as77

as77 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 24v sitten
52 aloitusta · 1292 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
lisäystavarana minä pistäisin villa"purua", kuvittelisin siihen saavani sullomalla painumaa kompensoivaa ponnistusvoimaa. Eristävyyskin parempi kuin purulla

> ...[ulkopuolelle] teen uuden verhouksen ja uudet eristeet kauttaaltaan

eli lautaverhous pois (iso työ, huh), sit' lisäeristys ja tuulensuojalevy ja uusi lautaverhous. Miksikäs ei kunhan huolehtii höyrynläpäisevyydestä, lautaverhouksen alla on usein ihan tuuletusrako

> sisäseiniin laittaa vaikka joku Haltex tmv. ...

sisäpuolinen muodikas tehoratkaisu taitaa nykyään olla polyuretaanilevy. Tehokas sikäli että eristävyys villaan verrattuna luokkaa puolitoistakertainen. Moni kai jättää ulkopuolen sikseen ja sisäpuolelle (kallista!) spu-levyä paksusti. Heti nykyisen lastulevyn alla (toivottavasti) on höyrynsulku mahdollisimman sisäpinnassa, tehdas kai suosittelee rei'ittämään sen
vuosikulutusarviostani 11500 kWh on vaikea kehittää aloittajan hehkuttamaa 600 euron kuukausikustannusta suorasähköllä (yleissähkö+siirto+vero tällä hetkellä 10,6 snt/kWh, ehkä vaihdan talveksi varsinaiseen sähkölämmitystariffiin)
> ... vain pari hassua kuukautta, kun pitää lämmittää

"pari hassua kuukautta" joina ulkolämpötila on selvästi alempi kuin sisälämpötila?

vuoden keskilämpötila on muutaman asteen plussalla, lämmityskauden keskilämpötila muutaman asteen miinuksella

taitaa toukokuu olla toinen niistä "hassuista" kuukausista, kun nyt 15.5. pilvisen ja sateisen jakson aikana piti vähän lämmittää yöllä ...
invertteri on fiksu: lauhalla ilmalla tehoa olisi hurjasti liikaa jollei invertteri pudottaisi pyörimisnopeutta

elektroninen paisuntaventtiili parantaa hyötysuhdetta vähentämällä tulistusta (jota tulistusta yritetään markkinoida ETUna, hyi)

"ylisuurella" invertteripumpulla saa lämmitetyksi melkoisella pakkasellakin
onkos ketjussa somasti sekaisin VEDENERISTYS (kylppärit ym märkätilat, perusmuurit) ja KOSTEUSERISTYS (seinät ja yläpohjat, kosteuden siirtymistä vastaan)?
> kulutus on otettu helmikuun sähkölaskusta...

joka pitää nyrkkisääntöisesti kertoa seitsemällä jotta pääsee lämmityksen osalta vuosikulutukseen
VTT tätä joskus tutki ja kyllä kaihtimella saadaan lämmöneristystä parannetuksi. Siis yksi eristävä ilmakerros lisää

Pakkasten alkaessa asentelin lisää rullaverhoja ja käänsin ennestään olevien pyörimissuunnan laskeutumaan tiivisti ikkunan reunalistoja vasten

Arveluni on että rullaverhon materiaalin vaikutus on pieni verrattuna luomansa lisäilmakerroksen eristävyyteen
> Aika hassua että sähkölämmityt kuitenkin on niinkin yleistä kuin se on,
> jos se kerran on niin kauhean kallista ja epäekologista.
>
> Vai olisitkohan se sittenkin sinä jolla on vähän väärä käsitys?

minulla sähkön+öljyn vuosikulutus lämmityksessä on n. 11 500 kWh

jos lämmitysöljyn hinta ei kunnolla putoa, käytän seuraavana talvena pelkkää sähköä. Ja tätä varmaan moni paheksuu ?

kuljen työ- ja muut matkani seutulipulla, kesällä autoilen muutamia satoja kilometrejä. Pari vuotta sitten vuoden ensimmäinen ja ainoa tankkaus oli uudenvuodenaattona :-)

mikähän on suorasähköä moittivien liikkumiseensa käyttämän energian määrä vuodessa? Bensaa tai naftaa 2000 litraa ? Siis luokkaa 20000 kWh ?
> Miten kylmäsiltä korjataan jälkeenpäin. Voiko
> esim sokkelinulkopiolelle laittaa lisäeristystä?

"kylmäsilta" normaalisti tarkoittaa mitä tahansa ulkokylmästä sisälämpimään ulottuvaa rakenneosaa, mutta annetuista vähistä tiedoista päätellen voisi nyt olla seinän ja sokkelin rajassa?

tottakai ulkopuolelle voi laittaa eristystä

sokkelissa varsinaisesti on lähtökohtana se, tehdäänkö ulospäin kuivuva (luonnollisempi vesihöyryn kulun kannalta) vaiko sisäänpäin kuivuva (aika yleinen).
Minulla on perusmuurissa bitumisively ulkopuolella eli on sisäänpäinkuivuva ja niinpä onkin sokkeliin joskus lisätty polyuretaanieristys ulkopuolelle
älä sekoile ... puhutaan vesihöyryn DIFFUUSIOSTA
suorasähkön suuntaan mennään sikäli että kaikenlaiset elämän mukavuudet kuluttavat vuosi vuodelta enemmän sähköä. Samalla lämpöeristykset paranevat

jo vuosia sitten uutisoitiin Oslossa joidenkin toimistotalojen olevan ilman lämmityslaitteita, pakkasöiksi vaan jätettiin valot palamaan ja lämmittämään

ja suhteellisuudetajun palauttamiseksi pyydän itsekutakin perhettä laskemaan moottoripolttoaineena käyttämänsä energian, yksi litra = 10 kWh
> Veikkaan että ainakin 20% menee hukkaan
> verrattuna sähköpattereihin verrattuna.

veikkaan että alle prosentin
aika aivotonta ensinnäkin puhua euroista, kerro kilowattitunnit, kiitos

ja kaikkiin 'ihmettelijän' ihmettelyihin yhdyn
RMK vaatii 0,5-kertaisen asuintilavuuden suuruista ilmanvaihtoa ja kaukaisemmassa menneisyydessä lähes puolet katsottiin tulevan ikkunanrakojen vuodoista ... MUTTA tuohan on tosiaan hassua ... vuoto eli "savupiippufekti" on suoraan verrannollinen sisä/ulko -lämpötilaeroon ja ilmahormin korkeuteen

jos lämmityskauden keskimääräisellä ulkolämpötilalla (muutama aste pakkasella) talo vuotaa 0,2 asuintilavuutta, on mitoituspakkasella vuotojen aiheuttama ilman vaihtuvuus lähellä tuota 0,5:ttä
MUTTA sitten lämpimämmällä ilmalla nolla-pilkku-nolla-jotakin :-(

SIIS kyllä kiitos ! Talot tiiviiksi ja hallittu oikea ja vakio ilman vaihtuvuus. Jolloin sisäilman laatu on kunnossa lämpimilläkin säillä
> LTO saattaisi myös unohtua asentaa;)

panukailottajien koneellisen ilmanvaihdon vastustamistakin nyreksin, puhumattakaan heidän "eristeisiin pitää päästää kosteutta" -taikauskostaan

MUTTA ... LTO tuppaa merkitsemään tuloilmakanavoinnin rakentamista enkä pidä täysin toteennäytettynä että pitkillä kanavilla tuotu ilma esimerkiksi ionikoostumukseltaan vastaisi huoneeseen suoraan (ikkunasta tai tuuletusventtiilistä) tuotua
kiitos kaikille vastauksista. Toin tutkittavaksi eräästä tulkkausjärjestelmästä kolmisenkymmentä AAA-akkua ja valitsin latauskokeeseen neljä, joissa kaikissa oli napajännite aluksi 0,8 volttia. Mutta tunnin latauksen jälkeen 1,36 volttia, vaikka takuuvarmasti ei tuon C/10-virralla lataamisen jälkeen vielä mitään kuormaa kestä

pahin hätä onneksi poistui kun puhalsin pölyt umpityhmästä latauslaitteestani (Lidlin myymä Tronic) ja ohjevihkokin löytyi. JA selvisi että moodikytkimen äärivasen asento on _kuormitustesti_ 170 mA:lla :-)

tuo linkitetty Polarpandan myymä on virkistävä poikkeus: luultavasti samalla kun säädetään patterin pituus, valitaan sopiva kuormavastus. Ja nimenomaan selvästi sanotaan että testataan kuormitettuna. (Vrt Biltema 38-299:n mitääsanomaton kuvaus luettelonsa sivulla 363).
siis lisää puhallusvillaa ... normaalinen lämmönjohtavuus:0,041 W/mK

ennen lisäeristystä (25 cm) 0,164, lisäeristettynä (50 cm) 0,082 W/K

lämpöä säästyy neliömetriä kohden jotain 10...11 kWh vuodessa

ääneneristävyyteen tuo hötövilla ei vaikuta
1.
miksi öljylämmitys päällä huhtikuulla ? Vajaateholla hyötysuhde on erityisen huono ja taloussähkökin on halvempaa kuin öljy (1,05 €/l) tällä hetkellä. Minä pysäytin polttimen maaliskuun alussa, nyt lämmittää kattilan sähkövastus

2.
tilaa öljypoltinhuolto käynnille jos haluat öljyä polttaa. Ei kunnollisesta öljylämmityksestä mitään nokea tai hajua tule
sai selvää että noin tuhannella dollarilla saa VILP-laitteen
toisessa viestiketjussa peräänkuulutetaan kilo- tai kWh-hinnoittelua

taitaisi tyrehdyttää kaupan, kun ostaja tajuaisi miten kallista lämpöä polttamalla saa
34 / 65
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt