Rakennusmääräyksistä puuttuu ilmatiiveysvaatimus. Nykyisille rakennuksille ei ole olemassa ilmatiiveysvaatimuksia. Kalliita lämpöeristystöitä ei kannata suorittaa jos rakennus ei ole ilmatiivis. Suurimmat lämpövuotokohdat ovat rakenneliitokset sekä ovet, ikkuna ja niiden lämpöristeet. On useita syitä miksi tiiveys on tärkeää. Lämmitysenergiankulutus pienenee ja hiilidioksidipäästöt pienenee. Mitä vähemmän ilmavuotoja sen pienempi on lämmitysenegiankulutus. Huoneen lämpötilaa voidaan laskea useita asteita asumisviihtyvyyden siitä kärsimättä, koska vedontunne vähenee. Ilmanvaihto toimii tehokkaasti. Ilmanlaatu paranee ja epäpuhtaudet poistuvat nopeasti. Saavutetaan asumismikavuus, joka sopii allergikoille. Huoneilman kosteus ei pääse rakenteisiin. Palon syttyessä tuli leviää hitaammin, koska turhia ilmavuotoja ei ole. Eikö rakennukset ole vartavasten ihmistä varten. Katso netistä : "Veto mitä veto on".
Miksi ilmatiiveyttä ei ymmärretä ?
78
2352
Vastaukset
- ml213.
Pohditkohan asiaa vakavasti vai suu virneessä??
- Luulo ei ole tietoa
m Tietämättömyyttä ilmenee..... Rakennusten ilmantiiveysvaatimukset energiakulutuksen vähentämiseksi ovat hyvinkin yleisiä eri maissa mm Belgia, Saksa, Ruotsi, Sveitsi, Kanada ja suomessa vain uusien rakennusten kohdalla.
- ml213.
Luulo ei ole tietoa kirjoitti:
m Tietämättömyyttä ilmenee..... Rakennusten ilmantiiveysvaatimukset energiakulutuksen vähentämiseksi ovat hyvinkin yleisiä eri maissa mm Belgia, Saksa, Ruotsi, Sveitsi, Kanada ja suomessa vain uusien rakennusten kohdalla.
"Huoneen lämpötilaa voidaan laskea useita asteita asumisviihtyvyyden siitä kärsimättä, koska vedontunne vähenee".
Ymmärrän erikoisen hyvin tiiviyden merkityksen, mutta silmiini pisti tuo kopioimani kohta viestissäsi. Ei tänä päivänä rakenneta niin hataraa taloa, että vuodot ilmeneisi jo vedontunteena.
Jos pohditaan rakenteen eristystä ja yleensä kosteuden siirtymistä rakenteeseen, niin pienetkion vuodot,- joita ihminen ei tunne kehollaan, niin on jo ongelma eli tiivistalo/rakenne tulee olla tavoite rakentamisessa ja sisäilman laatu tulee hoitaa ilmastoinnin avulla.
- gwwegweweg
Pullotalossa asuja todistelee taas jotain itselleen
- tietää.
Miten niin ei ole vaatimuksia? Uusille rakennuksille on tehtävä ilmatiiveysmittaus.
- tiiviin talon veto
Veto eli vedon tunne tulee usein siitä että lämmin ilma jäähtyy ikkunan pinnassa ja valahtaa lattialle. Silloin tiiviissä talossa vetää. Tiivistä nyt siitä.
- Onko tiiviystietoa ?
Mitä tiiveys on ? Tiiviys = ilmanpitävyys.
Tiiviissä rakennuksessa ilmavaihtoa voidaan kontrolloida halutulla tavalla.
Rakenneliitosten tiiveys ei poissulje rakennuksen " hengittävyyttä".
Rakennusmääräyksissä ei ole nykyiselle (olemassaolevalle) rakennuskannalle ilmanpitävyysmääräystä.
Rakennelliitoksistaan lämpöä vuotava (nykyinen) kiinteistökantamme käyttää lämmitysenergiaa melkein saman verran kuin liikenne.
EU:n energiasäästödirektiivi ja maamme ilmastopoliittiset tavoitteet eivät toteudu vain matalaenergiataloja rakentamalla. Lämmitysenergiaa säästäviä matalaenergiataloja rakennetaan vuosittain alle 2 % nykyiseen rakennuskantaan verrattuna. Kestää lähes 150 vuotta ennenkuin kaikki kiinteistömme ovat matalaenergiataloja. Tällä vauhdilla ilmastopoliittiset tavoitteet saa heittää roskikseen jos ei pikaisesti puututa olemassaolevan kiinteistökannan lämmitysenergiakulutuksen hillitsemiseksi.
RMK vaatii 0,5-kertaisen asuintilavuuden suuruista ilmanvaihtoa ja kaukaisemmassa menneisyydessä lähes puolet katsottiin tulevan ikkunanrakojen vuodoista ... MUTTA tuohan on tosiaan hassua ... vuoto eli "savupiippufekti" on suoraan verrannollinen sisä/ulko -lämpötilaeroon ja ilmahormin korkeuteen
jos lämmityskauden keskimääräisellä ulkolämpötilalla (muutama aste pakkasella) talo vuotaa 0,2 asuintilavuutta, on mitoituspakkasella vuotojen aiheuttama ilman vaihtuvuus lähellä tuota 0,5:ttä
MUTTA sitten lämpimämmällä ilmalla nolla-pilkku-nolla-jotakin :-(
SIIS kyllä kiitos ! Talot tiiviiksi ja hallittu oikea ja vakio ilman vaihtuvuus. Jolloin sisäilman laatu on kunnossa lämpimilläkin säillä- dfbfnbdfbdfbfd
Tilkitsijämestari on näköjään taas avannut uuden ketjun pakkoneuroosistaan.
- Harvoin käyvänä
Tällä palstalla odottaisin mielekästä tietoa sekä asiallista mielipidevaihtoa. Edellämainitut asiat eivät todeudu ilman alkeellisiakaan perusteluja olevalla möläyksellä.
- Paskanjauhantaaa
Turrha on toivosi ? nää palstat on täynnä näitä sekopäitä kirjoittelevat aikansa kuluksi.
- Aina on...
Aina on joku joka vakavissaan haluaa myös tietoa ja mielipiteitä. Kiitos että aina joku joka vaivautuu antamaan käytännön tietoa.
- Kerroksissa tuulee
Rakennetiiveyden merkitys lämmitysenergiakulutukseen selkeytyi. Eli käyttämätön energia taitaa olla halvinta energiaa.
- talonsa tiivistänyt
Jos tosissaan luulet että rakennetiiveys on tärkein asia energiankulutuksen vähentämisessä olet hakoteillä kuten alloittajakin. Rakennetiiveys on eräs pienehkö asia talon energiataloudessa. Monet muut asiat ovat suurempia. Toki, jos kaikki muut asiat ovat hyvällä mallilla mutta rakennetiiveys on yksinään pielessä niin toki se on päällimmäisenä. Se vaan ettet helpolla korjaa rakennusvaiheessa huonosti tehtyä höyrysulkua, siihen yleensä tarvitaan aika isot purkutyöt ensin. Ikkunakarmien tiivistys sun muut vastaavat pistemäiset korjaukset voidaan tehdä helposti mutta ne ovat ehkä lähinnä poikkeuksia eivätkä pääsääntö.
- MuurarinPoika
Täystiilitalo taitaa olla nykyisin hyvä ratkaisu. 3 kpl reikätiiliä muuraamalla. Seinä noin 450 mm paksu. U-arvo noin 0.40.
Tässä on se hyvä puoli että noilta epävarmoilta muovikelmuilta vältytään. Tiivistä tulee automaattisesti.
Maalämmöllä ei näy edes sähkönkulutuksessa eroa muoviverhottuun taloon.
Helppoa ja yksinkertaista.- Liitos on rako
Lämpöä ulos ja kylmää ulkoilmaa sisätilaan vuotavat rakenneliitokset ovat yleisempiä kuin luullaan.
TTY tutkimus 141. "Kerrostaloissa suurimmat vuotokohdat olivat ikkunat ja ovet ja niiden liitoskohdat 72 %". Pientaloissa samat ilmavuodot 31 %.
Kuinka korkeat luvut tulisi muiden rakenneliitosten kohdista.
Rakenneliitosten tiivistäminen on jotain aivan muuta kuin lisätä lämpöeristeitä tai muovikelmuja. - hesssu hopo
Liitos on rako kirjoitti:
Lämpöä ulos ja kylmää ulkoilmaa sisätilaan vuotavat rakenneliitokset ovat yleisempiä kuin luullaan.
TTY tutkimus 141. "Kerrostaloissa suurimmat vuotokohdat olivat ikkunat ja ovet ja niiden liitoskohdat 72 %". Pientaloissa samat ilmavuodot 31 %.
Kuinka korkeat luvut tulisi muiden rakenneliitosten kohdista.
Rakenneliitosten tiivistäminen on jotain aivan muuta kuin lisätä lämpöeristeitä tai muovikelmuja.Täysin käsittämätön viesti. Mitä nuo prosenttiluvut tarkoittavat? Prosenttia kokonaislämmönkulutuksesta vaiko ilmanvaihdosta vaiko talon rakennuskustannuksista?
- ei mitään, käytännös
Liekö kyse siitä, kuinka suuri osa vuotoilmanvaihdosta tapahtuu ao. rakenneliitosten läpi.
Mutta aikalailla nollilla tuon informaatioarvo silti on. Keskelle betonielementtiä on vaikeaa vuotoa järjestää, joten on luonnollista, että kerrostaloissa vuodot keskittyvät hyvin voimakkaasti ikkunoihin ja oviin.
Pientaloissa potentiaalisia vuotopaikkoja on paljon muitakin, jolloin ikkunat ja ovet eivät dominoi samalla lailla. Mutta se ei silti tarkoita, että ne olisivat pientaloissa tiivimpiä.
Muutama vuosi sitten Oulussa kartoitettiin asiaa ja tulos oli, että
- uusien hirsitalojen ilmavuotoluku noin 6
- puurak. pientalojen ilmanvuotoluku noin 4
- kivirakenteisten –"– noin 2
Toki tuossakaan ei sitten eritelty rakenteita kovin tarkkaan eli useimmissa "kivitaloissakin" lienee ollut puurakenteinen yläpohja. Se on kanssa tiedossa, että vaihteluhaarukka on iso ja hyvin tehdyn puurak. pientalonkin ilmavuotoluku voi olla alle 1. - 72 % ilmavuotoja
Tampereen tutkimus: Tulos tarkoitti että mitatuissa kiinteistössä ikkunoista ja ovista 72 % oli epätiiviitä eli vain 28 % oli ilmatiiviitä.
- Kiitos vihjeestä
Lukasin TTY tutkimuksen. Suurilta osilta tämänkin palstan keskustelijoilla ei ole harmainta aavistusta mitä rakenneliitosten ilmatiiveys tarkoittaa tai merkitsee.
- Jygä maksaa!
EI KUKAAN ole oikeasti kiinnostunut ilmavuodoista ennen kuin se saadaan myyntituotteeksi ja teollisuus alkaa lobbaamaan poliitikkoja että muuttavat ne lakeihin pakollisiksi.
Eristeitä kasvatetaan kun eristefirmat saa rahaa. Paskalaki tuli että saadaan tahkottua kymppitonneja jollakin muovipöntöillä.
Nyt kun Kokoomus jatkaa niin kyyti on palkansaajalle kylmää. Mutta sitä saa mitä äänestää.- Aivan perusteita
Ei kyllä tainnut olla Kokomus, joka tuota ajoi, vaan pöndeläisten ystävä Keskusta. Tuolla tarkemmin ministeri Lehtomäki. Lehtomäki ei siis ole Kokoomuslainen.
Helpompaahan olisi kun energian hintaan yksinkertaisesti nostettaisiin. Saisi sitten jokainen eristellä, tai tiivistellä aivan kuinka paljon lystää, tai olla eristämättä.
Ongelmanahan näissä on se, kun kaiken pitäisi olla ilmaista ja tulla yhteiskunnan varoista, joka on ilmaista eikä maksa kenellekkään mitään.
Toissakesänä kun olin Päijänteellä ja lahti oli aivan sinilevän peitossa, niin pöndeähän siinä syyttämään Pietarin päästöjä sinilevästä. Saa Pietari aika paljon tuota paskaa suoltaa, että se valuuu ylävirtaan Suomenlahdelta Päijänteelle asti. - Yksilö hyötyy
Aivan perusteita kirjoitti:
Ei kyllä tainnut olla Kokomus, joka tuota ajoi, vaan pöndeläisten ystävä Keskusta. Tuolla tarkemmin ministeri Lehtomäki. Lehtomäki ei siis ole Kokoomuslainen.
Helpompaahan olisi kun energian hintaan yksinkertaisesti nostettaisiin. Saisi sitten jokainen eristellä, tai tiivistellä aivan kuinka paljon lystää, tai olla eristämättä.
Ongelmanahan näissä on se, kun kaiken pitäisi olla ilmaista ja tulla yhteiskunnan varoista, joka on ilmaista eikä maksa kenellekkään mitään.
Toissakesänä kun olin Päijänteellä ja lahti oli aivan sinilevän peitossa, niin pöndeähän siinä syyttämään Pietarin päästöjä sinilevästä. Saa Pietari aika paljon tuota paskaa suoltaa, että se valuuu ylävirtaan Suomenlahdelta Päijänteelle asti.Onko näin että energian tehokkaampi käyttö tai säästäminen ei kiinnosta tuotevalmistajia eikä poliitikkoja.
Verovaroja ohjataan tuottevalmistajien kukkaroihin energiasäästönimikkeellä.
Jos hiilijalanjälkeen laskettaisiin tuotteen valmistukseen-, asennukseen-, ja käyttöön käytetty energia niin tuleva energiasäästö taitaisi olla olematon.
Rakenneliitosten tiivistystyöt on halpa ja tehokas toimenpide joka ei tuota miljoonavoittoja tuote- ja laitevalmistajille.
Lämmitysenergian tehokkaampi käyttö eli pienempi kulutus tuottaisi hyötyä ainoastaan yksittäiselle kansalaiselle. - siinä sinituottaja..
Aivan perusteita kirjoitti:
Ei kyllä tainnut olla Kokomus, joka tuota ajoi, vaan pöndeläisten ystävä Keskusta. Tuolla tarkemmin ministeri Lehtomäki. Lehtomäki ei siis ole Kokoomuslainen.
Helpompaahan olisi kun energian hintaan yksinkertaisesti nostettaisiin. Saisi sitten jokainen eristellä, tai tiivistellä aivan kuinka paljon lystää, tai olla eristämättä.
Ongelmanahan näissä on se, kun kaiken pitäisi olla ilmaista ja tulla yhteiskunnan varoista, joka on ilmaista eikä maksa kenellekkään mitään.
Toissakesänä kun olin Päijänteellä ja lahti oli aivan sinilevän peitossa, niin pöndeähän siinä syyttämään Pietarin päästöjä sinilevästä. Saa Pietari aika paljon tuota paskaa suoltaa, että se valuuu ylävirtaan Suomenlahdelta Päijänteelle asti.Syöt pöndeläisten tuottamaa leipää ja paskannat Päijänteeseen! Hesalaisethan siitä hyötyvät juomavedessään! :DDDD
- Yritysesite on ?
Lakisäädöksiin perustuvaa energiasäästötoimenpiteitä ja ohjeita löytyy mm Ympäristöministeriö/ korjaustieto.fi
- Ajatusta on
yksilö hyötyy. Mielenkiintoinen näkemys energiasäästöön ja siihen liittyvään keskusteluun.
- Jotain muuta
Energiasäästönimike on usein vain tuotteelle tyhjä myyntivaltti.
Useimmiten uuden tuotteen elinkaari on niin lyhyt että tuskin se tuottaa hankintahintaansa takaisin energiasäästönä.
Energian säästö eli tehokas käyttö on jotain aivan muuta kuin laitehankintoja.- Tuplaantuu
Lämmitysenergiasäästö eli sen tehokkaampi käyttö saa kohta ymmärrystä ja asia alkaa kiinnostamaan.
Energiahinta nousee ja on ilmoitettu että hinta voi tuplaantua lähivuosina.
- sääästöäjokasentti
Markkinamiehet kato myyvät just ylikalliita mlp-systeemeitä tohon vedoten! Eli mitä vuotavampi (lue pskempi) mökki sitä enemmän säästätte :). Ja uskovia on paljon...
- Kylmä veto
Jos mökki vuotaa kuin seula ja sinne hankitaan halvempi lämmöntuottotapa niin ei se kulutus siitä vähene. Jos mökin rakenneliitokset tiivistetään niin sen vähemmin lämpöä menee ulos ja kylmää ilmaa tulee sisään.
Tiiviissä talossa lämmön tuottamiseen tarvitaan vähemmän energiaa eli lämpölasku pienenee.
Kesällä rakennetiiviin talon viilennys vie vähemmän energiaa.
Huono rakennetiiveys aiheuttaa kosteusongelmia sekä vaurioita, mutta se on taas toinen asia.
Kun tätä käytännön asiaa ei opeteta edes teknillisessä korkeakoulussa niin sitä tietoa ei saa eikä ole myöskään alemmilla opetustasoilla.- jokkssaa
Jos mökin rakenneliitokset tiivistetään niin sen vähemmin lämpöä menee ulos ja kylmää ilmaa tulee sisään.
Höpö höpö
"Jotta kodin sisäilma pysyisi raikkaana, sen tulisi vaihtua ulkoilmaan kerran kahdessa tunnissa."
Jos tämä ehto halutaan täyttää on aivan sama vuotaako jonkun ikkunanpokan välistä vähän korvausilmaa. Jos ei ole koneellista ilmanvaihtoa tiivistäminen ei tuo mitään säästöä, jos tuo ilmanvaihdon vaatimus siis halutaan täyttää. Jos kaikki tukitaan niin tottakai säästöä syntyy.
- talon tiivistänyt
Tiivistin taloni vuosia sitten. Nyt porailen makuuhuoneisiin seinän läpi tuloilmaventtiilin putkia kun olen tuskastunut ummehtuneeseen hajuun. Koneellista ilmastointia ei tällaiseen taloon saa järkevällä hinnalla.
- gffghgf
Näinhän se on , mitäs enemmän tiivistät niin sitä enemmän avaat ilmanvaihtoa ja säästö on /- 0 tai oikeastaan tuosta pullotalotiivistämisestä on sitten enemmänkin haittaa ja lisäkuluja. Ja tosiaan koneellista ilmanvaihtoa ei järkihintaan saa.
- Onko tietoa?
gffghgf kirjoitti:
Näinhän se on , mitäs enemmän tiivistät niin sitä enemmän avaat ilmanvaihtoa ja säästö on /- 0 tai oikeastaan tuosta pullotalotiivistämisestä on sitten enemmänkin haittaa ja lisäkuluja. Ja tosiaan koneellista ilmanvaihtoa ei järkihintaan saa.
Eli palataan aloitusviestiin. Rakenteiden tiiveys estää kosteusvahinkojen syntyä kun lämmin ja kostea huoneilma ei pääse rakenteisiin eikä ikkunoiden välitilaan tai lämpöeristeisiin.
Hallittu ilmanvaihto ei välttämättä tarkoita koneellista ilmanvaihtoa.
Ok talossa painovoimainen ilmanvaihto on useinmiten riittävä.
Hallittu ilmanvaihto mahdollistaa omatoimiset säätämiset ulkoilman ja mielialojen mukaan.
Tiivistys, tiiveys, ilmanvaihtoasiat ovat kaikki erillisä asioita joita on kuitenkin käsiteltävä samanaikaisesti, muuten aiheutetaan vain vahinkoa. - talonsa tiivistänyt
Onko tietoa? kirjoitti:
Eli palataan aloitusviestiin. Rakenteiden tiiveys estää kosteusvahinkojen syntyä kun lämmin ja kostea huoneilma ei pääse rakenteisiin eikä ikkunoiden välitilaan tai lämpöeristeisiin.
Hallittu ilmanvaihto ei välttämättä tarkoita koneellista ilmanvaihtoa.
Ok talossa painovoimainen ilmanvaihto on useinmiten riittävä.
Hallittu ilmanvaihto mahdollistaa omatoimiset säätämiset ulkoilman ja mielialojen mukaan.
Tiivistys, tiiveys, ilmanvaihtoasiat ovat kaikki erillisä asioita joita on kuitenkin käsiteltävä samanaikaisesti, muuten aiheutetaan vain vahinkoa.Oikein hyvä. Ja täysin poikkeava aloitusviestistä.
Sanoma suomennettuna: älä missään tapauksessa tiivistä yhtään mitään ellet ole varma että ilman vaihtuminen tiivistämisen jälkeen on riittävä. Vanha kansa tiesi mitä teki kun rintamamiestaloja rakennettiin. Olihan niissäkin jotain puutteita muttei ollenkaan samassa määrin kuin 70-luvun taloissa.
Et kuitenkaan voi tiivistää niitä rakennevirheitä joita huolimaton rakentaminen on saanut aikaan, kuten reikiä höyrysulussa tai huonosti asennettuja lämpöeristeitä. Niitä pitäisi korjata vaan ei jäkeenpäin pystytä ilman mittavia purkutöitä. - horosta hourailua
gffghgf kirjoitti:
Näinhän se on , mitäs enemmän tiivistät niin sitä enemmän avaat ilmanvaihtoa ja säästö on /- 0 tai oikeastaan tuosta pullotalotiivistämisestä on sitten enemmänkin haittaa ja lisäkuluja. Ja tosiaan koneellista ilmanvaihtoa ei järkihintaan saa.
> Näinhän se on , mitäs enemmän tiivistät niin sitä enemmän avaat ilmanvaihtoa ja säästö on /- 0 tai oikeastaan tuosta pullotalotiivistämisestä on sitten enemmänkin haittaa ja lisäkuluja. Ja tosiaan koneellista ilmanvaihtoa ei järkihintaan saa.
Ei sinulla järki päätä pakota.
Jos talosta tehdään tarkoituksella niin horo, että ilma vaihtuu välttävästi, esim. kertoimella 0,4 vaihtoa tunnissa, tyynellä nollakelillä, niin
- lämpimällä ja tyynellä säällä pitää silti turvautua ikkunatuuletukseen
- kovalla tuulella ilmanvaihto onkin sitten nelinkertainen eli tarpeettoman suuri -> energiaa kuluu vetohaittaa
- kovalla pakkasella sisä- ja ulkoilman lämpötilaero on yli tuplat "mitoitustilanteeseen" verrattuna, joten ilmanvaihto on nyt tuplat
- pakkanen kova tuuli = viisinkertainen ilmanvaihto = helvetinmoinen veto, mikä usein kompensoidaan nostamalla sisälämpötilaa, jopa 25°C saakka, joten energiaa kuluu potenssiin kaksi
Horotalossa kuluu paljon energiaa noiden hallitsemattomien "tehostuspiikkien" vuoksi.
Lisäksi HUONOSTI tehtyjen rakenteiden ilmavuodot eivät ole tasaisesti jakautuneita, vaan tuppaavat aina keskittymään jonnekin. Se on sitten ihan tuuripeliä, minne. Harvemmin vaan sattuu niin onnellisesti, että vuodot osuvat juuri niihin asuinhuoneisiin, joissa tarvitaan raitista ilmaa. Yleensä enemmänkin niin, että vuotoja jo jossain teknisissä tai varastotiloissa -> ilma liikkuu väärään suuntaan (likaisista tiloista puhtaisiin) ja/tai makuuhuoneissa ilma ei vaihdu lainkaan. Plus se ilma saattaa tulla jostain ryömintätilasta (jossa on AINA mikrobikasvua) tms. paikasta, josta sen missään nimessä ei pitäisi tulla. Ja onhan meillä tämä kotimainen radonongelmakin...
Vuotavien rakenteiden kanssa käy väistämättä myös niin, että tuulen&savupiippuvaikutuksen ansiosta virtaussuunta vaihtelee ts. välillä ilmaa virtaa rakenteiden läpi ulos, jolloin kondenssi & homeongelmat ovat mahdollisia. Vuotavassa yläpohjassa tämä on itseasiassa lähes jatkuva tilanne.
Ja mitä asialle on tehtävissä? EI YHTÄÄN MITÄÄN. Horotalossa ei ilmanvaihdon määrää eikä virtaussuuntia pysty säätämään.
Sen sijaan tiiviissä talossa painovoimainenkin voi toimia. Kun rakenteet ovat tiiviit ja korvausilma otetaan sisään säädettävien venttiilien kautta on mahdollista
- tuoda raitis ilma juuri sinne, missä sitä tarvitaan (paitsi ettei onnistu 2 krs talojen yläkertaan, jos kerrosten välillä avoin yhteys)
- ilmavirtaa voidaan säätää venttiilien avulla, estäen tarpeettoman tehokas ilmanvaihto kylmällä säällä
- Rakenneliitos
Vanhan kansan käsitteet taas täysin hukassa . Lämpöeristykset tai muut rakennushuolimattomuudet on jotain aivan muuta kuin rakenneliitosten tiiveys.
Rakenneliitosten sisäpuolinen tiivistys estää kylmän ilman pääsyn sisätiloihin (kahden eri pinnan välissä, ikkuna, lattian ja seinän liitos jne). Helteellä sama liitostiiveys estää kuuman ulkoilman sisällepääsyn.- Talonsa tiivistänyt
Niinpä. Rakennusvaiheessa tehdyt huonot rakenneliitokset eivät siis ole rakennushuolimattomuutta vaan hyvää ja huolellista rakennustapaa. Sitähän yrität sanoa.
LOL.
- tutustumisen arvoa
kuinka harva rakentaja/rakennuttaja osaa/ymmärtää mitään noiden rakenneliitosten tiiveyden päälle? Noilla todella tyhmillä virheillä pilataan koko talo...
- Rakenneliitos
Rakennetiiveyden merkitys kyllä ymmärretään. Rakennetiiveyden merkitys lämmitysenergiakulutukseen aloitettiin tutkimaan energiakriisin aikoihin -70-80 luvulla.
Matalaenergiatalojen energiatehokkuus perustuu myös rakennetiiveyteen.
Alotusviestissä näkyi olevan myös jotain tutkimustietoa.
Asiatoetoa on useammalla taholla mutta enegiasäästö ei innosta energiatuottajia. Rakenneliitos kirjoitti:
Rakennetiiveyden merkitys kyllä ymmärretään. Rakennetiiveyden merkitys lämmitysenergiakulutukseen aloitettiin tutkimaan energiakriisin aikoihin -70-80 luvulla.
Matalaenergiatalojen energiatehokkuus perustuu myös rakennetiiveyteen.
Alotusviestissä näkyi olevan myös jotain tutkimustietoa.
Asiatoetoa on useammalla taholla mutta enegiasäästö ei innosta energiatuottajia.Meillä on vuonna 1999 valmistunut rakennusmestarin tekemä puutalo 170 m2(koneellinen ilmanvaihto) Oulussa. Ostettiin talo vuonna 2006. Ilmavuotoja ensimmäisenä talvena huomattiin ja myyjä ei ottanut mitään kantaa niihin(toinen omistaja). Ei kuulemma ollut vetänyt heidän aikanaan. Mutta aika räikeitäkin eristeiden puuttumisia tilkevälistä löyti. Olen tiivistänyt kaikki ikkunoiden ja ovien väliset tilkevälit koska niissä oli monissa kohdin ilmavuotoja. Talon rakentaja oli viisauksissaan laittanut ikkuna ja ovi listat kiinni "siististi" akryylillä ja ehkä toivonut että ei vedä?.Rakentajan työn jälki päällepäin on ihan ok. Onneksi muutoin seinissä ja sisäkatoissa ole ilmavuotoja. Mutta suuri urakka se on ollut n. 20 ikkunaa ja neljä ovea käydä läpi. Lattian ja seinän väliset raot on vielä pääosin tarkistamatta. Onko muuten urtsi tai elastinen massa(sika) paras vaihtoehto niiden tiivistämiseen? Laiton alakerran lattian ja seinän väliseen rakoon uretaania. En tiedä oliko paras vaihtoehto kun lattiana on uiva parketti olohuoneen osalta. Muutoin alakerrassa on laattalattia, yhdessä makuhuoneessa laminaatti.
- Tiiveys=+
Alle 10 mm leveä ja yli 10 mm syvä liitosrako: jos mahdollista asenna pohjalle saumanauha ja päälle elastinen saumamassa (ei silikoni). Paina massa tiukasti kiinni ja pintamuotoile samalla vaikka saumatikulla tai jäätelötikulla. Massasta saat luotettavat suositukset : Sika tai Teromcon maahantuojilta.
Saumamassaa ikkunan ja oven sisäpuolen vuorauslistojen reunat, ikkuna-ovikarmin liitokset, lasin ja pokan liitoskohta. Estät maalipintojen kosteusvahingot. Katso myös netistä: ikkunan tiivistysohjeet - Tiivistä on
"Uudenlaisten luomutalojen ilmastointi toimii ilman koneita" HS 17.6. Suomen kulttuurirahasto halusi testata , voidaanko taloja tehdä myös vuosisataiseen rakennusperintöön ja kokemukseen pohjautuen.
Pientalorakentamisessa tuntuu järki pikkuhiljaa palautuvan ilmanvaihdon osalta.
Rakenteiden tiiveyteen näidenkin talojen ilmanvaihto ja energiasäästö perustuu.
Tiiveys- ja energiasäästöohjeita löytyy mm: Ympäristöministerio/ Korjaus.fi, www.Motiva, www.ikkuna-asiantuntija- moderni homeloukko
> kulttuurirahasto halusi testata , voidaanko taloja tehdä myös vuosisataiseen rakennusperintöön ja kokemukseen pohjautuen.
Mitä testaamista tuossa on? Rintsikoissa on jo sinällään paljon ongelmia (enemmän kuin vanhemmissa rakennustyypeissä) ja tämä kyhäelmä vielä yhdistää rintsikkaan monta 70-luvun riskirakennetta, kuten
- olemattomat räystäät, joten seinien saderasitus on suuri (= ei ole ao. arkkinikkarit vielä saaneet kylliksi rakentaa tasakattoja, joissa sama ongelma?)
- liian matala sokkeli, roiskevesi kastelee seinät
- painovoimainen "ilmanvaihto", no energiaa säästyy, kun talvella tungetaan venttiilit täyteen sukkia ... ja kesällä täytyy pitää ikkunat selällään, jotta pääsee liikennemelu & saasteet ja hyttyset sisään
- ei höyrysulkua (varmaankin) nykypäivän eristysvaatimukset täyttävät eristepaksuudet = rakenteiden kyky kuivua vähän eri luokkaa kuin 100 mm paksuisessa seinässä... no ehkä tämä "hengittävä rakenne" viittaa mikrobien soluhengitykseen & hyvinvointiin ;-D
- huono ilmatiiviys, koska 70-luvulle jämähtäneiden arkkinikkarien mielestä kannattaa hengittää raittiin ilman sijaan rakenteiden rakosissä muhinutta ilmaa
- talvella vetää, kun talosta tehdään tarkoituksella epätiivis
Saunan kehutaan olevan erillisessä rakennuksessa, mutta harvemmin se kerran viikossa lämmitettävä sauna ongelmia aiheuttaa. Päivittäisessä käytässä oleva pesuhuone pyykinkuivaus taitaa kuitenkin olla päärakennuksessa. Ja makuuhuoneet yläkerrassa = painovoimaisella "ilmanvaihdolla" on mahdotonta järjestää niihin raitista ilmaa, koska toisessa kerroksessa kaikki seiniin puhkottavat venttilit tuppaavat toimimaan poistoina...
Pommi mikä pommi. - tietää.
moderni homeloukko kirjoitti:
> kulttuurirahasto halusi testata , voidaanko taloja tehdä myös vuosisataiseen rakennusperintöön ja kokemukseen pohjautuen.
Mitä testaamista tuossa on? Rintsikoissa on jo sinällään paljon ongelmia (enemmän kuin vanhemmissa rakennustyypeissä) ja tämä kyhäelmä vielä yhdistää rintsikkaan monta 70-luvun riskirakennetta, kuten
- olemattomat räystäät, joten seinien saderasitus on suuri (= ei ole ao. arkkinikkarit vielä saaneet kylliksi rakentaa tasakattoja, joissa sama ongelma?)
- liian matala sokkeli, roiskevesi kastelee seinät
- painovoimainen "ilmanvaihto", no energiaa säästyy, kun talvella tungetaan venttiilit täyteen sukkia ... ja kesällä täytyy pitää ikkunat selällään, jotta pääsee liikennemelu & saasteet ja hyttyset sisään
- ei höyrysulkua (varmaankin) nykypäivän eristysvaatimukset täyttävät eristepaksuudet = rakenteiden kyky kuivua vähän eri luokkaa kuin 100 mm paksuisessa seinässä... no ehkä tämä "hengittävä rakenne" viittaa mikrobien soluhengitykseen & hyvinvointiin ;-D
- huono ilmatiiviys, koska 70-luvulle jämähtäneiden arkkinikkarien mielestä kannattaa hengittää raittiin ilman sijaan rakenteiden rakosissä muhinutta ilmaa
- talvella vetää, kun talosta tehdään tarkoituksella epätiivis
Saunan kehutaan olevan erillisessä rakennuksessa, mutta harvemmin se kerran viikossa lämmitettävä sauna ongelmia aiheuttaa. Päivittäisessä käytässä oleva pesuhuone pyykinkuivaus taitaa kuitenkin olla päärakennuksessa. Ja makuuhuoneet yläkerrassa = painovoimaisella "ilmanvaihdolla" on mahdotonta järjestää niihin raitista ilmaa, koska toisessa kerroksessa kaikki seiniin puhkottavat venttilit tuppaavat toimimaan poistoina...
Pommi mikä pommi."- ei höyrysulkua (varmaankin) nykypäivän eristysvaatimukset täyttävät eristepaksuudet = rakenteiden kyky kuivua vähän eri luokkaa kuin 100 mm paksuisessa seinässä... no ehkä tämä "hengittävä rakenne" viittaa mikrobien soluhengitykseen & hyvinvointiin ;-D"
Mikrobit alkavat tuottaa myrkkyjä kituessaan. Kyse on elintilasta. Vahvimman taistelukaasun tuottava mikrobi jää henkiin ja mutustaa kuolleet. Taistelukaasun tehosta saa kuvan, kun tietää miten mikrobimyrkkyjen olemassaoloa testataan. Sitä testataan sian siittiöillä. Mitä nopeammin häntä sulaa, sen tehokkaampi myrkky.
Eli kunnollisissa olosuhteissa mikrobeilla on riittävästi kosteutta, ruokaa ja elintilaa. Vertaa metsäolosuhteisiin. Ei siellä ole sairastuttavaa määrää taistelukaasua. Kompostoituva luomutalo on luonnollinen ratkaisu asiaan.
- Ekoviikki
Tässä on varmaan hyvä paikka tuoda esiin edellinen, perseelleen mennyt ekohömpötys: Ekoviikki. Sinnehän väsättiin näitä "luonnollisella" ilmanvaihdolla varustettuja taloja ja niiden piti kanssa olla normaalia vähemmän energiaa kuluttavia. Laitettii oigge tuuliroottorit tai tuulen suunnan mukaan kääntyvät poistoilmalaitteet katolle.
Jäi vaan ekohömpöttäjiltä tajuamatta, että talot sijaitsivat keskellä tuulista peltoa ja ilma vaihtui liiankin kanssa. Myös energiaa paloi reilusti suunniteltua enemmän ja noissa on kai ollut kaikenlaista muutakin ongelmaa (joiden selvittelyyn on palanut aikaa & rahaa), joista ei paljoa ole kehdattu kirjoitella lehtiin. - Kiva lukea
Tämäkin viestiketju kertoo kuinka vähän tietoa on rakennetiiveydestä ja sen merkityksestä. "Tiedot ja asiat" on hajalla kuin "Jokisen eväät".
- Hömppä-Iita
Kyllä se vaan on niin, että ennen osattiin rakentaa! Vanhat hirsitalot ovat vieläkin, pystyssä ja eivät ole homehtuneet, mikäli ne on pidetty kunnossa ja säästetty virheellisiltä remonteilta, kuten trossipohjan tukkimiselta.
Hirsitaloissa ilma vaihtui tulisijojen avulla, kesällä tuuletettiin ikkunoista. Peseytymistilat olivat ulkona ja vesi kannettiin sisään ja ulos.
Pahinta höpötystä on nämä energiamääräykset. Ennen vanhaan osattiin tehdä lämpimiä taloja, vaikka ne vuotivatkin enemmän ja olivat huonommin eristetyt kuin nykyiset. Eräs vanha tuttavani kertoi, että hän ei koskaan kokenut kotitalossaan kylmyyttä. Tuo kyseinen talo oli 1800-luvulla rakennettu, uunilämmitteinen hirsitorppa.
Ilmastonmuutosta ei ole olemassa. Ilmaston lämpeneminen johtuu auringon säteilyn lisääntymisestä. Ihminen on toki toimillaan saastuttanut ja pilannut maapalloa, mutta ilmaston lämpeneminen on aivan luonnollista. Energian säästäminen ei auta tilanteeseen yhtään mitään. Nämä uudet määräykset ovatkin askel "The new world orderiin" eli uuteen maailmanjärjestykseen, kontrolliyhteiskuntaan, jossa mikään ei ole itsenäistä.
Kyllä ennen oli kaikki paremmin ja taivaskin sinisempi, niin se vaan on! - Ei dementtiaa
Ennen vanhaan aikaan pirteissä istuttiin paksut vaatteet päällä ja naisilla paksut puuvillahameet. Vanhoja pirttejä lämmitettiin talviaikaan alvariinsa.
Kerrostaloissa kannettiin uunipuut jokaiseen asuntoon ja kivihiiltä haettiin satamista. Mihinkä nämä tosiasiat ovat muistista kadonneet, dementtia ?.
Nykyään käytetään ohkaisia keinokuituja.
2011 asumistavoissa on suuria eroja "kultaiseen" vanhaanaikaan.
Miksi vänkää tosia-asioita vastaan: tiivistys kannattaa aina. - Hömppä-Iita
Ennen ihmiset olivat terveempiä ja onnellisempia. Maailma on pahentunut entisestään ja siksi myös ihminen on tullut tyhmemmäksi.
Vaatetus on muuten luonnollisin keino pitää itsensä lämpimämä.- terveenä hautaan
> Ennen ihmiset olivat terveempiä ja onnellisempia.
...ja kuolivat nuorina. Siis kuolivat terveinä nelikymppisinä.
Huomaatko mitään ristiriitaa?
ketjussa tuntuu olevan tiiveyden vastustajia koska "ilma ei vaihdu" jos tiivistää talonsa ... Voi pitää paikkansa lämpimällä säällä, pakkasilla vaihtuu liikaakin eli energiaa kuluu.
Sisäänmuutosta lokakuusta alkukevääseen minunkin 50-luvun talossani sisäilma oli ok, mutta säiden lämmettyä on pitänyt liesituulettimella vaihtaa sisäilmaa. Tyhmä hätäratkaisu, joka jättää kylppärin kostean tuntuiseksi. Irroitin kylppärin lautasventtiilin ja paikalle asensin Bilteman pikkupuhaltimen 87-397 (16€, "99 kuutiota tunnissa").- Hömppä-Iita
Kylläpä seisoo Wanha-Rauma ja muut puutaloalueet vielä pystyssä. Tämä on osoitus entisaikojen rakennustaidosta. Tulisijat toimivat poistopuhaltimina näissä taloissa, sillä kesälläkin lämmitettiin puuhellaa, kun ruoka piti valmistaa jollain tavalla. Nykyään puulämmitys on vähentynyt, siksi ilmanvaihtokaan ei pelaa niin hyvin kuin ennen. Talvella se toimii hyvin, jos hormien venttiilit ovat auki, kesällä käytetään ikkunoita tuuletukseen, simppeliä, mutta tehokasta.
Terveenä hautaan kirjoittajalla vastakommentiksi, että oli niitä vanhoja ihmisiä ennen vanhaankin. Nykyään elämää pitkitetään keinotekoisesti, siksi yhä useammat joutuvat viettämään loppuelämänsä vihanneksina vanhainkodeissa. Tämäkö se sitten on sitä elämää?- veteraani.:.
Näinhän se on....
Eihän mitään homeongelmaa ollut vanhoissa, vuosisataisissa taloissa. Ne pilattiin asiantuntemattomalla tiivistämisillä, uunit korvattiin keskulämmityksellä jne. Sattuneet vesivahingot "pyyhittiin maton alle". Tuota perinteistä koettua viisautta ei hyödynnetty energian säästön nimissä. Nyt sitten laskua virheistä maksetaan.
Kukin taaplaa tyylillään. Minä jätin tämän rintamamiesmökin 10 cm muhaseinille, olohuoneeseen varaava takka ja maalämpö huolehtimaan aiemman omistajan öljyllä lämpiävistä pattereista. Ilma vaihtuu ja lämpökin turvattu halvalla. > kesällä käytetään ikkunoita tuuletukseen, simppeliä, mutta tehokasta.
kunnes tulevat nykyisen pullamössösukupolven teinipojat mopoineen päristelemään, silloin pitää ikkunat sulkea- gera
as77 kirjoitti:
> kesällä käytetään ikkunoita tuuletukseen, simppeliä, mutta tehokasta.
kunnes tulevat nykyisen pullamössösukupolven teinipojat mopoineen päristelemään, silloin pitää ikkunat sulkeaEi tarvitse, jos osaa vanhan kurinpalautustaidon. Ei tarvitse sulkea myöskään, jos sattuu asumaan korvessa.
- T ford
Veteraani. Kyllä vanhoissakin taloissa oli homeongelmia ne ovat vain pilalle lahonneina purettu. Vain pieni osa pientaloista remontoitiin energiakriisin aikaan väärin. Paha kello kauaksi kuuluu.
Suurinosa pien- sekä kerrostalojen remonteista onnistui.
Asumistottumusten muuttuminen -50 luvun jälkeen on suurin kosteusongelmien aiheuttaja: suihkut, kylpyhuoneet, saunat, pesukoneet jne.
Vain ilmanvaihdon ja rakennetiiveyden osuus jäi täysin huomiota vaille. - melatooni
Osin totta osin ei. Tiedän lukuisia pientaloja, joiden ongelmat on aiheutettu väärillä remonteilla. Rintamamiestaloissa oli ongelmapaikkoja, mutta rakenteen yksinkertaisia joten ongelmien korjaaminen ei ole vaikeaa, jos niitä ongelmia on.
Väärin tehdyt sisäsaunat, trossipohjien tukkiminen yms. ovat aiheuttaneet paljon ongelmia. Sen sijaan ne talot, jotka ovat säästyneet vääriltä remonteilta, ovat säilyneet terveinä näihin päiviin saakka. Jos vanhaan taloon rakennetaan sisäsauna yms. märkätiloja, ne tulisi sijoittaa vanhan osan ulkopuolelle eli tehdä laajennusosa. Lisäksi märkätilojen vesieristyksestä tulisi huolehtia hyvin ja laittaa tiloihin koneellinen poistoilmanvaihtoehtoja.
Homeista alettiin puhua yleisesti vasta 1990-luvulla. - Osaajia vähän
Eri aikakauden kiinteistöt vaativat erilaista osaamista sekä ammatitaitoa työsuorituksissa.
- keuhkotKipeät
Kaiken kaikkiaan suomen rakennusmääräyksiä vaikia ymmärtää.
Oma talo, mökki ja työpaikka, kaikki homeongelmaisia.
Ei tätä paskan määrää kenenkään keuhkot kestä. Onko taustalla Linkolalainen ajatus että tapetaan kaikki ennenkuin menevät eläkkeelle? Joutavat immeiset?
Kaikkein köyhimmissäkin maissa osataan rakentaa. Miksi ei ole sallittua Suomessa?- harhaluulot suuret
> Kaikkein köyhimmissäkin maissa osataan rakentaa. Miksi ei ole sallittua Suomessa?
Älä puhu paskaa. Muutama päivä sitten tuli tositelkkuohjelma uusiseelantilaisen asuintalon fiksauksesta. Käsittääkseni talo oli aika tyypillinen viritys, tuollapäin kun on todella pahoja sisäilmaongelmia.
- katto vuosi
- seinät: kakkosneloskoolaus, ulkoverhoilu lautaa, sisäpuoli kipsilevyä, joka muutamassa paikassa kukki hometta, ei lämmöneristystä
- lattialla jenkkityyliin paksu kokolattimatto, sen alla laudoitus, jonka raoista päivä paistoi
- ei lämmitystä, ei ilmanvaihtoa, ikkunat 1x
- suihku & WC ihan vaan luomuna takapihalla (ei siis edes kattoa päällä)
Mörskässä huonelämpö paikoitellen 13 °C ja seiniä purettaessa paljastui, että kipsilevyjen ulkopinta oli kauttaaltaan homeessa.
Että semmoista rakentamisen osaamista köyhässä maassa. Vastaavaa on muuallakin. Yleinen ongelma on myös alkeelliset lämmityslaitteet, "sisäänlämpiäviä" kaasulämmittimiä, sähkötakkoja, jopa hiilipannuja, joiden ansiosta kuolee runsaasti ihmisiä häkämyrkytykseen.
Yllättävän alkeellista on meno myös joissain teollisuusmaissa. Sveitsissä ei vielä pari vuotta sitten tarvinnut olla edes avattavia ikkunoita, minkäänlaisesta ilmanvaihdosta nyt puhumattakaan, kouluissa. Onkin yleinen vitsi, että sikaloissa ja vankiloissa on parempi ilmanvaihto kuin kouluissa ja päiväkodeissa. Kas kun useimmissa maissa on jonkinlaiset normit sikaloiden ilmanvaihdolle ja usein vankiloillekin, mutta asuinrakennuksille, kouluille yms. ei.
- uiopoi
oi mitä GURUJA kaikki tähän viestiin vastanneet :D *syvä kummarrus*
- Halpa on ...
Asumme erikoisessammassa ilmanalassa kuin savimaja tai peltimörskissä pärjäävät.
Meillä on neljä eri vuodenaikaa jotka asettavat rakentamiselle ja materiaaleille erikoiset laatuvaatimukset.
Rakennusmääräykset kiristyvät jatkuvasti mutta suunnittelijoiden ja tekijöiden koulus ja osaaminen laahaa jäljessä.
Kiinteistöjen korjaus ja huoltotoimille ei ole määräyksiä vaan lähinnä käytetään sanontaa "soveltuvin osin"
Kiinteistöjen korjaajilla sekä huoltajilla ei ole useinkaan edes alkeellistakaan tietoa tai osaamista.
Urakoinneissa vaikuttaa vain halvin tarjous eikä laatu.- vanhat konstit
> Meillä on neljä eri vuodenaikaa jotka asettavat rakentamiselle ja materiaaleille erikoiset laatuvaatimukset.
Mutta meidän viileä ilmastomme on silti aika armollinen. Pahin lienee sellainen, jossa on talvella kylmää ja kesällä niin lämmintä ja kosteaa, että koneellinen jäähdytys on melkein joka paikassa. Laitetaanko hörysulku seinien sisä- vai ulkopintaan vai sekä että?
Suomessakin tulee ongelmat lisääntymään, jos/kun talvet lauhtuvat tai kesät muuttuvat sateisemmiksi. Jo Virossa tuppaa kerrostaloja vaivaamaan elementtien ulkopinnoilla viihtyvä levä/sammalkasvusto.
> Rakennusmääräykset kiristyvät jatkuvasti mutta suunnittelijoiden ja tekijöiden koulus ja osaaminen laahaa jäljessä.
Voisiko näiden välillä olla sellainenkin yhteys, että määräyksiä laitetaan nyt uusiksi joka toinen vuosi? Ilman perusteellisia tutkimuksia. BTW, kiristäminen on oikein kuvaava ilmaus. Sen sijaan, että panostettaisiin oikeasti energiankulutukseen, valaistus, jäähdytys yms mukaanluettuina, meillä vaan kiristetään U-arvoruuvia. Näin on aina ennenkin tehty. Ja onhan meillä kaukolämpökin ... = sama levy on pyörinyt 50 vuotta ja muut maat painelee oikealta ja vasemmalta ohi.
Ja onhan sitä ennenkin suositeltu täysin susiksi osoittautuneita ratkaisuja, kuten valesokkelit. Nykyrakenteet ovat toki paremmin mietittyjä, mutta käytännössä voi silti yllätyksiä tulla vaikkapa työvirheiden vuoksi.
Moni vanha rakenne toimii "vaikkei pitäisi", kun talo on epätiivis ja alipaineinen (koneellinen poisto), jolloin seinän ja lattian liittymästä puskeva ilmavirta pitää sitä hemmetin valesokkeliakin kuivana. Vastaavaa on myös seinässä, ilmatiiviys on mitä on ja höyrysulku puuttuu/on reikäinen, mutta 100 mm lämmöneristeen läpi karkaava lämpövirta on niin iso, että se riittää pitämään paikat kuivina.
Mutta kun em. tapauksissa pistetäänkin ilmavuoto tukkoon tai kasvatetaan lämmöneristeen paksuus tuplaksi....
- kkkkpoooo
Kuten tämäkin vistiketju osoittaa niin tietoa on todella vähän, mutta luuloja sitäkin enemmän.
RAKENNELIITOSTEN ILMATIIVEYS JA HALLITTU ILMANVAIHTO ON YKSINKERTAISUUDESSAAN HYVIN SELKEÄ ASIA: - Apumies timp
Aika selkeitä käytännön ohjeita tiivistyksen ja massojen käytön osalta löysin ikkuna-asiantuntija sivuilta.
Oli siellä paljon muutakin tietoa. - TKLLMMÖQ
Rakenneliitosten tiiveysmerkitys sekä siihen yhdistettynä hallittu ilmanvaihto, taitaa olla yksinkertaisuudessaan harvinainen tietämys.
- vai niin
Katselin tuossa yksi päivä vanhaa taloa jossa rossipohjan tuuletusreijät oli suihkutettu täyteen uretaanivaahtoa niin, että oikein pursusi yli. Olettaisin, että kaikki muutkin reijät oli tiivistetty oikein huolella uretaanivaahdolla. Olisikohan asukas lukenut tämän ketjun ja tiedostanut ilmatiiveyden tärkeyden. Tämä kun nyt näyttää olevan joillekin "heränneille" elämää suurempi kysymys tämä hysteerinen tiivistäminen.
- laudel.lt
The cheapest French stoves INVICTA in Europe. Shipment by DHL http://laudel.lt
- olkpdtti
Taitavasti suoritetut rakennetiivistykset sekä hallittu ilmanvaihto on erittäin harvinainen asia. Tämäkin viestiketju kertoo kuinka vaikeasti käsitettävä asia on rakenneliitosten ilmatiiveys.
- Vuotaako ?
Tulevan talven kynnyksellä on myyntimiehet tulleet lomilta. Lämmityslaitevalmistajat sekä paksumpien villaeristeiden myyjät ja uusien ikkunoiden markkinamiehet alkavat keräämään kiinteistöissä lojuvia euroja.
Rakenteiden tiivistysasioista ei ole kukaan maininnut sanallakaan.
No odotellaan pakkasia ja katsotaan ensin kiinteistön rakennetiiveys lämpökamerakuvien avulla. - Seula vuotaa
Edulliset sekä tehokkaat lämmöntuottotavat ovat kokonaan oma asianansa energiasäästössä.
Lämmitysenergian tehokas käyttö vähentää lämmitysenergian tuottamisen tarvetta.
Vanhassa kiinteistökannassa tehokas käyttötavoite saavutetaan edullisemmin ja tehokkaammin rakenneliitoksia tiivistämällä.
Jos kiinteistössä kuyitenkin suoritetaan kalliimmat lisäeristystoimet tai ikkunoiden vaihdot niin niiden yhteyteen pitäisi aina kytkeä rakenneliitosten tiivistykset.
Jos lämpöeristeitä lisätään vaikka metri niin niista saatava hyöty on vähäinen jos rakenneliitokset vuotaa kuin seula.
Miksi olemassaolevien talojen rakenteiden ja ikkunoiden tiivistystoimet on niin vaikeata ymmärtää. - vaikeata on
Seula vuotaa, totta. Mutta ilmatiiveys ei missään tapauksessa ole pelkästään rakenneliitosten tiiveyttä. Tämä on se asia jota on vaikea monen ymmärtää. Huonosti rakennettu talo vuotaa kuin seula jos rakenteet vuotavat mutta rakenneliitokset ovat täysin tiiviitä.
- Säästäen..
NYKYISET KIINTEISTÖT KULUTTAVAT ENERGIAA YHTÄ PALJON KUIN LIIKENNE.
OLEMASSAOLEVA RAKENNUSKANTA ON VALJASTETTAVA TEKEMÄÄN ENEGIASÄÄSTÖÖN TÄHTÄÄVIÄ KORJAUSTOIMIA.
Uudet ikkunat eivät ole parhaita keinoja koska parannetun ilmanvaihdon myötä energiakulutus lisääntyy yli 10 %. - Villahout
Kun kiinteistöjen päättäjät eivät ymmärrä lämmitysenergiasäästöön pyrkiviä toimenpiteitä. Niin kiinteistö tupruttaa lämpöä liitrosrakenteistaan ja asukkaat kärsivät vedontunteesta. Lisäksi asukkaat maksavat tietämättömän aiheuttamat lämmityskustannukset.Katso netistä, veto mitä se on.
- Pässin pökkimä
Viestien sisällöt jo kertovat kuinka tietämättömiä kansalaiset ovat.
- Ei pulloa...
Tiiveysasioissa kannattaisi ottaa huomioon kiinteistö sekä sen rakenne ja ikä. Vanhat torpat tarvitsevat omaperäiset tiiveystyöt.
Omakotitalot sekä ritalot tarvitsevat myös talokohtaiset tiiveysratkaisut.
Kerrostaloissa kannattaisi huomioida puuelementtiparvekkeiden liitoksiin, läpivienteihin sekä ikkunoiden ja ovien tiiveyteen.
Uudet energiatehokkaat kiinteistöt perustuvat rakennetiiveyteen.
Parantamalla rakennetiiveyttä voidaan melkein kaikissa nykyisissä rakennuksissa vähentää lämmitysenergiankulutusta.
Tiiveysasioissa on aina otettava huomioon ilmanavaihto. - vaikeata on
Mitenköhän ikkunoiden ja ovien tiivistäminen auttaa siihen että höyrynsulku keskellä seiniä ja / tai kattoja on huonosti tehty ja talo vuotaa kuin seula?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1012029
Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle
Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti2421658Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht2561040Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt78935- 84924
- 7845
- 28781
Kalateltta fiasko
Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr10775Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa
Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.55744IS Viikonloppu 20.-21.7.2024
Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku38719