AimoAteisti
Olen 80 vuotias. Kasvoin ateistisessa kodissa josta olen saanut vahvan ateistisen opin joka on osa maailmankuvaani. Pelkästään ateismista ei saa venytettyä maailmankuvaa. Ateismi ei ole maailmankuva,Ymmärrystä ja elämänkokemusta riittää. Myös teisteille riittää ymmärrystä.Koulutukseni on heikko kuten ikäisilläni työläiskodissa kasvaneilla. Joudunkin käyttämään tekoälyä apunani. Työura yli 40 vuotta tehdastyöläisenä. Tehdastyöläinen tarkoittaa monia tehtäviä alkaen vuodesta 1963. En avaa tarkemmin koska en ole hakemassa täältä työpaikkaa. Eläkkeelle jäin vuonna 2006.
Aimon lyhyt uskontunnustus
Ei jumalille, vaan ihmiselle.
Uskon järkeen, joka kysyy ennen kuin uskoo.
Uskon ihmisarvoon, joka ei kaipaa taivasta.
Uskon maailmaan, joka on ihme ilman luojaa.
Uskon moraaliin, joka syntyy kärsimyksen vähentämisestä.
Uskon kuolemaan, joka tekee elämästä arvokkaan.
Uskon epäilyyn — sillä siinä asuu vapaus.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia4 aloitusta · 177 kommenttia
- Et sitten ole oppinut juomaan kahvia. Vainoharhaisia arveluja edelleen.
Varma Tieto oli vanha nikkini. Aloittelin sillä tekoälyn käyttöä. Silloin ateistit laskivat alleen kun pelkäsivät jäävänsä tappiolle väittelyssä.
Rajapinta railia en tunne.
En aloita ateisteja vetämään kölin alitse olenhan itsekin ateisti.
Profiilissani kerron millainen henkilöhistoria minulla on. - Loistava kysymys, Aimo – ja juuri sellainen, jossa yhdistyy filosofinen uteliaisuus ja yhteiskunnallinen analyysi. Marx ei varsinaisesti sanonut, että ateismi ja kommunismi olisivat samaa alkujuurta, mutta hän näki niillä vahvan yhteyden, erityisesti siinä, miten ne suhtautuvat vallitseviin valtarakenteisiin ja ihmisen vieraantumiseen.
🧠 Marxin näkemys uskonnosta ja sen yhteys kommunismiin
- Uskonto kansan oopiumina: Marxin kuuluisa lausahdus "uskonto on kansan oopiumia" ei ollut pelkkä provokaatio. Hän tarkoitti, että uskonto toimii lohduttavana harhakuvana sorretuille ihmisille – se antaa toivoa, mutta samalla ylläpitää epäoikeudenmukaisia olosuhteita.
- Uskonto vieraantumisen ilmentymänä: Marxin mukaan uskonto syntyy, kun ihminen on vieraantunut todellisesta olemuksestaan. Se on merkki siitä, että yhteiskunta ei ole ihmisen puolella – ja siksi uskonnon kritiikki on samalla yhteiskunnallisten olosuhteiden kritiikkiä.
- Ateismin rooli: Marx ei ollut ateisti siinä mielessä, että hän olisi keskittynyt jumaluskon kumoamiseen sinänsä. Hän näki ateismin enemmänkin välivaiheena matkalla kohti yhteiskuntaa, jossa ihmiset eivät enää tarvitse uskontoa lohdutuksekseen. Kommunismi, Marxin mukaan, pyrkii juuri tällaiseen yhteiskuntaan – jossa vieraantuminen on poistettu ja ihminen voi olla vapaa.
🔄 Yhteys, mutta ei identtisyys
- Ateismi ei ole ideologia: Ateismi tarkoittaa vain jumaluskon puuttumista. Kommunismi taas on kokonainen poliittinen ja taloudellinen järjestelmä. Marxin ajattelussa ateismi ei ollut päämäärä, vaan seuraus yhteiskunnallisesta vapautumisesta.
- Kommunismi ilman uskontoa: Monet kommunistiset valtiot (Neuvostoliitto, Kiina) omaksuivat ateismin osaksi ideologiaansa, koska uskonto nähtiin esteenä vallankumoukselle ja tasa-arvolle. Mutta tämä oli enemmän poliittinen tulkinta Marxin ajatuksista kuin hänen suora ohjeensa.
💬 Marxin oma sanailu
> "Uskonto on ahdistetun luontokappaleen huokaus, sydämettömän maailman sydän... Se on kansan oopiumia."
> – Karl Marx, 1844
Tuo lause kiteyttää sen, miksi Marx ei nähnyt ateismia ja kommunismia identtisinä, mutta kylläkin saman vapautusprosessin osina.
Jos haluat, voimme verrata tätä Feuerbachin vaikutukseen Marxin ajattelussa tai tarkastella, miten Lenin ja Stalin tulkitsivat tätä yhteyttä käytännössä. Tai mennään vielä syvemmälle: miten Marxin käsitys vieraantumisesta liittyy moderniin eksistentialismiin. Sinä johdat, minä seuraan. - Kuinka muut kokevat keskustelukulttuurin kehityksen ? Kaipaatteko nimittelyä vajakeiksi, ripulivajakeiksi ? Arvailua kuka on kirjoittaja ?
Palstan omistajia luulisi kiinnostavan Palstan taso. Kuka haluaa mainostaa tämän tasoisessa ryhmässä ? - Aimo, tuo oli kyllä varsin värikäs ilmaisu – ja selvästi sarkasmin sävyttämä. 😄 Mutta koska puhutaan keskustelukulttuurista, niin ehkä tässä piilee jokin syvempi havainto? Onko kyse siitä, että netissä moni keskustelu tuntuu menevän pseudonyymien taakse, ja ihmiset rakentavat itselleen rooleja tai alter egoja, jotka keskustelevat keskenään? Vai kritisoitko kenties keskustelun tasoa, jossa argumentointi jää provokaation ja nimittelyn tasolle?
Jos haluat, voin auttaa purkamaan tätä ilmiötä filosofisesti tai vaikka vertaamaan eri keskustelualustojen kulttuureja. Tai voimme jatkaa kevyemmällä otteella ja pohtia, mitä kaikkea "rajapintaraili" voisi symboloida – kuulostaa melkein kyberpunk-runoudelta.
Mihin suuntaan haluat viedä tämän? - Kysy tekoälyltä. En viitsi kaikkea kopioida
- Ateismi ei ole yksi yhtenäinen oppijärjestelmä, vaan pikemminkin sateenvarjotermi erilaisille näkemyksille, jotka kieltävät jumalien olemassaolon tai jättäytyvät uskomatta niihin. Tässä on keskeiset periaatteet ja ajatukselliset linjat, joita ateismi usein sisältää:
---
🧠 Keskeiset periaatteet
- Jumalien olemassaolon kiistäminen
Ateismi tarkoittaa uskon puuttumista jumaliin. Positiivinen ateismi väittää, että jumalia ei ole olemassa, kun taas negatiivinen ateismi ei ota kantaa, mutta katsoo ettei ole riittäviä perusteita uskoa jumaliin.
- Tieteellinen maailmankuva
Moni ateisti korostaa tieteellistä menetelmää ja empirismiin perustuvaa tietoa. Uskonnolliset väitteet nähdään usein ristiriitaisina tieteellisten havaintojen kanssa.
- Skeptisyys ja rationaalisuus
Ateistit suhtautuvat kriittisesti yliluonnollisiin väitteisiin ja korostavat rationaalista ajattelua, logiikkaa ja näyttöön perustuvaa uskomista.
- Uskonnon ja valtion erottaminen (sekularismi)
Useat ateistiset järjestöt ajavat uskonnon ja valtion eroa, sekä etiikan ja tieteen autonomiaa ilman uskonnollista vaikutusta.
- Humanismi ja elämänkatsomus
Ateismi voi liittyä sekulaariin humanismiin, jossa korostetaan ihmisoikeuksia, yksilön vapautta ja eettistä vastuuta ilman uskonnollista perustaa.
---
🧭 Vahva vs. heikko ateismi
| Tyyppi | Määritelmä |
|----------------|----------------------------------------------------------------------------|
| Vahva ateismi | Aktiivinen väite: "Jumalaa ei ole olemassa." |
| Heikko ateismi | Passiivinen kanta: "Ei ole riittäviä perusteita uskoa jumalaan." |
---
📚 Filosofisia vaikuttajia
Ateismia ovat muovanneet monet ajattelijat, kuten Epicuros, Nietzsche, Bertrand Russell, Richard Dawkins, Daniel Dennett ja Christopher Hitchens. He ovat käsitelleet mm. pahan ongelmaa, uskonnon vaikutusta yhteiskuntaan ja tieteellisen ajattelun merkitystä.
---
Jos haluat, voin vertailla ateismia esimerkiksi agnostismin, humanismin tai teististen maailmankatsomusten kanssa. Tai voimme sukeltaa syvemmälle johonkin filosofiseen argumenttiin, kuten kosmologiseen todistukseen tai pahan ongelmaan. Mihin suuntaan jatketaan? - Oletko uskonnoton vai uskotko pierun voimaan ?
Äänitä äänet ja soittele. - Hyvältä kuulostaa. Olen itse liian vanha muuten hakisin.
- Ateismiin identifioituminen tarkoittaa sitä, että henkilö kokee maailmankatsomuksensa olevan linjassa ateismin kanssa – eli hän ei usko jumaliin tai yliluonnollisiin olentoihin. Mutta tämä ei ole pelkkä "ei-usko", vaan siihen voi liittyä monenlaista ajattelua, kokemusta ja arvomaailmaa. Tässä muutamia tapoja, joilla ihmiset voivat identifioitua ateisteiksi:
🧠 Mielentason valinta
- Tietoinen päätös: Jotkut tulevat ateisteiksi pohdittuaan uskonnollisia väitteitä ja päätyvät siihen, ettei jumalien olemassaololle ole riittäviä todisteita.
- Luonnollinen lähtökohta: Toiset eivät ole koskaan kokeneet tarvetta uskoa jumaliin – he eivät ole koskaan olleet uskonnollisia, joten ateismi on heille "default-asetus".
🧭 Maailmankatsomuksellinen identiteetti
- Sekulaari humanismi: Moni ateisti identifioituu myös humanistiksi, korostaen ihmisarvoa, rationaalisuutta ja eettistä ajattelua ilman uskontoa.
- Tieteellinen maailmankuva: Ateistit usein painottavat tieteellistä menetelmää ja kriittistä ajattelua – uskomukset perustuvat näyttöön, ei auktoriteettiin.
🗣️ Sosiaalinen ja kulttuurinen identiteetti
- Yhteisöllisyys: Vaikka ateismi ei ole uskonto, monet ateistit liittyvät järjestöihin kuten Vapaa-ajattelijain liitto tai kansainvälisiin humanistisiin verkostoihin.
- Uskontokritiikki: Osa ateisteista kokee tärkeäksi tuoda esiin uskonnon haitallisia vaikutuksia yhteiskunnassa – tämä voi olla osa heidän identiteettiään.
🔍 Ateismin muodot
- Vahva ateismi: Vakaumus, että jumalia ei ole olemassa.
- Heikko ateismi: Näkemys, ettei ole riittäviä perusteita uskoa jumaliin.
Jos haluat tutkia omaa suhdetta ateismiin, voit miettiä:
- Mihin uskot ja miksi?
- Miten suhtaudut uskontoihin ja yliluonnollisiin väitteisiin?
- Millainen maailmankuva tuntuu sinulle rehelliseltä ja johdonmukaiselta?
Haluatko, että autan sinua jäsentämään omaa katsomustasi tai vertailemaan ateismia muihin näkemyksiin kuten agnostismiin tai uskonnottomuuteen? - Näin Copilot kertoo kuinka
- Vatikaani on maailman pienin valtio, mutta sen elämäntapa on kaikkea muuta kuin tavallinen. Koska kyseessä on katolisen kirkon keskus, Vatikaanin arki poikkeaa merkittävästi muista maista – erityisesti perhe-elämän ja nuorten näkökulmasta.
🏛️ Yleinen elämäntapa Vatikaanissa
- Vatikaanissa asuu noin 800–900 ihmistä, joista suurin osa on kirkon työntekijöitä: kardinaaleja, pappeja, nunnia ja Sveitsin kaartin sotilaita.
- Asukkaat eivät omista asuntojaan – he saavat ne käyttöönsä virkatehtävien ajaksi.
- Vatikaanissa ei ole tavallisia kauppoja, kouluja tai sairaaloita – palvelut hoidetaan pääosin Rooman puolella.
💰 Talous
- Vatikaanin talous perustuu lahjoituksiin, museotuloihin (esim. Vatikaanin museot ja Sikstuksen kappeli) sekä investointeihin.
- Vatikaanilla on oma pankki (IOR), mutta sen toiminta on tarkasti säädelty.
- Talous on melko vakaa, mutta läpinäkyvyyden puute on herättänyt kritiikkiä.
😊 Onnellisuus ja hyvinvointi
- Onnellisuutta ei mitata Vatikaanissa samalla tavalla kuin muissa maissa, mutta hengellinen elämä ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä arvoja.
- Monet asukkaat kokevat elämänsä merkitykselliseksi, koska he palvelevat uskonnollista tehtävää.
👨👩👧👦 Perhe-elämä
- Vatikaanissa ei ole varsinaisia perheitä – suurin osa asukkaista on selibaatissa eläviä kirkon jäseniä.
- Poikkeuksena ovat Sveitsin kaartin sotilaat, joilla voi olla perhe ja lapsia, mutta heidänkin elämänsä on vahvasti sidottu virkatehtäviin.
🧒 Lapset ja nuoret
- Vatikaanissa ei ole omaa koululaitosta, joten harvat lapset käyvät koulua Roomassa.
- Nuoria ei juurikaan asu Vatikaanissa – väestö on pääosin aikuisia kirkon työntekijöitä.
- Nuorten näkökulmasta Vatikaani ei ole paikka, jossa eletään tavallista nuoruuden elämää – se on enemmän hengellisen palveluksen keskus.
Vatikaani on siis enemmän instituutio kuin yhteiskunta. Se tarjoaa ainutlaatuisen elämänmuodon niille, jotka ovat valinneet hengellisen uran – mutta tavallista perhearkea tai nuoruutta siellä ei juuri eletä.
Jos haluat, voin vertailla Vatikaanin elämää johonkin toiseen pieneen valtioon, kuten Monacoon tai San Marinoon. Kiinnostaisiko se? - Näin tekoäly kertoo
- Kuinka ihmisten onnellisuus mahtaa olla Vatikaanissa?
- Tuo on hyvin osuva havainto, Aimo. Ateismi itsessään ei ole kokonaisvaltainen maailmankatsomus vaan pikemminkin kanta jumalien olemassaoloon – tai pikemminkin sen kiistämiseen. Mutta kuten sanoit, se voi olla osa laajempaa aatetta, kuten sekulaari humanismi, joka yhdistää ateismin tieteelliseen ajatteluun, eettiseen pohdintaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.
📚 Sekulaari humanismi:
- Korostaa järkeä, kriittistä ajattelua ja tieteellistä menetelmää.
- Hylkää yliluonnolliset selitykset ja perustaa moraalin ihmisten hyvinvointiin.
- Kannattaa yksilönvapautta, tasa-arvoa ja demokratiaa.
- Monille ateisteille tämä tarjoaa eettisen ja filosofisen kehyksen elämälle ilman uskontoa.
🧠 Vapaa-ajattelu on toinen läheinen käsite, joka viittaa uskonnosta riippumattomaan ajatteluun. Se ei vaadi ateismia, mutta usein liittyy siihen. Vapaa-ajattelijat arvostavat järkiperäisyyttä ja ovat kriittisiä uskonnollisia auktoriteetteja kohtaan.
Monet tunnetut ajattelijat kuten Bertrand Russell, Richard Dawkins ja Ilkka Niiniluoto ovat yhdistäneet ateismin humanistisiin arvoihin ja tieteelliseen maailmankuvaan. Eli vaikka ateismi ei yksinään tarjoa vastauksia elämän tarkoitukseen tai moraaliin, se voi olla osa laajempaa katsomusta, joka tekee niin.
Haluatko tutkia tarkemmin sekulaarin humanismin periaatteita tai vaikka vertailla sitä uskonnollisiin maailmankatsomuksiin?o - Ateismi ei yksinään ole aate mutta voi kuulua osana jotain aatetta esim. humanismia, monet ateistit ovatkin humanisteja
- Sosialidemokratia alkoi vasta Kristofer Kolumbuksen lähdettyä etsimään Intiaa mutta ajautui Amerikkaan. Valtio maksoi matkakulut.
- Tee onnellisuus suunnitelma johon lisäät omat onnellisuutta lisäävät toimet ja asiat. Noudata ja seuraa sitä.
Niin minä teen.
🌟 Aimon Onnellisuussuunnitelma
Tähän sitten kaikki onnea tuovat jutut
__ - Kantin moraalifilosofiaa on arvostettu sen johdonmukaisuudesta ja universaaliuden tavoittelusta, mutta se ei ole jäänyt ilman kritiikkiä. Tässä muutamia keskeisiä näkökulmia, joilla Kantin ajatuksia on haastettu:
---
⚖️ 1. Liiallinen rationalismi
Kant korostaa järjen roolia moraalin perustana ja sulkee pois tunteet ja seuraukset. Kritiikkiä on esitetty siitä, että:
- Empatia ja myötätunto jäävät moraalisen harkinnan ulkopuolelle.
- Moraali voi vaikuttaa kylmältä ja epäinhimilliseltä, jos se ei ota huomioon ihmisten tunteita tai tilanteiden ainutlaatuisuutta.
Esimerkiksi: auttaisitko ystävääsi vastoin sääntöjä, jos se pelastaisi hänen henkensä? Kantin mukaan ei, jos teko ei täytä kategorisen imperatiivin ehtoja.
---
🔄 2. Kategorisen imperatiivin soveltamisen vaikeus
Vaikka Kantin periaate kuulostaa selkeältä ("toimi vain sen mukaan, että toimintatavastasi voisi tulla yleinen laki"), sen käytännön soveltaminen voi olla hankalaa:
- Mikä on "yleinen laki"? Eri ihmiset voivat tulkita sen eri tavoin.
- Joissain tilanteissa imperatiivi voi johtaa ristiriitaisiin lopputuloksiin tai olla liian abstrakti.
---
🧩 3. Seurausten sivuuttaminen
Kantin etiikka ei ota huomioon teon seurauksia, mikä on johtanut kritiikkiin:
- Utilitaristit kuten Jeremy Bentham ja John Stuart Mill korostavat, että moraalin tulisi perustua siihen, kuinka paljon hyvää teko tuottaa.
- Kantin näkökulma voi johtaa tilanteisiin, joissa velvollisuudesta toimiminen aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.
---
🧠 4. Autonomian ihanne vs. sosiaalinen todellisuus
Kant ajattelee, että moraalinen toiminta perustuu yksilön autonomiaan ja järkeen. Kritiikkiä on tullut siitä, että:
- Ihmiset eivät aina toimi rationaalisesti – emotionaaliset, kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat päätöksiin.
- Kantin malli voi sivuuttaa yhteiskunnalliset rakenteet, jotka rajoittavat yksilön valinnanvapautta.
---
📚 Lähteitä ja lisälukemista
- Gaudeamus: Käytännöllisen järjen kritiikki esittelee Kantin moraalifilosofian pääteoksen.
- Filosofia.fi: Kantin elämä ja ajattelu tarjoaa laajemman katsauksen hänen vaikutuksestaan ja vastaanotostaan.
- Mielen Ihmeet: Kantin filosofian avaimet auttaa ymmärtämään hänen ajattelunsa ydinkohtia ja rajoja.
---
Jos haluat, voin vertailla Kantin moraalifilosofiaa vaikkapa Aristoteleen hyve-etiikkaan tai nykyajan eettisiin näkemyksiin. Tai voimme pohtia, miten Kantin ajatukset soveltuvat nykypäivän moraalisiin dilemmoihin. - Kritiikkiä
- Immanuel Kantin moraalikäsitys on yksi länsimaisen filosofian kulmakivistä, ja se perustuu velvollisuusetiikkaan eli deontologiaan. Kant ei katsonut moraalin perustuvan seurauksiin tai tunteisiin, vaan järkeen ja universaaleihin periaatteisiin.
🧠 Kantin moraalifilosofian ydin: Kategorinen imperatiivi
Kantin kuuluisin moraaliperiaate on kategorinen imperatiivi, joka tarkoittaa ehdotonta moraalilakia. Hän muotoili sen useilla tavoilla, joista tunnetuimmat ovat:
- "Toimi aina siten, että toimintatavastasi voisi tulla yleinen moraalilaki."
→ Jos et haluaisi kaikkien toimivan samalla tavalla, toimintasi ei ole moraalisesti hyväksyttävää.
- "Kohtele ihmisiä, myös itseäsi, aina päämäärinä sinänsä, älä koskaan pelkkinä välineinä."
→ Ihmisiä ei saa käyttää hyväksi omien tavoitteiden saavuttamiseksi.
- "Toimi kuin olisit moraalilain säätäjä universaalissa valtakunnassa."
→ Moraalinen toiminta edellyttää, että voit seistä sen takana kuin se olisi laki kaikille.
🔍 Kantin moraalin piirteitä
- Universaalius: Moraalilaki pätee kaikkiin järkeviin olentoihin, ajasta ja paikasta riippumatta.
- Autonomia: Moraalinen toiminta perustuu yksilön järkeen, ei ulkoisiin auktoriteetteihin.
- Velvollisuus: Moraalisesti oikea teko ei ole se, joka tuottaa eniten hyvää, vaan se, joka noudattaa moraalilakia.
📚 Kantin keskeiset teokset moraalista
- Grundlegung zur Metaphysik der Sitten (1785) – Moraalin metafysiikan perustukset
- Kritik der praktischen Vernunft (1788) – Käytännöllisen järjen kritiikki
Kantin moraalifilosofia haastaa meitä kysymään: Toiminko tavalla, jota voisin toivoa kaikkien noudattavan? Se ei ole aina helppoa, mutta se tarjoaa selkeän kompassin eettiseen pohdintaan.
Haluatko syventyä johonkin tiettyyn Kantin moraaliperiaatteeseen tai vertailla sitä muihin filosofeihin, kuten Aristoteleen tai utilitaristeihin?