o1l123o7

Vapaa kuvaus

Olen syntymähumalassa mutta en ympäristölle vaarallinen. Luonteeltani olen erittäin optimistinen pessimisti. Perusvärit: kalkkilaivan kapteenin ja maantien väri Kirjoitan pelkästään rekatulla nikilläni. Puskasta huutelee varjo-olentoni Puskasuleima, jolla on lupa mollata persoonaani kunhan tekee sen kotipaikkakunnan murteella. Olen oppinut tuntemaan täällä aivan ihania ihmisiä sekä virtuaalihenkilöinä että osan myös livenä. Omasta ja Puskasuleiman puolesta lähetän lämpimät terveiset kaikille. Palstoilla tavataan! Suosikkibändit/artistit: Hvorostovsky Suosikkileffat: Tuntematon sotilas, Kurjet lentävät Lempikirjat: Tuntematon Sotilas, Rikos Ja Rangaistus, Kilpi ja miekka Vapaa-aikanani: Eläkeläisen elämähän on yhtä vapaa-aikaa Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kaupungit ja kunnat, Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Sydämen asialla, saksalaisdekkareita, luonto- ja matkailuohjelmia Kotieläimet: Villakoirat sänkyjen alla En pidä: Ei tule nyt mieleen muuta kuin kieroilu Parhaat matkakohteet: Suomen Lappi, Bulgaria, Berliini. Tosin aika merkittävältä kokemukselta tuntui seistä Kiinan muurillakin. Ruoka & juoma: Kaurapuuro ja maito Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Oloneuvoksetar Ase tai siviilipalvelus: Itsellä ei palvelusta, mutta mieheni on lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali (nostoväessä) Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset Siviilisääty: Varattu Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

3298

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Villehän on se, joka saunanvintillä asustaa hurja pöllö!
  2. jo euroviisukeskustelussa, mutta on tämä sen verran mainio, että on kanttia kiittää uudelleen: KIITOS!
  3. Tämä raspikurkkuhan oli tosi taitava. "Laulussa" tunnetta ja kaihoa ja traagiset rääkäisyt palauttamassa kuulijan maan pinnalle. Kitara oli mestarillinen. Kiitos, 3211! Esitys olisi varmaan pärjännyt euroviisuissakin, mutta paras olisi kuitenkin ollut Norjan viisu. Pitkästä aikaa minun suosikkini voitti!
  4. Siinähän sitä tulikin malliesimerkkejä kalajutuista! Onneksi meillä oli kunnon läskisoosia ja perunoita niin ei tarvinnut nälkäisenä savukalaa turhaan odotella. Toivottavasti onkihenkilöt saivat edes valohoitoa. Täällä ainakin aurinko paistoi koko päivän. Ihanaa iltaa toivotellen Venlastiina
  5. Uzma tulee meillekin aina mieleen Pakistanin uutisten yhteydessä. Mietimme mitä hänelle kuuluu ja tietysti toivomme mahdollisimman hyvää... Samaikäinen on toinen, joka ei liialti ole näyttäytynyt. Jos piilossaolo jatkuu, olen kohta valmis suostumaan jopa trampoliinihyppelyyn, jos porukka sitten kimpassa hankkii uuden trampoliinin hajonneen tilalle. Johan tässä ihan jäykistyy, kun kukaan ei ole tyyräämässä venyttelemään ja taivuttelemaan. Taisin jo uhata komealla ulosottomiehelläkin, mutta mummeli-36 ei näytä miehiä pelkäävän. Meinaa kai, että näin upeilla ilmoilla lähtee ihan mielikseen ulos. Hintriikaa haluaisin lohduttaa kertomalla, että vanhin rauduskoivu ei vieläkään ole hiirenkorvilla. Se, että Lappiin ensin luvataan melkein helteitä ja sitten perutaan lupaukset,johtuu varmaankin tästä lamasta. Median mukaanhan nyt on jossakin esitetty, ettei sovittuja palkankorotuksiakaan maksettaisi, ja jossakin on tarjottu palkanalennuksia, kun on tämä lama. Mutta ei kannata lamaantua! Kyllä se päivä paistaa risukasaankin, ja onhan Lappi nyt huomattavasti risukasaa tärkeämpi. Villahousuja vain jalkaan, myssy päähän ja toppatakki päälle ja sitten rannalle aurinkoa odottamaan. Kyllä se aurinko sieltä pilvestä tulee ja auringonpalvojan varusteet nähtyään nauraa niin, että takuulla lämpenee hellelukemiin. Kannattaa hankkia ohvia varastoon, ettei tarvitse huitoa. Minä huitelen nyt makuukamarin puolelle. Hyviä öitä ja kauniita unia!
  6. Täällä kylläkin näyttää vetävän pilveen. Ehkä tuo aurinkoinen armas katsoo velvollisuudekseen paistaa vaihteeksi pohjoisemmassa. Kovin on taivaanranta mustansininen. Ettei vain hautoisi ukkosta. Muutama päivä sitten täällä jo vähän jyrähtelikin, mutta salamoita ei näkynyt. Olen eilen ja tänään ahkeroinut kaiken maailman rästihommien parissa,ja mieliala tuntuu valostuneen, vaikka riittää hoitamattomia asioita vieläkin ihan tarpeeksi. Koskahan sitä tulee niin vanhaksi ettei tarvitse hoidella omia ja sukulaisten paperihommia? Lapsuudenystävältä tuli kirje. Hän oli tupatarkastuksensa tuloksena päätynyt siihen, että olemme saaneet lottovoiton. Kehui ympäristön ja asunnon sekä siinä sivussa meidätkin, kun ymmärsimme ajoissa luopua edellisestä kodistamme emmekä vasta sitten, kun emme enää itse pysty toimimaan. Hän suree serkkuaan, joka on nivelvaivainen ja ajaa kahdesti viikossa hehtaarin suuruisen pihamaan moottorikäyttöisellä mutta työnnettävällä ruohonleikkurilla. Serkun mies on sairaalloinen eikä pysty tekemään juuri mitään. Ystäväni on yllyttänyt serkkuaan myymään omakotitalon ja muuttamaan kerrostaloon, mutta tämä ei kuulemma ikinä pystyisi asumaan kerrostalossa. Että sellaisia murheita. Ei tämä kerrostaloasuminen hullumpaa ole, kun onnistuu löytämään mukavan ja rauhallisen taloyhtiön. Että kai se lapsuudenystävä oikeassa on siitä lottovoitosta. Olin kehuista niin mielissäni, että vihdoinkin innostuin tilaamaan hammaslääkärinkin. Voi olla, että minusta vielä sukeutuu uuttera ja tunnollinen kansalainen. (Olen jo muutamana päivänä harjoitellut ja tiskannut astiat Mr Greengrassin kauhuksi/kiusaksi) Terveisiä!
  7. Tuli mieleeni entinen emäntä,jonka vieraat nukkuivat aamuvarhaisella kukonlaulun aikaan. Emäntä kurkisti vierashuoneen ovelta ja huusi: - Ai, täällä maataan vaan!!! No kyllä täällä maata saa!!! Ei vainaskaan, et sinä, Ville, minua herättänyt. Kävin jo tekemässä pienen lenkin. Päivä on tosi kaunis, mutta tuuli on raju ja kylmä. Pitäisiköhän ihan laulaa, että tuule tuuli leppeämmin... Vaikka viileällä ilmallahan kukkivat niin valkovuokot kuin tuometkin pitempään kuin helteellä. Annettakoon siis kaikkien kukkien kukkia ja laitetaan tuulipusakka päälle, kun mennään seuraavan kerran lenkille. Kaunista päivää itse kullekin toivottelen!
  8. Täytyy varmaankin sähköpostissa lähettää aurinkoa ja hiirenkorvia sinne Meri-Lappiin, kun nykyisin ei tiedä, missä lähin Itella sijaitsee. Voi tulla pitkäkin noutomatka. Täällä uinuu enää suurin rauduskoivu talviunta. Jos näitä aurinkoisia päiviä riittää, sekin herää kevääseen ihan lähiaikoina. Yksi kunnon sadekin tekisi terää. Pihanurmikon täplittävät keltaiset voikukat. Toivottavasti uuttera huoltomiehemme ei vielä muutamaan päivään tule ruohoa ajamaan. H* arvaa varmaankin, ettei tässä yhtään olla kateellisia Lapin yöttömistä öistä tai revontulista. Ihan muuten vain minäkin haikailen lomareissua pohjoiseen, missä horsmat ovat väriltään ja tuoksultaan voimakkaampia kuin etelässä. En yritä mainita, miltä tuntui keskellä aamuyötä kävellä Karigasniemen raittia, kun kultainen aurinko paistoi tien tasalla. Sitä paitsi sellaisen yön hämyistä valoa ei edes voi sanoin kuvata. Niinpä en yhtään liikutu, kun kuulen Tapio Rautavaaran laulavan, että Pohjolan yö täynnä on kummaa taikaa. Otan sen vastaan yhtä tyynesti kuin kuuntelen "Hei Balkan"ia. Omituista on se, että nämä molemmat sävellykset - niin erilaisia kuin ovatkin - tuovat roskia silmiini, ja on ihan pakko kaivaa nestuuki esiin, jotteivät muut paikalla olijat luulisi minun herkistyneen. Pellolla käppelehtii harakka ja nauraa. Naurakoon! Saan minä haaveilla, että ennen kuolemaani pääsisin vielä kerran sekä Lappiin että Mustanmeren aurinkoisille rannoille. Ai niin! Meri-kukalle terveisiä: enhän minä raatsi sitä upeaa rautanaulaa sinulle lähettää, mutta sähköpostissa tulee ennemmin tai myöhemmin se jyllantilainen lehmänkello. Moikka kaikille!
  9. Vaikka tuo ikivanha sanonta tunnetaankin yleisesti, on ihmisillä enimmäkseen rannekelloja. Koska vara on viisautta eikä vahingon enne, lähetän Meri-kukalle virtuaalisesti suurehkon, Jyllannista ostamani lehmänkellon heti, kun se muuton jäljiltä löytyy. Vasta puolitoista vuotta on asuttu täällä, joten en vielä tiedä missä osa tavaroistamme on. Kateissa on ainakin suuri sepän takoma rautanaula,joka v. 1980 oli 120-vuotias. Olen yrittänyt katsoa, olisiko sitä käytetty suomalaiseen akupunktioon, mutta ei se ainakaan lähiomaisten päässä ole. Oma päänikin on tyhjää täynnä. Kyllähän minä ajattelen teitä kaikkia lämmöllä, mutta ajatukset eivät suostu muotoutumaan lauseiksi, vaikka joisin vielä kolmannenkin kupillisen Pirtin kahvia. Terveisiä vain ja oikein aurinkoista kevättä! Niin! Ja kiitos kahvista!
  10. - Voisin viettää juhlapäivää jälleen huomenna, lauloi krokotiili Gena, mutta minusta on hyvä, että juhlan jälkeen tulee arki. Kukkasaalis oli mahtava: perinteinen purkkiruusu, pikkutulppaaneja, begonia, orkidea ja vielä ruukkuneilikoitakin. Tuomi näyttää siltä, että se kohta puhkeaa kukkaan. Rauduskoivut sen sijaan ovat kuin pystyyn kuivuneita; ei minkäänlaista merkkiä viherryksestä, vaikka hieskoivut ovat jo miltei täydessä lehdessä. Lapsuudenystävä järjesti iloisen yllätyksen tulemalla kylään, ja itse ilahdutin naapurikaupungin lasarettia vierailulla. Kävin tutkimuksissa, ja välimatkan takia minulle oli järjestetty kaksi peräkkäistä aikaa. Ensimmäisessä kokeessa meni vähän kauemmin kuin marginaali olisi sallinut. Kesken kaiken ovelle ilmestyi naishenkilö, joka tiedusteli, oliko minua näkynyt. Yksi hänen potilaansa oli unohtanut ajan, ja hän tuli varmistamaan, ettei unohduksia ollut muitakin. Seuraavan kerran minulle on varattu lääkäri 18.5. Siihen saakka testailen itseäni kotona. On tosi hyvä, ettei tarvitse mennä minnekään. Olen ihan mahdottoman väsynyt. Taidan painua pehkuihin, mutta sitä ennen laulan teille pätkän Blanterin kehtolaulusta: - Kuunvalo kattomme harjalla hohtaa, ilta kun joutunut on. Pienoisten lintujen, pienoisten lasten aika jo on lepohon... Niin että hyvää yötä Hanna ja lapset!
  11. kotitekoisen mustikkapiirakan kera. Toivottavasti maistuu.
  12. Neljän vuosikymmenen kokemuksella vakuutan olevani täysin samaa mieltä siitä, että epäpätevien henkilöitten käsissä loton pyörittäminen on. Eilenkään eivät osuneet oikeaan numeroon kuin kerran ja yhden lisänumeron verran. Olen valmis osallistumaan viralliseen protestiin, ja melkoisella varmuudella muitakin protestoivia löytyy vaikka millä mitalla. Pitäisiköhän ihan avata sivu nimien keräämistä varten? Ehkä ei ihan tänään,kun on sellainen juhlapäivä, että aurinkokin loistaa täysillä, ja tuulikin on tuulemisensa tuullut. Mutta mañana... Onhan huomenna kyllin aikaista?
  13. Kiitokset kahvituksesta ja kukistuksesta! Oikeinko olivat Ville ja Late laittaneet herätyskellot soimaan kukonlaulun aikaan, kun ennättivät ensimmäisinä äitienpäivää juhlistamaan? Eipä tarvinnut leikkiä nukkuvaa niin kuin joskus, kun piti odottaa, että isä poikineen heräisi kahvin kera herättämään äidin. Toin tullessani eilistä mustikkapiirakkaa, ettei H* pääse epäilemään rivien välistä lukemisen kykyjäni. Olkaapa hyvät ja ottakaa, pankaa sekaan ja kastakaa. Itse otan kakkua ja yhden ihanasti tuoksuvan ruusun. Kiitos vielä kerran.
  14. Minulla on vain nämä ainot. Olisiko lieventävä asianhaara, että tätini miehellä, joka ei ollut kovin isokenkäinen, oli lipposet kokoa 41? Ovat nyt jalkineet minkälaisia tahansa, ei niitä parane tänään jalkaansa laittaa. Siellä on kumisaapaskeli ja tuuli niin tuima, että kerrankin kaipailin niitä kiloja, jotka ovat huomaamatta huvenneet. Ukko piti huutaa avuksi, kun tuuli meinasi lennättää huitsin nevadaan ostoskärryt ja minut niitten mukana. Nyt katoan keittiöön tekemään mustikkapiirakkaa, sillä köyhtyä saa muttei laihtua, mikä tänään tuli todistetuksi. Terveisiä koko poppoolle ja Irkulle erityismaininta. Kyllä minäkin tykkään enemmän perunapiirakoista, vaikka riisipiirakatkin hyviä ovat.
  15. Ehtoota. On se kumma, että pitkien tapahtumattomien jaksojen perään tulee kausia, jolloin joutuu lentämään pää kolmantena jalkana sinne sun tänne. Keskiviikkona olisi ollut kevätkauden viimeinen kerhokin, mutta unohdin, että oli keskiviikko ja elin jo torstaita. Nyt vedän pari päivää henkeä, ja sitten rupean metsästämään hammaslääkäriä. Ja ne rillitkin pitäisi hankkia. Taitaa olla edessä henk.koht. konkurssi... Köyhyys ei ole ilo, mutta kyllä se joskus väkisinkin naurattaa! Arvatkaa,kuka suunnittelee muutaman viikon reissua joko Lappiin tai Varnan Kultahietikolle! Onneksi on edes muistoja... Nukkumatti taitaa hipsutella unihiekkaa heittämässä. Suu repeää kohta ja leuat menevät sijoiltaan tällä haukottelulla. Hyvää yötä ja kauniita unia.
  16. Miten päivä taas iltaan ehtikään. Ei koivussa liikahda lehtikään. On tuuli nukkunut oksalle sen. Kylän raitti on autio,hiljainen. Yö tumma on ja pehmeän lämpöinen. Tahtoisin sen syliin nukahtaen Keinua uneksien huomiseen, Taas uuden päivän kirkkauteen.
  17. Hienoja ovat nämä elämän eväät: vuosi vuodelta tulevat uudet keväät. On kumma, jos ei talvesta toivu, kun hiirenkorville puhkeaa koivu, ja tuomi taas lehteä pukkaa ja pursuaa valkoista kukkaa.
  18. Eikös sinivuokkoja saa poimia omaan tarpeeseen, mutta niitten myyminen on kielletty. Täytyykin lähteä poimimaan iso kimppu valkovuokkoja Kahvipirtin pöydälle. Tulkaa mukaan. Pirtissä riittää kahvia kaikille.
  19. Päivää! Tuolta ne tulla ähisevät Ylikypsät, Villet ja Latet. Mistä ihmeestä he ovat löytäneet noin valtavat käsikärryt? Ei peijakas! Tavarathan on lastattu hevoskärryihin, sellaiseen vanhaan, kunnon heinähäkkiin! Vaan missäs on hevonen? Onkohan päässyt karkuun,kun kaksi miestä kiskoo ja yksi lykkää. No,pääasia on perille pääsy ja se, että mööpelit nurkkakaappia myöten ovat priimakunnossa. Kyllä nyt ovat kaverukset kahvinsa tykötarpeineen ansainneet. Märkiä ovat kuin suihkusta tulleina, ja lisää kastuvat,kun saunaan pääsevät. Kyllä sinä, Skillan, olet kaukaa viisas,kun ymmärsit muitten kiireittesi lomassa panna saunan lämpiämään! Minä kävin lisäämässä vähän puita pesään, kun en oikein muutakaan osaa. Tullessani kompastuin kuistilla Jopelin saappaisiin, kun oli muka kiire kyttäämään,kuka on pidellyt nurkkakaappia pystyssä. Ehkä se selviää myöhemmin. Nähtäillään taas.
  20. Olimme Keuruulla tansseissa, ja yllätyksekseni minua haettiin heti humppaan,joka oli Tulipunaruusut. Tanssittajani kysyi mennäänkö valssin askelin vai muuten. Minä tuumasin,että kumpi tahansa sopii, ja sitten mentiin! Lentoa se enemmän muistutti kuin tanssia, ja olin aivan läkähdyksissä. Kun hidalgoni sitten talutti minut takaisin seinän vierustalle, hän sanoi, että jos olis menty muuten, olis vauhtia ollut enemmän. Ilmeisesti menimme siis valssin askelin!
    21. 96 / 165
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt