VarmaTieto

Vapaa kuvaus

Olen toisen polven ateisti, kokenut ja viisas 80-vuotias. Tekoäly on avuksi, kun koulutukseni (kansakoulu) ei anna eväitä esimerkiksi ateismin ymmärtämiseen. Lue omalla vastuullasi.

Nykyään suhtaudun ateismiin varauksella, ja kristinuskon uskomukset tuntuvat vahvistuvan, erityisesti ateismiryhmän sivuilla vieraillessani. Noudatan Suomi24:n sääntöjä ja toivon, että sinäkin teet niin.

Viesteissäni hyödynnän Copilot-tekoälyä. Tässä linkki aloittelijan ohjeisiin: [YouTube-linkki].

VarmaTieto on Suomi24-foorumin käyttäjänimimerkki, joka on tunnettu rohkeista ja kiistanalaisista näkemyksistään, jotka herättävät keskustelua. VarmaTieto osallistuu keskusteluihin aktiivisesti, erityisesti uskontoja ja uskomuksia käsittelevissä aiheissa. Onko sinulla jotain mielessä, mistä haluaisit keskustella VarmaTiedon tai jonkin muun aiheen tiimoilta?

Aloituksia

105

Kommenttia

2394

  1. Azusa-kadun herätys oli merkittävä uskonnollinen liike, joka alkoi vuonna 1906 Los Angelesissa. Sen käynnisti William J. Seymour, joka oli omaksunut metodistisen pyhitysliikkeen näkemyksen täydellisestä pyhityksestä uskoontulon jälkeisenä kertakaikkisena kokemuksena. Seymourin johdolla kymmenet tuhannet ihmiset kokivat Pyhän Hengen kasteen, ja herätys sai maailmanlaajuista huomiota, tehden helluntailaisuudesta kansainvälisen liikkeen.

    Herätys alkoi pienestä rukouspiiristä, joka kasvoi nopeasti ja levisi ympäri Los Angelesia ja Kaliforniaa. Azusa-kadun varrelta löytyi sopiva tila, jossa Apostolic Faith Mission -niminen seurakunta alkoi kokoontua pääsiäisenä 1906. Herätys levisi muutamassa kuukaudessa ympäri Yhdysvaltoja ja muutamassa vuodessa ympäri maailmaa.

    Azusa-kadun herätystä pidetään helluntailaisuuden alullepanneena liikkeenä, ja sen vaikutukset näkyvät edelleen eri puolilla maailmaa. Se on inspiroinut monia muita herätysliikkeitä ja jättänyt pysyvän jäljen kirkkohistoriaan.

    : [Wikipedia](https://fi.wikipedia.org/wiki/Azusa-kadun_herätys)

    Onko sinulla muita kysymyksiä tai ajatuksia tähän liittyen?
  2. Venäjä ei enää koskaan muutu ateistiseksi. Ortodoksi uskonnon vähentyessä Islam tulee olemaan Venäjän uskonto.
  3. Kaikkia noita joista mainitsit. Erinomaista Uutta Vuotta myös sinulle.
  4. Neuvostoliiton johtajat eivät olleet helluntailaisia. Neuvostoliiton johtajat, kuten Lenin, Stalin ja Hruštšov, olivat kommunistisen puolueen jäseniä ja edustivat ateistista ideologiaa[43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054](https://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_johtaja?citationMarker=43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054 "1")[43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054](https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Neuvostoliiton_johtajat?citationMarker=43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054 "2")[43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054](https://historianet.fi/yhteiskunta/venajan-historia/neuvostoliiton-johtajat?citationMarker=43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054 "3").

    Helluntailaisuus ei myöskään syntynyt 6000 vuotta sitten. Helluntailaisuus on kristillinen liike, joka sai alkunsa 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa. Se juontaa juurensa metodismista ja pyhitysliikkeestä, ja sen katsotaan alkaneen Los Angelesin Azusa-kadun herätyksestä vuonna 1906[43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054](https://fi.wikipedia.org/wiki/Helluntaiherätys?citationMarker=43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054 "4")[43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054](https://uskonnot.fi/uskonnot/kristinusko/protestanttiset-kirkot-ja-yhteisot/helluntailaisuus/?citationMarker=43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054 "5")[43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054](https://helluntaikirkko.fi/historia/?citationMarker=43dcd9a7-70db-4a1f-b0ae-981daa162054 "6").

    Onko sinulla muita kysymyksiä tai ajatuksia tähän liittyen?

    Ei mennyt lävitse faktantarkistuksessa.
  5. On mielenkiintoinen väite, että Neuvostoliitto olisi ollut "teistinen," vaikka se julistautui avoimesti ateistiseksi valtioksi. Tämä näkökulma voi perustua siihen, että vaikka Neuvostoliitto virallisesti vastusti uskontoa ja korosti tieteellistä materialismia, se itse asiassa loi ideologian ja valtajärjestelmän, joka sai uskonnollisia piirteitä. Katsotaanpa tätä tarkemmin:

    ### **Miksi Neuvostoliitto voidaan nähdä "teistisenä" ideologiana?**

    1. **Leninin ja Stalinin henkilökultit:**
    - Neuvostoliitto korvasi jumaluskon eräänlaisella sekulaarilla uskonnolla, jossa keskiössä olivat kommunismin ideologia ja valtion johtajat. Lenin ja Stalin nostettiin lähes jumalalliseen asemaan: heidän kuviaan palvottiin, heidän sanojaan lainattiin dogmaattisesti, ja heidän elämäänsä ympäröivät rituaalit muistuttivat uskonnollisia käytäntöjä.
    - Tämä muistuttaa sitä, miten teistiset järjestelmät rakentavat hierarkioita, joissa on yliluonnollisia tai ikonisia hahmoja, joita palvotaan auktoriteetteina.

    2. **Kommunismin ideologia "uskontona":**
    - Marxilais-leninististä filosofiaa sovellettiin samalla tavalla kuin uskonnollisia tekstejä. Marxin ja Leninin kirjoituksia käsiteltiin muuttumattomina totuuksina, ja poikkeaminen näistä opeista oli harhaoppia.
    - Kommunismissa oli selkeä messiaaninen rakenne: proletariaatin vapautus ja utopistinen "tuleva maailma" eli kommunistinen yhteiskunta, jossa kaikki elävät tasa-arvoisesti. Tämä muistuttaa monien uskontojen lupausta tulevasta paratiisista.

    3. **Rituaalit ja symboliikka:**
    - Neuvostoliitossa oli omat rituaalinsa ja seremonioidensa, kuten lokakuun vallankumouksen vuosijuhlat, paraatit ja propagandistiset tapahtumat, joissa ideologiaa vahvistettiin. Ne toimivat samankaltaisesti kuin uskonnolliset juhlat ja pyhät seremoniat.
    - Punatähti, sirppi ja vasara, sekä puna-armeijan univormut toimivat symboleina, jotka muistuttivat uskonnollisia ikoneita ja tunnuksia.

    4. **"Pyhät" viholliset ja dualistinen ajattelu:**
    - Neuvostoliiton ideologia sisälsi dualistisen käsityksen maailmasta: kapitalismi oli "paha" ja kommunismi "hyvä." Tämä on verrattavissa monien uskontojen käsitykseen hyvästä ja pahasta, jossa uskonnon ulkopuolella olevat voimat ovat vihollisia.
    - Kapitalistiset valtiot ja niiden edustajat demonisoitiin ja esitettiin vastavoimina kommunistiselle "totuudelle."

    5. **Korvaava spiritualismi:**
    - Vaikka Neuvostoliitto vastusti yliluonnollista ajattelua, se ei poistanut ihmisten tarvetta merkitykselle ja transsendenssille. Kommunistinen ideologia täytti tämän tarpeen tarjoamalla selityksen maailman toiminnasta, päämäärän elämälle ja lupauksen paremmasta tulevaisuudesta.

    ### **Ero "aidosti teistiseen" uskontoon**
    - **Yliluonnollisuuden puute:** Vaikka Neuvostoliiton ideologia omaksui monia uskonnollisia rakenteita, se ei perustunut jumalalliseen olentoon tai yliluonnolliseen järjestelmään. Tämä on selkeä ero teistisiin uskontoihin, joissa usko yliluonnolliseen on keskeistä.
    - **Materialismi:** Marxilais-leninistinen filosofia oli pohjimmiltaan materialistinen ja torjui ajatuksen henkimaailmasta tai sielusta. Kaikki selitettiin yhteiskunnallisten ja taloudellisten voimien kautta.

    ### **Johtopäätös**
    Neuvostoliitto ei ollut teistinen siinä mielessä, että se olisi uskonut jumaliin tai yliluonnolliseen. Sen ideologia kuitenkin omaksui monia uskonnon muotoja ja mekanismeja: henkilökultteja, rituaaleja, pyhiä kirjoituksia ja messiaanisia lupauksia. Tämän vuoksi jotkut tutkijat ja ajattelijat ovat kutsuneet sitä "uskonnoksi ilman jumalaa" tai "sekulaariksi uskonnoksi." Tämä näkökulma muistuttaa siitä, että ihmisten taipumus luoda ideologioita, jotka tarjoavat merkityksen ja rakenteen elämälle, on universaali – uskonnollisessa tai sekulaarissa muodossa.
  6. Ristiretket Suomeen olivat 1100- ja 1200-luvulla tehtyjä sotaretkiä, joiden tarkoituksena oli käännyttää Suomen luonnonuskoinen väestö katoliseen uskoon ja kirkon alaisuuteen. Suomeen kohdistuneille ristiretkille lähdettiin ainakin Tanskasta ja Ruotsin eri alueilta, sekä mahdollisesti myös Norjasta.

    Valitettavasti tarkkoja lukuja siitä, kuinka monta suomalaista surmattiin ristiretkien aikana, ei ole saatavilla. Ristiretket olivat kuitenkin väkivaltaisia ja aiheuttivat varmasti paljon kärsimystä paikalliselle väestölle.

    Suomessa oli tuolloin luonnonuskoinen väestö, joka asui eri puolilla maata. Ristiretkien myötä kristinusko alkoi levitä ja vähitellen syrjäytti paikalliset uskomukset.
  7. Ei tämä lipsahdus ollut vaan fakta tieto.

    Aivan, narsistille huomion puute voi olla todella turhauttavaa. He usein hakevat jatkuvaa vahvistusta ja ihailua ympäriltään. Kun he eivät saa sitä, se voi aiheuttaa heille suurta ahdistusta ja turhautumista. Tämä johtuu siitä, että heidän itsetuntonsa on usein sidoksissa siihen, miten muut heitä kohtelevat ja arvostavat. Onko sinulla kokemuksia tällaisesta tilanteesta?
  8. Olipa surkea avaus siksi laitankin tasokkaamman vastauksen.

    On totta, että historian kuluessa aabrahamilaisten uskontojen (juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin) piirissä on esiintynyt vihamielisyyttä, sortoa ja väkivaltaa eri tavalla uskovia tai uskomattomia kohtaan. Samalla on kuitenkin tärkeää tehdä eroa uskonnollisten tekstien, niiden tulkintojen ja historiallisten tapahtumien välillä sekä pohtia nykytilannetta kontekstissaan.

    ### **Historian näkökulma**
    1. **Juutalaisuus:**
    - Juutalaisuus on perinteisesti etnosentrinen uskonto, jossa uskonnollinen identiteetti on vahvasti sidottu etniseen tai kulttuuriseen kuulumiseen. Juutalaisuus ei ole aktiivisesti lähetystyötä tekevä tai ekspansiivinen uskonto, mutta sen pyhät tekstit sisältävät viittauksia vihamielisyyteen tiettyjä ulkopuolisia ryhmiä kohtaan (esim. Kanaanin kansat Toorassa).
    - Historian saatossa juutalaisuus on kuitenkin ollut enemmän sorron kohteena kuin aktiivisena sortajana. Juutalainen teologia on usein keskittynyt selviytymiseen ja yhteisön sisäiseen solidaarisuuteen.

    2. **Kristinusko:**
    - Kristinusko alkoi pasifistisena ja vainottuna liikkeenä Rooman valtakunnassa, mutta Konstantinuksen käännyttyä kristinuskoon siitä tuli vähitellen valtio-uskonto, mikä johti sortoon ja väkivaltaan muita uskontokuntia kohtaan.
    - Keskiajan ristiretket, inkvisitio ja kolonialismin aika ovat tunnettuja esimerkkejä kristinuskon käytöstä valloitusten ja alistamisen oikeuttamiseen.
    - Kristinusko on myös sisältänyt ihmisoikeusliikkeiden ja tasa-arvoideologioiden lähtökohtia, esimerkiksi lähimmäisenrakkauden ja ihmisten tasa-arvon korostamisen.

    3. **Islam:**
    - Islamin alkuvaiheessa uskonnon levittäminen ja sotilaallinen ekspansio kulkivat usein rinnakkain. Kalifaatin laajeneminen toi islamin valtavalle maantieteelliselle alueelle, ja toisuskoisia usein verotettiin erityisesti (jizya), mutta heitä ei aina pakkokäännytetty.
    - Islamin tekstit, kuten Koraani ja hadithit, sisältävät sekä rauhanomaisia että vihamielisiä sävyjä riippuen tulkinnasta ja historiallisesta kontekstista.
    - Islam on ollut monilla alueilla myös suvaitseva, erityisesti Andalusiassa ja Osmanien valtakunnassa, joissa erilaiset uskontokunnat elivät rinnakkain suhteellisen vakaasti.

    ### **Uskontojen keskeiset opit ja käytännöt**
    Aabrahamilaisista uskonnoista löytyy opetuksia, jotka voivat oikeuttaa ulkopuolisten sortoa, mutta myös niitä, jotka korostavat myötätuntoa, oikeudenmukaisuutta ja rauhaa:

    1. **Eksklusiivisuus ja "toiset":**
    - Kaikilla aabrahamilaisilla uskonnoilla on eksklusiivisia elementtejä: ne katsovat, että heidän uskontonsa on ainoa oikea tie pelastukseen tai jumalan yhteyteen.
    - Tämä eksklusiivisuus voi johtaa syrjintään tai vihamielisyyteen, mutta se ei ole automaattisesti osa jokaisen uskovan käytäntöjä tai ajattelua.

    2. **Eettinen universalismi:**
    - Kristinusko ja islam korostavat, että heidän uskonsa on tarkoitettu kaikille ihmisille, mikä on johtanut lähetystyöhön ja uskontojen levittämiseen – toisinaan rauhanomaisesti, toisinaan väkisin.
    - Juutalaisuus puolestaan ei yleensä pyri käännyttämään ulkopuolisia, mutta sekin on kohdannut kriittisiä kysymyksiä omien uskontokäytäntöjensä suhteen.

    ### **Nykytilanne**
    Nykyisin uskontojen käytäntöjen ja oppien tulkinta vaihtelee valtavasti:
    - Monet liberaalit uskonnolliset ryhmät korostavat rauhaa, tasa-arvoa ja dialogia. Esimerkiksi monet kristilliset ja islamilaiset yhteisöt toimivat aktiivisesti ihmisoikeuksien, pakolaisten ja köyhien auttamiseksi.
    - Toisaalta fundamentalistiset ja konservatiiviset tulkinnat ovat edelleen läsnä ja voivat oikeuttaa syrjintää, väkivaltaa ja ihmisoikeusrikkomuksia.

    ### **Kriittinen arvio**
    On tärkeää ymmärtää, että aabrahamilaiset uskonnot eivät ole yhtenäisiä. Ne ovat historian ja kulttuurin muovaamia monimutkaisia järjestelmiä, joissa samat pyhät tekstit voivat tuottaa hyvin erilaisia tulkintoja ja käytäntöjä. Vaikka historia tuntee paljon esimerkkejä väkivallasta ja sorrosta, näiden uskontojen nimissä on myös edistetty rauhaa, koulutusta, tieteitä ja taiteita.

    Kaikki uskonnot – aabrahamilaiset mukaan lukien – voivat muuttua aggressiivisiksi tai sortaviksi, jos niitä käytetään poliittisten tai sosiaalisten valtapyrkimysten välineinä. Kriittinen ajattelu, historian ymmärrys ja uskontojen sisäinen reformi ovat avain tasapainoisemman lähestymistavan kehittämiseen.
  9. Narsistille pahinta on jos kukaan ei reagoi hänen viesteihin.
  10. Älä hätäile katsellaan lukeeko avaustani kukaan ? Siinä ei ollut ateistisia kiviä se ehkä vaikuttaa.
  11. Neuvostolainen ateismi tarjoaa todella kiinnostavan näkökulman ateismin historiaan ja siihen, miten ateismi voi järjestäytyä poliittisesti ja kulttuurisesti tavalla, joka vaikuttaa yhteiskuntaan laajasti. Neuvostoliiton ateismin erityispiirteenä oli, että se ei ollut pelkkää jumaluskon poissaoloa, vaan aktiivisesti ja tarkoituksellisesti organisoitu ideologinen ohjelma, jonka tavoitteena oli korvata uskonto tieteellisellä materialismilla ja kommunistisella maailmankatsomuksella.

    ### **Neuvostolainen ateismi: Keskeiset piirteet**
    1. **Valtiollinen ateismi:**
    - Neuvostoliitossa ateismi oli valtion virallinen kanta. Uskontoa pidettiin ideologisena jäänteenä, joka oli ristiriidassa marxilais-leninistisen materialismin kanssa.
    - **Karl Marxin ajatus "uskonto on kansan oopiumia"** toimi teoreettisena perustana. Marx näki uskonnon vieraannuttavana ja alistavana instituutiona, joka esti ihmisiä ymmärtämästä yhteiskunnallista todellisuuttaan.
    - Lenin lisäsi tähän käytännöllisen ulottuvuuden, jossa uskontoa vastaan oli taisteltava aktiivisesti, koska se nähtiin poliittisen vastarinnan työkaluna.

    2. **Propaganda ja kasvatus:**
    - Neuvostoliitto pyrki kasvattamaan kansalaisia ateisteiksi jo varhaislapsuudesta lähtien. Kouluopetuksessa korostettiin tieteellistä maailmankuvaa ja uskonnon "harhakuvaisuutta."
    - Ateismia edistettiin myös kulttuuripropagandan avulla. Esimerkiksi uskonnollisia juhlia korvattiin maallisilla juhlilla, ja uskonnonvastaiset kampanjat toivat esiin uskontojen historiallisia ongelmia.

    3. **Uskonnon aktiivinen vastustaminen:**
    - Kirkkojen valtaa heikennettiin ja uskonnollista toimintaa valvottiin tarkasti. Monia uskonnollisia johtajia vainottiin, ja kirkkojen omaisuus takavarikoitiin.
    - Neuvostoliiton viralliset ateistiset organisaatiot, kuten **"Jumalattomien liitto"** (1925–1947), loivat foorumeita ateistisen maailmankuvan levittämiselle. Näihin kuuluivat esimerkiksi ateistiset näyttelyt ja tieteellisten saavutusten esittely uskonnon vastapainoksi.

    4. **Tieteellinen ateismi:**
    - Neuvostoliitossa ateismia kutsuttiin "tieteelliseksi ateismiksi," koska sitä perusteltiin luonnontieteiden ja historiallis-materialistisen ajattelun avulla.
    - Neuvostolainen ateismi korosti olemattomuutta ja kielteisyyttä: jumalat eivät ole olemassa, eikä ole mitään yliluonnollista voimaa, joka vaikuttaisi maailmankaikkeuteen.

    ### **Evidenssin ja olemattomuuden selittäminen neuvostolaisessa ateismissa**
    Neuvostolainen ateismi keskittyi siihen, että uskonto perustuu ihmisen vääristyneisiin tarpeisiin ja historiallisiin olosuhteisiin. Tämä ajattelutapa heijastui esimerkiksi seuraavasti:
    1. **Kielteinen lähestymistapa:**
    Neuvostoliiton ateismi ei pyrkinyt tarjoamaan positiivista filosofista kehystä, kuten sekulaari humanismi, vaan lähinnä kumoamaan ja kiistämään uskonnon perustelut.
    2. **Evidenssin korostaminen:**
    Luonnontieteellisiä todisteita, kuten evoluutioteoriaa ja kosmologiaa, käytettiin osoittamaan, ettei yliluonnollista alkuperää tarvita. Jumalan olemassaolon puutetta pidettiin itsestään selvänä lähtökohtana.
    3. **Olemattomuus selityksenä:**
    Ajatus "olemattomuudesta" (ts. jumalten ja yliluonnollisten ilmiöiden olemattomuudesta) nostettiin tieteellisen totuuden tasolle. Tämä heijastui erityisesti tavoissa, joilla yhteiskuntaan pyrittiin rakentamaan vaihtoehtoisia merkitysjärjestelmiä ilman uskontoa.

    ### **Neuvostolaisen ateismin vaikutus ja perintö**
    1. **Järjestäytynyt ateismi nykymaailmassa:**
    Neuvostolaisen ateismin vaikutus näkyy edelleen joidenkin postkommunististen maiden sekulaarisissa ja uskonnonvastaisissa piirteissä. Vaikka uskonto on monissa näissä maissa palannut vahvaksi, valtiollinen ateismi on jättänyt jälkensä yhteiskunnan suhtautumiseen uskontoon.

    2. **Olemattomuuden retoriikka:**
    Modernissa ateismissa, erityisesti uusateismiksi kutsutussa liikkeessä (esim. Richard Dawkinsin ja Christopher Hitchensin teokset), voidaan nähdä yhtäläisyyksiä neuvostolaiseen ateismiin siinä, että olemattomuus (jumalten puute) esitetään lähtökohtana ja uskontoa kritisoidaan voimakkaasti.

    3. **Ateismin fragmentit:**
    Neuvostolainen ateismi edustaa yhtä fragmenttia ateismin monimuotoisessa historiassa. Toisin kuin henkilökohtainen tai järjestäytymätön ateismi, se oli kollektiivinen ja valtiollinen projekti, joka pyrki muuttamaan yhteiskunnan perustaa. Tämä tekee siitä ainutlaatuisen verrattuna nykypäivän liberaaliin ja henkilökohtaisempaan ateismiin.

    ### **Pohdinta nykypäivän kontekstiin**
    Nykyajan ateismi, erityisesti länsimaissa, on monimuotoisempaa kuin neuvostolainen ateismi. Se sisältää humanistisia, tieteellisiä ja eksistentialistisia elementtejä, jotka eivät nojaa pelkkään olemattomuuteen, vaan pyrkivät rakentamaan positiivista maailmankuvaa ilman uskontoa. Neuvostolainen kokemus kuitenkin muistuttaa siitä, kuinka ateismi voi muuttua voimakkaaksi yhteiskunnalliseksi liikkeeksi, jolla on sekä rakentavia että tuhoavia ulottuvuuksia.
  12. "Metsäateismihypoteesi" on ehdotus, joka selittää jumalattoman tai vähäuskonnollisen maailmankatsomuksen syntymistä tietyissä olosuhteissa. Hypoteesin mukaan tietyissä ympäristöissä, kuten metsäisissä ja luonnonläheisissä paikoissa, ihmisten kokemusmaailma ei välttämättä korostanut voimakkaiden jumalien tarvetta, koska elämässä korostuivat selviytyminen ja luonnon kanssa tasapainossa eläminen ilman suurta hierarkkista järjestelmää. Tämä ajatus liittyy evolutiiviseen ja antropologiseen pohdintaan uskonnon ja jumalattomuuden juurista.

    ### **Metsäateismihypoteesin keskeinen ajatus**
    Hypoteesin mukaan:
    1. **Ympäristö vaikuttaa uskonnon syntyyn ja muotoon:** Avoimissa ja näkyvissä ympäristöissä, kuten aroilla, voimakkaat jumaluudet ja uskonnolliset hierarkiat voivat kehittyä, koska resurssien kontrollointi ja yhteisöjen laajamittainen järjestäytyminen on tärkeää.
    2. **Metsäympäristöissä:** Metsäisissä ja hajautetuissa ympäristöissä ihmisyhteisöjen tarve voimakkaille jumaluuksille on vähäisempi. Elämässä korostuvat pikemminkin käytännönläheiset ja yhteisölliset toimintamallit, joissa luonnon ja ympäristön kunnioittaminen on arkea, mutta ei välttämättä jumaluuksiin personifioitua.

    ### **Todisteet metsäateismihypoteesin tueksi**
    1. **Antropologiset havainnot pienistä metsäyhteisöistä:**
    - Monilla metsäisillä alueilla asuvilla alkuperäiskansoilla jumaluskot eivät ole järjestäytyneitä tai hierarkkisia. Esimerkiksi:
    - **Amazonin alkuperäiskansat:** Monet näistä yhteisöistä keskittyvät animistisiin uskomuksiin, joissa kunnioitetaan luonnonhenkiä, mutta ei ole voimakkaita, yksittäisiä jumaluuksia.
    - **Siperian alkuperäiskansat:** Nämä yhteisöt ovat historiallisesti kunnioittaneet henkiä ja luontoa, mutta eivät välttämättä ole kehittäneet monimutkaisia jumaltarustoja tai uskonnollisia hierarkioita.
    - Tällaisilla yhteisöillä on usein käytännönläheinen ja luonnonläheinen maailmankuva, jossa yliluonnolliset uskomukset ovat matalan intensiteetin tasolla.

    2. **Arkeologiset todisteet:**
    - Metsäalueilla asuneiden varhaisten yhteisöjen jäljet eivät viittaa laajamittaisiin temppeleihin tai uskonnollisiin monumentteihin. Tämä eroaa esimerkiksi arojen tai jokilaaksojen sivilisaatioista, joissa suuret uskonnolliset rakennelmat olivat keskiössä.

    3. **Kulttuurinen ja uskonnollinen minimalismi:**
    - Metsäyhteisöissä resurssit ja selviytyminen ovat ensisijaisia. Tämä voi johtaa uskomusjärjestelmiin, jotka keskittyvät enemmän luonnon tarkkailuun ja siihen sopeutumiseen kuin suurten jumaluuksien palvontaan.

    4. **Ekologian vaikutus uskontoon:**
    - Ekologisessa mielessä metsäympäristöt tarjoavat hajanaisia resursseja, jotka eivät välttämättä vaadi keskitettyä resurssien hallintaa tai laajoja yhteiskuntarakenteita. Tämä voi selittää, miksi näissä ympäristöissä kehittyvät uskomukset voivat olla yksinkertaisempia tai henkilökohtaisempia.

    ### **Vastaväitteet ja kritiikki**
    - **Yksinkertaistaminen:** Hypoteesi saattaa liiaksi yksinkertaistaa ympäristön ja uskonnon välistä suhdetta. On monia metsäalueita, joissa kehittyi voimakkaita uskonnollisia järjestelmiä, kuten Keski-Afrikan sademetsien bantu-kulttuurit.
    - **Eriävä todistusaineisto:** Joissain metsäisissä ympäristöissä, kuten Etelä-Amerikassa, on havaittu monimutkaisia mytologioita ja jumaluuksia, jotka viittaavat vahvaan uskonnolliseen perinteeseen.

    ### **Johtopäätös**
    Metsäateismihypoteesi on kiinnostava tapa tarkastella sitä, miten ympäristö voi vaikuttaa uskonnon muotoutumiseen. Vaikka suoria ja kiistattomia todisteita ei ole, antropologiset havainnot pienistä yhteisöistä ja ekologisten olosuhteiden analyysi antavat viitteitä siitä, että tietyt ympäristöt voivat edistää enemmän jumalattomuutta tai minimaalista uskonnollisuutta. Tämä hypoteesi vaatii kuitenkin lisää tutkimusta ja vertailua eri kulttuurien välillä.
  13. Jumalattomuus, eli uskonnon tai jumaluskon puute, voi ilmetä järjestäytyneenä (esim. ateistiset yhteisöt tai liikkeet) tai järjestäytymättömänä (henkilökohtaisena tai yhteisön ulkopuolisena vakaumuksena). Ensimmäiset havainnot tällaisesta ajattelusta löytyvät sekä historiallisista teksteistä että arkeologisista todisteista.

    ### **Järjestäytymättömän jumalattomuuden varhaisimmat havainnot**
    1. **Muinaiset yksilölliset skeptikot**
    Joidenkin muinaisten yhteiskuntien yksilöillä oli epäilyksiä jumalien olemassaolosta. Esimerkiksi Mesopotamian ja Egyptin kirjoituksissa mainitaan ajoittain henkilöitä, jotka kyseenalaistivat jumalten merkityksen tai voiman. Näitä ei kuitenkaan usein nähty suorana jumalattomuutena, vaan pikemminkin epäilijöinä.

    2. **Vanhat kirjalliset todisteet**
    - **Rik Veda (n. 1500–1200 eaa., Intia):** Intian varhaiset vedat sisältävät hymnejä, joissa pohditaan luomisen mysteeriä, kuten Nasadiya-sukta, jossa sanotaan, että kukaan ei välttämättä tiedä, miten universumi syntyi.
    - **Kiinalainen filosofia (n. 6.–5. vuosisata eaa.):** Varhainen kiinalainen ajattelu, kuten daoismi ja konfutselaisuus, ei korostanut jumalia vaan keskittyi eettisiin ja filosofisiin pohdintoihin. Tämä ei ollut suoraa jumalattomuutta, mutta se jätti jumalat käytännössä toissijaiseksi.

    ### **Järjestäytyneen jumalattomuuden varhaisimmat havainnot**
    1. **Muinaisessa Kreikassa (n. 5. vuosisata eaa.)**
    - **Filosofit kuten Demokritos ja Epikuros:**
    Kreikan luonnonfilosofit kehittivät varhaisia teorioita maailmankaikkeudesta ilman jumalien vaikutusta. Epikuros, erityisesti, esitti, että jumalat eivät puutu ihmisten elämään. Tämä loi pohjan materialistiselle maailmankatsomukselle.
    - **Protagoras (n. 490–420 eaa.):** Protagoras tunnetaan lauseesta: *"Ihmisen tulee olla kaiken mitta."* Hän myös sanoi, ettei voinut tietää, ovatko jumalat olemassa vai eivät, koska asia on liian epäselvä. Tämä voidaan nähdä agnostismin varhaisena ilmaisuna.

    2. **Buddhalaisuus (n. 5.–4. vuosisata eaa., Intia):**
    Vaikka buddhalaisuus ei ole suoraa jumalattomuutta, se ei perustu jumaluskoon. Buddhalaisuus keskittyy pikemminkin mielenharjoitukseen ja kärsimyksen voittamiseen ilman ulkopuolisen jumaluuden palvontaa.

    3. **Muinaisen Intian Charvaka-liike (n. 6. vuosisata eaa.):**
    Tämä materialistinen ja ateistinen filosofia kielsi sekä jumalat että yliluonnollisen elämän. Se keskittyi aistein havaittavaan todellisuuteen ja oli yksi varhaisimmista selvästi ateistisista koulukunnista.

    ### **Miten nämä havainnot on tehty ja mikä on evidenssi?**
    1. **Kirjalliset lähteet:**
    Monet varhaiset käsitykset jumalattomuudesta on havaittu säilyneistä teksteistä, kuten filosofisista kirjoituksista (esim. Epikuroksen teokset) tai uskonnollisista käsikirjoituksista, jotka dokumentoivat vaihtoehtoisia näkemyksiä. Näissä teksteissä on joskus suoria viittauksia jumalien olemassaolon kyseenalaistamiseen.

    2. **Arkeologiset löydöt:**
    Joissain tapauksissa arkeologiset löydöt, kuten hautaustavat tai yhteiskuntien rakenne, viittaavat siihen, ettei jumaluskoa ollut keskiössä. Esimerkiksi varhaisissa neoliittisissa yhteiskunnissa on havaittu symboliikkaa, joka ei viittaa selvästi jumalhahmoihin.

    3. **Kulttuurinen analyysi:**
    Jumalattomuuden juuret voidaan nähdä myös yhteiskunnissa, joissa luonnonvoimia kunnioitettiin mutta niitä ei personifioitu jumaliksi. Tämä viittaa jonkinlaiseen jumalattomaan ajatteluun, jossa uskonnollinen symboliikka on minimaalista.

    ### **Mikä on näiden liikkeiden vaikutus?**
    Nämä varhaiset näkemykset loivat perustan myöhemmälle skeptisismille, agnostismille ja ateismille. Filosofien ja ajattelijoiden kriittinen suhtautuminen yliluonnolliseen auttoi muovaamaan tieteellistä ja sekulaaria ajattelua, joka vaikuttaa edelleen moderniin maailmaan.
  14. Energiaa mitataan jouleina (J), joka on kansainvälinen yksikköjärjestelmän (SI) mukainen energian yksikkö. Yksi joule vastaa energiaa, joka tarvitaan yhden newtonin voiman siirtämiseen yhden metrin etäisyydelle.

    On olemassa muitakin energian mittayksiköitä, kuten kalori (cal), kilowattitunti (kWh), ja elektronivoltti (eV):

    - **Kalori (cal)**: Yksi kalori on se määrä energiaa, joka tarvitaan nostamaan yhden gramman veden lämpötilaa yhdellä asteella Celsius-asteikolla.
    - **Kilowattitunti (kWh)**: Tämä yksikkö on yleisesti käytössä sähkönkulutuksen mittaamisessa. Yksi kilowattitunti vastaa 3,6 miljoonaa joulea.
    - **Elektronivoltti (eV)**: Käytetään usein atomifysiikassa, ja se kuvaa energian määrää, jonka elektroni saa kulkiessaan sähköpotentiaalierojen läpi.

    Energiaa voidaan mitata myös muilla yksiköillä ja konteksteissa riippuen siitä, mistä energiamuodosta on kyse.

    Onko sinulla mielessä jokin erityinen energiayksikkö tai mittaustapa, josta haluaisit tietää enemmän?
  15. Energiaksi kutsutaan voimaa joka tarvitaan työhön. Energianlähde voi olla sähkö, polttoaine, vesivoima, ydinvoima yms.
  16. Humanistiksi pääsee kun hyväksyy humanismin periaatteet. Lue vaikka netistä mitkä ovat humanismin periaatteet ja ota ne kivet pois taskusta.
  17. Pelkkää asiatonta mölinää. Ei jatkoon.
  18. Joko Hessu on löytynyt?
  19. Humanismi on filosofia ja eettinen näkökulma, joka korostaa ihmisen arvoa, kykyjä ja rationaalista ajattelua. Se keskittyy ihmiskunnan ja yksilöiden hyvinvointiin ja moraaliseen kehitykseen ilman, että viitataan yliluonnollisiin voimiin tai uskomuksiin.

    Ateismi ja teismi itsessään eivät ole osa humanismin määritelmää, mutta monilla humanisteilla on taipumus omaksua ateistinen tai agnostinen näkemys. Toisin sanoen, humanistit usein eivät usko jumaliin tai yliluonnollisiin olentoihin. Kuitenkin teistinen humanismi on myös olemassa, jossa henkilö uskoo jumalaan tai jumaliin, mutta silti pitää humanismin arvoja tärkeinä.

    **Humanismin keskeiset periaatteet:**
    - **Ihmisarvo ja -oikeudet:** Jokaisella ihmisellä on arvoa ja oikeuksia, joita tulee kunnioittaa.
    - **Rationaalisuus ja tiede:** Ihmisten tulisi käyttää järkeä ja tiedettä ymmärtääkseen maailmaa ja ratkaistakseen ongelmia.
    - **Empatia ja myötätunto:** Humanismi korostaa myötätuntoa ja empatiaa muita kohtaan.
    - **Vastuu ja etiikka:** Ihmisillä on vastuu toimia eettisesti ja edistää kaikkien hyvinvointia.

    Humanismi on siis laaja-alainen käsite, joka voi sisältää erilaisia uskomusjärjestelmiä, kunhan ne kunnioittavat näitä perusperiaatteita.

    Tuntuuko siltä, että tämä resonoi omien ajatustesi kanssa?
  20. Kyllä
    21. 2 / 120
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt