää huomiota. Sain uuden lisälääkkeen, ja lukemat laskivat saman tien. Minun tavoitetasoni on 130/80 - ihan seitsemän vuotta sitten saamani pienen aivoinfarktin vuoksi. Mittailen kyllä painetta aika säännöllisesti - katson että se on minun osallistumistani oman terveyden ylläpitoon. Samaan aikaan yritän noudattaa niitä elämänohjeita, jotka jokainen meistä varmasti tietää, enkä juuri näe elämäntavoissani korjaamista - mitä nyt suolan käyttöä pitäisi vähentää..))
Siinä kulkee kyllä minun rajani, vaikka pienellä riskillä tahdon syödä maukasta ruokaa...))

Juuri kun pääsin kehaisemasta omaa säryttömyyttäni, ilma alkoi lämmetä, eikä makuuhuoneeni lämpötila enää pysynyt "alle 17 asteessa" mistä sitten ymmärtääkseni seurasi se, että särkyisyys palasi minunkin elämääni. Tällä hetkellä ikävin oire on oikean jalan jalkapöydässä: aristaa ja viiltelee pitemmillä matkoilla.
Särkylääkkeitä en vielä tarvitse, vähän täytyy kipua sietääkin, mutta eihän se kivaa ole.

Pääsiäistä täällä on jo kovasti valmisteltu. Minulla on sekin vielä levällään. Eilen hain kyllä pajunkissoja. Laatu on tosi heikko, harvakseltaan niitä on varressa, eikä missään kauniissa muodostelmassa. Syynä on käsittääkseni se, että paju yrittää kukkia monesti vuodessa.
Ainakin itse olen nähnyt pajunkissoja lenkilläni monesti "talven" aikana.
Kevään kukista olen bongannut vain leskenlehden, pihakukista lumikellon.
Kiva odotella muidenkin kukkien ilmestymistä.

Hyvää päivää kaikille..))
demeter1

Liekko, ymmärrän miltä tuntuu, kun uni on ollut niin "elävä",
kuin se olisi tapahtunut oikeasti.
Minulla oli sama kokemus, kun äiti kuoli ja tiesin, etten pääsisi
hautajaisiin, mutta järjestäisin oman tilaisuuden siihen kellon
aikaan kun tiesin hautajaisten olevan Suomessa.
Edellisenä yönä näin unta että olin keittiössäni ja ulko-oven pieleen
koputettiin. Ovi oli muuten auki, mutta oven edessä oli ripustettu
peite, joka heilui tuulessa. - Onko täällä ketään kotona, kysyttiin
äidin äänellä. Sisälle tuli lauma ihmisiä, joita en tunnistanut pimeästä
eteisestä, mutta äiti käveli minua kohti. Minä parkaisin: - Jestas, sinun
hautajaisethan on tänään ja sinä seisot siinä! Saanko minä halata sinua
että tiedän, että tämä on totta? Ja äiti tuli kohti, halasin häntä, mutta
sitten hän alkoi ikäänkuin sulaa pois. Minä heräsin kädet ympärilläni
ja olin aivan kauhistunut, kun uni oli niin todellisen tuntoinen.

En unessa yhtään ihmetellyt että 93-vuotias äitini näytti nuorelta ja
onnelliselta. Hän ei puhunut mitään muuta, kuin huuteli ovelta onko
ketään kotona.

Pidin sitten järven rannalla oman muistotilaisuuden ja kuvittelen,
että äiti olisi pitänyt siitä.

Sinulla liekko taitaa olla "kanavat" auki kun tuollaisia selkounia pystyt näkemään. Kyllä sekin on lahja, vaikka tiettyä hämmennystä aiheuttaisikin, näin uskon.
Itse olen ihan tahdolla sulkenut omat "kanavani", koska koen, että arki on sittenkin se, mikä tällä hetkellä on minun tärkein toiminta-alueeni.
Ehkä tulee aika, jolloin pystyn "alentamaan suojaustani" ja herkistymään myös tuon toisen ulottuvuuden tapahtumiselle - tai tapahtumattomuudelle..))

Juuri tänään oli läheiseni kanssa juttua tuosta, tästä "maailmankaikkeudesta" ja sen lainalaisuuksista, myös tämän elämänvaiheen sisällöstä, mikä ulkopuoliselle näkyy vain tylsänä tapahtumattomuutena tai arjen toistona.
Siitähän meitä Nojatuolin kirjoittajia taidetaan syyttäkin..))

Olen sinun puolisen vuotta vanhempi liekko ja jaan kyllä noita tuntojasi voimien vähenemisestä ja vaivojen lisääntymisestä. Sinä et niistä juuri kiukuttele kuten minä, mutta kai se luonne senkin asenteen määrittää - miten voivoihin suhtaudumme.
Mukavaa kevättä sinulle, missä sitten sitä vietätkin,
demeter1

Anonyymi00019 kirjoitti:

Liekko, ymmärrän miltä tuntuu, kun uni on ollut niin "elävä",
kuin se olisi tapahtunut oikeasti.
Minulla oli sama kokemus, kun äiti kuoli ja tiesin, etten pääsisi
hautajaisiin, mutta järjestäisin oman tilaisuuden siihen kellon
aikaan kun tiesin hautajaisten olevan Suomessa.
Edellisenä yönä näin unta että olin keittiössäni ja ulko-oven pieleen
koputettiin. Ovi oli muuten auki, mutta oven edessä oli ripustettu
peite, joka heilui tuulessa. - Onko täällä ketään kotona, kysyttiin
äidin äänellä. Sisälle tuli lauma ihmisiä, joita en tunnistanut pimeästä
eteisestä, mutta äiti käveli minua kohti. Minä parkaisin: - Jestas, sinun
hautajaisethan on tänään ja sinä seisot siinä! Saanko minä halata sinua
että tiedän, että tämä on totta? Ja äiti tuli kohti, halasin häntä, mutta
sitten hän alkoi ikäänkuin sulaa pois. Minä heräsin kädet ympärilläni
ja olin aivan kauhistunut, kun uni oli niin todellisen tuntoinen.

En unessa yhtään ihmetellyt että 93-vuotias äitini näytti nuorelta ja
onnelliselta. Hän ei puhunut mitään muuta, kuin huuteli ovelta onko
ketään kotona.

Pidin sitten järven rannalla oman muistotilaisuuden ja kuvittelen,
että äiti olisi pitänyt siitä.

Lue lisää

Kiitos sinullekin Ano 00019 kauniin kokemuksesi jakamisesta. Minua tällaiset kuvaukset lohduttavat ja vahvistavat suuresti. Onnelliset te..))
demeter1

Anonyymi00021 kirjoitti:

Kiitos sinullekin Ano 00019 kauniin kokemuksesi jakamisesta. Minua tällaiset kuvaukset lohduttavat ja vahvistavat suuresti. Onnelliset te..))
demeter1

Olen samaa mieltä mitä kirjoitit vastauksessasi demeter..
Ei kannata mennä liian syvälle tutkimattomaan.
Myös toinen jolla oli samantyyppinen kokemus tuntui hyvältä että samanlaista on muillakin
Tämä uni jonka näin jäi jotenkin kesken ja oli ihan erilainen kuin aikaisemmat jotka ovat antaneet lohtua.
Eniten yöllä pelotti että näitä unia alkaisi tulla usein, yöllä kaikki tuntuu pahemmalta kuin päivällä.
Maaliskuu on ollut pojan kuoleman jälkeen kuukausi joka tuo kaikken vielä voimakkaammin mieleen, poika kuoli 24 ja mies 23 Maaliskuuta.
Mies sairasti kauan, oli täysin autettava 12-vuotta, kuolema oli armahdus.
Lapsen kuolemaa ei pysty hyväksymään koskaan, mutta on pakko elää sen kanssa.
Kaikesta huolimatta, olen kiitollinen että saan nähdä luonnon heräävään uuteen kesään.

Se on ihan yleistä, että uniin työntyy kaikenlaista, mitä on valveilla ollessaan ajatellut. Liekonkin tapauksessa se poikansa kuoleman vuosipäivä.

Mutta ”joka uniaan uskoo, se varjoaan pelkää”.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Se on ihan yleistä, että uniin työntyy kaikenlaista, mitä on valveilla ollessaan ajatellut. Liekonkin tapauksessa se poikansa kuoleman vuosipäivä.

Mutta ”joka uniaan uskoo, se varjoaan pelkää”.

Lue lisää

Kiirastorstain aamu heräsi auringon paisteeseen ja niinpä mielikin valoisena heräämään pääsi.
Kaupassa käyty, ruokaa taas pitkäksi aikaa, niitä silakkafileitä en saanut, päädyin kanan rintaleikkeisiin.
Tuon ruuan hankkiminen alkaa käydä vaikeaksi, kun mikään ei tunnu makuaisteja houkuttavan, eilen sain 10 kilon säkin perunoita ja siitä tuli mieleen perunarieskan teko, myös hyvän kokoisia sipuleita tuli kolme kiloa ja myös sipulipiirakan teko ajatuksiin pääsi.
Molemmat paistettavat hyvin täyttäviä, eipä siihen paljon lisukkeita kaipaa.
Näin sujui ruoka ajatukset.


Unista on ollut puhetta, siinäkin minä melkein asiantuntija , siis näkemisten suhteen, joka yö jotakin koko unen ajan touhuan.
Olen yrittänyt pohtia, onko seuraamuksia ollut, ei mitään, unistani en uhkailua en pelottelua ole löytänyt.
Ano 00023 ajatuksiin ja sanontaan yhdyn.

Liekolle tuo suru ei mielestä lähde, kuinka voisikaan , ei lapsensa kuolemista voi käsittää ja siksi unikin muistoja esiin tuo.
Muistan äitini kertomana, miten ensimmäinen kaksiviikkoa elänyt vauva löi murheen aaltoon ja sitten toinen kaksi ja puolivuotias myös taivaan kotiin siirtyi, tuska oli käsin kosketeltava, näin hän kertoi.
Sitten minun tuloni maailmaan sai äidin mielen masentumaan, kertoi ajatelleensa, kuoleehan tuo kumminkin, eipä kuollut, kaikista sitkein olin ja yhä katuja tallaan.
Surun mielialoissa elämäni alkoi ja onhan suruakin mukana kulkenut jatkossakin, mutta vielä aikani ei ole tullut.
Toivon kesän tulon piristävän sinuakin liekko ja unien vaikutus ei masennusta lisäisi.

Oli mukava nähdä demeterin rikas viesti pitkästä aikaa, kaipailin jo kovasti, mutta en rohjennut mainita, että paine kaiken muun lisäksi myös ketjuun kirjoittamisella lisää tekisi.
Tuo kipujen ja vaivojen kanssa eläminen raskasta on ja kun siihen nuo kertomasi lisätään, on ajatus muualla lentänyt, kuin ketjuun kirjoittamisella.
Tämä huolten kertominen ja mielen purkaminen apua uskoisi antavan ja taas mieli kohentuu, on hyvä huomata toistenkin kaiken keskellä pyörivän, toisilla isot huolet toisilla pienemmät, puhuminen auttaa, vaikka näin kirjoitustuttujen kanssa.
Varmaan huolia jää vielä sen arjen pyörityksessä vaikka tänne osansa purkaisi.

Noista leipomuksistani, joku ajattelee, että kylläpä mummo herkuttelee, mutta en toki kaikkea yksin tuhoa, naapureille maistiaisia ja tyttärelle soitan, että tule hakemaan paistoksia, hän kylä itsekin paljon leipoo ja ruokaa valmistaa, mutta harvemmin näitä minun mieliherkkujani.

Nyt ensin imuri käteen ja pölyjen pyyhintään, sitten iltapäivällä paistoksia tekemään.
Tällä viikolla vain pintasiivous, uskon, että silläkin mennään.
Hiuksistani vielä naapurin rouva on kampaajalle menossa ja käy samalla kampaajalla, sanoi pyytävänsä saman leikkuun kuin minulla on, ihastui niin kovin.

Hissutelleen hiljalleen pääsiäistä kohti, jokainen omien suunnitelmien kanssa.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Se on ihan yleistä, että uniin työntyy kaikenlaista, mitä on valveilla ollessaan ajatellut. Liekonkin tapauksessa se poikansa kuoleman vuosipäivä.

Mutta ”joka uniaan uskoo, se varjoaan pelkää”.

Lue lisää

Enkeli Gabriel ilmestyi ainakin Netsyt Marialle ja noin 600 vuotta myöhemmin profeetta Muhammedille. En tarkemmin tiedä tai kirjallisuudesta havainnut miten nämä ilmestymiset ovat tapahtuneet. Ilmeisesti ei ole mitään tekemistä unien kanssa.
Molemmat ilmestymiset liittyvät kuitenkin eri uskontojen syntymiseen. Molemmista on oma "oppikirjansa": Koraani ja Raamattu.
Paljon on puhuttu uskonsodista - käsittääkseni näidenkin uskontojen välillä on ollut tai on edelleenkin kärhämöintiä.

Hil-la kirjoitti:

Kiirastorstain aamu heräsi auringon paisteeseen ja niinpä mielikin valoisena heräämään pääsi.
Kaupassa käyty, ruokaa taas pitkäksi aikaa, niitä silakkafileitä en saanut, päädyin kanan rintaleikkeisiin.
Tuon ruuan hankkiminen alkaa käydä vaikeaksi, kun mikään ei tunnu makuaisteja houkuttavan, eilen sain 10 kilon säkin perunoita ja siitä tuli mieleen perunarieskan teko, myös hyvän kokoisia sipuleita tuli kolme kiloa ja myös sipulipiirakan teko ajatuksiin pääsi.
Molemmat paistettavat hyvin täyttäviä, eipä siihen paljon lisukkeita kaipaa.
Näin sujui ruoka ajatukset.


Unista on ollut puhetta, siinäkin minä melkein asiantuntija , siis näkemisten suhteen, joka yö jotakin koko unen ajan touhuan.
Olen yrittänyt pohtia, onko seuraamuksia ollut, ei mitään, unistani en uhkailua en pelottelua ole löytänyt.
Ano 00023 ajatuksiin ja sanontaan yhdyn.

Liekolle tuo suru ei mielestä lähde, kuinka voisikaan , ei lapsensa kuolemista voi käsittää ja siksi unikin muistoja esiin tuo.
Muistan äitini kertomana, miten ensimmäinen kaksiviikkoa elänyt vauva löi murheen aaltoon ja sitten toinen kaksi ja puolivuotias myös taivaan kotiin siirtyi, tuska oli käsin kosketeltava, näin hän kertoi.
Sitten minun tuloni maailmaan sai äidin mielen masentumaan, kertoi ajatelleensa, kuoleehan tuo kumminkin, eipä kuollut, kaikista sitkein olin ja yhä katuja tallaan.
Surun mielialoissa elämäni alkoi ja onhan suruakin mukana kulkenut jatkossakin, mutta vielä aikani ei ole tullut.
Toivon kesän tulon piristävän sinuakin liekko ja unien vaikutus ei masennusta lisäisi.

Oli mukava nähdä demeterin rikas viesti pitkästä aikaa, kaipailin jo kovasti, mutta en rohjennut mainita, että paine kaiken muun lisäksi myös ketjuun kirjoittamisella lisää tekisi.
Tuo kipujen ja vaivojen kanssa eläminen raskasta on ja kun siihen nuo kertomasi lisätään, on ajatus muualla lentänyt, kuin ketjuun kirjoittamisella.
Tämä huolten kertominen ja mielen purkaminen apua uskoisi antavan ja taas mieli kohentuu, on hyvä huomata toistenkin kaiken keskellä pyörivän, toisilla isot huolet toisilla pienemmät, puhuminen auttaa, vaikka näin kirjoitustuttujen kanssa.
Varmaan huolia jää vielä sen arjen pyörityksessä vaikka tänne osansa purkaisi.

Noista leipomuksistani, joku ajattelee, että kylläpä mummo herkuttelee, mutta en toki kaikkea yksin tuhoa, naapureille maistiaisia ja tyttärelle soitan, että tule hakemaan paistoksia, hän kylä itsekin paljon leipoo ja ruokaa valmistaa, mutta harvemmin näitä minun mieliherkkujani.

Nyt ensin imuri käteen ja pölyjen pyyhintään, sitten iltapäivällä paistoksia tekemään.
Tällä viikolla vain pintasiivous, uskon, että silläkin mennään.
Hiuksistani vielä naapurin rouva on kampaajalle menossa ja käy samalla kampaajalla, sanoi pyytävänsä saman leikkuun kuin minulla on, ihastui niin kovin.

Hissutelleen hiljalleen pääsiäistä kohti, jokainen omien suunnitelmien kanssa.

Lue lisää

Valitettavasti ei mielen valoisuus ole vain auringosta riippuvaa. Vaikea parantumaton sairaus varjostaa joka hetki.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Enkeli Gabriel ilmestyi ainakin Netsyt Marialle ja noin 600 vuotta myöhemmin profeetta Muhammedille. En tarkemmin tiedä tai kirjallisuudesta havainnut miten nämä ilmestymiset ovat tapahtuneet. Ilmeisesti ei ole mitään tekemistä unien kanssa.
Molemmat ilmestymiset liittyvät kuitenkin eri uskontojen syntymiseen. Molemmista on oma "oppikirjansa": Koraani ja Raamattu.
Paljon on puhuttu uskonsodista - käsittääkseni näidenkin uskontojen välillä on ollut tai on edelleenkin kärhämöintiä.

Lue lisää

Jeesuksen jälkeen Palestiina oli kristinuskoinen maa kuten Etelä-Eurooppakin Rooman keisarikunnan johdolla.
Sitten Muhamedin jälkeiset kalifit valtasivat Palestiinankin. Kristinuskoisia Rooman suunnasta kävi pyhiinvaellusmatkoilla Jerusalemissa ja heidät otettiin hyvin vastaan, koska kaopankäynti heidän kanssaan oli Palestiinan taloudelle hyvä.
Varsinaiset kristittyjen ristiretket Pyhään maahan alkoivat vasta kun turkkilaistaustaiset seldzukit, jotka olivat islamin toista haaraa pääsivät valtaan Palestiinassa. Näitä ristiretkiä oli useita aina noin 1000-luvulta lähtien. Nämä retket olivat usein varsin sotaisia.
Usein ihmettelemme miksi maailma on nyt niin sotaisa, mutta kyllä koko maailmanhistoria näyttää varsin sotaisalta.

Hil-la kirjoitti:

Kiirastorstain aamu heräsi auringon paisteeseen ja niinpä mielikin valoisena heräämään pääsi.
Kaupassa käyty, ruokaa taas pitkäksi aikaa, niitä silakkafileitä en saanut, päädyin kanan rintaleikkeisiin.
Tuon ruuan hankkiminen alkaa käydä vaikeaksi, kun mikään ei tunnu makuaisteja houkuttavan, eilen sain 10 kilon säkin perunoita ja siitä tuli mieleen perunarieskan teko, myös hyvän kokoisia sipuleita tuli kolme kiloa ja myös sipulipiirakan teko ajatuksiin pääsi.
Molemmat paistettavat hyvin täyttäviä, eipä siihen paljon lisukkeita kaipaa.
Näin sujui ruoka ajatukset.


Unista on ollut puhetta, siinäkin minä melkein asiantuntija , siis näkemisten suhteen, joka yö jotakin koko unen ajan touhuan.
Olen yrittänyt pohtia, onko seuraamuksia ollut, ei mitään, unistani en uhkailua en pelottelua ole löytänyt.
Ano 00023 ajatuksiin ja sanontaan yhdyn.

Liekolle tuo suru ei mielestä lähde, kuinka voisikaan , ei lapsensa kuolemista voi käsittää ja siksi unikin muistoja esiin tuo.
Muistan äitini kertomana, miten ensimmäinen kaksiviikkoa elänyt vauva löi murheen aaltoon ja sitten toinen kaksi ja puolivuotias myös taivaan kotiin siirtyi, tuska oli käsin kosketeltava, näin hän kertoi.
Sitten minun tuloni maailmaan sai äidin mielen masentumaan, kertoi ajatelleensa, kuoleehan tuo kumminkin, eipä kuollut, kaikista sitkein olin ja yhä katuja tallaan.
Surun mielialoissa elämäni alkoi ja onhan suruakin mukana kulkenut jatkossakin, mutta vielä aikani ei ole tullut.
Toivon kesän tulon piristävän sinuakin liekko ja unien vaikutus ei masennusta lisäisi.

Oli mukava nähdä demeterin rikas viesti pitkästä aikaa, kaipailin jo kovasti, mutta en rohjennut mainita, että paine kaiken muun lisäksi myös ketjuun kirjoittamisella lisää tekisi.
Tuo kipujen ja vaivojen kanssa eläminen raskasta on ja kun siihen nuo kertomasi lisätään, on ajatus muualla lentänyt, kuin ketjuun kirjoittamisella.
Tämä huolten kertominen ja mielen purkaminen apua uskoisi antavan ja taas mieli kohentuu, on hyvä huomata toistenkin kaiken keskellä pyörivän, toisilla isot huolet toisilla pienemmät, puhuminen auttaa, vaikka näin kirjoitustuttujen kanssa.
Varmaan huolia jää vielä sen arjen pyörityksessä vaikka tänne osansa purkaisi.

Noista leipomuksistani, joku ajattelee, että kylläpä mummo herkuttelee, mutta en toki kaikkea yksin tuhoa, naapureille maistiaisia ja tyttärelle soitan, että tule hakemaan paistoksia, hän kylä itsekin paljon leipoo ja ruokaa valmistaa, mutta harvemmin näitä minun mieliherkkujani.

Nyt ensin imuri käteen ja pölyjen pyyhintään, sitten iltapäivällä paistoksia tekemään.
Tällä viikolla vain pintasiivous, uskon, että silläkin mennään.
Hiuksistani vielä naapurin rouva on kampaajalle menossa ja käy samalla kampaajalla, sanoi pyytävänsä saman leikkuun kuin minulla on, ihastui niin kovin.

Hissutelleen hiljalleen pääsiäistä kohti, jokainen omien suunnitelmien kanssa.

Lue lisää

Kiirastorstain tervehdys! – Eipä tässä uskalla paljon kiirehtiä
vähään aikaan, vaikka mieli tekisi, mutta kun ei oikein uskalla.

Verenpaine-ongelmia tuntuu demeterilläkin olevan.
Minulla on ollut aika hässäkkää kuukauden ajan, kun olin vaan
aivan tavallisessa ”vanhusten lähitulevaisuus”- haastattelussa.
Mukanaolosta kiitoksena verenpainemittaus. Ja kauhistuivat!
Mittari mukaan ja lisää lääkitystä, jota lisättiin vielä viime viikon
lopulla, kun ei lukemat olleet vieläkään normaaleja. Tarkkaa
seuraamista.

Mutta tiistaina, kun olin naapureitten mukana kahvittelemassa,
tuntui olo niinkuin olisin ollut savolaisittain sanottuna ”hoijakassa”,
eli karusellissa ja lähdin kesken kaiken kotiin. Lähetin viestiä
lääkärille ja kohta chattailtiin ja tultiin siihen tulokseen, että tulen
heti pääsiäisen jälkeen vastaanotolle ja pienennän siksi ajaksi lää-
kitystä. Edessä om mm. sydänultra, kun ”hiippaläppä” vuotaa.
Hän olisi kirjoittanut lähetteen akuutillekin, mutta sanoin, että kyllä
vanha kestää pyhien yli.

Sydän on ihmisen moottori. Toivotaan, että mekaanikot saavat
taas V8-laatikot kuntoon, sekä demeterillä että minulla!
Viime yön nukuin normaalisti, kun jätin yhden pillerin ottamatta.
Nyt olisi virtaa vaikka kuinka paljon mutta verenpainemittari sanoo
toista. Lenkille aion kuitenkin hankkiutua. Tästä tulee nyt kaikella
tavalla erilainen pääsiäinen. En ole yksin, muitakin läheisiä on il-
moitellut muuttuneista pääsiäsenvietoistaan, erilaisten sairauksien
takia.
Hyvää pääsiäistä!
/MdK

Hil-la kirjoitti:

Kiirastorstain aamu heräsi auringon paisteeseen ja niinpä mielikin valoisena heräämään pääsi.
Kaupassa käyty, ruokaa taas pitkäksi aikaa, niitä silakkafileitä en saanut, päädyin kanan rintaleikkeisiin.
Tuon ruuan hankkiminen alkaa käydä vaikeaksi, kun mikään ei tunnu makuaisteja houkuttavan, eilen sain 10 kilon säkin perunoita ja siitä tuli mieleen perunarieskan teko, myös hyvän kokoisia sipuleita tuli kolme kiloa ja myös sipulipiirakan teko ajatuksiin pääsi.
Molemmat paistettavat hyvin täyttäviä, eipä siihen paljon lisukkeita kaipaa.
Näin sujui ruoka ajatukset.


Unista on ollut puhetta, siinäkin minä melkein asiantuntija , siis näkemisten suhteen, joka yö jotakin koko unen ajan touhuan.
Olen yrittänyt pohtia, onko seuraamuksia ollut, ei mitään, unistani en uhkailua en pelottelua ole löytänyt.
Ano 00023 ajatuksiin ja sanontaan yhdyn.

Liekolle tuo suru ei mielestä lähde, kuinka voisikaan , ei lapsensa kuolemista voi käsittää ja siksi unikin muistoja esiin tuo.
Muistan äitini kertomana, miten ensimmäinen kaksiviikkoa elänyt vauva löi murheen aaltoon ja sitten toinen kaksi ja puolivuotias myös taivaan kotiin siirtyi, tuska oli käsin kosketeltava, näin hän kertoi.
Sitten minun tuloni maailmaan sai äidin mielen masentumaan, kertoi ajatelleensa, kuoleehan tuo kumminkin, eipä kuollut, kaikista sitkein olin ja yhä katuja tallaan.
Surun mielialoissa elämäni alkoi ja onhan suruakin mukana kulkenut jatkossakin, mutta vielä aikani ei ole tullut.
Toivon kesän tulon piristävän sinuakin liekko ja unien vaikutus ei masennusta lisäisi.

Oli mukava nähdä demeterin rikas viesti pitkästä aikaa, kaipailin jo kovasti, mutta en rohjennut mainita, että paine kaiken muun lisäksi myös ketjuun kirjoittamisella lisää tekisi.
Tuo kipujen ja vaivojen kanssa eläminen raskasta on ja kun siihen nuo kertomasi lisätään, on ajatus muualla lentänyt, kuin ketjuun kirjoittamisella.
Tämä huolten kertominen ja mielen purkaminen apua uskoisi antavan ja taas mieli kohentuu, on hyvä huomata toistenkin kaiken keskellä pyörivän, toisilla isot huolet toisilla pienemmät, puhuminen auttaa, vaikka näin kirjoitustuttujen kanssa.
Varmaan huolia jää vielä sen arjen pyörityksessä vaikka tänne osansa purkaisi.

Noista leipomuksistani, joku ajattelee, että kylläpä mummo herkuttelee, mutta en toki kaikkea yksin tuhoa, naapureille maistiaisia ja tyttärelle soitan, että tule hakemaan paistoksia, hän kylä itsekin paljon leipoo ja ruokaa valmistaa, mutta harvemmin näitä minun mieliherkkujani.

Nyt ensin imuri käteen ja pölyjen pyyhintään, sitten iltapäivällä paistoksia tekemään.
Tällä viikolla vain pintasiivous, uskon, että silläkin mennään.
Hiuksistani vielä naapurin rouva on kampaajalle menossa ja käy samalla kampaajalla, sanoi pyytävänsä saman leikkuun kuin minulla on, ihastui niin kovin.

Hissutelleen hiljalleen pääsiäistä kohti, jokainen omien suunnitelmien kanssa.

Lue lisää

Kiirastorstaita Korvesta@

Eilen illalla taidepiirissä aloitin omakuvan teon. Kesällä otettu valokuva mökin keittiössä, kiehtoi. Opettaja suurensi kuvan ja valopöytää apunakäyttäen kopioin sen paperille, jatkan kankaalle jahka kerkiän.

Tämä aamupäivä meni pääsiäiskoristelussa.
Ostin eilen 22-tulppaania, jotka laitoin Aaltomaljakkoon lumeen upottaen. Sain neuvon myyjältä ja hyvin olivat yön ajan selvinneet. Toivon niiden ilahduttavan yli pääsiäisen. Lunta saan lisää pihalla olevasta lumikasasta, jonka traktori on sinne kevään aikana työntänyt.

Liimasin myös silkkikukkia pajunoksiin, asetin ne sisääntuloportaitten viereen amppeliin yhdessä narsissien kanssa.

Takapihan sinkkiämpäriin laitan vielä narsisseja.

Ruuasta en ole huolta kantanut koska jääkaappi pursuaa ja kaupat ovat auki läpi pyhien.

Lammasta en ole ikään laittanut, mutta nyt ostin pikkunyssykän savustettua karitsanpaistia. Lisuja sitten MasterChef-reseptien mukaan.

Kivut ovat puhuttaneet. Itse selviän 3 × 1 g panadolia päivässä. Muita lääkeitä tilanteen mukaan en vähättele kipujani koska lääkkeet auttavat ja ovat tarkoitettu helpottamaan elämää.

Sää korvessa on harmaa, mutta leppoisan lauha.

Eilen ajoin mökille, olimme sopineet naapurin kanssa aidan poistamisesta rajaltamme yhdessä. No, naapuri oli jo poistanut oman osuutensa, joten kutsuin viher-ja remonttipalvelun miehen tutustumaan ongelmaani. Pyysin tarjouksen lopun aidan purusta ja vuorimäntyjen istutuksesta kadunpuoleiselle tontin rajalle.

Tänään soitti toinen urakoitsija jonka kanssa tapaamme ensi viikolla ja mietimme mitä laiturille tehtäisiin.

Tällaista kevättöiden suunnittelua ja hiljalleen toteuttamista.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Enkeli Gabriel ilmestyi ainakin Netsyt Marialle ja noin 600 vuotta myöhemmin profeetta Muhammedille. En tarkemmin tiedä tai kirjallisuudesta havainnut miten nämä ilmestymiset ovat tapahtuneet. Ilmeisesti ei ole mitään tekemistä unien kanssa.
Molemmat ilmestymiset liittyvät kuitenkin eri uskontojen syntymiseen. Molemmista on oma "oppikirjansa": Koraani ja Raamattu.
Paljon on puhuttu uskonsodista - käsittääkseni näidenkin uskontojen välillä on ollut tai on edelleenkin kärhämöintiä.

Lue lisää

Molemmat uskonnot: kristinusko sekä islam ovat yksijumalaisia uskontoja.
Tuskin on kysymyksessä sama: enkeli Gabriel - niin paljon uskonnot eroavat toisistaan.

Puoltapäivää, lähetin aamulla pitkän viestin ja uskoin sen lähteneen, mutta eipä näy.
En uusiksi jaksa kirjoittaa, mutta hyvää pääsiäisen aikaa kumminkin halusin toivotta.

Ikävää juttuja nuo yllätykset mitä Eliaana, kuin Mdk ja demeter mukanaan kuljettaa, olisihan se ilo paljon suurempi, kun saisi terveemmin kesääkin odottaa.
Toivon kaiken paremmaksi muuttuvan ja voimme iloisina viestitellä.
Kaikkea hyvää myös toisille, sairaudet ja vaivat ei iloa sisällä.

Hil-la kirjoitti:

Puoltapäivää, lähetin aamulla pitkän viestin ja uskoin sen lähteneen, mutta eipä näy.
En uusiksi jaksa kirjoittaa, mutta hyvää pääsiäisen aikaa kumminkin halusin toivotta.

Ikävää juttuja nuo yllätykset mitä Eliaana, kuin Mdk ja demeter mukanaan kuljettaa, olisihan se ilo paljon suurempi, kun saisi terveemmin kesääkin odottaa.
Toivon kaiken paremmaksi muuttuvan ja voimme iloisina viestitellä.
Kaikkea hyvää myös toisille, sairaudet ja vaivat ei iloa sisällä.

Lue lisää

Kyllä monien sairauksien kanssa voi elää ihan hyvää elämää . Harva meistä 80 plus ikäisistä on enää terve. Kipuja ja verenpainettavoi lääkitä, diabetekseen on insuliinit jne. Syöpiä osataan hoitaa ja niidtä voi parantua. Lonkkia ja polvia leikataan. Pitää vain sopeutua, ihminen raihnastuu ja kuolema lähestyy tämän ikäisiä. Se on luonnollista.

Hil-la kirjoitti:

Puoltapäivää, lähetin aamulla pitkän viestin ja uskoin sen lähteneen, mutta eipä näy.
En uusiksi jaksa kirjoittaa, mutta hyvää pääsiäisen aikaa kumminkin halusin toivotta.

Ikävää juttuja nuo yllätykset mitä Eliaana, kuin Mdk ja demeter mukanaan kuljettaa, olisihan se ilo paljon suurempi, kun saisi terveemmin kesääkin odottaa.
Toivon kaiken paremmaksi muuttuvan ja voimme iloisina viestitellä.
Kaikkea hyvää myös toisille, sairaudet ja vaivat ei iloa sisällä.

Lue lisää

Kiitos taas Hilla ja ostoksillakin olimme samoin eväin. Minä sain kyllä silakoita, mutta 20,€/kg, kun lohi on huippuhalpaa, vaikka ei korvaa silakan makua minulle.

Kanan fileitä minäkin ostin ja Kg/ hintoja verraten päädyin isompaan ja tietenkin "sössin" paistossa.

Demeter kertoili kiinteistö kaupoista ja sama oli minulla. kun Espoo osti osan tontista, johon piti hankkia viralliset paperit.

Yllätys olikin lapsille, että he eivät omista puolta, vaan minä omistan siitäkin puolet, joten myynti hommat menivät jäihin, .......ja mitäpä se toisille palstalla kuulu.

On nämä perinnät osaamista vailla ja etenkin jos haluaisin tehdä "syytinki" sopimuksen lapseni kanssa.

Kristiina23 kirjoitti:

Kiitos taas Hilla ja ostoksillakin olimme samoin eväin. Minä sain kyllä silakoita, mutta 20,€/kg, kun lohi on huippuhalpaa, vaikka ei korvaa silakan makua minulle.

Kanan fileitä minäkin ostin ja Kg/ hintoja verraten päädyin isompaan ja tietenkin "sössin" paistossa.

Demeter kertoili kiinteistö kaupoista ja sama oli minulla. kun Espoo osti osan tontista, johon piti hankkia viralliset paperit.

Yllätys olikin lapsille, että he eivät omista puolta, vaan minä omistan siitäkin puolet, joten myynti hommat menivät jäihin, .......ja mitäpä se toisille palstalla kuulu.

On nämä perinnät osaamista vailla ja etenkin jos haluaisin tehdä "syytinki" sopimuksen lapseni kanssa.

Lue lisää

Pitkääää perjantaita!

Olen yrittänyt lyhentää päivää käymällä lenkillä ja juttelemalla
skoonelaisten ystävieni kanssa. Tuli puheeksi nykyisen paavin
ensimmäinen pääsiäinen ja se, että paavi olisi voinut olla skoo-
nelaisille hyvin tuttu.
Paavi olisi voinut olla ruotsalainen Anders Arborelius, joka oli
valittu yhdeksi kardinaaliksi ja oli edellisen paavin suosikki.
Itse hän pysyy mieluummin nykyisessä toimessaan, niin kauan
kuin jaksaa. Sitten hän mieluiten palaa rakastamaansa karme-
liittiluostariin Skooneen, missä hän oli jo ehtinyt viettää lähes
30 vuotta.

Jos hänet olisi valittu paaviksi, niin meikäläinen olisi ollut
suvun ainoa, joka olisi voinut sanoa, että on istunut paavia
vastapäätä kahvipöydässä. 😊
Tämä tapahtui 1985, kun olin mukana, kun Ystadin seurakunta-
kodin uusi seinäreliefi vihittiin tarkoitukseensa, taiteilija Ulla
Viotin ”Kalansaalis”, koko seinän peittävä keramiikkateos.
Tilaisuudessa oli mukana Ruotsin katolisen kirkon nykyinen
piispa A. Arborelius. joka sitten myöhemmin nimitettiin kardi-
naaliksi ja oli mukana paavivaaleissa 2025.
Ex-mieheni ja kolleegansa vastasivat musiikista. Ei minulla
ollut mitään virallista tekemistä, mutta me muusikkojen vaimot
saimme istua kunniapöydässä kirkonmiesten keskellä ja minä
satuin istumaan Arboreliusta vastapäätä.

Pitkänperjantain vietto Roomassa sisältää paljon ohjelmaa.
Paavi osallistuu iltaisin perinteiseen Via Crucis -ristintiekulku-
eeseen Colosseumilla, joka muistelee Jeesuksen kärsimystietä.
Se olen aina katsonut tv-lähetyksessä. Täytynee ottaa nokoset,
että pysyy hereillä. Lähetys tulee yleensä ennen puolta yötä.

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
Vielä "bulletiini" omasta terveydentilastani: Verenpaine alkaa
olla kohdillaan, joten kyllä minä varmaan pääsiäisen yli elän ainakin
vähän.
Ja heti tiistaina on lääkärinvastaanotto ja tilannekatsastus.

/MdK

Hil-la kirjoitti:

Puoltapäivää, lähetin aamulla pitkän viestin ja uskoin sen lähteneen, mutta eipä näy.
En uusiksi jaksa kirjoittaa, mutta hyvää pääsiäisen aikaa kumminkin halusin toivotta.

Ikävää juttuja nuo yllätykset mitä Eliaana, kuin Mdk ja demeter mukanaan kuljettaa, olisihan se ilo paljon suurempi, kun saisi terveemmin kesääkin odottaa.
Toivon kaiken paremmaksi muuttuvan ja voimme iloisina viestitellä.
Kaikkea hyvää myös toisille, sairaudet ja vaivat ei iloa sisällä.

Lue lisää

Iltaa ! Minäkin odottelin aamulla Hil-lan viestiä, enkä osannut omaani laittaa ennen sitä. Sitten tuli taas jokin keskeytys ja tässä ollaan..))

Kiitos taas Hil-la rohkaisusta tämän kirjoittamisen suhteen. Vaikka elämä olisi "täynnä tapahtumista", Nojatuolilla on aina paikkansa ja vaikka "tuntemattomia" ollaan toisillemme, ystävällisyyttä ja hyväntahtoisuutta pystymme aina välittämään muille jos niin tahdomme.

Minusta tämä koskee meitä kaikkia täällä, kirjoittajia ja lukijoita - olemmehan me kuitenkin enemmän kuin nämä kuolleet kirjaimet joita tänne suollamme ja lukijoina me myös osallistumme, hyvää tai huonoa "energiaa" me välitämme toisillemme tietäen tai tietämättämme, näin uskon.

Kiva lukea näitä viestejä, joissa Pääsiäistä on eri tavoin huomioitu. Itsekin sain marssijärjestyksen selville: olen pääosin yksin, toisena pääsiäispäivänä pojat perheineen ja äitipuoli poikansa kanssa tulevat kylään. Juuri sopiva ohjelma minulle. Olen kaivannut rauhoittumista ja hiljentymistä ja uskoakseni niitä nyt on tarjolla.

Pääsin jo virittymäänkin sopivalle aaltopituudelle kuin luin pari pienoisromaania, Joel Haahtelan Talvikappelin ja Riko Saatsin Yönistujat (Paloman suositus, kiitos vinkistä).

Talvikappeli, ehkä olen siitä jo maininnutkin, kertoi 1300-luvulla eläneestä freskomaalarista ja hänen työstään. Elämä ja taide limittyivät saumattomasti yhteen ja loivat maailman, jossa "kaukana on vaino, riita, kaukana kavala maailma" (vrt Aleksis Kivi: Tuonen lehto..))

Riko Saatsin kirjasta pidin todella paljon. Se oli kuvaus suistamolaisen evakkoperheen asettumisesta uusiin oloihin, Nilsiään. Vastaanotto mitä he evakkomatkansa eri vaiheissa saivat ei ollut mitenkään rakentava, järkyttävä se oli: jopa oman nimensä joutuivat "suomentamaan", että kelpasivat naapureille, omaa kieltään, uskontoaan ja perinteitään noudattamalla joutuivat ihmetyksen ja pilkan kohteeksi.

Karjalaiset ja savolaiset ovat minulle Suomen heimoista tulleet läheisimmiksi, ystävinä, työtovereina tai muuten tuttuina. Pääkaupunkiseutuhan oli ainakin ennen se sulatusuuni,
minne väki tuppautui, siirtyi työpaikkojen ja parempien elinolosuhteiden vuoksi.

Onneksi virta näyttäisi nykyisin kulkevan myös toiseen suuntaan: veljentyttö muutti Helsingistä Pirkanmaalle, ystävän poika Espoosta Kuusamoon ja enemmänkin näitä tarinoita olen kuullut - etätyön mahdollisuus tuo lisää valinnan mahdollisuuksia.

Vielä eläkeiässä voidaan palata omille juurille, parin luokkatoverin tiedän muuttaneen jopa omaan lapsuudenkotiin. Se oli minullakin joskus mielessä, mutta "missä ovat lapset (ja lapsenlapset!) siellä on sydämesi.

Muutama vuosi sitten poistettiin (mielestäni) Ylen ohjelmista pääsiäiseen kuuluva kärsimysnäytelmä, milloin kenenkin ohjaustyö.
Nyt sitä en löydä mutta tilalle näyttää tulleen erilaisia dokumentteja, nyt tämä Jari Jolkkosen Ristimies ja minä, Paavo Ruotsalaisesta oli ohjelma, Martti Lutheristakin näyttäisi olevan.
Minua ortodoksikirkko näyttää puhuttelevan aina vain enemmän, vanhin lapsenlapseni jo liittyikin sinne, poikakin harkitsee. Toisaalta, "ways are many, Good is one" - Jumalan luokse vie monta tietä (?) ja onhan myös sanottu: "Taivasten valtakunta on sisäisesti teissä"....
Lapsen usko, yksinkertainen usko, tuntuu myös riittävän monelle meistä ja moni myös katsoo, että asia on niin intiimi, ettei tunne tarvetta siitä isommin julistaa.

Tänään jätin tahdolla lenkkini väliin. Eilinen tarpominen ei tehnyt hyvää. Jalkaterän syrjä alkoi kipuilla enemmän, oikea lonkka särki. Kuten sanottu, nämähän ovat vanhuuteen "kuuluvia" vaivoja, tulevat ja menevät, mutta kun minulla oli se lähes kuukauden mittainen oireeton aika, ihmettelen tätä ja sitä.

Ikävä kuulla Eliaanan tilanteesta. Toivottavasti ei mitään kovin vakavaa kun niin paljon olet tehnyt terveen elämän valintoja.
Mdk:n kanssa ollaan verenpainepotilaita, mutta eiköhän sinunkin kohtasi selviä, rautarouvana olen sinua pitänyt. Verenpainelääke taitaa muuten olla lähes kaikilla meidän ikäisillä ja kuten Ano 00029 kirjoitti, apua yleensä saadaan ja voidaan elää riittävän hyvää elämää myös vaivojemme kanssa.

Hyvää pääsiäisen jatkoa kaikille,
demeter1

Kristiina23 kirjoitti:

Kiitos taas Hilla ja ostoksillakin olimme samoin eväin. Minä sain kyllä silakoita, mutta 20,€/kg, kun lohi on huippuhalpaa, vaikka ei korvaa silakan makua minulle.

Kanan fileitä minäkin ostin ja Kg/ hintoja verraten päädyin isompaan ja tietenkin "sössin" paistossa.

Demeter kertoili kiinteistö kaupoista ja sama oli minulla. kun Espoo osti osan tontista, johon piti hankkia viralliset paperit.

Yllätys olikin lapsille, että he eivät omista puolta, vaan minä omistan siitäkin puolet, joten myynti hommat menivät jäihin, .......ja mitäpä se toisille palstalla kuulu.

On nämä perinnät osaamista vailla ja etenkin jos haluaisin tehdä "syytinki" sopimuksen lapseni kanssa.

Lue lisää

Otan osaa Kristiina23. Byrokratian hoito on todella uuvuttavaa, jokainen yksityskohta on tarkoin määritelty laissa, virkakoneisto on hidas ja lisäksi kaikesta pitää vielä maksaa...

Myös tonttimaan hinta vaihtelee, mikä tänään on paljon, voi huomenna olla muuta. Ainakin meillä päin...
Voimia !
demeter1

Anonyymi00032 kirjoitti:

Iltaa ! Minäkin odottelin aamulla Hil-lan viestiä, enkä osannut omaani laittaa ennen sitä. Sitten tuli taas jokin keskeytys ja tässä ollaan..))

Kiitos taas Hil-la rohkaisusta tämän kirjoittamisen suhteen. Vaikka elämä olisi "täynnä tapahtumista", Nojatuolilla on aina paikkansa ja vaikka "tuntemattomia" ollaan toisillemme, ystävällisyyttä ja hyväntahtoisuutta pystymme aina välittämään muille jos niin tahdomme.

Minusta tämä koskee meitä kaikkia täällä, kirjoittajia ja lukijoita - olemmehan me kuitenkin enemmän kuin nämä kuolleet kirjaimet joita tänne suollamme ja lukijoina me myös osallistumme, hyvää tai huonoa "energiaa" me välitämme toisillemme tietäen tai tietämättämme, näin uskon.

Kiva lukea näitä viestejä, joissa Pääsiäistä on eri tavoin huomioitu. Itsekin sain marssijärjestyksen selville: olen pääosin yksin, toisena pääsiäispäivänä pojat perheineen ja äitipuoli poikansa kanssa tulevat kylään. Juuri sopiva ohjelma minulle. Olen kaivannut rauhoittumista ja hiljentymistä ja uskoakseni niitä nyt on tarjolla.

Pääsin jo virittymäänkin sopivalle aaltopituudelle kuin luin pari pienoisromaania, Joel Haahtelan Talvikappelin ja Riko Saatsin Yönistujat (Paloman suositus, kiitos vinkistä).

Talvikappeli, ehkä olen siitä jo maininnutkin, kertoi 1300-luvulla eläneestä freskomaalarista ja hänen työstään. Elämä ja taide limittyivät saumattomasti yhteen ja loivat maailman, jossa "kaukana on vaino, riita, kaukana kavala maailma" (vrt Aleksis Kivi: Tuonen lehto..))

Riko Saatsin kirjasta pidin todella paljon. Se oli kuvaus suistamolaisen evakkoperheen asettumisesta uusiin oloihin, Nilsiään. Vastaanotto mitä he evakkomatkansa eri vaiheissa saivat ei ollut mitenkään rakentava, järkyttävä se oli: jopa oman nimensä joutuivat "suomentamaan", että kelpasivat naapureille, omaa kieltään, uskontoaan ja perinteitään noudattamalla joutuivat ihmetyksen ja pilkan kohteeksi.

Karjalaiset ja savolaiset ovat minulle Suomen heimoista tulleet läheisimmiksi, ystävinä, työtovereina tai muuten tuttuina. Pääkaupunkiseutuhan oli ainakin ennen se sulatusuuni,
minne väki tuppautui, siirtyi työpaikkojen ja parempien elinolosuhteiden vuoksi.

Onneksi virta näyttäisi nykyisin kulkevan myös toiseen suuntaan: veljentyttö muutti Helsingistä Pirkanmaalle, ystävän poika Espoosta Kuusamoon ja enemmänkin näitä tarinoita olen kuullut - etätyön mahdollisuus tuo lisää valinnan mahdollisuuksia.

Vielä eläkeiässä voidaan palata omille juurille, parin luokkatoverin tiedän muuttaneen jopa omaan lapsuudenkotiin. Se oli minullakin joskus mielessä, mutta "missä ovat lapset (ja lapsenlapset!) siellä on sydämesi.

Muutama vuosi sitten poistettiin (mielestäni) Ylen ohjelmista pääsiäiseen kuuluva kärsimysnäytelmä, milloin kenenkin ohjaustyö.
Nyt sitä en löydä mutta tilalle näyttää tulleen erilaisia dokumentteja, nyt tämä Jari Jolkkosen Ristimies ja minä, Paavo Ruotsalaisesta oli ohjelma, Martti Lutheristakin näyttäisi olevan.
Minua ortodoksikirkko näyttää puhuttelevan aina vain enemmän, vanhin lapsenlapseni jo liittyikin sinne, poikakin harkitsee. Toisaalta, "ways are many, Good is one" - Jumalan luokse vie monta tietä (?) ja onhan myös sanottu: "Taivasten valtakunta on sisäisesti teissä"....
Lapsen usko, yksinkertainen usko, tuntuu myös riittävän monelle meistä ja moni myös katsoo, että asia on niin intiimi, ettei tunne tarvetta siitä isommin julistaa.

Tänään jätin tahdolla lenkkini väliin. Eilinen tarpominen ei tehnyt hyvää. Jalkaterän syrjä alkoi kipuilla enemmän, oikea lonkka särki. Kuten sanottu, nämähän ovat vanhuuteen "kuuluvia" vaivoja, tulevat ja menevät, mutta kun minulla oli se lähes kuukauden mittainen oireeton aika, ihmettelen tätä ja sitä.

Ikävä kuulla Eliaanan tilanteesta. Toivottavasti ei mitään kovin vakavaa kun niin paljon olet tehnyt terveen elämän valintoja.
Mdk:n kanssa ollaan verenpainepotilaita, mutta eiköhän sinunkin kohtasi selviä, rautarouvana olen sinua pitänyt. Verenpainelääke taitaa muuten olla lähes kaikilla meidän ikäisillä ja kuten Ano 00029 kirjoitti, apua yleensä saadaan ja voidaan elää riittävän hyvää elämää myös vaivojemme kanssa.

Hyvää pääsiäisen jatkoa kaikille,
demeter1

Lue lisää

"Vielä eläkeiässä voidaan palata omille juurille, parin luokkatoverin tiedän muuttaneen jopa omaan lapsuudenkotiin. Se oli minullakin joskus mielessä, mutta "missä ovat lapset (ja lapsenlapset!) siellä on sydämesi."

Kun on lapseton ja lapsuudenkotia ei ole, missä se sydän silloin on?

Anonyymi00034 kirjoitti:

"Vielä eläkeiässä voidaan palata omille juurille, parin luokkatoverin tiedän muuttaneen jopa omaan lapsuudenkotiin. Se oli minullakin joskus mielessä, mutta "missä ovat lapset (ja lapsenlapset!) siellä on sydämesi."

Kun on lapseton ja lapsuudenkotia ei ole, missä se sydän silloin on?

Lue lisää

Hyvä ja aiheellinen kysymys, Ano 00034.
Ehkä minun täytyykin kysyä sinulta ? Sinä tiedät, minä en.
demeter1

Anonyymi00035 kirjoitti:

Hyvä ja aiheellinen kysymys, Ano 00034.
Ehkä minun täytyykin kysyä sinulta ? Sinä tiedät, minä en.
demeter1

Sydän on siellä, missä haluat asua ja elää.
Olet loppupeleissä yhtä yksin kun syntyessä.

Anonyymi00036 kirjoitti:

Sydän on siellä, missä haluat asua ja elää.
Olet loppupeleissä yhtä yksin kun syntyessä.

Hyvin sanottu, Ano 00036.
"Yksin oot sinä ihminen, yksin keskellä kaiken. Yksin sä syntynyt oot, yksin sä lähtevä oot.
Ainoa uskollinen on oma varjosi vain". Tutut Koskeneniemen säkeet, voiko kukaan vastaan väittää ?
demeter1

Anonyymi00037 kirjoitti:

Hyvin sanottu, Ano 00036.
"Yksin oot sinä ihminen, yksin keskellä kaiken. Yksin sä syntynyt oot, yksin sä lähtevä oot.
Ainoa uskollinen on oma varjosi vain". Tutut Koskeneniemen säkeet, voiko kukaan vastaan väittää ?
demeter1

Lue lisää

Harva ihan ypöyksin lähtee kuitenkaan.

Hyvää lankalauantaita ja pääsiäisen jatkumista.
Eilen kävin sitten tutustumassa poikani nuorimman tytön uuteen kotiin ja olihan se, sanoisinko mahtava elämys.
Yli 200 neliötä siivottavaa ja piha iso, työtä riittää, mutta eipä olleet ollenkaan toivottomia asioiden suhteen, pikkuhiljaa kaikki hoidetaan, näin lupasivat.
Uskon kyllä senkin, nuoria tarmokkaista ihmisiä ovat.
Kärsivällisyyttäkin joutuvat kasvattamaan jatkuvasti, kaksostytöt keksivät milloin mitäkin "hauskaa" jonkun töllöntyön tehtyään, kysyttäessä kuka tämän teki, käsi nousee pystyyn ja vastaus minä, eläviä lapsia kaikki.
Mielestäni piha alue näytti niin toivottomalta, mutta tytär lohdutti, että ei se niin pahalta näytä, kun lehdet puihin ja pensaisiin tulee, 100 neliön terassi seuraava kohde ja grillipaikka rantaan ruokailu mahdollisuuksin, mikä on varmaa, ei työt lopu.(ei rahan menokaan)

Vanhempi tytär Lahdesta tuli myös juhlistamaan synttärijuhlijoita, äiti ja viisi vuotias juhliaan piti.
Lahdessa on myös talon kunnostus käynnissä, töitä sielläkin tuntui olevan.

Veripalttua äitini myös joskus teki olisiko ollut aina silloin, kun joku eläin sai kuoleman tuomion, en muista maistaneeni, vaikka veriletuista tykkäänkin.
Väliin joutuu korttia vinguttamaan tämäkin mummo, harvoin onneksi.

Noinhan se on Ano 00035, siellä missä viihtyy on hyvä olla ja yksinäisyyteenkin tottuu jollain tapaa, kun tieto kaikkien hyvinvoinnista on kohdallaan.
Yksinäisenkin elämä voi olla hyvää ja rikasta, jos siihen pyrkii, itsestä paljon kiinni.
Ainainen huoli kuitenkin lapsista seurana on, miten kiertävät kaiken pahan, pienimmästä isompaan, koko jälkipolven eläminen mielessä pyörii ja mielikuvituksen lentäessä kaikki ikävätkin mieleen tulee.

Keskusteltiin eilen myös asioista mitkä liittyivät tuohon juurilleen palamiseen, monta muuttanutta ilmi tuli ja pariskunta jopa Italiasta suomeen muuttivat ja maaseudun rauhaan, taloon mikä osin on kallioon louhittu.
Etätyön tekeminen mahdollistaa tämänkin asian ja aina saa lukea paikallisesta lehdestä miten nuoret palailevat maalaiselämän ihanuuksiin ja onhan tosi, että maisemat houkuttaa.
Näin demeter asiaa puhui, kun kertoili juurilleen palaamisista ystävistään.
Samoin Ano 00032mainitsit tuon lapsuuskotiin muuttamisen, ihana asia olisikin monelle, mutta lapset jälkipolvineen pitävät paikoillaan.
Jos niin on, että ei kotia ei lapsia, joiden elämää seuraisi, on elämä tehtävä oman näköiseksi, onnea voi olla elää juuri sitä hetkeä, mikä nyt on.
Olen minäkin joskus miettinyt ympyröiden muuttumista, mutta ei se onnistuisi kuitenkaan, sen verran kiinni olen tässä paikkakunnassa ja perheessäni.

Onnellinen olen siitäkin, ettei omaisuuksia ole harmina, makua sain yrittäessäni myydä tätä nykyistä kotia, ei onnistunut, onneksi, sillä olisi monta kertaa harmittelua aiheuttanut.
Lapsilleni olen toivomuksiani esitellyt ja perintöä jakanut, mitätöivät aina puheeni, mutta joskus sekin tapahtuu, olen kuitenkin kaikki paperit säilyttänyt ja mahdollisimman oikeuden mukaisuuden taannut.
Aina kai asiat selviää, nämä vähäisetkin, ei haudan takaa ei tarvitse kummittelemaan tulla.

Toivotaan, että Mdk saa lääkkeet mitkä elämää eteenpäin kuljettaa, reipas on mielesi, se yksi hyvä lääkityksen lisänä.
Kaikille teille vaivojen ympyröissä eläville kohtalokaverin terveiset, selvitään jos ei hyvin, niin vähän huonommin, elämä kantaa.
Huomasin taas eilisen "kierroksen" uudessa kodissa jälkensä jättäneen, kyllä uupumus oli käsinkosketeltavissa, mutta olihan lupa levätä, kaikki asiat kotonani kunnossa, ruoka valmiina istuminen hyvin onnistuu, laiskuus on kuvioihin tullut minullekin.

Koetetaan jaksaa ja jaksaa, kyllä niitä iloja väliin tulee, mistä nautinnonkin voi saada.
Hyvää pääsiäisen jatkumoa!

Hil-la kirjoitti:

Hyvää lankalauantaita ja pääsiäisen jatkumista.
Eilen kävin sitten tutustumassa poikani nuorimman tytön uuteen kotiin ja olihan se, sanoisinko mahtava elämys.
Yli 200 neliötä siivottavaa ja piha iso, työtä riittää, mutta eipä olleet ollenkaan toivottomia asioiden suhteen, pikkuhiljaa kaikki hoidetaan, näin lupasivat.
Uskon kyllä senkin, nuoria tarmokkaista ihmisiä ovat.
Kärsivällisyyttäkin joutuvat kasvattamaan jatkuvasti, kaksostytöt keksivät milloin mitäkin "hauskaa" jonkun töllöntyön tehtyään, kysyttäessä kuka tämän teki, käsi nousee pystyyn ja vastaus minä, eläviä lapsia kaikki.
Mielestäni piha alue näytti niin toivottomalta, mutta tytär lohdutti, että ei se niin pahalta näytä, kun lehdet puihin ja pensaisiin tulee, 100 neliön terassi seuraava kohde ja grillipaikka rantaan ruokailu mahdollisuuksin, mikä on varmaa, ei työt lopu.(ei rahan menokaan)

Vanhempi tytär Lahdesta tuli myös juhlistamaan synttärijuhlijoita, äiti ja viisi vuotias juhliaan piti.
Lahdessa on myös talon kunnostus käynnissä, töitä sielläkin tuntui olevan.

Veripalttua äitini myös joskus teki olisiko ollut aina silloin, kun joku eläin sai kuoleman tuomion, en muista maistaneeni, vaikka veriletuista tykkäänkin.
Väliin joutuu korttia vinguttamaan tämäkin mummo, harvoin onneksi.

Noinhan se on Ano 00035, siellä missä viihtyy on hyvä olla ja yksinäisyyteenkin tottuu jollain tapaa, kun tieto kaikkien hyvinvoinnista on kohdallaan.
Yksinäisenkin elämä voi olla hyvää ja rikasta, jos siihen pyrkii, itsestä paljon kiinni.
Ainainen huoli kuitenkin lapsista seurana on, miten kiertävät kaiken pahan, pienimmästä isompaan, koko jälkipolven eläminen mielessä pyörii ja mielikuvituksen lentäessä kaikki ikävätkin mieleen tulee.

Keskusteltiin eilen myös asioista mitkä liittyivät tuohon juurilleen palamiseen, monta muuttanutta ilmi tuli ja pariskunta jopa Italiasta suomeen muuttivat ja maaseudun rauhaan, taloon mikä osin on kallioon louhittu.
Etätyön tekeminen mahdollistaa tämänkin asian ja aina saa lukea paikallisesta lehdestä miten nuoret palailevat maalaiselämän ihanuuksiin ja onhan tosi, että maisemat houkuttaa.
Näin demeter asiaa puhui, kun kertoili juurilleen palaamisista ystävistään.
Samoin Ano 00032mainitsit tuon lapsuuskotiin muuttamisen, ihana asia olisikin monelle, mutta lapset jälkipolvineen pitävät paikoillaan.
Jos niin on, että ei kotia ei lapsia, joiden elämää seuraisi, on elämä tehtävä oman näköiseksi, onnea voi olla elää juuri sitä hetkeä, mikä nyt on.
Olen minäkin joskus miettinyt ympyröiden muuttumista, mutta ei se onnistuisi kuitenkaan, sen verran kiinni olen tässä paikkakunnassa ja perheessäni.

Onnellinen olen siitäkin, ettei omaisuuksia ole harmina, makua sain yrittäessäni myydä tätä nykyistä kotia, ei onnistunut, onneksi, sillä olisi monta kertaa harmittelua aiheuttanut.
Lapsilleni olen toivomuksiani esitellyt ja perintöä jakanut, mitätöivät aina puheeni, mutta joskus sekin tapahtuu, olen kuitenkin kaikki paperit säilyttänyt ja mahdollisimman oikeuden mukaisuuden taannut.
Aina kai asiat selviää, nämä vähäisetkin, ei haudan takaa ei tarvitse kummittelemaan tulla.

Toivotaan, että Mdk saa lääkkeet mitkä elämää eteenpäin kuljettaa, reipas on mielesi, se yksi hyvä lääkityksen lisänä.
Kaikille teille vaivojen ympyröissä eläville kohtalokaverin terveiset, selvitään jos ei hyvin, niin vähän huonommin, elämä kantaa.
Huomasin taas eilisen "kierroksen" uudessa kodissa jälkensä jättäneen, kyllä uupumus oli käsinkosketeltavissa, mutta olihan lupa levätä, kaikki asiat kotonani kunnossa, ruoka valmiina istuminen hyvin onnistuu, laiskuus on kuvioihin tullut minullekin.

Koetetaan jaksaa ja jaksaa, kyllä niitä iloja väliin tulee, mistä nautinnonkin voi saada.
Hyvää pääsiäisen jatkumoa!

Lue lisää

Isoja ok taloja isolla tontilla saa varmaan edullisesti maakunnissa. Kun on reilusti tilaa, ei liiat huonekalut ja rojut hidasta siivoamista, tavaroille on omat paikat.Kyllä siinä samalla imuroi vähän isommankin tilan kun esiin ottaa. Pihasta voi osan jättää vaikka luonnon niityksi, ei kaiken tarvitse olla viimesen päälle nypittyä ruohokkoa ja isotöisiä kukkspenkkejä tai kasvimaita. Varmaan ihana parivakjakko nuo kaksoset. Ksikkea hyvää Hilla sinulle ja jälkikasvulle. Kaikkihan me jo sairaita ollaan tässä iässä ja lääkkeitä syödään. Harva kuolee terveenä.Ei kaikki ns terveetkään ole onnellisia.Demeter kehui jonkun hyviä valintoja terveyden eteen, mutta ei terveys ole mikään palkinto. Voi tulla vaikka parantumaton syöpä nuorelle kunnolliselle ihmiselle joka urheilee ja syö terveellisesti.

Anonyymi00038 kirjoitti:

Isoja ok taloja isolla tontilla saa varmaan edullisesti maakunnissa. Kun on reilusti tilaa, ei liiat huonekalut ja rojut hidasta siivoamista, tavaroille on omat paikat.Kyllä siinä samalla imuroi vähän isommankin tilan kun esiin ottaa. Pihasta voi osan jättää vaikka luonnon niityksi, ei kaiken tarvitse olla viimesen päälle nypittyä ruohokkoa ja isotöisiä kukkspenkkejä tai kasvimaita. Varmaan ihana parivakjakko nuo kaksoset. Ksikkea hyvää Hilla sinulle ja jälkikasvulle. Kaikkihan me jo sairaita ollaan tässä iässä ja lääkkeitä syödään. Harva kuolee terveenä.Ei kaikki ns terveetkään ole onnellisia.Demeter kehui jonkun hyviä valintoja terveyden eteen, mutta ei terveys ole mikään palkinto. Voi tulla vaikka parantumaton syöpä nuorelle kunnolliselle ihmiselle joka urheilee ja syö terveellisesti.

Lue lisää

Niin on, lähtö voi tulla ihan yllättäenkin - voi vaikka jää auton alle.

Anonyymi00038 kirjoitti:

Isoja ok taloja isolla tontilla saa varmaan edullisesti maakunnissa. Kun on reilusti tilaa, ei liiat huonekalut ja rojut hidasta siivoamista, tavaroille on omat paikat.Kyllä siinä samalla imuroi vähän isommankin tilan kun esiin ottaa. Pihasta voi osan jättää vaikka luonnon niityksi, ei kaiken tarvitse olla viimesen päälle nypittyä ruohokkoa ja isotöisiä kukkspenkkejä tai kasvimaita. Varmaan ihana parivakjakko nuo kaksoset. Ksikkea hyvää Hilla sinulle ja jälkikasvulle. Kaikkihan me jo sairaita ollaan tässä iässä ja lääkkeitä syödään. Harva kuolee terveenä.Ei kaikki ns terveetkään ole onnellisia.Demeter kehui jonkun hyviä valintoja terveyden eteen, mutta ei terveys ole mikään palkinto. Voi tulla vaikka parantumaton syöpä nuorelle kunnolliselle ihmiselle joka urheilee ja syö terveellisesti.

Lue lisää

Hyvä tarkennus, Ano 00038. Valinnat eivät tosiaan ole tae sille, että säilyy terveenä. Ehkä ne voivat kuitenkin tukea pärjäämisessä silloinkin kun terveys on menetetty...
demeter1

Samaa mieltä olen isosta asunnosta..)) Ellei lämmityskustannuksia lasketa, tila taitaa olla lisäarvo asumisessa, ainakin itse tykkään siitä.

Hil-la on tosiaan onnekas jälkikasvunsakin suhteen. Että saa seurata läheltä (?) ja nähdä heidän löytävän oman paikkansa maailmassa, onnistuvan elämänsähallinnassa. Ei kai kukaan omilleen voi enempää toivoa ?
demeter1

Anonyymi00041 kirjoitti:

Hyvä tarkennus, Ano 00038. Valinnat eivät tosiaan ole tae sille, että säilyy terveenä. Ehkä ne voivat kuitenkin tukea pärjäämisessä silloinkin kun terveys on menetetty...
demeter1

Samaa mieltä olen isosta asunnosta..)) Ellei lämmityskustannuksia lasketa, tila taitaa olla lisäarvo asumisessa, ainakin itse tykkään siitä.

Hil-la on tosiaan onnekas jälkikasvunsakin suhteen. Että saa seurata läheltä (?) ja nähdä heidän löytävän oman paikkansa maailmassa, onnistuvan elämänsähallinnassa. Ei kai kukaan omilleen voi enempää toivoa ?
demeter1

Lue lisää

Kaikki eivät edes synny terveinä, silti ovat ihan yhtä hyviä ja arvokkaita kuin muutkin.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Kaikki eivät edes synny terveinä, silti ovat ihan yhtä hyviä ja arvokkaita kuin muutkin.

Totta, jokaisella on sama arvo, elämä on pyhä.

Meidän kulmilla ei asunnot tee kauppaansa, hyvä jos ilmaiseksi huolisivat.
Asun liian isossa asunnossani sen aikaa kun pystyn siinä olemaan.
Nyt pääsin mökille, saatan olla täällä pitkälle syksyyn.
Käyn keskustassa pyykillä ja muutenkin katsomassa Tytär tykkää käydessään olla siellä kun on mukavuudet. silloin menen minäkin.
Mökille tulee kylmä vesi ja on ulkosauna, kemiallinen wc. Nämäkin ovat ylellisyyttä kun vertaa lapsuuteen, vesi kannettiin kaivosta ja kannettiin likavesi ulos. Myöhemmin saatiin vesijohdot jopa wc sisälle.
Tytär ja vävy ovat vieläkin Espanjassa, ostivat vain menolipun, aikoivat tulle pääsiäiseksi kotiin Etelä- Suomeen mutta siirsivät paluuta.
Viihdyn mökissäni, on niin rauhallinen ja hyvä olo.
Huomenna pitää alkaa siivoamaan, vähän kerrallaan, mikä kiiren minulla on. Pihamaatakin pitäisi haravoida, haravoin ainakin mökin edestä näkyvimmät paikat.
Kyllä se nurmikko nousee lehtien altakin, olen huomannut.
Asuin akoinaan rivitalossa, en juuri haravoinut takapihaani, naapuri syöksyin jokaisen pudonneen lehden perään.
Kesällä minun takapihallani nurmikko viheriöi, naapurilla oli nurmikossa pläntteja joissa ei kasvanut mitään.
Kyllä luonto hoitaa jos itse on laiska tai ei jaksa kaikkea.
Hyvää Pääsiäistä Nojatuoliin.

liekko kirjoitti:

Meidän kulmilla ei asunnot tee kauppaansa, hyvä jos ilmaiseksi huolisivat.
Asun liian isossa asunnossani sen aikaa kun pystyn siinä olemaan.
Nyt pääsin mökille, saatan olla täällä pitkälle syksyyn.
Käyn keskustassa pyykillä ja muutenkin katsomassa Tytär tykkää käydessään olla siellä kun on mukavuudet. silloin menen minäkin.
Mökille tulee kylmä vesi ja on ulkosauna, kemiallinen wc. Nämäkin ovat ylellisyyttä kun vertaa lapsuuteen, vesi kannettiin kaivosta ja kannettiin likavesi ulos. Myöhemmin saatiin vesijohdot jopa wc sisälle.
Tytär ja vävy ovat vieläkin Espanjassa, ostivat vain menolipun, aikoivat tulle pääsiäiseksi kotiin Etelä- Suomeen mutta siirsivät paluuta.
Viihdyn mökissäni, on niin rauhallinen ja hyvä olo.
Huomenna pitää alkaa siivoamaan, vähän kerrallaan, mikä kiiren minulla on. Pihamaatakin pitäisi haravoida, haravoin ainakin mökin edestä näkyvimmät paikat.
Kyllä se nurmikko nousee lehtien altakin, olen huomannut.
Asuin akoinaan rivitalossa, en juuri haravoinut takapihaani, naapuri syöksyin jokaisen pudonneen lehden perään.
Kesällä minun takapihallani nurmikko viheriöi, naapurilla oli nurmikossa pläntteja joissa ei kasvanut mitään.
Kyllä luonto hoitaa jos itse on laiska tai ei jaksa kaikkea.
Hyvää Pääsiäistä Nojatuoliin.

Lue lisää

Huomenta sunnuntaiaamuun ja vesisateeseen, piti ihan miettiä, että onhan nyt sunnuntai, vähän vaikea uskoa, että pienetkin muutoksen miettimään pistää.
Ilolla olen seuraillut, miten pikkulintuja lentelee aivan eri tavoin kuin talvella, pesäpaikkoja helpommin ruokaa löytyviin asustusalueille muuttavat, metsien siimeksistä.
Lokit maisemiin niin ikään on ilmaantuneet, muita muuttajia en sitten ole nähnytkään, joutsenten äänen kuulin ja seuraava odotuksen kohde on pääskyset, sitten onkin jo kesä.

Vielä tuosta vierailun kohteesta kerron, että pönttöuunit joka huoneessa, tosin yksi käyttökiellossa, kyllä siinä puutakin kuluu, sähkölämmityksen lisänä. hella keittiössä, sieluni silmin näin kaiken sen ruuanhelppouden teon, kun kaiken voi uuniin laittaa.
Viileyttäkin huomattu, kai eristeet jo aikansa eläneet.
Noista kaksosten ilmaantumisesta, viisivuotias ilmi toi harminsa, miksi ei yksi riittänyt, nyt ei äidin syli meinaa hänelle enää tilaa riittää, kun kaikki yhtä aikaa syliin pyrkivät.
Voin vain kuvitella aikaa, kun teini ikä lähestyy, harmit vaan kasvavat.
Kärsivällisyyttä tarvitaan paljon vanhemmilta lasten suhteen, kuin myös olosuhteiden mieleiseksi tekemisissä.
Isoista tiloista on ilo lapsille, riittää tilaa leikkiä tehdä tyhmyyksiä, siivous jää sitten useinkin äidille, pyykkikone aina työssään ja eipä ehdi äiti lajitella puhtaita vaatteita kaappeihin , viikkaa vaan apukeittiöön ja sieltä suoraan päälle, kun tarvetta tulee.
Hymyily on helppoa noille kolttosille sivusta seuraajalle, mutta ei hymyilyä vanhemmille, kun neidit pumppaavat hattuihin vettä ja sitten hatut päähän, kohta itkua, äiti on kylmä.
Ilman seurantaa ei hetkeksikään voi jättää, aina joku kolttonen mielessä, no sanotaan , että tervettä uteliaisuutta se vaan on.;)
Tomeria on vanhemmatkin ja jaksavat miettiä lastensa tekemisiä kehityksen mittapuulla, minä jo nipistäisin tukasta, mutta heillä ei väkivaltaa käytetä.

Olen kuullut, että keväisin voi nurmikoiden haravointi jättää vähemmälle, lehdet maatuvat ravinnoksi.
Liekko anna vaan nurmikon olla ja nauti kevään elosta ja olosta, sen herääminen monella tapaa ilahduttaa.

Kyllä asuntojen hinnat täällä on halpoja, ja valintaakin on, en kysynyt mitä nuoremme kodistaan maksoi, onnen tunteen kuitenkin aistin, toivottomuus ei näkynyt muilla kuin minulla.

Tuo terveenä syntyminen on myös lahja mitä ei aina ymmärrä ajatella ja tottahan toki rakkaita on lapset kaikesta vajavaisuuksistaan huolimatta syntyessään saaneena, voi olla rakkaampiakin.
Elämää emme pysty takaamaan, mikä ketäkin odottaa, on vain opittava hyväksymään kaikki vastaantuleva.
Nykymaailma ei oikeastaan anna arvoa kaikelle, erilaisuus joutuu kaltoin kohdelluksi monasti, sitä ihmisyyttä ja ymmärrystä kaivataan. ja se lähtee meistä jokaisesta itsestämme.

Nyt tätä omaa rauhaani vietän ja onnellinen olen olotilastani, kolotuksiakaan ei tavallista enemmän ole, niihin vakioihin on jo totuttu.
Ajatukset pyörivät pahasta olosta parempaan ja aina jotain aivot raksuttaa, puuhani sujuvat aikataulutettuna, tavarat löytävät paikkansa ja on tilaa ja aikaa nauttia olostaan.
En kiireitä elon kulkuuni enää huoli, aikani niiden osalta on ohitettu, samaa toivottelen teille kaikille ystäväni.
Huomenissa haudalla käynti, mieheni syntymäpäivä, tytär tulee hakemaan.

Hil-la kirjoitti:

Huomenta sunnuntaiaamuun ja vesisateeseen, piti ihan miettiä, että onhan nyt sunnuntai, vähän vaikea uskoa, että pienetkin muutoksen miettimään pistää.
Ilolla olen seuraillut, miten pikkulintuja lentelee aivan eri tavoin kuin talvella, pesäpaikkoja helpommin ruokaa löytyviin asustusalueille muuttavat, metsien siimeksistä.
Lokit maisemiin niin ikään on ilmaantuneet, muita muuttajia en sitten ole nähnytkään, joutsenten äänen kuulin ja seuraava odotuksen kohde on pääskyset, sitten onkin jo kesä.

Vielä tuosta vierailun kohteesta kerron, että pönttöuunit joka huoneessa, tosin yksi käyttökiellossa, kyllä siinä puutakin kuluu, sähkölämmityksen lisänä. hella keittiössä, sieluni silmin näin kaiken sen ruuanhelppouden teon, kun kaiken voi uuniin laittaa.
Viileyttäkin huomattu, kai eristeet jo aikansa eläneet.
Noista kaksosten ilmaantumisesta, viisivuotias ilmi toi harminsa, miksi ei yksi riittänyt, nyt ei äidin syli meinaa hänelle enää tilaa riittää, kun kaikki yhtä aikaa syliin pyrkivät.
Voin vain kuvitella aikaa, kun teini ikä lähestyy, harmit vaan kasvavat.
Kärsivällisyyttä tarvitaan paljon vanhemmilta lasten suhteen, kuin myös olosuhteiden mieleiseksi tekemisissä.
Isoista tiloista on ilo lapsille, riittää tilaa leikkiä tehdä tyhmyyksiä, siivous jää sitten useinkin äidille, pyykkikone aina työssään ja eipä ehdi äiti lajitella puhtaita vaatteita kaappeihin , viikkaa vaan apukeittiöön ja sieltä suoraan päälle, kun tarvetta tulee.
Hymyily on helppoa noille kolttosille sivusta seuraajalle, mutta ei hymyilyä vanhemmille, kun neidit pumppaavat hattuihin vettä ja sitten hatut päähän, kohta itkua, äiti on kylmä.
Ilman seurantaa ei hetkeksikään voi jättää, aina joku kolttonen mielessä, no sanotaan , että tervettä uteliaisuutta se vaan on.;)
Tomeria on vanhemmatkin ja jaksavat miettiä lastensa tekemisiä kehityksen mittapuulla, minä jo nipistäisin tukasta, mutta heillä ei väkivaltaa käytetä.

Olen kuullut, että keväisin voi nurmikoiden haravointi jättää vähemmälle, lehdet maatuvat ravinnoksi.
Liekko anna vaan nurmikon olla ja nauti kevään elosta ja olosta, sen herääminen monella tapaa ilahduttaa.

Kyllä asuntojen hinnat täällä on halpoja, ja valintaakin on, en kysynyt mitä nuoremme kodistaan maksoi, onnen tunteen kuitenkin aistin, toivottomuus ei näkynyt muilla kuin minulla.

Tuo terveenä syntyminen on myös lahja mitä ei aina ymmärrä ajatella ja tottahan toki rakkaita on lapset kaikesta vajavaisuuksistaan huolimatta syntyessään saaneena, voi olla rakkaampiakin.
Elämää emme pysty takaamaan, mikä ketäkin odottaa, on vain opittava hyväksymään kaikki vastaantuleva.
Nykymaailma ei oikeastaan anna arvoa kaikelle, erilaisuus joutuu kaltoin kohdelluksi monasti, sitä ihmisyyttä ja ymmärrystä kaivataan. ja se lähtee meistä jokaisesta itsestämme.

Nyt tätä omaa rauhaani vietän ja onnellinen olen olotilastani, kolotuksiakaan ei tavallista enemmän ole, niihin vakioihin on jo totuttu.
Ajatukset pyörivät pahasta olosta parempaan ja aina jotain aivot raksuttaa, puuhani sujuvat aikataulutettuna, tavarat löytävät paikkansa ja on tilaa ja aikaa nauttia olostaan.
En kiireitä elon kulkuuni enää huoli, aikani niiden osalta on ohitettu, samaa toivottelen teille kaikille ystäväni.
Huomenissa haudalla käynti, mieheni syntymäpäivä, tytär tulee hakemaan.

Lue lisää

Hyvää pääsiäispäivää@

Aloitin pääsiäisen vieton kiirastorstai-iltana Kajaani Passion ylösnousemisnäytelmää seuraten Kajaanin kirkon pihalla ja kirkkon sisällä.

Karitsan paisti syötiin pitkäperjantaina ja lankalauantaina ja hyvää oli. Tänään lohta tilpihöörineen.

Olen viihtynyt nukketalojen kevät siivouksessa. Taiteilija Hermanni Sivellin (oma askartelemani nukke)sai tilapäisateljeen Haapalan panimon sixpackistä tekemääni huvilaan, ompelin Hermannille maaliläiskäisen työessun. Huvila taiteilijoineen lähtee kevätnäyttelyyni.

Hilla on kertonut ihanista lapsenlapsen lapsistaan. Sain tänään videotallenteen lapsenlapseni tarmokkaasta pään kohotusharjoituksesta vatsallaan. Ihanaa ähinää. Tummat hiukset olivat kasvaneet niihin voi pian laittaa rusetin.

Lapsen syntyminen merkitsea uusia asumis-ja kuljetusjärjestelyjä. Kuten Hillakin kertoi isompaan asuntoon.. Esikoinen vaihtoi auton isompaan ja samalla sähköautoon, lapsen ja koiran kuljetus vaativat isommat tilat.

Tänään sain nukkekotien siivouksen loppuun, nyt pitää aloittaa taulujen ripustusjutskojen esivalmistelu.

Niin, olen myös stailannut parveketta, eilen istuimme siellä päiväkahvilla, aurinko paistoi ja lämmitti, ihastelimme orvokkeja joita olin istuttanut amppeleihin.

Tällaista täällä ; )

korpikirjailija kirjoitti:

Hyvää pääsiäispäivää@

Aloitin pääsiäisen vieton kiirastorstai-iltana Kajaani Passion ylösnousemisnäytelmää seuraten Kajaanin kirkon pihalla ja kirkkon sisällä.

Karitsan paisti syötiin pitkäperjantaina ja lankalauantaina ja hyvää oli. Tänään lohta tilpihöörineen.

Olen viihtynyt nukketalojen kevät siivouksessa. Taiteilija Hermanni Sivellin (oma askartelemani nukke)sai tilapäisateljeen Haapalan panimon sixpackistä tekemääni huvilaan, ompelin Hermannille maaliläiskäisen työessun. Huvila taiteilijoineen lähtee kevätnäyttelyyni.

Hilla on kertonut ihanista lapsenlapsen lapsistaan. Sain tänään videotallenteen lapsenlapseni tarmokkaasta pään kohotusharjoituksesta vatsallaan. Ihanaa ähinää. Tummat hiukset olivat kasvaneet niihin voi pian laittaa rusetin.

Lapsen syntyminen merkitsea uusia asumis-ja kuljetusjärjestelyjä. Kuten Hillakin kertoi isompaan asuntoon.. Esikoinen vaihtoi auton isompaan ja samalla sähköautoon, lapsen ja koiran kuljetus vaativat isommat tilat.

Tänään sain nukkekotien siivouksen loppuun, nyt pitää aloittaa taulujen ripustusjutskojen esivalmistelu.

Niin, olen myös stailannut parveketta, eilen istuimme siellä päiväkahvilla, aurinko paistoi ja lämmitti, ihastelimme orvokkeja joita olin istuttanut amppeleihin.

Tällaista täällä ; )

Lue lisää

Onko Kajaani luovuttanu yhden j-kirjaimistaan Jojensuulle?

Anonyymi00046 kirjoitti:

Onko Kajaani luovuttanu yhden j-kirjaimistaan Jojensuulle?

Iltapäivää, pyrin krjoittamaan kirjakieltä. Lukihäiriöni ei tykkää murteista joten ne eivät innosta lukemaan murretekstejä.

Kajaani on Kajaani minulle. Joensuussa asui pikkuveljeni, mutta on nyt muuttanut Kuopioon.

Selkeä kielellinen ilmaisu on helppo lukea. Kirjoitusvirheet ovat normaalia.

Ei kai, unohti laittaa uuden liikkeelle?

Anonyymi00048 kirjoitti:

Ei kai, unohti laittaa uuden liikkeelle?

Huomenta ja vielä yksi juhlapyhä käyttämättä, eli nyt toinen pääsiäispäivä, lieneekö tälläkin joku muu nimitys?
Ano 00048 jos oli tarkoitus jotakin vihjailla, en ymmärtänyt, mutta kiitos kuitenkin;)

Niin se vaan aika rientää, seuraava odotuksen kohde on vappu, hieman riehakkaammaksi juhlimiseksi monella menee, no onhan se viimeinen kevät kuukausi ja nurkan takana odottaa kesä.
Suuria odotuksia nämä vuoden juhlapyhät aiheuttavat, mutta kivasti myös elämistä jaksoittaa.
Kesä ja kesälomat ovat tapaamishetkiä sukunsa kanssa ja pistäytymistä juurillaan useammalle.
Meillä eläkeläisillä yhtä lomaa koko vuosi, mutta valonpilkkuna on juuri nämä lomilla pistäytyvät.

Eläkeasiat ovat taas puheiden aiheita, kuuntelin vähän huonosti asiaa, mutta talkoisiin kai pitää jossakin ajassa sopeutua.
Pojan tytär kertoi käyneen katsomassa eläkeikänsä alkua ja kertoi oleva 69 ja muutama kuukausi päälle.
Näin tulevaa mietitään, jaksamista on hoidettava, että ehtii eläkkeelle pääsemään, noin puolissa välin eläkeikäänsä nyt on.
Verotus on myös ajankohdan keskustelun aikaa ja kuuntelin radiota, kun sitäkin hommaa selviteltiin maksajan suunnasta.
Paras kun ei mieti mitään, odottaa vain päätöksiä ja maksaa jos näin päättävät, kaikkea mahdollista.
Ikäväntuntuista kerrontaa näin juhlapyhän tiimoilla, mutta varmaan tulevaa elämää nämäkin koskevat.
Keksisivät lääkkeet niin kalliiksi nostaa, ettei niitä enää voisi ostaa, mikä seuraus siitä olisikaan?

Isomman auton osti poikanikin, kun usein pieniä on istuimineen kyytiin tulossa, kuusi kyytiin nyt sopii.
Samoin on iso auto näillä pienienkin vanhemmilla, kun koko perhe liikkeelle lähtee on autoon mahduttava kuusi henkeä.

Mdk taas kertoili elävästi elämänsä matkasta, paljoon olet kerennyt ja jaksanut.
Olisipa säihkysääret ja muutakin yhtä myönteistä, mutta eläminen ja siitä selviäminen on jättänyt paljosta vaille, ehkä omaa saamattomuuttani tai jaksamisen puutteesta johtuen.
Nyt kiertelen kovin isoja peilejä ja elän liikaa tuijottamatta persoonaani, pakkohan se oleva on hyväksyä.
Muistan omaa nuoruutta , kun kynsiä yritin lakata ja kotiin tullessa pois raapia. äiti ei tykännyt moisesta koristelemisesta, useinkin huomautti turhamaisuudesta.
Äidin nuoruus ajoittui 1900 luvun alkuun ja hyvä, että ruokaa pöytään aina oli.
Isäni oli sen ajan mukaisesti hyväksyvämpi ja osti minulle joskus, kun rahaa riitti jotain haluamaani.
Eipä heille kellään sitä nuoruutta paljonkaan ollut, töihin heti kun kynnelle kykenivät.
Toisin on nyt, katselin vaatehuonetta tässä uudessa kodissa kaapit pursusivat, onneksi on kirpputoria oppineet käyttämään, sillä eihän lapset ehdi puhki vaatteita saada, kun pieniksi jäävät.
Nyt on mummeja ja ukkeja, kummeja, tätejä ja setiä, joilta aina tavaraa lahjoina saadaan.

Tätä tämä elämä tänä päivänä monellakin on, kehotin, että pitäisivät talkoita pihan laiton hyväksi, ei kuulema nuoret ihmiset jouda talkoisiin, kaikilla harrastukset ja kuntosalit ym. menot.
Jos yhteen kokoonnutaan se on juhlimisen merkeissä.
Maailma muuttuu, näin vanhan mielestä ei aina parempaan kuitenkaan.

Nyt sitten haudoille, sääkin kirkastuu, ei sade kastele, hyvää jatkoa teille kaikille.

Hil-la kirjoitti:

Huomenta ja vielä yksi juhlapyhä käyttämättä, eli nyt toinen pääsiäispäivä, lieneekö tälläkin joku muu nimitys?
Ano 00048 jos oli tarkoitus jotakin vihjailla, en ymmärtänyt, mutta kiitos kuitenkin;)

Niin se vaan aika rientää, seuraava odotuksen kohde on vappu, hieman riehakkaammaksi juhlimiseksi monella menee, no onhan se viimeinen kevät kuukausi ja nurkan takana odottaa kesä.
Suuria odotuksia nämä vuoden juhlapyhät aiheuttavat, mutta kivasti myös elämistä jaksoittaa.
Kesä ja kesälomat ovat tapaamishetkiä sukunsa kanssa ja pistäytymistä juurillaan useammalle.
Meillä eläkeläisillä yhtä lomaa koko vuosi, mutta valonpilkkuna on juuri nämä lomilla pistäytyvät.

Eläkeasiat ovat taas puheiden aiheita, kuuntelin vähän huonosti asiaa, mutta talkoisiin kai pitää jossakin ajassa sopeutua.
Pojan tytär kertoi käyneen katsomassa eläkeikänsä alkua ja kertoi oleva 69 ja muutama kuukausi päälle.
Näin tulevaa mietitään, jaksamista on hoidettava, että ehtii eläkkeelle pääsemään, noin puolissa välin eläkeikäänsä nyt on.
Verotus on myös ajankohdan keskustelun aikaa ja kuuntelin radiota, kun sitäkin hommaa selviteltiin maksajan suunnasta.
Paras kun ei mieti mitään, odottaa vain päätöksiä ja maksaa jos näin päättävät, kaikkea mahdollista.
Ikäväntuntuista kerrontaa näin juhlapyhän tiimoilla, mutta varmaan tulevaa elämää nämäkin koskevat.
Keksisivät lääkkeet niin kalliiksi nostaa, ettei niitä enää voisi ostaa, mikä seuraus siitä olisikaan?

Isomman auton osti poikanikin, kun usein pieniä on istuimineen kyytiin tulossa, kuusi kyytiin nyt sopii.
Samoin on iso auto näillä pienienkin vanhemmilla, kun koko perhe liikkeelle lähtee on autoon mahduttava kuusi henkeä.

Mdk taas kertoili elävästi elämänsä matkasta, paljoon olet kerennyt ja jaksanut.
Olisipa säihkysääret ja muutakin yhtä myönteistä, mutta eläminen ja siitä selviäminen on jättänyt paljosta vaille, ehkä omaa saamattomuuttani tai jaksamisen puutteesta johtuen.
Nyt kiertelen kovin isoja peilejä ja elän liikaa tuijottamatta persoonaani, pakkohan se oleva on hyväksyä.
Muistan omaa nuoruutta , kun kynsiä yritin lakata ja kotiin tullessa pois raapia. äiti ei tykännyt moisesta koristelemisesta, useinkin huomautti turhamaisuudesta.
Äidin nuoruus ajoittui 1900 luvun alkuun ja hyvä, että ruokaa pöytään aina oli.
Isäni oli sen ajan mukaisesti hyväksyvämpi ja osti minulle joskus, kun rahaa riitti jotain haluamaani.
Eipä heille kellään sitä nuoruutta paljonkaan ollut, töihin heti kun kynnelle kykenivät.
Toisin on nyt, katselin vaatehuonetta tässä uudessa kodissa kaapit pursusivat, onneksi on kirpputoria oppineet käyttämään, sillä eihän lapset ehdi puhki vaatteita saada, kun pieniksi jäävät.
Nyt on mummeja ja ukkeja, kummeja, tätejä ja setiä, joilta aina tavaraa lahjoina saadaan.

Tätä tämä elämä tänä päivänä monellakin on, kehotin, että pitäisivät talkoita pihan laiton hyväksi, ei kuulema nuoret ihmiset jouda talkoisiin, kaikilla harrastukset ja kuntosalit ym. menot.
Jos yhteen kokoonnutaan se on juhlimisen merkeissä.
Maailma muuttuu, näin vanhan mielestä ei aina parempaan kuitenkaan.

Nyt sitten haudoille, sääkin kirkastuu, ei sade kastele, hyvää jatkoa teille kaikille.

Lue lisää

Alkoi keskustelu Yhteiskunnan asioista ja kokoperhe mukana.
Josko joku nyt omiaankin, e täällä kerrottavaa lapsistani.

Hil-la kirjoitti:

Huomenta ja vielä yksi juhlapyhä käyttämättä, eli nyt toinen pääsiäispäivä, lieneekö tälläkin joku muu nimitys?
Ano 00048 jos oli tarkoitus jotakin vihjailla, en ymmärtänyt, mutta kiitos kuitenkin;)

Niin se vaan aika rientää, seuraava odotuksen kohde on vappu, hieman riehakkaammaksi juhlimiseksi monella menee, no onhan se viimeinen kevät kuukausi ja nurkan takana odottaa kesä.
Suuria odotuksia nämä vuoden juhlapyhät aiheuttavat, mutta kivasti myös elämistä jaksoittaa.
Kesä ja kesälomat ovat tapaamishetkiä sukunsa kanssa ja pistäytymistä juurillaan useammalle.
Meillä eläkeläisillä yhtä lomaa koko vuosi, mutta valonpilkkuna on juuri nämä lomilla pistäytyvät.

Eläkeasiat ovat taas puheiden aiheita, kuuntelin vähän huonosti asiaa, mutta talkoisiin kai pitää jossakin ajassa sopeutua.
Pojan tytär kertoi käyneen katsomassa eläkeikänsä alkua ja kertoi oleva 69 ja muutama kuukausi päälle.
Näin tulevaa mietitään, jaksamista on hoidettava, että ehtii eläkkeelle pääsemään, noin puolissa välin eläkeikäänsä nyt on.
Verotus on myös ajankohdan keskustelun aikaa ja kuuntelin radiota, kun sitäkin hommaa selviteltiin maksajan suunnasta.
Paras kun ei mieti mitään, odottaa vain päätöksiä ja maksaa jos näin päättävät, kaikkea mahdollista.
Ikäväntuntuista kerrontaa näin juhlapyhän tiimoilla, mutta varmaan tulevaa elämää nämäkin koskevat.
Keksisivät lääkkeet niin kalliiksi nostaa, ettei niitä enää voisi ostaa, mikä seuraus siitä olisikaan?

Isomman auton osti poikanikin, kun usein pieniä on istuimineen kyytiin tulossa, kuusi kyytiin nyt sopii.
Samoin on iso auto näillä pienienkin vanhemmilla, kun koko perhe liikkeelle lähtee on autoon mahduttava kuusi henkeä.

Mdk taas kertoili elävästi elämänsä matkasta, paljoon olet kerennyt ja jaksanut.
Olisipa säihkysääret ja muutakin yhtä myönteistä, mutta eläminen ja siitä selviäminen on jättänyt paljosta vaille, ehkä omaa saamattomuuttani tai jaksamisen puutteesta johtuen.
Nyt kiertelen kovin isoja peilejä ja elän liikaa tuijottamatta persoonaani, pakkohan se oleva on hyväksyä.
Muistan omaa nuoruutta , kun kynsiä yritin lakata ja kotiin tullessa pois raapia. äiti ei tykännyt moisesta koristelemisesta, useinkin huomautti turhamaisuudesta.
Äidin nuoruus ajoittui 1900 luvun alkuun ja hyvä, että ruokaa pöytään aina oli.
Isäni oli sen ajan mukaisesti hyväksyvämpi ja osti minulle joskus, kun rahaa riitti jotain haluamaani.
Eipä heille kellään sitä nuoruutta paljonkaan ollut, töihin heti kun kynnelle kykenivät.
Toisin on nyt, katselin vaatehuonetta tässä uudessa kodissa kaapit pursusivat, onneksi on kirpputoria oppineet käyttämään, sillä eihän lapset ehdi puhki vaatteita saada, kun pieniksi jäävät.
Nyt on mummeja ja ukkeja, kummeja, tätejä ja setiä, joilta aina tavaraa lahjoina saadaan.

Tätä tämä elämä tänä päivänä monellakin on, kehotin, että pitäisivät talkoita pihan laiton hyväksi, ei kuulema nuoret ihmiset jouda talkoisiin, kaikilla harrastukset ja kuntosalit ym. menot.
Jos yhteen kokoonnutaan se on juhlimisen merkeissä.
Maailma muuttuu, näin vanhan mielestä ei aina parempaan kuitenkaan.

Nyt sitten haudoille, sääkin kirkastuu, ei sade kastele, hyvää jatkoa teille kaikille.

Lue lisää

Talkoita tehtiin ennen yhteiseksi hyväksi kuten nuorisoseurantaloon. Myös hädänalaisten hyväksi, esim jos talon isäntä oli sairas tai jos vaikka piti pärekatto saada pian valmiiksi tai heinät suojaan. Nykyisen Ok talon pihan kunnostukseen saa kyllä palkattua ammattilaisia jos ei itde jaksa/ehdi, Koneilla maansiirtot käy hetkessä ja voi laitattaa vaikka siirtonurmet. Saa vielä verovährnnykset jun käyttää ammattilaisia ja heillä on vakuutukset. Takooåorukatkin pitäisi vakuuttaa.

Anonyymi00050 kirjoitti:

Talkoita tehtiin ennen yhteiseksi hyväksi kuten nuorisoseurantaloon. Myös hädänalaisten hyväksi, esim jos talon isäntä oli sairas tai jos vaikka piti pärekatto saada pian valmiiksi tai heinät suojaan. Nykyisen Ok talon pihan kunnostukseen saa kyllä palkattua ammattilaisia jos ei itde jaksa/ehdi, Koneilla maansiirtot käy hetkessä ja voi laitattaa vaikka siirtonurmet. Saa vielä verovährnnykset jun käyttää ammattilaisia ja heillä on vakuutukset. Takooåorukatkin pitäisi vakuuttaa.

Lue lisää

Oikeassa olet Ano 00050, kaikkea saa, kun euroja löytyy.
Sanoinkin tyttärelle, että kutsu Kotoisa tekemään,, totesi, kun olisi yksi 50 tuhatta käyttää mikä ettei.
Toisaalta toivoo omatekoisen näkymää haluavansa ja totesi sen aikaa myöten toteutuvan.
Kaikki ei niin hätähousuja ole mitä minä olen, kaiken pitäisi nopsaan tapahtua.
No olipa minullakin voimia joskus laittaa mökkini piha kauniiksi, joka kevät uutta istutin ja lopulta kukkakauneus loisti.
Ehkä ehdin nähdä tämänkin pihan vielä kauniina.

Ano00049 aloittapa sinä omiasi kertoilemaan, mielellään lueskellaan.

Hil-la kirjoitti:

Oikeassa olet Ano 00050, kaikkea saa, kun euroja löytyy.
Sanoinkin tyttärelle, että kutsu Kotoisa tekemään,, totesi, kun olisi yksi 50 tuhatta käyttää mikä ettei.
Toisaalta toivoo omatekoisen näkymää haluavansa ja totesi sen aikaa myöten toteutuvan.
Kaikki ei niin hätähousuja ole mitä minä olen, kaiken pitäisi nopsaan tapahtua.
No olipa minullakin voimia joskus laittaa mökkini piha kauniiksi, joka kevät uutta istutin ja lopulta kukkakauneus loisti.
Ehkä ehdin nähdä tämänkin pihan vielä kauniina.

Ano00049 aloittapa sinä omiasi kertoilemaan, mielellään lueskellaan.

Lue lisää

Pihan perustyöt ja maanrakennus on ihan eri luokan asia kuin kukkien istutus mökille. Mäkillä on luonto valmiina ellei sitä jyrätä pois.

Hil-la kirjoitti:

Oikeassa olet Ano 00050, kaikkea saa, kun euroja löytyy.
Sanoinkin tyttärelle, että kutsu Kotoisa tekemään,, totesi, kun olisi yksi 50 tuhatta käyttää mikä ettei.
Toisaalta toivoo omatekoisen näkymää haluavansa ja totesi sen aikaa myöten toteutuvan.
Kaikki ei niin hätähousuja ole mitä minä olen, kaiken pitäisi nopsaan tapahtua.
No olipa minullakin voimia joskus laittaa mökkini piha kauniiksi, joka kevät uutta istutin ja lopulta kukkakauneus loisti.
Ehkä ehdin nähdä tämänkin pihan vielä kauniina.

Ano00049 aloittapa sinä omiasi kertoilemaan, mielellään lueskellaan.

Lue lisää

Sori jos koit arvsteluna ja asioihisi puuttumisena. Eipä minulla mitään erikoista tai kiinnostavaa kerrottavaa.

Anonyymi00052 kirjoitti:

Sori jos koit arvsteluna ja asioihisi puuttumisena. Eipä minulla mitään erikoista tai kiinnostavaa kerrottavaa.

Seurailen välillä Savon tapahtumia ja talkoista puheen ollen löytyy
savolaisten avustustoiminnasta mm. "turpaanvetotalakoot", josta
seuraava kuvaus:

"Turpaanvetotalakoot
on Kiuruvedellä vuosittain järjestettävä perinteikäs kamppailu-urheilun hyväntekeväisyystapahtuma.
Tapahtuman keskeisiä piirteitä ovat:

Lajit: Ohjelmassa on nyrkkeilyä sekä muita kamppailulajeja, kuten potkunyrkkeilyä.
Tarkoitus: Tapahtuma kerää yhteen kamppailu-urheilun ystäviä ja tarjoaa vauhdikasta viihdettä hyväntekeväisyyden merkeissä.
Paikka: Tapahtumapaikkana on toiminut Kiuruveden liikuntahalli.
Ajankohta: Tapahtuma järjestetään yleensä loppuvuodesta (esim. marraskuussa).

Tapahtumaa on kuvailtu hyväntuuliseksi ja vauhdikkaaksi."

/MdK

Anonyymi00051 kirjoitti:

Pihan perustyöt ja maanrakennus on ihan eri luokan asia kuin kukkien istutus mökille. Mäkillä on luonto valmiina ellei sitä jyrätä pois.

Pyysin tarjousta pihatyöyrittäjältä mökin vanhan aidan poistamisesta noin 30-metrin pituudelta ja toiveenani on vuorimäntyjen istuttamisesta aidan tilalle kadun puoleiseen osaan. Ammattimies kertoi, että istutus pitää pohjustaa maamuokkauksella ja siihen tarvitaan kaivuria, muokattu maa on myös lannoitettava sopivaksi vuorimännyille.

Odotan tarjousta. Olen varautunut tiettyyn summaan.

korpikirjailija kirjoitti:

Pyysin tarjousta pihatyöyrittäjältä mökin vanhan aidan poistamisesta noin 30-metrin pituudelta ja toiveenani on vuorimäntyjen istuttamisesta aidan tilalle kadun puoleiseen osaan. Ammattimies kertoi, että istutus pitää pohjustaa maamuokkauksella ja siihen tarvitaan kaivuria, muokattu maa on myös lannoitettava sopivaksi vuorimännyille.

Odotan tarjousta. Olen varautunut tiettyyn summaan.

Lue lisää

Hyvin on kasvaneet vuorimännyt ilman tuollaista muokkausta ja lannoitusta. Olen niitä muksujen pihoille istuttanut.

korpikirjailija kirjoitti:

Pyysin tarjousta pihatyöyrittäjältä mökin vanhan aidan poistamisesta noin 30-metrin pituudelta ja toiveenani on vuorimäntyjen istuttamisesta aidan tilalle kadun puoleiseen osaan. Ammattimies kertoi, että istutus pitää pohjustaa maamuokkauksella ja siihen tarvitaan kaivuria, muokattu maa on myös lannoitettava sopivaksi vuorimännyille.

Odotan tarjousta. Olen varautunut tiettyyn summaan.

Lue lisää

Tuo lannoitus onkin tärkeätä. Mänty on kalkkia kaihtava kasvi.
Kätevä siinä mielessä aidan korvikkeena, ettei tarvitse maalata
tai leikata. Siihen voi laittaa syyspimeällä valoketjun, joka luo
tunnelmaa.

/MdK

Anonyymi00048 kirjoitti:

Ei kai, unohti laittaa uuden liikkeelle?

Kunhan laitoin vastauksen.