Mitkä uskonnot ovat vihamielisiä ihmisiä kohtaan

Se että joltain puuttuu kokonaan usko teistisiin jumaliin ei ole uskomusjärjestelmä.

Anonyymi kirjoitti:

Se että joltain puuttuu kokonaan usko teistisiin jumaliin ei ole uskomusjärjestelmä.

Onhan se, jos siihen esim. liitetään erilaisia uskomuksia ja hahmogalleria ns. uskovaisuushahmosta sänkypeikkoon ja keijusta mörköön. Tai aletaan rajoittaa yksittäisen ihmisen oikeutta selvittää asioita ja esittää siihen liittyviä historiallisia faktoja.
Silloin ollaan tekemisissä lahkoutuneen uskomusjärjestelmän kanssa. Riippumatta siitä mikä järjestelmän uskomus on.
Teismin puuttumien ei merkitse uskomuksien puuttumista.

Jaa että vaikuttaa , kun ajattelee hieman nii; juuri ateistit ovat aina ainakin minulle apuansa tarjonneet , koskaan ei kukaan uskovainen. Oli asia mikä tahansa niin uskova ei kolkuta korvaansakaan. Ateistit hakevat usein vanhoja ihmisiä esim autoajelulle meidän pitäjässä kesäisin että saavat nähdä muutakin kun huoneensa seinät , ei koskaan yksikään uskovainen ole niin tehnyt ja jos tekisi niin ottaisi bensa rahat väiittömästi
Joten älä viitsi haukkua ihmisiä joita et tunne , aiis ihmisiä joillakin empatian kyky tallessa eikä lajittele ketään lokeroon .

Anonyymi kirjoitti:

Onhan se, jos siihen esim. liitetään erilaisia uskomuksia ja hahmogalleria ns. uskovaisuushahmosta sänkypeikkoon ja keijusta mörköön. Tai aletaan rajoittaa yksittäisen ihmisen oikeutta selvittää asioita ja esittää siihen liittyviä historiallisia faktoja.
Silloin ollaan tekemisissä lahkoutuneen uskomusjärjestelmän kanssa. Riippumatta siitä mikä järjestelmän uskomus on.
Teismin puuttumien ei merkitse uskomuksien puuttumista.

Lue lisää

"Teismin puuttumien ei merkitse uskomuksien puuttumista."

Teismin puuttuminen tässä kontekstissa merkitsee että on ateisti eli ei omaa teististä jumaluskoa. Minkään muun uskomuksen puutetta tai olemassa oloa ei voi pelkästä ateismista tietää ja johtaa ilman lisätietoa.

Muslimit eivät ole levittäneet uskontoaan sodassa hyökkäämällä muiden kimppuun.

Olipa surkea avaus siksi laitankin tasokkaamman vastauksen.

On totta, että historian kuluessa aabrahamilaisten uskontojen (juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin) piirissä on esiintynyt vihamielisyyttä, sortoa ja väkivaltaa eri tavalla uskovia tai uskomattomia kohtaan. Samalla on kuitenkin tärkeää tehdä eroa uskonnollisten tekstien, niiden tulkintojen ja historiallisten tapahtumien välillä sekä pohtia nykytilannetta kontekstissaan.

### **Historian näkökulma**
1. **Juutalaisuus:**
- Juutalaisuus on perinteisesti etnosentrinen uskonto, jossa uskonnollinen identiteetti on vahvasti sidottu etniseen tai kulttuuriseen kuulumiseen. Juutalaisuus ei ole aktiivisesti lähetystyötä tekevä tai ekspansiivinen uskonto, mutta sen pyhät tekstit sisältävät viittauksia vihamielisyyteen tiettyjä ulkopuolisia ryhmiä kohtaan (esim. Kanaanin kansat Toorassa).
- Historian saatossa juutalaisuus on kuitenkin ollut enemmän sorron kohteena kuin aktiivisena sortajana. Juutalainen teologia on usein keskittynyt selviytymiseen ja yhteisön sisäiseen solidaarisuuteen.

2. **Kristinusko:**
- Kristinusko alkoi pasifistisena ja vainottuna liikkeenä Rooman valtakunnassa, mutta Konstantinuksen käännyttyä kristinuskoon siitä tuli vähitellen valtio-uskonto, mikä johti sortoon ja väkivaltaan muita uskontokuntia kohtaan.
- Keskiajan ristiretket, inkvisitio ja kolonialismin aika ovat tunnettuja esimerkkejä kristinuskon käytöstä valloitusten ja alistamisen oikeuttamiseen.
- Kristinusko on myös sisältänyt ihmisoikeusliikkeiden ja tasa-arvoideologioiden lähtökohtia, esimerkiksi lähimmäisenrakkauden ja ihmisten tasa-arvon korostamisen.

3. **Islam:**
- Islamin alkuvaiheessa uskonnon levittäminen ja sotilaallinen ekspansio kulkivat usein rinnakkain. Kalifaatin laajeneminen toi islamin valtavalle maantieteelliselle alueelle, ja toisuskoisia usein verotettiin erityisesti (jizya), mutta heitä ei aina pakkokäännytetty.
- Islamin tekstit, kuten Koraani ja hadithit, sisältävät sekä rauhanomaisia että vihamielisiä sävyjä riippuen tulkinnasta ja historiallisesta kontekstista.
- Islam on ollut monilla alueilla myös suvaitseva, erityisesti Andalusiassa ja Osmanien valtakunnassa, joissa erilaiset uskontokunnat elivät rinnakkain suhteellisen vakaasti.

### **Uskontojen keskeiset opit ja käytännöt**
Aabrahamilaisista uskonnoista löytyy opetuksia, jotka voivat oikeuttaa ulkopuolisten sortoa, mutta myös niitä, jotka korostavat myötätuntoa, oikeudenmukaisuutta ja rauhaa:

1. **Eksklusiivisuus ja "toiset":**
- Kaikilla aabrahamilaisilla uskonnoilla on eksklusiivisia elementtejä: ne katsovat, että heidän uskontonsa on ainoa oikea tie pelastukseen tai jumalan yhteyteen.
- Tämä eksklusiivisuus voi johtaa syrjintään tai vihamielisyyteen, mutta se ei ole automaattisesti osa jokaisen uskovan käytäntöjä tai ajattelua.

2. **Eettinen universalismi:**
- Kristinusko ja islam korostavat, että heidän uskonsa on tarkoitettu kaikille ihmisille, mikä on johtanut lähetystyöhön ja uskontojen levittämiseen – toisinaan rauhanomaisesti, toisinaan väkisin.
- Juutalaisuus puolestaan ei yleensä pyri käännyttämään ulkopuolisia, mutta sekin on kohdannut kriittisiä kysymyksiä omien uskontokäytäntöjensä suhteen.

### **Nykytilanne**
Nykyisin uskontojen käytäntöjen ja oppien tulkinta vaihtelee valtavasti:
- Monet liberaalit uskonnolliset ryhmät korostavat rauhaa, tasa-arvoa ja dialogia. Esimerkiksi monet kristilliset ja islamilaiset yhteisöt toimivat aktiivisesti ihmisoikeuksien, pakolaisten ja köyhien auttamiseksi.
- Toisaalta fundamentalistiset ja konservatiiviset tulkinnat ovat edelleen läsnä ja voivat oikeuttaa syrjintää, väkivaltaa ja ihmisoikeusrikkomuksia.

### **Kriittinen arvio**
On tärkeää ymmärtää, että aabrahamilaiset uskonnot eivät ole yhtenäisiä. Ne ovat historian ja kulttuurin muovaamia monimutkaisia järjestelmiä, joissa samat pyhät tekstit voivat tuottaa hyvin erilaisia tulkintoja ja käytäntöjä. Vaikka historia tuntee paljon esimerkkejä väkivallasta ja sorrosta, näiden uskontojen nimissä on myös edistetty rauhaa, koulutusta, tieteitä ja taiteita.

Kaikki uskonnot – aabrahamilaiset mukaan lukien – voivat muuttua aggressiivisiksi tai sortaviksi, jos niitä käytetään poliittisten tai sosiaalisten valtapyrkimysten välineinä. Kriittinen ajattelu, historian ymmärrys ja uskontojen sisäinen reformi ovat avain tasapainoisemman lähestymistavan kehittämiseen.

Ei ihan kaikilla ole heisaäkään vihamielisyyttä olen huomannut . Ainoastaan rauhaa rakastavia