kotleetti

Vapaa kuvaus

"Elämättömästä elämästä ei saa rahojaan takaisin". Elä siis kuin viimeistä kesäpäivää :)

47v mies, 183 cm, 295 kg (17.8.2020) . Housujen kaulus 230 cm.

fP-Kol 5.2 mmol/l
fP-Kol-HDL 1.59 mmol/l
fP-Kol-LDL 3.2 mmol/l

B -Eryt 5.71 E12/l
B -GHb-A1C 8.0 %
B -Hb 173 g/l
B -HbA1c 64 mmol/mol
B -Leuk 7.2 E9/l

Verenpaine Omron RS-7 rannemittarilla mitattuna 170-180 / 110-120 ja pulssi aamuisin mitattaessa 83-86.

Rohkeasti sähköpostia osoitteeseen [email protected]

Linkit: http://kotleetti.angelfire.com

Koulutus: ---

Ammatti: Muu

Siviilisääty: Sinkku

Lapset: ---

Email: [email protected]

Aloituksia

1

Kommenttia

2035

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Juu näinhän sen varmaan onkin, että tuttujen tutut tunnistavat isosta koosta, eikä siinä mun puolesta ole mitään pahaa. Ei jää ainakaan vahingossakaan huomaamatta.
    Ei noihin pelisääntöihin tuommoista kuulu, että väkisin yritetä tyrkyttää ketään. Jokainen vaan on ihan oman onnensa seppä.
  2. Itsetunto ei ole ollut tietty parhaimmillaan ala- ja yläasteella, jolloin sitä muka jotenkin aatteli, että onko mulla muiden mielestä ok vaatteet, hiukset, olemus, kaverit yms. Murrosikäisenä sitä on tietty altis kaikelle sanomiselle, arvostelulle ja haukkumiselle pienemmässäkin määrin. Ja aivan turhaan.
    Yläasteen jälkeen ei ole ollut ongelmia itsetunnon kanssa. Yläasteen jälkeen kasvoin sinuiksi hyvän oman itsetunnnon suhteen.
    No aivan missä tahansa hiukankin tuntevat tulevat morjestamaan sekä nykyiset tutut että myös työkaverit, vanhat työkaverit, koulututut, sukulaiset, inttikaverit ym. Sitten on niitä tuttujen tuttuja, jotka monesti muistavat minut, mutta minä en välttämättä muista heitä ja se kyllä harmittaa itseäni, kun ei meinaa tuntea naamaltakaan ja on oltu tekemisissä ja puheissa. Ystäväpiiri sekä tutut koostuvat perheellisistä, eronneista ja sinkuista.

    Toki olen hyvä ystävä, mutta en koe vaativani mitään, sillä ystävyyden pitää olla vapaa turhista vaateista. Toki tiettyjä sanomattomia "pelisääntöjä" on tullut vuosien varrella joitakin kavereiden ja tuttujen kanssa, jotta yhteydenpito, tekeminen ym hoituvat kitkatta ja helposti.

    Siis on täysin turhaan estää oman mielikuvituksen rajoittaa menemisiä, tekemisiä ja toimimisia tuttujen, kavereiden, tuntemattomien ym kanssa.
  3. Ehkä tuhti setä ajatteli, että olipa hyvä ettet tullut hissiin, jos painorajoitus olisi tullut vastaan mennessäsi hissiin ja tuhti setä painoikin mahdollisesti enemmän kuin arvelit.
    Saattoi myös huokaista helpotuksesta, mikäli hissi oli todella pieni ja mennessäsi hissiin tila olisi käynyt hyvin ahtaaksi ja epämiellyttäväksi.
    Onhan niitä 3 henkilön/240 kilon hissejä tullut vastaan ja ainakaan meikäläisen lisäksi sinne on turha yrittää ottaa aikuista kanssamatkustajaa vaikka tilaa olisikin yhdelle henkilölle. Eipä tosin ko. tilannetta ole vielä tullut.
    Kumpaa sitten olisit katsonut mieluummin, kaksoisleukaa vai pönäkkää mahaa ?
  4. Ikää on tosiaan 33v. Varmaan ehkä ajatteli niinkin, että jo näin nuorena olen tämän kokoinen, vaikka papparainen ei sitä mitenkään maininnut.
    Mielestäni näytän ikäiseltä, vaikka joku muu tuntematon voisi olla se paras mittari iän suhteen. En ainakaan mitenkään pukeudu tai leikkauta hiuksiani siten, josta voisi olettaa olevani vanhempi.
  5. Suurimmaksi osaksi sitä on kertynyt mahaan ja sitten jonkin verran myös reisiin.
    Rintoja ei voi sanoa pahemmin olevan ja hartoiden sijaan on kertynyt painoa myös selkäpuolelle.
    Selkä on kestänyt hyvin ja samoin jalat. Usein on tullut seisoskeltua montakin tuntia putkeen erilaisissa yleisötilaisuuksissa ilman ongelmia. Tosin monen tunnin seisoskelun jälkeen voi jalkapohjassa ruveta tuntumaan rasitusta, kuten niin varmaan monella muullakin, eipä siinä.
    Selkää kyllä voi jomottaa aamusta, jos on nukkunut sopimattomassa sängyssä ja joka ei tue oikealla tavalla.
  6. Sepä se, yritetään pitää mielessä. Niin no, saahan sitä myös vaikka arvaillakin painoa vuoden päähän, mikäli joku haluaa.
  7. Osaan nauraa itselleni ja osaan laskea leikkiä painostani ja sitä tehdään harva se kerta tosituttujen kesken. Eipä nyt tullut mitään möläytystä mieleen, joka olisi tuntunut pahalta.

    Jokuhan olisi voinut pahastua kysymyksestä, jonka aika hoikka ja lyhyt noin 70 vuotias herrasmies esitti ruokakaupassa koputettuaan ensin oltapäätän ja kysyen, että: "Milläs olet saanut noin ison mahan ?"
    Kerroin toki että milläs tavoin se on tullut ja että paljonko massaa myös löytyy, vaikkei sitä kysynytkään. Ei meinannut mies saada sanaa suustaan ihmetellessään mielessään painoani :)
  8. No jos syömishäiriöiseksi luetellaan että syö normaalin annoksen asemesta esim. tuplasti muihin nähden vaikkapa iltaisin, niin sitten varmaan.
    Varmaan voisin kuvitella osallistuvani kisaan, jos sitä vain haluaisin. Tosin työ estää moiseen osallistumisen. Samoin sitä voisin tehdä elämäntapamuutoksen, mikäli sitä itse haluaisin. Ulkopuolisen sitä on turha yrittää, sillä olen ihan tyytyväinen itseeni.
  9. Ei minulla ole älyttömän suuria vaatimuksia ulkonäön suhteen. Kelpaa suht normaalipainoisesta aina tukevampaan. Saa olla brunette kuin blondikin. En ole koskaan ajatellut, että "tuo on nyt noin iso, etten voisi ajatellakaan sen kanssa seurustelevani". Tietenkin toivon että unelmanaisella olisi samanlaiset harrastuskohteet ja mielenkiinto samantyyppisiin asioihin. Toki erilaisuus täydentää toisiaan.
    Se, että millainen henkilön arvomaailma, ajatukset, itsetunto, huumori ym ovat, ovat minulle paljon merkityksellisimpiä asioita kuin ulkokuori.
    Itse en nyt kovin viehättävänä (omasta mielestäni) pidä siilitukkaista naista tai liikaa hajusteista (parfyymeista) pitävää. Pidän kuitenkin huolen siitä, etten sorru arvostelemaan heitä millään muotoa.
  10. Ok, pidetään nuo ohjeet mielessä. Matkustelu kaukomaihin ei nyt erityisesti liiemmin kiinnosta, sillä pelkästään Suomessa ja Pohjoismaissa riittää tarpeeksi katsottavaa. Vaan uskaltaisikos sitä mennä Pisan kaltevaan torniin ? :)
  11. Osa tietää ainakin muutaman vuoden takaa painoni, osa ei millään tavalla ja toimeen on silti tultu. Ei muakaan ole kiinnostanut kavereiden paino, vaan enemmänkin se, että mitä heille kuuluu. Osa tuttuavista tietää tämänhetkisen painon, ei sillä.
    Varapunkka on ollut harvoin edes tarjolla, yleensä pelkkä patja ja hyvinhän siinäkin on tullut nukuttua. Ainahan ei voi edes vaikuttaa hotellivaraukseen ja ihan lähiaikoina on tullut yövyttyä 2 hengen huoneessa usempaankin otteeseen. Ei se mua haitannut, mahdollisesti kenties kuorsauksen muodossa.
    Tuolihissiin on menty ihan kahdestaan ja mitäs siitä vaikka se keikkuisi toispuoleisesti.
    Kolmen hengen hissit täyttyvät ainakin painon osalta lähestulkoon, mutta silti jää tilaa vaikka yhdelle tai kahdelle kanssamatkustajalle. En nyt sentään ole "niin iso kaappi" :)
    Joka työpäivä kävelen rappusia kahteen kertaan pari kerrosta, ei tosin ole hissiäkään. En nyt silti tosin lähtisi stadikan torniin kiipeämään rappusia, kun hissikin on käytettävissä.
    Ehkä olen porukan pelle suullisesti, mutta en koe olevani sitä muuten ulkoisesti.
  12. Eipä ole tosiaan tarvinnut tähän mennässä kavereiden tai nosturin apua.
    Liekö kaverisi kaveri sitten ollut vielä kookkaampi kuin minä, sillä kyllä lattialta edelleen pääsen ylös ilman apua, eikä kavereiden tarvitse avittaa. Eikä ole tähän mennessä vielä jakkara pettänyt, että olisin lattialle rojahtanut. Tosin tuolin käsinojan olen saanut hajotettua kertaalleen.
    Pitäisi varmaan koputtaa puuta saman tien :)
  13. Tuo on kyllä hyvä motto ja hyvä ohjenuora. Jotain tuontapaista olen itselleni kaivannut.

    Eipä tartte yksin viettää viikonloppuja, mutta silti on hyvä viettää edes muutama viikonloppu vuodessa ihan omissa oloissaan akkuja lataillen, kun viikolla sattuu olemaan tämän tästäkin työmatkaa ja lepääminen sekä uni jää vähälle.

    Joskus käy jopa niinkin hyvin, että työmatkan yhteyteen saa rakennnettua myös viikonlopuksi ohjelmaa kavereiden kanssa.
  14. Tekstisi oli hauska, huumorintajuinen ja aika osuva :) Näky voi olla kyllä yhtä huvittavan hauska samoin kuin myös nuoriso viisi numeroa liian suurissa housuissa.
    Eipä ole pahemmin tullut kaaduttua tähän mennessä lasketellessa ja kyllä monot ovat irronneet siteistä kuten kuuluukin kaatumistilanteessa. Yksi hauska kokemus jäi Sallasta, kun kerran kaaduttuani ja kömmittyäni pystyyn kaaduin vielä pariin otteeseen niille sijoitteleni jäisen rinteen takia. Sitä seuratessa varmaan olisi ollut katsojilla hauskaa.
  15. Juu toki voi tulla lisää, mutta mitäs sitä nyt murehtimaan etukäteen maailmanloppua peläten. Toki kaikenmaailman riskit on annettu hyvinkin tiedostaa. Ei sillä. Tykkään vain olla se isomahainen ja syödä myös hyvin.
    "Sivuvaikutuksena" ovatkin jo ne tuijotukset, sanomiset, ihmettelyt ym.
    Tuskin osaisin nauttia siinä määrin jokapäiväisestä elämästä, jos ajattelin vain koko ajan mahdollisia terveyshaittoja kaikessa tekemisessäni. Tuollainen ajattelu jo rajoittaakin tekemisiä.

    Nauttikaamme elämästä kukin tavallaan ja toteuttamalla itseään :)
  16. Vuokrausta en pahemmin harrasta. Joko käyn katsomassa leffan teatterissa tai sitten katson Canalilta leffan tai kaupasta ostetun leffan omassa kotiteatterissa. Paras fiilis on tietenkin leffateatterissa. Leffateattereissa on hyvät istuimet ja yleensä myös hyvin polvitilaa.

    Jotkut paikat jääkiekkokatsomoissa varmaan ovatkin tosi ahtaita, mutta itse suosin ns. parhaita paikkoja. Tosin parhaissakin paikossa saisi olla jokunen sentti enemmän polvitilaa. Silloin tietty jos on toinenkin lähes samaa kaliiberia oleva vieressä, niin rupeaa tuntumaan, että ollaan kuin "sillit purkissa".

    No laskettelu on tosin hitaanlaista ja osaksi myös siitäkin syystä että sitä tuli alettua harrastamaan vasta täysin aikuisena. Mutta jätän kaverini sitten vuorostani uidessa.
    Ystäväthän ovat toki haastamassa paikkaan jos toiseenkin ja samoin tulee myös tehtyä itsekin ja kalenteri täyttyy jos jonkinlaisesta menemisestä.
    Eipä ystäviä ole haitannut kokoni millään tavalla. Miksi erilaisuuden pitäisi haitata...
  17. Miksi sitä nyt valokuvaa erityisesti pakoilemaan. Itse tykkään valokuvaamisesta ja en tosiaankaan lähde karkuteille kun joku ottaa valokuvaa. Kumma kun kukaan ei ilmoittanut meikäläistä siihen Nelosen Kesäsika-äänestykseen :)
  18. No tuleehan sitä käytyä uimassa ja lisäksi tulee seurattua urheilua paikan päällä esim. jääkiekköä, yleisurheilua ym. Samoin urheilua tulee seurattua tv:stä eli voisin kutsua itseäni ihan hyvin penkkiurheilijaksi. Lisäksi hyvälle musiikille ja leffoille löytyy aikaa. Samoin löytyy aikaa hyville ystäville.

    Koulussahan nyt pilkattin kaikesta mahdollisesta: lihavuudesta, vaatteista, ynnä monesta muusta erittäin epäoleellisesta asiasta. Monea ottivat toki päähän myös hyvin mennnet opiskelutkin. Yläasteen jälkeen kiusaamista ei ollut ja olihan aika monelle jo siihen mennessä kasvanut hiukan järkeäkin.
  19. Ihan on oma asunto (pankin siis vielä vajaa 10 vuotta) ja mamman luo on reilu pari sataa kilometriä. Mutta osaa toki laittaa hyvää ruokaa kuten varmaan oletit :)
  20. Jostain tuli luettua seuraavanlainen mietelmä:
    "Kuinkahan isoksi pitää tulla, jotta saa oman postiosoitteen?"

    Minua ainakin huvitti.
    21. 101 / 102
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt