Syysvärien hehku alkaa täällä etelässäkin

Aitaa vasten ryöppyävä säleikkovilliviini on meidänkin pihapiirin syksyvärien airut. Siinä on jo muutaman päivän hehkunut tummaa karmiininpunaa, syvää hiukan sinisellä taitettua . Pensamustikassa on lämpimämmänpunaisia lehtiä, sinooperiä, keltaisella taitettua. Mustamarja-aroniat notkuvat kiiltävänmustien uhkeiden mrjaterttujensa painosta, odottavat mustarastaita , ja niissäkin näyttäytyy hiukan kellan ja punan sävyjä. Syyshortensioiden kukinnot hohtavat vielä valkoisuutta, saavat syksyn mittaan lilaa sävyä, ja taittelen niitä kuivumaan ikikukiksi. Kurttulehtiruusujen kiulukoiden väri on niin mehevän oranssinpunerva, pitää ihan haukata... ja katsopas, muutama keltalehti niissäkin, hauskasti lehtiruoteet vihreänä kuviona. Luulen, että täällä puiden ruskan alkamiseen on vielä viikkoja, lämmintäkin on kymmenen päivän ennusteessa luvassa melkein kaksikymmentä astetta.

Merivesi on vielä 15-16 -aseista, joten tuskin yöpakkaset etelärannikkoa hätyyttävät aikoihin. Sitten tuleekin kiire hakea raa´at tomaatit sisälle kasvihuoneesta, siellä kun ei ole lämmitystä. Vielä tarkenee yöpyä veneessäkin ilman lämmitystä, nukkumakajuutan lämpötila on aina vähintään sama kuin veden. Kuutamo niin hopeisen kirkas ja tähtien syttyminen taivaalle ovat syksyn kohokohtia pilvettöminä iltoina ja öinä.

Viime syksyn ruska oli harvinaisen monipuolinen etelässäkin, mutta pohjoisen Suomen maaruskaa mielisin taas pitkästä aikaa katsomaan ja kameralle tallentamaan, mutta ainakaan tänä syksynä ei ole suunnitelmissa. Täällähän vaahterat kuin syksyn kuningattarina vangitsevat katseet.

Ei ruska ole ainakaan täällä vielä alkanut, koska ensimmäistäkään pakkasyötä ei ole ollut, vihreys on runsasta, vain omenapuut runsaine satoineen värittää lähimaisemaa.

Lintujen äänet vaienneet, vain pienen varpusen tirskunta ja talitiaisen vaimea sirkutus muistuttaa pihipiirin asukeista, tulevat kyllä terassin pöydälle pirteästi etsimään jos joku murunen olisi hänellekin jätetty.

Aamukasteet ovat erikoisen runsaita ja kosteus nousee usvana taivaalle harvinaisen hitaalla vauhdilla.

Puimurit tekevät tarkkaa työtä iltapäivisin pelloilla ja kypsän viljan tuoksu leviää hengitysilmaan, syksy on kaikkialla käsin kosketeltavaa, elämä tuntuu hyvältä
kaikkien näiden keskellä.

Aivan upea päivä on ollutkin, en nähnyt tänään reitilläni kellastuneita koivuja , mutta vaahterat näkyi osittain piristämässä. Facebookissa tutut lähettävät Keskisuomesta ihania kuvia, tyyneestä tummansinisestä järvenpinnasta, keltaisten ja oranssisten puiden peilautuessa veteen.
Ihanaa saada päivä nyt pulkkaan, joskin uutisissa Stubbia kuunnellessa tajuaa taas kovenevan pakoitepelin molemmin puolin.

Uskoisin malttia jo alkavan löytyä separatisienkin puolella, toivottavasti eivät EU:ssa kiirehdi asettaa voimaan pakotteita, vaan hieman maltilla katsoa ja odotella, heippa

Syksy saapui sateineen ja tuulineen.
Kuolleet lehdet puista putoo...
http://www.youtube.com/watch?v=wRe1U17n5OY

Tänään jos koskaan tuntuu, että syksy saapuu. Yves Nontand
tuo sen hienosti esille.

Niin, sade kasteleekin nyt syyslehdet maassa, kuivallahan ne kahisee kivasti nurmella astellessa. Olenkin päättänyt etten nyt lakaise kuin käytävältä suurimmat, kun niitä leijailee isosta tammesta jatkuvasti.
Eilen tavoitin isännöitsijän pikkutyttönsä kanssa pihalla, ja menin juttusille. Ehdotin neljän tammen karsimista lyhyemmiksi, kun oksat yltää jo korkealle katon ylle. Kun nyt Stigukin palaa kesämökiltään, pidetään yhtiökokous vaikka pihalla:D Monet kerrat on siitäkin puhuttu, mutta on aika jo toteuttaa ylisuurten puiden leikkaus.

Alkaa se jo hämärtämään, aamullakin sen huomaa varsinkin sadesäällä. Jotenkin on kuitenkin hauska katsella luonnon muodonmuutosta, koivutkin on jo hieman toisen väriset. Täällä onkin paljon korkeita puita maisemassa, kun talot on rivitalotyylisiä ja matalia,...kohta näkyy päädystä järvenselkäkin kun putoilee lehtien runsaus.
Siinä niitä ravinteita taas maatuu uutta kasvua varten kevääseen mennessä, onkin vielä arvailussa minkälaisen talven saammekaan tänä, tai ens vuonna?

PS. On tuo Emmerdal hurjien tapahtumien keskiö taas, on siellä hermot niin kireällä, että taisi Bob rynnätä Cameronin kimppuun Dianan ja Chas'in bubissa, juuri lopussa:D huh!

Anneli Sarin Kuolleet lehdet

https://www.youtube.com/watch?v=sGznWQ_5LDk

http://www.youtube.com/watch?v=zsiI30Prv3s

Niin täynnä rakkautta on Carola Häggqvistin laulu: Kun lehdet putoavat!

Melkoinen tuuli ravisteleekin nyt koivuja, oksat kaikki viistosti mukautuu menoon! Niin on meidänkin aika äkkiä tajuttava syksyn tulleen, villasukat oli laitettava jälkaan kun sisälle tulin. Tassuttelin kylmillä kivilaatoilla tuolla nostaessani tuulessa kaatuneen pelakuuni.
Eipä nyt ole syystyöt painamassa, sade kasteli sen verran ettei viitsi märkiä lehtiä kasata.
En tiedä valvottiinko liikennettä ilmasta käsin, helikopterin roottorien surinaan heräsin, muuten on Turuntielle sen verran matkaa, ettei liikenteen ääni yllä järven toiselta puolelta. Kodikasta on juoda aamukahvinsa lämpimässä, eikä kiirettä ole minnekään.
Että: "voiko ihanammin aamun enää alkaa"? mooi

Eilinen sateinen ja tuulinen ilma on vaihtunut auringonpaisteiseen kirkkaaseen syysilmaan. Kylmää on kuitenkin, mittarissa oli kahdeksan aikaan - 0.
Päätin pyöräillä läheisen omenapuun luo hakemaan omenoita. Minullahan noita omenapuita on riittämiin, senkun vaan valitsen.
Ajattelin niitä nyt runsaasti puusta tippuneen kun tuuli on puuta ravistellut. Oikein arvasin, muovikassillisen ihania punaisia omenoita kotiin toin.
Kun ei ollut käsineitä kädessä ihan sormia paleli.
Pitää panna enemmän päälle ja mennä vielä uudelleen ulos tuohon raikkaaseen ilmaan. On niin kaunista. Luonto hehkuu kauneimmillaan ennenkun pukeutuu harmaaseen. Vaahterat ovat jo väriä saaneet mutta haavat ovat jo lehtiään pudotelleet.
Jokaisella vuodenajalla on oma tunnelmansa. Syksyn tuulien ja sateiden tullessa kodin lämpö korostuu. Kotona on hyvä olla.