s0ss

s0ss profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Rauhallinen, asia-asioissa asiallinen, mutta silmäkulmasta löytyy kyllä pilkettäkin, vaimon väittämän mukaan tarpeen vaatiessa huonokuuloinen ja itsepäinen. Nuorempana harrastin aktiivisesti ja jopa tuloksellisesti eri urheilulajeja. Nykyisin muut urheilevat puolestani, ja osallistun telkkarin edessä sohvalla kerien tai venyen. Muut harrastukset:lukeminen, matkailu, tiskaaminen ja kokkaus. Vaimon lisäksi tärkeimmät ihmiset: lapset ja lapsenlapset. Suosikkibändit/artistit: Ruotukaveri Reijo Kallio Lempikirjat: kaikkiruokainen, luen paljon Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Uutiset urheilu Saksalaiset dekkarit Parhaat matkakohteet: Kiinanmuuri Ruoka & juoma: Lasange lihapullat, kun itse teen Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Kotihommat riittää Ase tai siviilipalvelus: Lääkintäkorpraali Santahamina Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset ry. Siviilisääty: Varattu Lapset: Olen ylpeä vanhempi

Liittynyt 19v sitten
17 aloitusta · 2542 kommenttia
Minusta Anna Mutanen laulaa kauniisti 1965 levytetyssä kappaleessa.
Laps olen köyhän kauniin Karjalan.
Minä syntyperäinen Nurmijärveläinen, mutta sodanjälkeen kuntaamme muutti paljon Karjalaisia, Nyt ei heitä paljon näy, nyt uusi sukupolvi enkä heitä juuri tunne.
Minulla oli monta hyvää kaveria Karjalaisissa. Koulua kävimme yhdessä.
Taas uusi päivä hyvällä alulla, näyttää se uusi päivä koittavan vaikka minulle on tehty monta leikkausta. Tähystettykkin on muutaman kerran. Nyt elän vain päivän kerrallaan, ja hyvin on mennyt. En ole ikinä lääkäriinmenoa pelännyt, enkä mitään leikkaustakaan, tai mitään muutakaan toimenpidettä.
Olen varma, jos ei näitä leikkauksia tai muitakin tutkimuksia olisi tehty, en nytkään näitä kirjaimia naputtelisi.
Ekaan leikkaukseen kun menin, lääkäri kysyi, onko sinulla mitään kysyttävää, sanoin ei ole, ja lisäsin, kyllä te tiedätte mitä pitää tehdä.
Aina olen luottanut lääkäreihin.
KIrkosta kun olen eronnut jo nuorena miehenä, en sieltäkään apua ole pyytänyt.
Minulla sellainen yläkerran Risto, hän on aina sanonut, kyllä sinä selviät. (sellainen oma arvio).

Näihin ikkunoihin yksi on vielä pesemäti, nimittäin makuuhuonneen ikkuna, parvekkeen ikkunan, ja olohuonneen ikkunan ovilasineen pesin ensin, sitten keittiön ja työhuonneen ikkunan.
Arvelin ei kukaan vieras tule katsomaan makuuhuonneen ikkunaa, kyllä senkin pesen. Kyllä minusta riittää kun pesee keväällä, ja syksyllä.
Pyykinpesukone tulee keskiviikkona, Markantalosta, ostin netin kautta, tuovat ilmatteeksi, ja vievät vanhan 15 € pois.
Nyt pientä puuhaa, pitää vanha pesukone irroittaa, ja tyhjentää muutkin tavarat sivuun, no onhan tässä aikaa, mutta parasta tehdä nyt , eikä viime tipassa.
Nappikahvit join, Katleijan tuomisia söin. Kiitos Katleijalle

Kivaa päivänjatkoa täältä meiltä, kaverikin lähettää trveisiä. Late Vaan.
Huh hei sen tuuli vei, meinaan kirjoitukseni, ei aivan valmis, mutta kuitenkin.
Virheliike hiiren kanssa. No niin, kerronpa uudestaan.
Skillan sanoi pesevänsä parvenneeen lasit, ja mitä nyt sieltä sitten muutakin puuhaa löytyy.
Minä päätin pestä keittiön ja työhuonneen lasit. Parvekelasit pesty aiemmin, sekä samalla olohuoneen lasit, ja parvekkeen ovilasit.
No työ tuli tehtyä, kiva taas katsella ulos ikkunasta kun tässä koneenkin ääressä istuu.
Nämä ikkunat ovat suuritöisiä, vertaan aina edellistä asuntoamme, kolminkertaiset lasit kummassakin, edellisessä lämpölasit, mutta vain kaksi pintaa, ulkoa ja sisälltä. Tässä sellainen niputettu pakkaus kolme lasia, kuusi pintaa. Siinä on eroa. Pestyä tuli, mutta samalla täytyi siivota myös huonneiden lattiat.
Onneksi tuo ikkunanpesu sujuu, sitä tuli joskus töissäkin harjoiteltua.
Tuosta pyykinpesukoneesta jotain kerroin aiemmin, ei sitä vielä ole saanut, on siinä katsomistakin mistä ostaa, sama kone eri liikkeissä, hintaeroja on toistasataa, lisäksi perivät maksun jos tuovat kotiin. Nissäkin on hinnoissa eroja, jotkut tuo kotiin ilmaiseksikin. Viimeistään maanantaina taidammme pesukoneen saada.

Hieno on syksyinen päivä, koivut ja haavat samanvärisiä, osin vihreitä, loput lehdet maassa tai keltaisia, ruskasta ei tietoakaan. yhtenä yönä oli pakkasta reilun asteen. Nyt 14 astetta lämmintä, tuuli kyllä tuulee.
Kauneinta on talon toisella puolella, pihlajanmarjoja on runsaati puita on lähes kymmenen, lehdet tosin niissäkin vain osin mustuneita.
Päivä kulunut työn merkeissä, tosin kaupassakin piipahdin.
nyt jatkan vain olemista, ehkä valmistan jotain iltapalaa vielä meille. Siinä minun puuhani, ja ajatukseni.
Nautitaan kauniista syksystä, kun kerran saamme.
Late Vaan.
Huomenta pirttiin, no aamuahan tämä vielä on. Sumuinen päivän alku himpunverran yli kymmenen aseen ilma, taitaa tänään vielä seljetä, ja lämmetä. Maanantaiksi lupaavat sateita, ja viilenevää.
Maanantaina tulee meidän mökkinaapuri sieltä Pohjois-Karjalasta käymään, matkustaa taas kotiinsa Bremeniin Saksaan. Aina käy tullessaan ja mennessään meillä, mukava ystävä.
Perjantaina ajelimme pojantyttären kanssa autolla, hyvin oli oppinut ajamaan, ei tarvinnut penkinreunasta pidellä. No tietysti erilainen auto kun autokoulun niin jotakin pientä puutetta huomasi, ei kuitenkaan vaarallisia liikkeitä. Yli kolmekymmentä kilometriä ajelimme ympäri Nurmijärveä, ihan ruuhka-aikaan. Lupasimme uusia vielä ennenkuin lähtee sinne Ranskaan opintomatkalle.
Noista nuorison käyttäytymisistä haluan sanoa, että aina on nuorissa ollut erilaisia, muistakaa vaikka lättähatut hekin olivat erilaisia, ja halusivat näyttää olevansa parempia.
Nuorisossa nykyäänkin on ehkä enemmän agressiiviivesempiä, on myös otettava huomioon heistä suuri osa on vailla työtä, joten heiiä on aikaa maleksia turuilla ja toreilla. Ennen meillä nuorilla oli enemmän työmahdollisuuksia, loput opiskelivat. Nyt vaikka suorittaa ammattikoulun ei heille läheskään kaikille löydy töitä. Nyt tuota työttömyyttä lisää vierasmaalaisten pääsy työmarkkinoille, ja polkevat vielä Suomen työehto lakeja, eivätkä läheskään kaikki maksa edes veroja Suomeen.
Suomessa on 350000 tuhatta työtöntä, ja lisää on luvassa.
Ei kannat liiaksi syyttää nuorisoa, syytä on EU:ssakin, sekä Suomen hallituksessakin.
Noissa kaupan jonoissa näkee usein, että me vanhemmat usein maksamme rahalla, minä harvoin, usein minulla ei rahaa pussissa olekkaan, maksan melkein aina kortilla. eikä minulla koskaan niin kiire ole, että etuilisin, päästan helposti jonkun edelleni kun huomaan ihmisen jolla on vain muutama ostos, myös nuorempia jos heillä on karkkipussi tai hoku juomapullo, aina ovat nuoretkin kiittäneet.
Olen tainut sanoakkin, marjastus ja sienestys nyt jää väliin, samoin puutarhan hoito, sitä ei ole, ainoa tuote oli tänävuonna tomaattipuska parvekkeella sekä tillipurkki, jotka tuottivat hyvän sadon, nyt ne on käytetty omiin tarpeisiin.
Tässä tämä nyt ajallisest vähän venyi, mutta hörppäsin lisä kahvit välillä. Hyvää päivänjatkoa Late.
Meikäläisen iässä on hyvä kun ei enään ole puutarhanhoitoa, taitaisi tulla villi viidakko puutarhasta. Edellisessä rivitaloasunnossa oli mahdollisuus puutarhan hoitoon, minullakin oli aluksi jopa perunamaa, myöhemmin vain muutama marjapensas, omena ja luumupuita, no tietysti kukkapenkkejä pihassa.
Useat puhuvat sienestyksestä ja marjastuksesta, lopetin sen harrastuksen pari vuotta sitten. Kyllähän minä kävelemään pystyn kuitenkin metsämaisemat harvoin kävelylenkeille sopivat.
Kompastuisin kuitenkin. Jos mieli tekee sieniä tai marjoja on ne ostettava kaupasta tai torilta.
Olenhan niin tehnytkin.
Katleija valmisti, oliko nyt sienipiirakkaa, tuntuisi aika mukavalta. Täytyy kai katsoa jääkö tänne pirttiin yhtään, sinne Turkuun on pitkä matka, loppuu se kuitenkin.
Täytyy nyt vähän kehaista, nuoremman poikani tytär käy Hotelli ja ravintola koulua Hotelli Perhossa, nyt kolmatta vuotta, hyvin viihtynyt ja pärjännyt. Nyt koulu kustantaa kuudelle oppilaalle lisäopintoja kahdelle ranskaan ja kahdelle Espanjaan sekä Englantiin. Tuo pojan tytär pääsee kuudeksi viikoksi Ranskaan.
Eikä maksa mitään.
Itse olen luvannut maksaa hänen autokoulumaksunsa, ja nyt se lähestyy loppua torstaina inssi ajo.
Tulipas nyt kehuttua.
Aurinko paistaa aivan siniseltä taivaalta, silti syksy saapuu koivunlehdet kellastuu, ja pihlajanmarjat tulevat entistä punaisemmiksi.
Muuten ruskasta ei tietoakaan.
Ei tuo ihan uusi asia ole minullekkaan lomsan unohaminen kotiin, ainakin kerran tuossa lähikaupassa kävi niin. kun menin muka maksamaan kassalle ei sitä lompsaa ollutkaan. Onneksi oli vain 150m kauppaan sanoin jätän kärryn sivuun ja käyn kotona, asia tuli kuntoon viidessä minuutissa.
Onneksi oli lähikauppa. nykyään tarkistan että avaimet ja lompsa on mukana.
Kerrankos sitä nyt sattuu, Pankkikorttikin pitää olla omassa lokerossa, muuten voi ihmetellä missähän se nyt on.
Harvemmin minulla rahaa onkaan mukana.
Onhan niitä joitakin paikkoja mihin on maksettava rahalla.
Ainakin Eläkeläisten keroissa on oltava rahaa, mieluummun kolikoita, arvat ja kahvikin maksaa jonkun kolikon.
Asuntomurroista ei meillä kotona sellaista ole sattunut, olemmehan aikonaan olleet poissa jopa useita viikkoja, ovet niinsanottuun takalukkoon, sillä olemme pärjänneet.
Mökille kerran murtautuivat, rikkoivat ukko oven ja liiteristä sellaisen kesäasunnon oven. Veivät ainakin moottorisahan radion ja hyvän kirveen , eihän siellä oikein mitään arvokasta ollutkaan. Onneksi vakuutus korvasi vahingot. Siellähän se mökki on ihan korvessa, eikä naapureita ole lähellä.

Käly on nyt Lapissa ruskaretkellä, palaa viikonloppuna, kortissa kertoi kaiken menneen hyvin, itse Oulun korkeudelta kotosin eikä koskaan aiemmin käynyt lapissa. Me sensijaan useita kertoja myös ruska-aikaan.

Täällä tuo ruska antaa odottaa, ainoa syksyn merkki koivunlehdet kellastuu yhä enemmän, pihalla paljon pihlajia jotka täynnä punaisia marjoja.
Telkkarissa puhuivat jotta voisi revontulia näkyä myös täällä etelässä, ei ole näkynyt, joku tähti ja aika komia kuu.
Syksy muuten mennyt mukavasti, jatketaan samaan malliin kerran lupaavat.
En oikein ymmärrä miksi minua on kiehtonut taidemuseot ympäri mailmaa, ja Suomessakin käynyt aika monessa.
Oma taiteellinen lahjakkuus muodostuu kolmeen kyhäelmään, Löysin sisareni asunnon liiterin vintiltä öljyvärejä, ja pensseli-laatikon. Joku entinen asukas jättänyt sinne vintin puolelle.
No minä vuosia löydön jälkeen aloin kokeilla taitojani,
syntyihän niitä jotakin, yhden taulun maalasin erään valokuvan mukaan, kuulema siinä oli rippiaitta ja anoppi istui siinä nuorena likkana pirtin portailla. Anoppi varasi heti sen aitta- maalauksen, anopin kahdella sisarella oli myös muistoja siitä aitasta, siitä oli syntynyt pieni riita kenelle se taulu kuuluu.
Muut kaksi olivat vapaasti maalaamiani kukkatauluja, ne sisareni veivät koteihinsa. Minulle jäi vain pensselit ja loput maalit jotka ovat jo kuivaneet.

Taidemuseoissa on jäänyt ensimmäiseksi mieleen Saamelaisen taiteen museo Inarissa, siellä on Saamelaista taidetta, ja kansanperinnettä nähtävillä.
Olenhan käynyt nyös Retretissä, ympäri Suomea myös monessa muussa paikassa. Kun näin yks kaks alkaa muistella, ei nimet tahdo muistua mieleen. Helsingissäkin on monta museota, mutta Kiasmassa en ole käynyt. sensiaan Atenumissa useinkin. Ei tänne mielestäni mitään Kukkenheimiä kaivata.
Entisessä Leningraadissa on yksi ylitse muiden Eremitaash, siellä käynyt monta kertaa
Berliinissä on Egyptiäisen taiteen museo, siellä pari kertaa, Ehkä esinet ovat olleet sotasaalista, niinkuin Nefer Neferin kasvo patsaskin.
Tuo värien mailma on minua kiehtonut, jo alakoulussa, piti vesiväreiiä piirtää omena, siitä sian kehuja, oli kuulema oikein kaunis ja luonnollinen.
Helsingin taiteiden yössä parikertaa käynyt, silloin sen alkupuolella.
Yksi ilmiö oli vessojen puute, yksi tapa käydä hätääkärsivien virastossa oli porttikonki miehet oikealle ja naiset vasemmalle puolelle.
Tuo syksyinen värimailma ei vielä ainakaan tästä ikkunasta muuten näy kuin enenevässä määrin keltaisia koivun lehtiä.
Pieni ihme sekin kun muutama Puna-apila kukkii tuossa naapurin pellolla.
Kaunis ja lämmin syksyinen ilma, eilen ajelimme autolla, katselimme Nurmijärven maisemia, ei siellä mitään väriloistoja näkunyt. Syksyn merkki sekin, kun viljapellot olivat kaikki puitu, ja osa pelloista jo kynnetty.
Se oli hyvä kun saivat viljat talteen.
Taiteen ystävä Late.