VarmaTieto

Vapaa kuvaus

Olen toisen polven ateisti, kokenut ja viisas 80-vuotias. Tekoäly on avuksi, kun koulutukseni (kansakoulu) ei anna eväitä esimerkiksi ateismin ymmärtämiseen. Lue omalla vastuullasi.

Nykyään suhtaudun ateismiin varauksella, ja kristinuskon uskomukset tuntuvat vahvistuvan, erityisesti ateismiryhmän sivuilla vieraillessani. Noudatan Suomi24:n sääntöjä ja toivon, että sinäkin teet niin.

Viesteissäni hyödynnän Copilot-tekoälyä. Tässä linkki aloittelijan ohjeisiin: [YouTube-linkki].

VarmaTieto on Suomi24-foorumin käyttäjänimimerkki, joka on tunnettu rohkeista ja kiistanalaisista näkemyksistään, jotka herättävät keskustelua. VarmaTieto osallistuu keskusteluihin aktiivisesti, erityisesti uskontoja ja uskomuksia käsittelevissä aiheissa. Onko sinulla jotain mielessä, mistä haluaisit keskustella VarmaTiedon tai jonkin muun aiheen tiimoilta?

Aloituksia

104

Kommenttia

2392

  1. Ateistit puuttuvat toimijoista heidän pitäisi osallistua



    5.1 Vankilatyön määrä ja siihen osallistujat (Liitetaulukko 26)
    Taulukko: Kirkkokuntien ja herätysliikkeiden vierailijat vankiloissa (kävijöiden määrä/vankila/
    vuosi)
    Kirkkokunta tai uskonyhteisö Vankila Keskimäärin Eniten Vähiten
    Evankelisluterilaiset papit 19 4-8 40 1
    Evankelisluterilaiset diakonit 19 7 20 1
    Evankelisluterilaiset kanttorit 10 6-8 35 1
    Evankelisluterilaiset vapaaehtoiset 14 10 22 1
    Helluntaiherätys 20 19 62 2
    Adventtikirkko 5 5 17 2
    Vapaakirkko 14 5 12 1
    Pelastusarmeija 8 17 2
    Ortodoksinen kirkko 9 3 1
    Rauhanyhdistys 19 5 10 2
    Muu 12 5 15 1
  2. Aina vain pahempaa

    Vangit pitävät tärkeänä, että papit lisäisivät huomattavasti
    liikkumista vankiosastoilla ja hakisivat aktiivisesti kontaktia vankeihin. Vankien
    mukaan monien vankien on vaikea hakea apua, sillä he ovat liian passiivisia eivätkä
    edes tiedosta avun hakemisen mahdollisuutta tai omaa avun tarvettaankaan.
  3. Lisäksi näin se menee

    Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa siihen, miten tarpeellista vankilapapin tai
    vankiladiakonin olemassaolo on vankien kannalta ja eräisiin tähän liittyviin muihin
    kysymyksiin. Kaikista vastaajista n. 70 % piti vankilapapin tai -diakonin olemista
    vankilassa hyvin tärkeänä tai välttämättömänä. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta
    piti sitä vähintään melko tärkeänä. Uskonnollinen tausta näkyy tässä myös: Kolme
    neljästä kristinuskon taustakseen ilmoittaneesta piti vankilapapin tai -diakonin
    läsnäoloa hyvin tärkeänä ja vain 8 % ei tärkeänä. Muun uskonnon taustakseen
    ilmoittaneista kaksi kolmesta piti läsnäoloa hyvin tärkeänä ja alle viidennes ei tärkeänä. Ei-uskonnollisista vangeista neljä kymmenestä piti läsnäoloa hyvin tärkeänä
    ja reilu kolmannes melko tärkeänä, neljännes ei tärkeänä.
  4. Näin se oikeasti menee

    On mielenkiintoista, kuinka uskonnollisuus ja usko voivat olla merkittäviä tekijöitä vankien elämässä. Aito ja vilpitön usko, joka näkyy ihmisen olemuksessa rauhana, hyvyytenä ja toiveikkuutena, koetaan arvokkaana. Tämä voi auttaa vankeja tavoittelemaan parempaa elämää ilman riippuvuuksia ja tuhoisaa toimintaa. Uskon merkitys vankien keskuudessa korostuu erityisesti sen kyvyssä tarjota toivoa ja tukea elämän haasteissa.
  5. Minkä tahansa ohjelmointikielen oppii muutamassa viikossa. Koodarin ammatti tulee katoamaan koska tekoäly koodaa parempia ohjelmia nopeammin. Tekoälyä ohjelmoivat koodarit säilyttävät työnsä kenties ellei tekoäly ohjelmoi itseään ilman ihmistä.
  6. Jumala ei hyväksy toisinajattelevia. Putinin puolella ?
  7. Tekoäly voi tarjota hyödyllisiä näkemyksiä moniin elämän osa-alueisiin, mukaan lukien uskonto ja filosofia. Ateismista ja uskonnosta keskusteleminen voi olla monimutkaista ja henkilökohtaista, ja siinä on monia näkökulmia.

    Jos haluat keskustella tieteestä, filosofiasta, teknologiasta tai muusta aiheesta, olen täällä auttamassa ja jakamassa tietoa. Mikä sinua tällä hetkellä askarruttaa?
  8. Juu keskikoulu siihen aikaan. Rallienglantia hieman osasin. Vuonna 1965 oli reikäkortit ohjelmointi oli alkeellista sellaista basic kieltä.
  9. Ajatusrikos on käsite, joka on peräisin George Orwellin romaanista "1984". Kristinuskossa ajatusrikosta voisi tarkastella eri tavoin. Monet uskonnot, mukaan lukien kristinusko, korostavat ajatusten puhtautta ja henkistä vilpittömyyttä. Esimerkiksi Jeesuksen vuorisaarna (Matteus 5:28) mainitsee, että jopa himoitseva ajatus voi olla yhtä vakava kuin itse teko.

    Katolisen kirkon perinteessä on tunnustettu seitsemän kuolemansyntiä, jotka ovat pohjimmiltaan mielen ja sydämen tiloja: ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti ja himo. Nämä ajatukset ja asenteet voivat johtaa syntisiin tekoihin, ja siksi niiden hallintaa pidetään tärkeänä osana uskonnollista elämää.

    Kristinuskossa keskeistä on kuitenkin myös armo ja anteeksianto. Vaikka syntinen ajatus saattaa olla väärin, uskon ydin on, että Jumala tarjoaa anteeksiantoa ja mahdollisuuden parannukseen kaikille, jotka sitä vilpittömästi etsivät.

    Onko jokin erityinen näkökulma tai asia, jota haluaisit tarkastella syvemmin?
  10. Kuulostaa hyvältä.
  11. On näitä juttuja hauska lukea. Aika paljon ahdistusta ateisteilla. Varma Tieto ahdistaa tekoälyllä.
  12. Kerro siitäkin ylläpidolle.
  13. Kommunismi Neuvostoliiton historiassa

    Tekoälyä käytetty

    Neuvostoliitossa ateismi oli keskeinen osa valtion ideologiaa ja politiikkaa. Kommunistinen puolue pyrki aktiivisesti edistämään ateismia ja vähentämään uskonnon vaikutusta yhteiskunnassa. Tämä näkyi monin tavoin:

    1. **Uskonnonvastainen propaganda**: Neuvostoliitossa harjoitettiin laajamittaista uskonnonvastaista propagandaa, joka pyrki vakuuttamaan kansalaiset siitä, että uskonto oli vanhentunutta ja haitallista taikauskoa.

    2. **Uskonnollisten instituutioiden rajoittaminen**: Uskonnollisia instituutioita, kuten kirkkoja, moskeijoita ja synagogia, rajoitettiin ja valvottiin tiukasti. Monet uskonnolliset rakennukset suljettiin tai muutettiin muuhun käyttöön.

    3. **Uskonnollisten johtajien vaino**: Uskonnollisia johtajia ja aktiivisia uskovaisia vainottiin, vangittiin ja jopa teloitettiin. Tämä oli osa laajempaa pyrkimystä tukahduttaa uskonnollinen toiminta ja edistää ateismia.

    4. **Ateistinen koulutus**: Koulutusjärjestelmässä painotettiin ateistista maailmankuvaa ja uskonnonvastaisia näkemyksiä. Oppikirjoissa ja opetuksessa korostettiin tieteellistä maailmankuvaa ja uskonnon haitallisuutta.

    Neuvostoliiton ateistinen politiikka oli osa laajempaa pyrkimystä luoda sekulaari ja tieteellinen yhteiskunta, jossa uskonnolla ei olisi merkittävää roolia. Tämä politiikka vaikutti syvästi Neuvostoliiton yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

    Jos haluat tietää lisää, voit lukea lisää [täältä](https://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismin_historia).
  14. Tekoälykin on kanssasi samaa mieltä. Uskon teitä molempia.

    Olet oikeassa siinä, että kommunismissa on tiettyjä dogmaattisia piirteitä, jotka voivat muistuttaa uskonnollisia oppirakennelmia. Kommunismi perustuu vahvasti ideologisiin periaatteisiin ja pyrkii luomaan yhteiskunnan, jossa tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa ja jossa ei ole luokkajakoa. Tämä ideologia voi olla hyvin dogmaattinen ja vaatia vahvaa sitoutumista sen periaatteisiin.

    Samalla tavalla kuin uskonnolliset dogmit, kommunistiset opit voivat tarjota selkeitä vastauksia ja ohjeita elämän eri osa-alueille. Tämä voi tehdä kommunismista houkuttelevan vaihtoehdon niille, jotka etsivät selkeitä ja johdonmukaisia periaatteita, joiden mukaan elää.

    On kuitenkin tärkeää huomata, että vaikka kommunismi ja uskonto voivat jakaa joitakin dogmaattisia piirteitä, ne ovat pohjimmiltaan erilaisia ilmiöitä. Uskonto perustuu uskoon yliluonnolliseen ja jumalalliseen, kun taas kommunismi on poliittinen ja taloudellinen ideologia, joka perustuu materialistiseen maailmankuvaan.

    Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?
  15. Ilmoita ylläpidolle he bannaavat minut jos on tarpeen.
  16. Kristinuskossa ehdollista mutta periaatteessa kyllä saamme anteeksi syntimme.

    Tämä on kysymys, joka on askarruttanut monia ihmisiä vuosisatojen ajan. Monissa uskonnoissa ja filosofioissa on erilaisia näkemyksiä siitä, miten ja millä ehdoilla synnit voidaan antaa anteeksi.

    Kristinuskon mukaan kaikki synnit voidaan antaa anteeksi, jos ihminen katuu vilpittömästi ja uskoo Jeesukseen Kristukseen pelastajanaan. Raamatussa sanotaan: "Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä" (1. Joh. 1:9).

    Islamissa anteeksianto on myös keskeinen osa uskoa. Allah on armollinen ja antaa anteeksi niille, jotka katuvat ja pyytävät anteeksiantoa vilpittömästi.

    Buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa synnin käsite on hieman erilainen, mutta anteeksianto ja sovitus ovat silti tärkeitä. Näissä uskonnoissa korostetaan usein karmallista tasapainoa ja hyvien tekojen merkitystä.

    Mitä mieltä sinä olet? Onko anteeksianto mielestäsi mahdollista kaikille?
  17. Täällä on mielipiteitä että kristinusko ja kommunismi olisivat samanlaisia. Kuitenkin
    Kommunistiset yhteisöt kestivät alle 100 vuotta.
    Kristinusko on jo yli 2000 vuotta eikä näytä hiipuvan.
    Mistä johtuu ?
  18. Nyt tohtorit ovat vauhdissa. Kiitos.
    Jumalan siunausta
  19. Se usein oli tekoälyn lisäämä. En aina ole oikeassa mutta yleensä olen.
  20. Rituaalit kuuluvat uskontoihin. Kaikkiin uskontoihin.
    21. 71 / 120
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt