Kahvipirtti 97 / 2014

Huomenta viihtyisään pirttiin, mukava tulla valmiiksi järjestettyyn ja puhdistettuun paikkaan, kun omat parvekkeen pehmusteeni täyttävät tällä hetkellä olohuoneeni vapaat paikat. Otin ne jo eilen pois parvekkeelta, ja kuljettelen sitten pikkuhiljaa häkkikomeroon. Tänään en sitä ehdi, sillä olen menossa kylään.

En ole ollut koskaan suolistotutkimuksissa, siksi pyysin uudelta lääkäriltäni lähetettä, sillä suvussani on minun iässäni ja vanhempana ollut joillakin sairauksia.

Kyllä se tyhjennysvaihe ja viime maanantai-ilta ottivat koville, en saanut heti untakaan sänkyyn tyhjällä vatsalla mennessäni, mutta jotenkuten pärjäsin.

Sveitsiläinen nuorehko nainen odotti vastaanotolla kanssani, juttelimme innokkaasti koko ajan suomeksi, hän oli asunut täällä 18 vuotta.
Kun oli ollut puhe myös Sveitsin
onnekkuudesta siinä suhteessa, ettei se ollut EMU:ssa
eikä siis joutunut maksamaan niin kuin Suomi,
niin hän kovasti kyllä kehui kaikkea Suomessa.
Paremmin olivat naistenkin asiat täällä kuin Sveitsissä hänen mielestään.
Hän oli iloinen tähystyksestä takaisin tullessaan, ei ollut ottanut kipulääkkeitä, vaikka välillä sattuikin. Sanoi
pärjänneensä hyvin.
Kun minun vuoroni tuli, niin pelotti kyllä aika tavalla. Mutta lääkäri oli rauhallinen ja mukava.
Hän jutteli samoin kuin se hoitajakin vain small talkia,
kai rauhoittaakseen potilasta, kun se tähystin sattuu välillä aika paljon, menee kyllä ohi, eivät tarjonneet rauhoittavia tai kipulääkkeitä.
Monitorilta minäkin saatoin seurata paksusuolen seinämiä, kysyin, onko jotain sairasta. Hän sanoi, ettei yhtään, aivan kaunista ja tervettä, ei poikkeavaa.
Kysyin, onko divertikkeleitä, mutta ei ollut.
Että siinä mielessä hyvä tulos.
Kysyin, mistä johtuu, että niitä joillekin tulee.
Hän sanoi, että nuorisolla on niitä enemmän kuin vanhemmilla, koska syövät kuidutonta ruokaa, valkoista leipää, sokeria ja sellaista, jolloin se viipyy sisällä paksussa suolessa ja lopulta pullistaa niihin seinämiin sellaisia sivupusseja, jotka saattavat repeillä ja tulehtua.
Sanoi, että ennen syötiin hyvää, karumpaa ravintoa.
Kuitupitoiset ruuat ovat tärkeitä.

Kerron tämän siksi, ettei turhaan pelättäisi tällaistakaan tutkimusta.

Varmaan kannattaa joskus ehkä kymmenen vuoden kuluttua uudelleen käydä, jos elossa ollaan.

Tänään näyttääkin tulevan hyvä sää, kuten eilenkin oli, joten ei kun ulkoilemaan ensin, sitten kyläreissulle.

Hyvää sunnuntaita Skillan ja kaikki pirttiläiset! Moi! :)

Lasipurkit vain vievät säilytystilaa paljon, se on niiden huono puoli. Mutta puolukkasurvoskin säilyy hyvin kun sen sellaiseen tiiviisti hilloaa.
Pakusuolentähystyksessä olen minäkin ollut, ja syynä oli liian hidas vatsantoiminta. Siinä oli kai ruokavaliolla osuutta, viinerit ja kakut kahvin kanssa olenkin joutunut jättämään, kun vatsa täytyy saada pysymään ajan tasalla päiväkohtaisesti.
Hyvä on puhua avoimesti näistä asioista, koska tieto aina hälventää pelot pois, ja pelko on tuossakin tutkimuksessa pahasta. Outo asia aina jännittää turhaankiin.
Sää on ulkona mitä mainioin, nyt vaan uudelleen sinne!
Hyvää päivän jatkoa kauniiseen viihtyisään pirttiin!

Täällä on niin tutut aiheet tytöillä,minua on tähystetty 4-5kertaa,
molemmista päistä..Tiukassa joskus tieto on,mutta rauhottuihan hikan ,kun käytiin läpi .Myös vatsan varjoainekuvauksetkin,nyt 3 kortisoonia päivässä,niin eipähä kura niin lennä..
Kyllä meiillä on mukava maa,kun on kolme vuoden aikaa,
nähdään kaikki värit,sillä syksykin on kaunis ruskineen.
Lumpeetkin vielä oli kukassaan, ne erikoiset,joita noin 4v sitten netistä juurkoita tilasin.laittaisi mielelläni kuvan ,mutta kun tänne ei voi.. Käykää katsomassa FASEBOOKISSA olen siellä mummit osiossa,siellä voi kuviakin laitta ja esiinnymme omalla nimellä.. Aivan mukavaa ,ei kettuilua,myös Keliakia sivustolla olen siellä. Sietä toisiltamme saadaan uusia ruokakikkoja, kun keliakia on kotimaiset jauhot ei käy,nykyää riisikin panee myräkän vatsaan ,joskus. Varmaa on niin vahvaa, kun monissa maissa on perus ravinto -täytyy siinä olla ytyä.. Leppoisaa sunnuntain jatkoa.

Iltaa! Kävinhän markkinakojussa popsimassa paistetut mujeet. Hyviä olivat ja aurinkokin mukavasti näyttäytyi.

Parvekkeen ikkunatkin pesaisin. En jatkanut pitemmälle. Näyttää siihen hommaan kelejä vielä tulevan, joten säästäen töitä tein.

Tässä ilmoittautumiseni uuteen Pirttiin. Toiste lisää!

Huomenta viikon alkuun ja myös kuukauden toiseksi viimeiseen päivään, niin se hurahti syyskuu, onnitellaan Mikkoa tänään.
Mikon päivä merkityksellinen entiseen aikaan, oli vaikka mitä sanontaa ja toimimista Mikon päivän aikaan, olikos ne piikojen ja renkien pestauspäivätkin silloin, pitikö satokin olla kellarissa?
Loka-marraskuu minusta kaikkein ikävimmät kuukaudet, mutta ohi ne menee nekin, kun vauhtiin on päästy
Sitten onkin vuorossa lempi kuukausi, kiirettä sisältävä, yhtä valmistelua ruokien ja lahjojen kanssa, tai oli ainakin ennen, nyt meinaan uudistaa joulun odotuksen.
Olen päättänyt antaa lahjani kirjekuoressa, mitä nyt vähän annankaan, ystäville sitten jotakin kivaa pientä, vaikka suolakurkku purkin;)
Nyt taas menin asioiden edelle, pitkä on vielä aika jouluun, ehtii tapahtua vaikka mitä, siis en puhu joulusta vasta kuin joulukuun alussa, lupaan;)

Unohdin laittaa pirtin siirrosta maininnan vanhaan pirttiin ja sekoitin näin katleijan menemään vanhaan pirttiin, mutta hyvin on tuomiset osuneet uuden pirtin pöydälle kiitos niistä ja maistuivatkin hyviltä.
Hiljaista on pirtin oven käynti ollut, mutta eilen oli niin upea päivä, että varmaan ulos mieli jokaisen on tehnyt.

Minulta ei ole tähystetty mitään, ei myöskään leikkauksissa ole ollut ja jos niihin kumpaankaan joudun, pelkoni on suuri, vaikka ymmärrän että se vaan pahentaa asiaa.
Ihmettelen ja ihastelen ihmisiä joille on tehty vaikka minkälaisia operaatioita, silti puhuvat niistä niin luonnollisina tapahtumina, eivätkä näytä pelkoaan vaikka uusiin joutuvat, minä olen pelkuri jo etukäteen.
Hyvä että selvisit hyvin tuosta koettelumuksesta Merilii, nyt voit elää siltä osin huolettomasti.

Noita lasipurkkeja säilytän katon rajassa kaapin päällä, pölyä ne keräävät niin kuin kaikki esillä olevat, mutta siellä ylhäällä ei niin paljon pöly näy.
Keväisin ja syksyisin ne puhdistan ison siivouksen yhteydessä, samalla kertaa toisen kaapiston päällä olevat kupari pannut, niitäkään en kirkasta, kai pitäisi.

Noita parvekkeenlaseja sain päivän katselle puhtaana ja illalla sitten jo satoi, mutta saavat olla kevääseen asti.
Aiemmin pestyt huoneiston lasit voisi jo ulkoa aloittaa pesemään uudelleen, työtä riittäisi, mutta olkoot, vedän kaihtimet eteen, jos alkaa liian pahalta näyttämään.

Enpä juurikaan koneella käy muualla kuin Suomi 24:ssä, aikaa ei ole olevinaan, ei kai sitä moneen paikkaan jaksaisikaan.
Käyn katsomassa kun viestiä tulee, että jotenkin olisi aiheellista katsoa, sama tuon yhteisön kanssa, en muista pitkiin aikoihin kurkata.
Saamattomuutta se on, ei muuta.

Nyt on alettava valmistautumaan kankaan painantaan seula menetelmin, uutta minulle ja mukava nähdä miten onnistuu, jos hyvin menee kohta on tyynyliinoja ja kaitaliinoja tarjolla;)
Saimme eräältä jäseneltä kangas lahjoituksen, kallista muuten olisi painaakin, kun värit maksavat maltaita.
Myyjäisissähän ei mikään saisi maksaa paljon, on hyvin pieni joukko ihmisiä jotka arvostavat käsin tehtyä ja osaavat myös hinnan arvioida sen mukaiseksi.
No meillä kyllä pienet hinnat onkin, käsityöltä näyttävät, verrattuna tehtaiden tekemiin, ehkä uniikki tuotteita suurin osa.
Mielenkiinnolla päivääni aloittelen ja ilmakin taitaa kirkastua, mikäs onkaan ollessa, mihinkään ei koske, ei ole nälkä ja unikin riitti, joten toivotan hyvää päivää teille toisillekin.

Huomenta pirttiin. kaunis päivä taas tulossa.
Toki iloitsen kauniista ja hyvistä säistä. Kuulun silti siihen "ymmärtämättömään"
Porukkaan että minusta kaikenlaiset säät on hyviä. Pitää vaan elää ja toimia sen mukaan- tekemistä on vaikka kuinka kullekin säälle sopivaa.
En tunne kokevani syksy tai muutakaan masennusta.
Olenkohan vähän yksinkertainen ???????

Kun asuntoon vaihdettiin uudet ikkunat, pesu hankaloitui. ns lämpöikkunat, ja lukkoja tuplasti. Niinpä tämä "hanslankari" kulkee edellä aukoen lukot ja avaten ikkunat. Minä tyttö vaan peseskelen ja apulainen taas lukitsee puhtaat ikkunat.
Eiks ole kätevää. Yksi elämän onni on että on olemassa hanslankari vielä omasta takaa............

Vai kankaan painantaan Skillan aikoo. Ainut kokemus sillä saralla oli kerran laudeliinojen teko. Saunakiulu ja vihreä vasta painettiin kulmaan. Mukavaa ruutufrotee kangasta tusinaan laudeliinoja niitä painettiin. Ovat käytössä koko ajan ja hyvin ovat kuviot kestäneet.
Ja olenhan tosiaan tyynyliinoja tehnyt eri kuvioin..
Huomenna on taas se pukuompelu edessä opistolla-- mielenkiintoista.......

Näin mennen joulu kyllä tulee pikavauhtia, lokakuu alkaa ja illat pimenee.
Tässäpä tämä ilmoittautuminen- taidan ottaa tuplakahvit, onhan aamukahvin juonista jo monta tuntia jaksaa sitten lähteä kohti maanantain harrastuksia

Mukavaa päivää kaikille !

Päivää uuteen pirttiin.

Niin on Skillan taas laittanut kaikki nätiksi.

Saat olla Skillan onnellinen jos ei ole kipuja.
MInulla nitä olisi vaikka toisille jakaa.
Tuo selkä on koko riiviö.

Onneksi on noita pillereitä millä pahimman kivun saan häivytettyä.

Tänään on nuorimmaiseni 42v päivä.
Mihinkä tuo aika oikein hupenee;))

Aurinko yrittelee tulla esiin ,mutta nuo mustat pilvet meinaa viedä voiton siitä.

Me pidettiin eilen lettukestit tuolla kerhohuoneella,kivaa oli.
On niin mukavia miehiä talossa,passaavat meitä mummeleita.

Nyt on mentävä käymään kaupassa.

näkyillään...

Taas uusi päivä hyvällä alulla, näyttää se uusi päivä koittavan vaikka minulle on tehty monta leikkausta. Tähystettykkin on muutaman kerran. Nyt elän vain päivän kerrallaan, ja hyvin on mennyt. En ole ikinä lääkäriinmenoa pelännyt, enkä mitään leikkaustakaan, tai mitään muutakaan toimenpidettä.
Olen varma, jos ei näitä leikkauksia tai muitakin tutkimuksia olisi tehty, en nytkään näitä kirjaimia naputtelisi.
Ekaan leikkaukseen kun menin, lääkäri kysyi, onko sinulla mitään kysyttävää, sanoin ei ole, ja lisäsin, kyllä te tiedätte mitä pitää tehdä.
Aina olen luottanut lääkäreihin.
KIrkosta kun olen eronnut jo nuorena miehenä, en sieltäkään apua ole pyytänyt.
Minulla sellainen yläkerran Risto, hän on aina sanonut, kyllä sinä selviät. (sellainen oma arvio).

Näihin ikkunoihin yksi on vielä pesemäti, nimittäin makuuhuonneen ikkuna, parvekkeen ikkunan, ja olohuonneen ikkunan ovilasineen pesin ensin, sitten keittiön ja työhuonneen ikkunan.
Arvelin ei kukaan vieras tule katsomaan makuuhuonneen ikkunaa, kyllä senkin pesen. Kyllä minusta riittää kun pesee keväällä, ja syksyllä.
Pyykinpesukone tulee keskiviikkona, Markantalosta, ostin netin kautta, tuovat ilmatteeksi, ja vievät vanhan 15 € pois.
Nyt pientä puuhaa, pitää vanha pesukone irroittaa, ja tyhjentää muutkin tavarat sivuun, no onhan tässä aikaa, mutta parasta tehdä nyt , eikä viime tipassa.
Nappikahvit join, Katleijan tuomisia söin. Kiitos Katleijalle

Kivaa päivänjatkoa täältä meiltä, kaverikin lähettää trveisiä. Late Vaan.

Nyt löysin tien oikeaan Kahvipirttiin, toisin kuin eilen.
Olipa nyt jäänyt toisten aloitusten jalkoihin, joten ylöshän tämä oli saatava. Ajattelin että joillekin on päivän saavutukseni kerrottava. Sain nimittäin pestyä olohuoneen ison ikkunan. Tosin kun lasin läpi maisemia katsoin niin en huomannut mitään eroa entiseen. Tuliko minun tehtyä turha työ, no ainakin on hyvä mieli. Olikohan ikkuna puhdistunut kun rankkasade on sitä piiskannut.
Nyt olen papereitani järjestellyt niin keskittyneesti, että jäi Kauniit ja Rohkeatkin katsomatta, mutta huomen aamullahan uusinta tulee. Voisihan sen Katsomostakin katsoa tässä koneelta, mutta maltan huomiseen :)))
Tähän sopii nyt taas muidenkin kirjoitella kun olen framille nostanut.

Päiväni on jo lähes mennyt. Kyllä tähänkin päästäkseni olen lääkärien apua tarvinnut. Noin yleensä olen ollut saamiini hoitoihin tyytyväinen. Eipä niissä hoidoissa mitään pelättävää ole, jos tunnistaa vaihtoehdot. Onhan muutamia leikkauksia ja tähystyksiäkin tehty ja ihan hyvällä tuloksella.
Ehkä pari kertaa olen kyllä nostanut jatkon puheenaiheeksi. En varsinaisesti asiantuntijana, vaan potilaan kokemuksen pohjalta. Kyllä mielipide on huomioitu ihan suurempaa janttelua. Ei ole näissäkään tapauksissa tarvinnut toisaalta parempaa lausuntoa yrittää.

Hyvä päivä oli vähäisen lenkkeilyäkin harrastella. Intoni ei riittänyt kovin tiukasti ja totisesti katua taputella. Piristää se pienikin istumisen ja pitkällään lojottelun välissä.

Katsellaampa miltä huominen näyttää, sen näkee sitten.

Huomenta tiistai aamuun, Sirun ja Sorjan nimipäivään, molemmat nimet aika harvinaisia, mutta kauniita ovat, onnittelut nimien omistajille;)
Eilinen on mennyttä ja eteenpäin siirrytään, taivas on harmaa ja muisti se eilenkin sataa, mutta kyllä oli väliin aurinkoistakin.
Seula hommat onnistuivat kohtalaisesti, mutta suuri töistä on tuo tapa painaa kankaalle.
Jos työmäärä ajattelee, ei hintaa sen mukaan voi määritellä, maksaisi maltaita, mutta harrastustahan se onkin ja aika kyllä kuluu siinä puuhassa.

Ensi maanantaina on lääkäri noiden polvien vuoksi, mutta uskon, että ei vielä ainakaan mitään leikkaus hommia ole edessä.
Toista kymmentä vuotta sitten todettiin välilevyn pullistuma ja lääkäri sanoi, että apua ei muusta kuin leikkauksesta, mutta yritä mahdollisimman kauan tulla ilman toimenpidettä toimeen, niin olen tullut.
En ihan tähän hätään suostu nytkään leikkaukseen, yritettävä on ensin muuta keinoa.
Aika näyttää miten toimitaan.

Niin ne vaan kaikilla ikkunat puhdistuu, no sitä aikaa eletään, kohta voi pakkasten tulo ulkoa pesun estää, minä voisin jo yrittää uudelleen;)
On se yksi niitä hommia, mikä ei koskaan lopu, niin kuin on kaiken siivouksen kanssa, hyvä mieli kuitenkin tulee kun saa tehtyä.
Kirkon jäsen olen, mutta en liioin kirkossa käy, omaa suoraa yhteyttäni pidän yllä ja se riittää.

Olen ylen onnellinen muoriseni siitä, että pienillä kivuilla olen selvinnyt, mutta osaan kyllä ymmärtää sen miten tuskallista on jos aina vaan koskee.
Tämä nykyinen vaivani antaa kyllä viitteitä kivusta ja voimattomuudesta, ei nouse jalka kovinkaan hyvin.
Mitä vielä tuleman pitää.

Noita laudeliinoja tehtiin mekin sabluunalla, samainen kiulu ja vasta on kuvio.
Tähän seula painantaan nähden sabluunalla painaminen nopeampaa ja kivampaakin, saa nopeammin valmiiksi.
Seulalla on värin vaihdon välillä kuivatettava ja seulojen pesukin aika hankalaa, kivaa puuhaa kyllä kuitenkin.

Tänään on laulamaan meno ja vanhusten kirkkopyhään menemme taas laulamaan, harjoiteltava on sitä varten vähän erilaisia lauluja poiketen tavan omaisista.
Tuolla katolla miehet tohon kanssa häärivät, kai siellä tervapahvia kattoon laitetaan ja saumoja yhteen sulatetaan.

Syksyistä päivää pirtissä piipahtaville.

Suorayhteys on myös toimiva. Ei tarvita tiloja eikä temppeleitä. Erosin kirkosta 1975 Vietnaminsodan loppuvaiheita elettiin.
Panteistinen maailmankatsomus tuntuu meikästä riittävältä. Siinä jokainen hyönteinen tai ruohonkorsi on samaa perua, elämän alkulähdettä.

Luvattiin eilen sateita jonnekin päin Suomea. Meillä kuitenkin poutaa. Ruskan keltaisia vaahteroita näkyy ikkunasta. Tintit jo tutkivat ikkunan ulkolautoja.

Ainakin perjantaiksi ennustivat lämpenevää, jos välillä kylmeneekin. Voi sataa ropauttaakin.
Aamulla herätään jo lokakuun puolella. Mukavat syksysäät lyhentävät "lelukaamoksemme" pituutta. Mikä kaamos se on jos aurinko on 5-6 h yläpuolella horisontin?
Ti 27.11 oikea kaamosaika Utsjoella alkaa. Seuraavan kerran aurinko siellä nousee 16.1 2015 seutuvilla.
Tuo sininen hämärä poutaisena päivänä pitäisi oikein käydä aistimassa paikan päällä.
Minusta mukava on aamulla lähtä leikkaamaan lokakuusta ensimmäistä siivua ns. hyvän sään vallitessa.
Mukavia fiiliksiä itsekullekin palstaa ja kahvipirtin elämää seuraavalle.

Agnostikoiksi joudumme joskus tunnustautumaan,
( agnostisismi = ettei tiedä varmasti)
vaikka sukumme olisivat vuosisatoja kirkkoon
kuuluneet ja Luojaan uskoneet,
kuten minunkin vanhempani, iso-ja esivanhempani
ja minä sekä lapsenikin lapsineen.

( Jonkun uskovaisen tajuaminen pahaksi ihmiseksi myös karkoittaa monia kirkosta.)

Kysymys, sattumaako vai johdatusta ejämäntielläni,
on ikuisuuskysymys, johon en tiedä vastausta.

Luojani kanssa kuljen, rukoilu on luontainen tapani
miettiä asioiden tärkeysjärjestystä. Kiitollinen olen.
Olen kiitollinen, että sain syntyä maailmaan, saan elää.

Laulukin voi olla rukous. Joskus tuntuu, että rukous
on meditaatiota, hyvän olon tuovaa.
Olisikohan näilläkin jotain tekemistä selviytymisessä?
...

Joskus vain kirkossa käydessä tulee tunne kärryn-
pyörien jättämistä syvistä urista, joissa mennään.

olivat kyllä taas kertaalleen niin etovia etten usko muuta kuin vieraantumista kirkosta niiden aiheuttavan. Kouluikäisten kehitysiässänsä olevien lasten uhraaminen omien himojensa alle oksettaa ihan oikeasti. Ja miten paljon tätä onkaan juuri uskovaisten keskuudessa, sitä on pitänyt oikein kauhistua.Sekä meillä että muualla.

Ihanaa syyspäivää täälä ---ne ikkunanpesut sai minuakin katsomaan ,että voishan sitä jokupäivä siisen uhrata --tämä joka on tässä edessäni on ihmeen puhdas ---mutta ikkunan aion pestä lähipäivinä.

Olen kai voinut joskus kertonutkin että asun 10 kerroksisessa talossa ja putkiremontti tehtiin muutama vuosi sitten.
Nyt sitten ajattelin että ,hyvä ,on vihdoinkin rauhallista kotona.
Mitä vielä nyt on joku vanha iso putki revennyt Ja sinne mentiin kellarista -- samalla ottivat sieltä taas auki lattiat --vaikka juuri oltiin maalattu hienoksi ---pesutupaja kyivaushuonekkin-
Tässä talossa on sellainen lisäsiipi jossa on myymälöitöä --sinnekkin tehtiin nyt ilompi remontti ja muuttivat pois --leipomokin jolla on isot tilat -- kai se ainakin tulee takasin kun saanvat uudet tilat kuntoon-
Vaikka olen 3 kerroksessa niin koko kesän on ollut kova jyrinä kun sitä lattiaa on avattu ja vesi on ollut usein poikki --ei edes viemäriä saanut käyttää --ja pesutupakin n 2v kiinni .
Jos ei olisi ollut omaa pesukonetta , niin olis kertynyt paljon pestävää -- mistä sitäkin kertyy--
Ajattelin että on kiva kirjottaa kun tämä elämä on pikkuhiljaa tullut niin yks toikkoseks -- jos ei olis Jerryä -- en kai menis uloskaan enään -- Pikkuhiljaa tulee "mökkihöperöks" Onneksi terveys on kestänyt -jotenkuten --kun ei valita .

Taas auringon laskua lähestytään!

Tänään oli oikein ravipäiväni, terveyskeskus, labra odottelu, terveyskeskus, odottelu ja sitten apteekki.
Olihan se vähän sisuskalujani kouristellut muutaman päivän, mutta viime yö oli hyvin rauhaton. Ajattelin että tätä "aidanvitaksena" oloa ei kestä monta yötä. Siksi käynnistin tämän rumpani.

Löyhtyihän syykin, virus löydettiin. Nyt antibiootti- sotilaat ovat jo töissä. Tämä vaivani ilmestyi sairaalakeikkani jälkeen. En kuitenkaan tee siitä suoria johtopäätöksiäni. Voihan se olla vain sattumakin tai pieni ärsyke. Eiköhän se tästä.

Jos jotain vahinko näistä tuli, niin sienireissuni jäi tekemättä. Nyt alkaa olla jo ne viimeiset päivät sienien poimintaan, suppilovahveroita kyllä voi löytyä vaikka lumen seasta.

Aika puuhakasta on SkillaNin meno. Eihän siinä ehdi edes sairastelemaan ja sehän on hyväkin. Topakoitua täytyy minunkin, kunhan nyt vielä katselen leppoisammin.

Hyvää loppuillan jatkoa!

Hyvää iltaa kaikille! Ajattelin sormiani lepuuttaa välillä ja muutenkin tuli ikävä Teidän juttujanne.
Mukavaa lukea mitä sitä mietitään täällä päin,pimeää alkaa olla kaikkialla.
Tänään on kuitenkin sellainen tuulta puuskaileva ilma,näin kevyen hyttysen tuuli melkein viepi mennessään.
Kaikilla meillä,joiden kädet vielä jaksaa puikot ja neulat kilisevät. Onhan se ihana harrastus,näkee kättensä jäljet.

Kävelin työttömien kirpputorilla , siellä oli paljon sukkia neuloneet ja aika edullisia olivat.
Onhan mukavaa,kun ihmiset auttaa .Liikehuoneet tyhjenee,siitä vuokrasivat työttömät töpinätorin...

Taas uusi päivä alkamassa, minulle työntäyteinen, on leipomispäivä kerhossa.
Ruusupullia on meininki tehdä, joku 300 kpl ja siinäpä puolille päiville meneekin.
Sitten kerho kokous päälle, työpäivän mittaiseksi päivä venyy.
Taivas näyttää tuolta itäisestä kirkastuvan, viileä oli yö, nyt pikkusen yli kaksi astetta mittarissa.
Lokakuu vielä käsin koskematon, mutta alkuun tästä päästään;)

Halvalla nämä harastajaneulojat ja yleensä käsin tekevät töitään myyvät, toisin kuin alan liikkeet, no onhan heillä omat kulunsakin.
Noinkin voi käydä, jos sairaalaan menee, siellä ne pöpöt liikkuvat, sairastavien mukana ja huono tuuri jos mukaan sattuu voi noin käydä, hyvä että hoito löytyi ynnämuu.

Nuo remontit vähän arveluttavat minuakin, kun vanhassa talossa asustan tällä hetkellä ei tietoa mistään isommasta, mutta koskaan ei voi tietää mitä piilossa tapahtuu.
Tontin osto viimeinen yllättävä meno oli, kun vuokrasopimus umpeutui ja vuokra hinta olisi noussut kolminkertaiseksi, päätettiin lunastaa tontti omaksi, siihen sitten minunkin osuus tuhansissa.
Neliöiden mukaan se menee ja minulla liian paljon niitä on, vähempi riittäisi.
Kiva että Jerry sinua ulkoilussa pitää ullamirjami, varmaan minunkin koira pitäisi ottaa, ihan seuraksikin, juttukaveriksi;)

Uskonnon varjolla on kautta aikojen hirveyksiä tehty ja niin tehdään nytkin, eipä tuo niin sanottu "uskovainen" mikään tae ihmisenä olemisessa.
Sitä hyvyyttä voi löytyä paljon ihan näistä tavan tallaajista, ei se pelkästään papin kaapuun pukeutuen onnistu, ihminen on pappikin, kaikkine vikoineen.
Aina sitä kumminkin odottaa, että kirkon väki eläisi Herran nuhteessa oikein tätä eloaan.
Jokainen tulkoon autuaaksi omilla uskoillaan, rehellisyys kaiketi paras ohje nuora.

Nyt sitä ensimäistä siivua lokakuusta aloitellaan hurskainen ja sään puolesta ihan ok, vaikka viileältä näin äkisti tuntuu, mutta viikonlopulla sitten taas lämpimämmin.
Se oikea kaamos on minultakin kokematta, vaikka marraskuu usein harmaa ja pimeä onkin.

Nyt on jouduttava taipaleelle, tai ei kiitosta tule, uskon että sitä kyllä taas tänään tulee leipomuksista.
Mukavaa päivää myös teille pirtissä piipahtaville;)

Päivää.

Toin ison markkinarinkelin.
Kyllä siitä riittää kaikille.

On se kuukauden ensimäinen keskiviikko ja meillä on aina silloi markkinat.

Ostin sitä kylmäsavulohta,olen koukussa siihen;)

Päivä on ollut todella upea.
Porukka oli pilvin pimein.minulla on rollikassa semmonen soittokello,sitä kun rimpahutta,niin kyllä tietä aukeaa;)

Nyt menen tekemään lohivoi leivän ja naatiskelen.

näkyillään...

Hyvää lukemista, luen kun on aikaa sillä iällä ei tunnu olevan aikaa, ehkä tuntien lopun lähestyvän aikaa kuin vain kulkee ohi silmien.

Hyvää vain kaikille.

Auringon kierros on jo lopussa, vaikka eihän se aurinko maata kierräkään.
Tulipa mieleeni sana aikaansaava. Tottahan sen jokainen tietää, kuinka joku saa "aikaan" paljonkin, vaikka ei edes kiireiseltä näytä. Onhan siinä eroja ihmisillä, mutta aikaan saavalla saattaa olla kovasti rutiinia tehtävissään. Joku toinen saattaa riehua ja hosottaa näyttävästi, korjaa ja parsii välillä jälkiään, mutta tulosta ei vain synny vauhtiin nähden.

Miksikö tätä pohdin? No itsekritiikin takia. Muistelen - voin olla väärässäkin - , että olin joskus aikaansaapa. Ei päivä pysähtynyt siihen, vaikka melko raskasta työtäni leipärahoiksi puursin. Usein seurasi perässä lähes saman mittainen puurtaminen, olipa sitten harrastuksia, jouksupoikana oloa, iltakursseja tai kokouksia ja kotona riitti vielä tehtäviä. Kaikkiin löytyi jostakin aikaa, jostain jokus joutui tinkimään. Eihän kaikessa voi olla yhtä aikaa.

Tietysti ymmärrän, että tämän ikäisen eläkeläisen onkin täysin oikeutettua hellittää ja paljonkin. Se vain tulee mieleeni, turhan pieni/ pienet hommat täyttävät päiväni. Saannokset jota nyt tulee, olisi voinut hyvin tunnin, parin työksi laskea ripeimmillään ollessani. En kuitenkaan ole vauhtini laskusta kovin huolissani. Jahkailen, mietin ja hissukseen hoidan välttämättömän, myös ajan kohtuulliseen kunnon ylläpitoon. "Työnihän" ei juuri sitä nykyään anna. Niin.. ja sitä kuuluisaa "syrjäytymistä", yritän myös vältellä, mutta siihen en tarvitse erikseen paneutua.
Pärjään itseni kanssa ja jos tarve tulee nähdä lajikumppaneita, eikun lakki päähän ja ulos.

Tällainen itsepuheluni. Annan kuitenkin mennä..

Paljolti ajattelen samalla Ynnämuun tavalla, suoritettavaa löytyisi vaikka kuinka, mutta ilo on ollut tajuta, ettei työ tekemällä kuitenkaan lopu. Silti iloitsen vieläkin hyvin suoritetuista askareistani, joskaan en niitä voi verrata voimieni päivinä tehtyihin.
Eri päivinä löytyy tarpeen mukaan tekemistä, enkä edes pidä välttämättömänä enää suorittaa niin paljon, sitävastoin mistä saa iloa, ja ehkä toisetkin sitä myöten löytävät sitäkanssakäymisestämme.

Tänään tosin olin mukana siivouspuuhissa, kun se puolalainen rouva oli yksin henkilökuntapulan vuoksi, ja oli meillä oikeastaan hauskaakin yhdessä. Tietysti hosui taas, ja "Jeesus Maaria" puhkesi taas huuliltaan kun rikkoi muovisen yrttipurkin lattialle hosuessaan, mutta eipä tuo niin korvaamaton ollut:D Halailuihin päätyi hommansa ja anteeksipyyntöihin, mitä turhia, vahinkojahan tekevälle voi sattua! Hyvin tarkka hän muuten onkin tehtävissään, siistiä jälkeä saatiin aikaan.

Huomenta jälleen, kirkkaalta näyttää taivas, eiköhän se anna toivoa kauniista päivästä.
Onhan se torstai muutenkin sitä toivoa täynnä;)
Aika erikoinen nimi taas allakassa, Valio, enpä tunne sen nimistä, tutuksi nimi on tullut muuta kautta, onnea kuitenkin tämän nimisille ja myös tuotemerkkiä valmistajalle, taitaa nyt vaikeuksia olla.
Tuo kaupan käynti nyt suuresti puheen aiheena on ollut, toivotaan, että markkinat joka suuntaan alkaisi vetää.
Jokohan tuo Ukrainan tilanne selviää, tosin on vielä muita sotaa käyviä tahoja paljonkin, kärsimystä monella tapaa.
Historia näiltä osin vain toistoa, aina jossakin sotaa käydään, milloin minkin puolesta tai vastaan.

Tuo hosuminen aiheuttaa vahinkoja, joskus rauhallisestikin tapahtuu lipsumista, onko käsien voimat vähentyneet, vieläkö purkin kannet aukeaa helposti.
Minä vielä auki kannet saan, mutta ystävätär ei pullon korkkia enää saa auki, tälläistä on vanhaksi tuleminen, puutteita ilmaantuu.
Joskus harmittaa tuo kömpelyys mikä ihan selvästi lisääntyy, mutta minkäs teet.

Tuo aikaan saaminen on jo aika päiviä sitten tullut todistettua, että eipä ehdi kaikkeen siihen, mitä nuorempana kerkesi, mutta nyt tuota aikaa onneksi on reilummin, ennen piti käydä töissäkin;)
Ehkä näin kirjoituksissa minä annan kuvan, että aina menossa ja paljon aikaan saan, mutta todellisuus ei samaa näyttöä anna.
Tahti on hidastunut, mutta hyvä että jotakin järkevää aikaan saa, huonompaan kai ollaan menossa, kohta joku joutuu kaikessa auttamaan, ollaan siis ihan tyytyväisiä vähäänkin.
Ajatus kyllä hirvittää, että joutuisi toisten autettavaksi, sen verran itsenäinen olen ollut ja loppuun asti toivon jaksavani.
No tulevaa ei auta surra, mennään päivä kerrallaan ja joka aamu, kun virkeänä jaksaa ylös nousta, on voitto.

Katleija on taituri tämän koneen käytössä, miten moneen juttuun hän onkaan oppia antanut, kiitos siitä;)
Tyttären poika on Mika ja eilen hän täytti vuosia, onkohan jo 39, ennen muistin kaikkien syntymäajat, nyt meinaa unohtua, näin ne puutteet ilmaantuu jossakin muodossa aina.

Muori jaksaa matkata markkinoille vaan uskollisesti, no onhan se jonkinlainen poikkeama rutiineihin, naurattaa ihan, kun ajattelen muorin kelloa rimputtavan ja matkaa tehden;)
Hyvä keksintö tuo rollikka;)

Mitähän jos sulkisi taas koneen ja alkaisi päivää kuluttamaan.
Kampaajalle heti aamusta, sitten kauppaan, apteekkiin, se ainoa lääkkeeni on lopussa, saapa nähdä lisääntyykö lääkkeet kun lääkärin puheille pääsen.
Tiedä vaikka mitä vaivaa löytyy.

Vietetään kiva torstai päivä, ehkä ilma sallii reippaan ulkoilunkin sitä kaipaaville, moi,moi.

päivää vaan.

Kävin Takataskusta hakemassa krjalanpaistia.
Niin reilun annoksen taas sain ,riittää huomiseksikin.

Ihailin noita vaahteroita tuolla kadun varrella,niin ovat värikkäitä.

Ilma on oikein raikas ja tyyni.

Ihan kiva pieni lenkki siinä tuli.

Voikaa hyvin.
näkyillään...

Tavallinen, normaali päiväni. Pikkuvaivani häipymässä.
Enpä sotke enempää, vaan toivon teille hyvää loppuiltaa ja uutta päivää!

Huomenta taas viikonlopun alkuun, harmaa näyttää taivas olevan, mutta ehkäpä aurinko ilmestyy meitä ilahduttamaan.
Mites ynnämuu nyt noin vähäsanaiseksi on ryhtynyt?
Ainahan sitä jotakin vaikka tyhjääkin keksii, voihan olla, että joskus se tyhjän puhuminen tympiikin, minä vaan tätä tyhjää rohkenen;)

Hanhia kertoi lehti täälläkin olleen ison parven, kurki auroja jo useampi on ylitse lentänyt, haikean mielen aikaan saaden.
Joka syksyinen tunnelma se on, mutta keväällä sitten iloisena niitä tervetulleeksi toivotetaan.
Kelpaa tuolla tapaa tehtyä ruokaa pistellä ja helpolta tuntuu valmistuskin hurskainen, masu ruokailun jälkeen täynnä;)

Täällä myös usein noita krillattuja kanoja tarjolla, silloin tällöin vaihteeksi maistuvatkin.
Ahkera olet Late, sanompa minäkin, hyvä Lauri.
Muorilla myös herkut helpolla syntyy, olisipa tuollainen takatasku minullakin, joskus voisi laiskotella ja valmista hakea, tykkään kyllä ruuan laitosta, mielitekojani usein toteutan.

Pienet ikkunat tulee tuohon uuteen taloon, kun vertaa minun nykyistä asuntoa, onko energian säästöstä kysymys, no nopeammat ainakin pestä.
Kohta ulkotyöt tehty ja sitten en juurikaan pysty seurailemaan kun sisällä hommia tekevät;)

Nyt pitää tätä perjantaita aloitella livenä, pientä puuhaa on tiedossa, hyvää ja hauskaakin perjantai päivää kaikille;)

Neljään ja puoleen tuntiin jäi yöuneni viime yönä, mutta riittäähän se. Eilen kun tuli inspiraatio siivota jokainen 67 neliötä kodistani niin tuli klo neljän aikaan väsy . Normaali puolen tunnin päivälepo tuli liian myöhään ja venyi liian pitkäksi, tunnin ja vartin mittaiseksi.
Seuraus oli nukahtamisen venyminen puoli neljään. Mitä silloin tein? Alkuun kuuntelin puheradiota, mutta kun se ei auttanut siirryin olohuoneen keinutuoliin tallennettuja tv-ohjelmia katsomaan. Stolbergia ja Kriminalistia katselin niin kauan kun pysyin juonessa mukana. Tajunnan hämärtyessä äkkiä vuoteeseen ja uni tulee hetkessä.

Tänä vuonna on oikea omenavuosi. Omenat ovat puhtaita, madottomia. Ei tarvinnut pihlajanmarjakoin omenapuihin tulla kun pihlaja olivat niin satoisia tänä vuonna, sinne menivät lisääntymään.
Minä tässä ikkunan edessä istuessani näin jonkun tuolta omakotialueelta kärräävän metsänreunaan pensaiden taakse kottikärryllisen omenoita. Nyt joku kävi siellä ämpärin kanssa niitä itselleen hakemassa. Semmoista kierrätystä

Nyt hehkuvat nuo kolme isoa vaahteraa tuossa edessäni mahtavin värein. Näky on valitettavasti toinen jonkin ajan kuluttua. Johan me puolentoista kuukauden kuluttu alamme jouluvalmisteluja tehdä. Taidanpa olla pessimistisellä mielellä, ei pois se minusta. Jospa tulisi mukavia kirjoituksia palstalla. Nyt on minun mielestäni luotsi toiminut hyvin taustalla, mutta silti minä ainakin arastelen viestien laitossa.

Hei pirttiin.
Täälläpä on erittäin ahkeria ihmiä, ikkunoita on pesty, parveke siivottu, vaattteet tuuletettu ja mitä ikinä muuta onkaan,

Mutta täällä on se mummo, joka ei oo pessy ikkunoita, eikä siivonnu paljon muutakaan. Enkä aio pestäkään, viime vuonna oli yks nuori nainen pesemässä ikkunat, miun olkapää ku ol silloki hiivatin kippee. Eihä tääl kuudennessa kerroksessa kukaan näe, millaset ikkunat on, säleverhot on kiinni eikä kukaan käy meil katselemassa ikkunoita ulos päin jos lapset käy, he ei piittaa äiteen ikkunoista...

Miul sillo pari vuotta sitten tehtiin paksusuol tähystys ja sattui niin saamaristi, mie kiroili ja huusin,. lääkär sano älkää nii kovast kiroilko, mie siihe parkasin, jotta kyl sieki kiroilisit jos sattuis näin helvetisti...Sit antoivat kaks kertaa kipulääkettä ja juur jotenki sai tähystyksen tehtyä. Mie oli iha voipunut ja sanoivat, että vähä huonos hapes ja happiviikset laittoivat. Sulho tul parin tunnin pääst hakemaan, hoitaja sano, ettei potilasta saa jättää yksin kotiin...
Miul sanottiin jo aiemmin, et tutkimus tulee olemaan kivulias, koska kiinnikkeitä on paljon...mitä lienevät. Mut oikeessa olivat, ikinä en ilman väkivaltaa mee tutkimukseen..saavat kyl antaa nuijanukutuksen, jos aikovat minnuu kuvata. pakoputken kautta...pprrll

Minnuu on leikelty nuorena, toivottavast tään olkapään leikkaus sit männee yht hyvi ku muutki leikkaukset, toivoo sopii.


Mut hyviä ja mielen virkeitä lokakuisia päiviä kaikille.
Hei hei

Jälleen päivän päättymisen aika. Iltapuhde vielä jäljellä.

Kylläpä savolaisella kielellä voi lupsakasti luonnon ja lintujen elämää esiin tuoda. Kiitos "kielikylvystä."

Katleija mainitsi, että riittähän 4,5 uni. Minulle se ei riitä, kyllä siitä jo pienoinen krapula tulee seuraavaksi päiväksi. Vasta taannoin sen koin. Kopristeli siususkalujani ja jäi siitä syystä unet liian vähiin. No se asia on hoidossa, virusta häädän lekurin osoittamilla lääkkeillä. Hyvässä mallissa hoito vaikuttaa olevan. Tänään oli niin hyvä päivä, että en malttanut metsästä poissa pysyä. Enpä aikonutkaan mitään hikistä lenkkiä tehdä, vaan poiketa vähän polulta katsomassa miten sienien on käynyt. Kyllähän se karkasi yli harkitsemastani suunnitelmasta. Eipä ollut suuri pussero mukana, kevyt ruokakaupan läpinäkyvä pussi. Kyllä se tuli täyteen osittain putsattuja haaparouskuja. Sattui ahneus yllättämään, tottahan se täyteen pitää saada! Kun sienipaikka ei ollut kummoinen, juoksutyöni lisääntyi ja näköäkin täytyi terästää värikkäiden lehtien täyttämässä maastossa. Hyvä näin, onnistumisen puolelle se kääntyi.

Skillan ihmetteli "lyhyt sanaisuuttani." Kyllä se väliin on tapani myös livekeskustelussani. Voin hyvinkin hälöpötellä aikani vaikka turhanpäiväiseksi kokemiani asioita. Sitten tulee herätys ja napsautan suuni kiinni. Ei vain satu olemaan asiaa, josta suuni avaisin. Onpa hiljaiseksi muuttumistani useinkin ihmetelty ja närkästymiseksikin epäilty. Ei se vain sitä ole. Joskus vain tulee mieleeni lopettaa jonninjoutava hupatus, tai sitten tulee asioita, jotka eivät ole hallinnassani. Sen voi tulkita samaa mieltä olemiseksi, tai että olen täysin ulalla koko puheenaiheesta.. Enhän välttämättä ryhdy edes vänkäämään. "Aivan sama!" kuten olen kuullut penskojen kielellisestä ilmaisusta.

Jokohan tämä ohittaisi lyhytsanaisuuden? Aivan sama, nyt lopetan. Jatkoja teille!

Huomenta harmaana nousevaan lauantai päivään, aurinkoakin on kyllä luvattu, kahdeksan asteen lämpöä mittari näyttää.
Sumukaan ei tänä aamuna haittaa, eilen oli sitäkin lajia runsaasti.
Junan ikkunasta taas katselin niitä peltoja Huutokosken maisemissa, missä isot muuttajat ruokailee ja olihan siellä pelto valkeana joutsenia, kymmeniä ja kymmeniä.
Niin nekin meidät jättävät, mutta muutama kuukausi ja ovat jälleen luonamme.

Hyvänen aika, tuommoisia tautejako sieltä Haapsalusta saa mukaansa, uskaltaako sinne mennäkään, ensi kuun puolessa välin olisi aikomus käydä.
Kyllä minäkin kuusi tuntia unta tarvitsen, en nuku päivällä, mitä nyt nojatuolissa torkahtelen.

Kai se viisautta olisi välillä hiljaa olokin, mutta olen niitä höpöttäjiä, joiden pitkän hiljaisuuden tullen on pakko jotakin sanoa, olen vaivautunut jos kaikki suun kiinni laittaa;)
Yksin ollenkin rupatan välillä itsekseni, ainakin silloin jos jotain hölmöä teen, sitäkin sattuu aika usein;)
Olipa sinulla onni matkassa, kun noin paljon sieniä sait ynnämuu, kannattaa tehdä uusi reissu samoille paikoin.

Noin minullekin varmaan käy, jos tuonlaisiin kokeisiin joudun, kuin sinä wiiwidear, pelkoni sait tuota koetta kohtaan kasvamaan, sormet ristiin laitan ja toivon etten koskaan moiseen joudukaan.
Tässä ikkunasta voi katsoa oravien kisailua tuossa männyssä ja touhujensa välillä piilottavat ruokiaan pensaan oksiin, samalla heti ne unohtaen.
Eihän niitä saa ruokkia, mutta minä käypäläisenä vien ranskanleipää puun juurelle, enhän minä tiedä, että ruokkiminen on kiellettyä, heh.
Ikkunalaudallakin kuulemma istuvat ja sisälle kurkkivat.

Minulla on neljä neliötä pienempi asunto kuin Katleijalla ja pidän aivan liian isona asua ja siivoilla, olen hakenut tuohon pian valmistuvaan taloon, mutta tiedän että ei onnistu vaihto on niin paljon sellaisia todella tarvitsevia.
Minulla on hyvä koti, vähän vaan liikaa tilaa, yövieraitakaan ei käy.

Nyt pitää valmistautua maalle lähtöön, pitää vielä käydä katsomassa onko kaikki hyvin.
Onnekasta päivää kaikille.

SkillaNille selvyyden vuoksi. Se Haapsalu- juttuni tapahtui jo huhtikuussa. Sekin oli hyvin todennäköisesti "kotoperäistä." Siellä oli yksi suomalainen linja-autoretkue, josta kolmasosa oli saiastelemassa kämpissään.

Juttelin muutamien jalkeilla olevien kanssa. Heillä oli se käsitys, että mukana se tauti oli tullut. Oireita oli ollut joillakin jo tulomatkan lopulla. Siinä vain kävi niin, että jotenkin ehdin saada tartunnan. Tämä siksi, että tuskinpa kannattaa pelätä Haapsalua, kun jo tapahtumastakin on runsaasti aikaa.

Kävin koneelta katselemassa uutistapahtumia. Eipä mitään erikoisen uutta tämän taivaan kannen alla.
Nyt muihin puuhiini!

Päivä on alkanut sumuisena, yökin oli lämmin ja osa kesäkukista jatkaa vaan kukkimistaan amppeleissa sekä ruukuissa. Syyshortensiat ovat vaihtamassa valkeaa väriään lilan sävyihin, ja otan niitä aina kuivakukiksi. Lyhtykoisot eli juutalaiskirsikat hehkuvat nyt oranssinpunaa, ja niitten lyhtymäisiä verhiöitä poimin aina talteen, laitan niitä isoon lasipurkkiin ja vielä valoköynnöstä mukaan, niin tulee helpolla näyttävä koriste. Callunoista ja koristekurpitsoista laitoin ulos asetelmat - tulikin iso sato koristekurpitsoista, olen niitä jakanut muillekin.

Marja-aroniaa on valtavasti tänä syksyvä, oksat notkuvat maahan asti. Itse en niistä mitään laita, mutta ystäväni haki niitä sangollisen, hänellä on erikoinen hilloresepti niille. Jotkut höyryttävät niistä mehua esimerkiksi omenan kanssa, meillä saavat jäädä linnuille, tosin eivät linnut niitä aina suosi. Omenasouvi alkaa olla viimeisillään, Åkeröitä käärittiin papereihin ja pakattiin laatikoihin, jäi niitä vielä puuhunkin. Toinen talviomenalajike, punainen Lobo ei onnistunut, puu taitaa olla kuolemassa, kun lehdet kituvat ja hedelmät tippuivat jo raakileina. Jäniksiltä ne ovat olleet suojassa, mutta lieneekö myyrä käynyt juuria tuhoamassa. Puunkin kuolema aina surettaa, kun ne on itse istuttanut, niitä vaalinut ja ne ovat kauneudellaan ilhaduttaneet ja satoa antaneet.

Ruska on loisteliasta, paikkakunnan valtavat vaaherat hallitsevat nyt värimaisemaa. Omassa pihassa isoiksi kasvaneet pensasmustikat ilahduttivat runsaalla sadolla, nyt niitten syysväri ihastuttaa. Koivuissa on tainnut sienitauti viedä väriä, mutta haapapuut helottavat puhtaan keltaisina, upea kontrasti tummia kuusia vasten. Nyt täytyy imeä värejä itseensä alkutalven harmautta vastaan, ja jokainen aurinkoinen päivä on kuin taivaan lahja.

Asuinneliöitä voisi meilläkin olla jonkun mittapuun mukaan aivan liikaa kahdelle, ja onhan tässä siivoamista, varsinkin kun koiran takia pitää usein imuroida. Meillä käy yövieraita , lastenlapsia varsinkin, on mukavaa että on vierashuone . Minulla ja miehelläni omat työhuoneetkin, ja minusta on mukavaa kun on sisällä avaruutta, en edes liioista huonekaluista pidä. Tämä talo suunniteltiin nimenomaan meille ja eläkepäiviäkin silmälläpitäen mukavaksi ja helppohoitoiseksi, energiatehokaskin tämä on, ei ole kalliit asumiskustannukset. Ehkä en yksin tässä kauan pärjäisikään, mutta turha murehtia etukäteen, ja olemme molemmat vielä alle 70-vuotiaita. Hyötyliikuntaa saa joka päivä , puutarhassa varsinkin, haravointiakin on lähiviikoiksi luvassa yllinkyllin.

Huomenna on jo Mikkelinpäivä, näin kirkkovuosi etenee kohti adventin aikaa. Sydämellinen syystervehdys kaikille !

Huomenta ;)

Vetäsi vähän pitkäksi yön;)

Valvotti yöllä,tuo selkä peijooni.

Eilen saatiin kamalaa tietoa,meinaavat lopettaa tuon Takataskun;(

Siitähän poru nousee.
Siellä käy paljon yksinäisiä ja huono kuntoisiakin.¨¨

Ensiviikolla on siellä kokoontuminen.
Menemme sinne porukalla ja tarvittaessa ISOT panderollit mukaan.

Näkyy olevan sadepäivä tänään,vettä tulee kuin aisaa.
mistähän tuokin sanonta on lähtöisin;)

nyt menen livenä kahville.
näkyillään...

Kaunis aamu jälleen, kylmän yön jälkeen.
Palaan vielä menneisiin kirjoituksiin.
Muutaman kerran minullekin tuo tähystys tehty. Eka kerta oli helppo ja kivuton.
Sitten vahtui eri lääkäri ja uudet systeemit. Eri mekanismilla tehtiin-ilmaahan sinne suolistoon laitetaan että kaikki mutkat hyvin näkyisivät... sehän ei koske. Jokatapauksessa kolmas kerta oli äärettömän kivulias hoitaja piti kiinni ja rauhoitteli. Kai nuo Wiiwidearin sanat pyöri huulilla,,,,,,,tuntui ettei tässä hengissä selviä millään.

Tiedän monta tapausta esim. viikon matkoilla että on viety tauti jo mennessä. Siellä ollessa sitten puhkeaa. Keväällä turkin matkalla miniä sairastui johonkin vatsapöpöön.Kävi kuitenkin ilmi että jo lähtiessä oli oireillut ja suomessa tautia oli paljonkin. Mutta hotellin ravintolaa tietenkni heti syytettiin.
Noin käy monien "räkätautienkin" kanssa. Tarrunta saattu lo lähtiessä.

Ramoonan perheessä ollaan vielä nuoria. Me olemme suunilleen samanikäisiä keskenään ja yhteenlaskettu ikä hipoo 146:tta vuotta.
Nehän on vaan numeroita- muu kunto ja terveys ratkaisee paljon tai jopa kaiken.

Illalla täytyy lähteä kuuntelemaan Teemu Roivaista. Sitä viimeistä tangokuningasta !
Keskiviikkona tuli nähdyksi kansanooppera Nummisuutarit.
Mielipiteet siitä jakautuvat moneen.......

Nyt vielä nappikahvit naamaan ja menoksi.
Hyvää päivän jatkoa kaikille.

Meri-Kukka menee nauttimaan Teemu Roivasen laulusta. Googeloin nimen ja ylimpänä aukesi tämä Saara Aallon ja Teemun kappale, jonka nämä taitavat laulajat esittivät duettona. Antoisaa musiikki-ilta m-k:lle.
Näin syksyllä taas on kulttuurinautintoja tarjolla mm. uusi kausi teattereissa.
Piristystä niistä käynneistä itselleen saa kun vaan saa lähdettyä.

Meillä Turun kaupunginteatteri on remontissa ja teatteriesitykset ovat siksi aikaa siirtyneet Logomoon. Logomo on entinen VR:n konepaja ja nykyinen kulttuurikeskus, joka on avattu vuonna 2011.
Menen vasta nyt paikkaan tutustumaan ja katsomaan komediaa Kvartetti. Kvartetti on sydämellinen komedia itsepäisistä ihmisistä, jotka eivät anna iän määritellä itseään.
Tämä näytelmä meni Helsingin kaupunginteatterissa 9 vuotta täysille katsomoille. Minä kävin sen katsomassa vuonna 2004. Tätä Turun esitystäkin on kehuttu.
Luonto kutsuu tänään ulos. Voi miten nuo loistavanväriset vaahterat kutsuvat ulos. Toinen keltainen vaahtera on jo pudottanut osan lehdistään ja puun alla on muodostunut kuin keltainen pyöreä matto.

Kirkosta eronneet ei maksa kirkollisveroa, muuta kirkon palveluja
hekin käyttävät.
Elävät toisten siivellä!

Laitan kuitenkin joka vuosi kirkon yhteisvastuukeräykseen ta Pelastusarmeijan joulupataan omat roponi rahatilanteestani riippumatta.

En säästösyistä jätä kirkkoveroa maksamatta. Kun edellytetään, että pitäisi sanasta sanaan uskoa Raamatun maailmanselitysoppia, niin kiitos ei.

Toki tiedän, että ainakaan puolet kirkkoon kuuluvistakaan ei näihin usko.

Uskon, että persoonattomat luonnonlait meitä telluslaisia ohjailevat. Kosmisilla laeilla on myös ikiaikainen ikäänkuin inhimillinen ytimensä.
Siihen voi saada universaalisen yhteyden esim. onnistuneessa meditaatiossa.

Hilaisuutta, sitä nämä sunnuntaiaamut aikaisin meille suo, ei kuulu muuta kuin omat ajatukset.
Ne ei mitään ihmeellisiä olekaan, näitä arkisia mietteitä sisältävät.
Perjantaina pestiin ikkunat ja nyt ripustin pestyt verhot ikkunoihin, vähän talvisempaa väritystä tänne myös.
Kohta taas junaan ja maisemia ihastellen kotiin.
Eilen maalla käydessä tätä väriloistoa oli ihasteltavana runsaasti, kukat oli halla vienyt ja luonto hyvin alistuneen näköinen, valmiina lepoon.
Puolukoita kävin muutaman litran, nyt ovat hyviä, kun pakkanen on puraissut.

Minä kirkkoon kuuluvana maksan kyllä veroni, mutta en sen paremmin sieltä mitään saa, en odotakaan, ehkä näihin pakollisiin tapahtumani liittyy.
Hyvää voi tehdä ilman kirkkoakin, kohteita kyllä löytyy.
Mukavia nuo linkit, harvoin tulee mentyä itse niitä etsimään, näin Katleijan valmiiksi laitetut linkit tulee kuunneltua.
Kuningas tämä Teemu on ja hyvin laulaa.

Kulttuuri riennot jää minulta vähäiseksi, no pari teatteria kuitenkin vuodessa, en saa vaan lähdetyksi, vaikka teatteri ihan naapurissa.
Kai minä sain sellaisen rokotuksen teatteriin silloin aikoinaan, kun jokapäiväistä melkein se teatteri oli.
Harjoituksia ja ensi-iltoja, siinä sai vieressä olijakin osansa.
Sielun silmillä Ramoona pihasi kauneuden aistin ja kotisikin voin kuvitella kirjoitustesi perusteella.
Osaat niin hyvin kertoilla, että syntyy mielikuva kaikesta ympäriltäsi:;)

Ihastelen tuota ynnämuun sinnikkyyttä, miten hän jaksaa kunnosta huolta pitää, Esimerkkinä ja huonoa omaatuntoa herättävä näin saamattomalle mummolle, kyllä kaikenlainen liikkuminen tuota kunnon ylläpitoa auttaisi.
Ehkä polvenikin paremmassa kunnossa olisi, jos tuon liikkumisen olisin päivittäin toteuttanut.
Jännittävä rupeama Laten pojan tyttärellä edessä, siitä saattaa kipinä syttyä myöhemmin hakeutua ulkomaille vaikka töihin.

Kyllä se Haapsalun matka tulee tehtyä, yleensä en ole sairastunut missään, mutta kerta se on ensimäinenkin.
Sitten täytyy vaan sairastaa jos niin onnettomasti käy.

Tämä kone hyppii niin kauheasti, pari sanaa eteen ja kaksi taakse, hitaasti valmistuu viesti, paras lopettaa.
Värikylläistä päivää, kohta puut lehdettömiä, odottavat pakkasen koristelua.

Voi voi, että se oli kaunista, Tuo teemun laulu. Niin eilen kuin, tuossa Katleijan linkissä. Teemun orkesteri oli "Hovinarrit" nimeltään ja tosi kivat ja naurattavat jutut miehillä. Paras kuningas valinta vuosiin . Onhan hän harrastanut pienestä pojasta saakka kaikenlaista musiikkiin liittyvää ja kaikki opinnotkin siltä alalta.
Ja mahtava ääni !

Pitäähän sitä yrittää jaloitella päivittäin, niin kauan kuin vähänkin kykenee.
Lääkäriin kun menee oireilevia polviaan valittamaan, ohjeeksi annetaan että liiku hyvä ihminen niin paljon kuin vain vähänkin kykenet. Entistä kipeämmät ovat jos jää paikoilleen kuuntelemaan niitä. Tietenkin jossain se kivun sietämisen rajakin kulkee. Kai se on jokaisella vähän erilainen. Mutta aina vaan liikkumaan kehoitetaan.

Nyt taidan itse liikahtaa kahvikuppia kohden. Tämän päivän ulkoliikunta osuus on jo purkissa. Ihan kauniissa aurinkosäässä, heti sen jälkeen taivas menikin harmaaksi ja hämäräksi. Sada ei ainakaan vielä.
Vetäisin äsken omenapiirakka pellillisen uunista, joten passaa maistella pirtissäkin sitä.
Pidän itse kanelista, siksi sitä pitää olla reilusti samoin sokeria päällä.
Nyt jätän valion kermajäätelöä siihen päälle laitettavaksi kun vanilja kastike pääsi loppumaan. Hyvää on jäätelönkin kanssa kun se vähän pehmenee siihen piirakan pintaan.
Viihteellistä sunnuntai-iltaa kaikille, varsinkin ketkä seuraavat tähtitanssi parien taivallusta huipulle !

Kyllähän minunkin mielestä tuo duetto esitys kuulosti hienolta esitykseltä. On kivaa kun sellaiset jotka osaavat niitä esityksiä tänne pirttiinkin laittaa, kuten Katleijjkin, kiitos siitä.
Onhan se aika helppoa tuolta You Tubista niitä kuunnella, ja katsellakin. Mutta se siirtäminen tänne..............
Minä jo tuolla aiemmin kehuin kuinka ynnämuu jaksaa aina vain liikuskella, minun täytyy vain sanoa, niinhän sitä pitäisi.
Minulla näitä kotihommia riittää, yksi ikkuna vielä pesemäti, olen sen säästänyt ensiviikkooon.
Toinen homma oli tuo pyykinpesu, eilen ihan uudella koneella pesin, ensin ihan ilman pyykkiä yksi kerta, ohjeen mukaan, kuulema putsaa uutuuden pölyt. Sitten piti oheita lukea kuinka nyt pyykki pestään. Ei se niin vaikeeta ollut, kaksi koneellista oli kertynyt vanhan hajoamisen jälkeen. Kyllähän sitäkin kahdelta ihmiseltä kertyy. Hiljainen oli uusi kone, hienosti toimi.

Tuolla meri-kukka98 lla on samanlainen maku omenapiirakan suhteen kuin minukka, hyvää oli nappikahvin kanssa.

Minulla on ollut jalkahoitoa neljäkertaa vuodessa kunnan piikkiin, nyt ei taida herua enää, pitää mennä huomenna näyttämään koivet Diepeshoitajalle. Säästökuuri kunnalla.
Yksityisesti se maksaa lähes 50€ kerta.

Päivällä täällä tuuli aika reippaasti, onneksi ei satanut muutakuin koivunlehtiä, niitä irtosi tosi paljon.
Kaverini lähettää terveisiä pirtiin, kaikille kävijöille.
Minä Late Vaan.

"Liike on lääke! " - Tätä fraasia on toistettu jo monta vuosikymmentä, ja tottahan se onkin.
Verenkierron lisääntyminen nivelessä liikkuessa on tärkeätä, sillä veri vie pois kuona-aineita ja tuo tilalle hyviä rakennusaineita juuri polven rustoon, jonka rappeutumisesta kivut alkavat.
Kaikkea kivaa olen koettanut keksiä siihen, että liikuntaa tulisi jatkettua.
Uusiakin innovaatioita olemme kehittelemässä siihen.

Tänään on pilvistä ulkona, mutta muuten sää on mitä parhain ulkoiluun.

Syyssunnuntaiset terveiset kaikille! :)

Iltaa, eikä sade tänään häirinnyt.

Ehkä kertomuksistani on tullut liikkumisestani ja kuntoilustani vähän suurempi kuva kuin onkaan.

Noin 15 v. sitten sanottiin perusteellisen tutkimuksen jälkeen, että on kaksi vaihtoehtoa. Leikkaus tehdään, mutta se ei takaa tulosta. Toinen vaihtoehto on selkäni kuntouttaminen. Ei se korjaannu, ellei lihaskuntoa rakenneta. Pelkän "ruodon" varassa tilanne aina vaan pahenee. Kannattaisi ainakin kokeilla, esittivät lekurit.

Siinä se valinta, jota voisi myös pakkovalinnaksi nimittää. Fysioterapeutit antoivat apua ohjelmointiin.
Kyllä se alkuun oli tervanjuontia koko homma, mutta jästipäisesti parhaani tein. Niin se meni, että kipeytyi ja koheni vuorotellen. Pari vuotta meni, kunnes tuli selvää parannusta, ei virheetöntä, mutta kuitenkin hyvin "elettävää."

Siitä se lähti, sopivasti kiristinkin ohjelmaa, muutaman mokankin ehdin tehdä. Nyt koko touhu on pelkkää rutiinia, sitä liikuntaa ja temppuja ihan kaipaa. Kyllähän ihminen tottuu ja mukautuu, varsinkin jos muutoin on vain huonoja vaihtoehtoja.
Hiton hyvältä se tuntui, kun selvää tulosta tuli!

Realisti pyrin olemaan. En kuntoilua harrasta enää siinä mielessä, että tulisin enemmän "superiksi." Riittää, että hidastan jääväämättä tulevaa rapautumistani. Niin mitoitan toimeni. Aikaa käytän nyt itseni "rääkkäämiseen" n. tunnin, puolitoista päivässä. Siinä samassa on myös kuntokämpässä käyntini joka aamu. Jos teen merkittävästi hyötyliikuntaa, vaikkapa metsässä, se korvaa jo kävelylenkitkin. No sellaista pientä lisäksi, jos vaikka istuessa jalat tuntuu puutuvan, eikun lattialle tukevasti seisomaan ja syvään kyykkyyn, ylös ilman käsien apua. Kymmenen kertaa on hyvä ja samalla siinä tasapainon harjoittelukin tulee. Kudaa tekee kintuillekin!

Joo, johan tuli "omaperäistä." Tätä minua koskevaa aihetta en kyllä ihan vähällä enää jatka. Joku tolkku se olla pitää!
Hyvää iltapuhdetta teille itsekullekin!

Onpa kaunis ja lämmin päivä tänään, nyt jo illansuussa vielä aurinko loistaa ja lämpöä jakaa.
Kaikki puut ja pensaat hienon ruskan kultaamina, kannukka pensas voimakkaan punisena, toiset keltaisempana rusottaa. Punaiset pihlajanmarjat kaiken keskellä
helottaa.! Näistä täytyy painaa kuvat mieleensä, voi sitten niitä selailla kun
"myrsky mylvii ja laine laulaa "!

Syksy on mukavaa aikaa, varsinkin tällainen lämmin ja pehmeä.
Nyt voi nauttia kävelyretkistä, ei ole enää se polttava helle kuin kesällä,
silloin täytyi etsiä varjoista paikkaa ja välillä käydä vilvoittelemassa suihkussa.

Radion musiikki sopii hyvin tunnelmaan, kuuluu nimittäin,:elämä on kaunis, kaunis kaunis, elämä on kaunis onhan niin.

Hyvää sunnuntai-iltaa kaikille pirttiläisille !

Huomenta!
Pimeää on.
Tässä ollaan vielä silmät ristissä ja korvat puolilukossa.
Ei kuulu mitään, humisee vaan.

Ehkä tästä pimeydestä puhkeaa valoisa päivä.
Iloisat terveiset siis kaikille!

Huomenta, huomenta, pimeys vaan jatkuu;)
Tarkemmin kun ulos katsoo, taitaa kumminkin valoa taivaan rannalta näkyä, mutta pimeän aikaa se on pidempi puolisko.
Lämpöä oli mittarissa nelisen astetta, kun heräsin, hyvä syksy kaiken kaikkiaan on ollut, lokakuu jo näin hyvässä alussa ja räntäsateilta ollaan hyvin säästytty.
A.Kiven päivän seutuun yleensä sataa ja tuulee, loppu viikolla hänen päiväänsä vietetään.

Kuuta en joutanut katsomaan, nukuin sikeästi, minun ikkunaan paistaa vasta yöllä.
Kotimatkalla näin vielä parven valkoposki hanhia, pienempi oli jo parvi, lienee suurin osa jo matkaan lähtenyt.
Punaväri alkaa puista kadota, keltaisina hohtavat auringon niihin sattuessa.
Maailma on kaunis, ainakin tämä meidän kotimaa, olisipa ihmiset yhtä kauniita mieleltään, jäisi sodat ja muut tiimellykset.

Varmaan hyvällä tasolla kuntosi pysyy ynnämuu, itsekuria se kunnon hoito myös vaatii, se minulta kadoksissa.
Aina ja aina teen hyviä päätöksiä, että nyt sitten lähden lenkille, tässä sitä vaan ollaan, mitään toteuttamatta.
No oma on tilani, oma syyni, jos jotakin huonoa tapahtuu, jos edes näin loppuun kestäisi.
Tänään menen lääkäriin ja varmaan saan torut liioista kiloista, nöyränä koetan vastaan ottaa, pikkusen kyllä kapinoin, meille kaikille ei samaa sisua ja tahtoa ole onnistunut tulemaan.
Löytyisköhän jotain mieltä nostattavaa minustakin, heh,heh, koetan vaan pärjäillä;)
Miksihän myös lääkäreillä useallakin on ylipainoa, luonteen heikkouttako?

Terveisiä vaan Laten kaverillekin, onko hän pirtin kokonaan jättänyt?
Aina ne taitaa paremmaksi ja paremmaksi noita koneita ja laitteita saada, kohtaa kone varmaan lajittelee pyykit koneeseen, onkohan tekeillä kone joka pyykit kuivamaan laittaa;)
Kaneli ja omena hyvin yhteen soppii, siitäpä pala ommaan koppiin, ei oikein riimitys onnistu, mutta suuta kohti vaan tätä herkkua, maistuu varmasti kaikille.
Nyt on oikea aika omenan käytölle, hyviä on omenat, madottomiakin.
Kiitos piirakan tekijälle.

Ei pelota suoranaisesti lääkäriin meno, mutta jännittää kuitenkin, minkälaisen vastaanoton saankaan.
Määrätäänkö leikkaukseen, vai piikeilläkö yritetään, no leikkaus olisikin eka kerta, yritän keskustella siihen malliin, että muuta apua saan.
Tätäpä tässä nyt aion toteuttamaan, huomenissa tuomion kuulette.
Oikein mukavaa, liikkuvaa päivää kaikille, koetetaan vaan liikettä yllä pitää itsekukin, minäkin auto pysäkille kävelen, pitkä on matka sinne tohtoriin, turvaudun autokyytiin.

Kateellinenhan minä olen, en saa itsestäni irti sellaista tahdonvoimaa mikä panisi liikkeelle. Viisitoistavuotta sitten, lääkäri totesi minulla soleritaudin verenpaineen, ja kolestroolin arvot olevan korkeella. Käski harjoittaa liikuntaa. ei mitään lääkitystä. Silloin minä aloitin liikkumisen, vähintäin viisi päivää viikossa tein kolmenkilometrin lenkin kävellen, tai pyörällä kymmenen kilometriä. noin puolivuotta kestin, ei tuo tilanne paljon parantunut, sain lopulta lääkkeitäkin. Lopulta en jaksanut kävellä edes postilaatikolle ilman nitroa. "Vähän ylämaata 30 metriä". Jouluntiennoilla sain Infarktin eikun viikoksi sairaalaan.
Siitä ne lääkekuurit jatkui, mutta noin vuoden kuluttua tilanne paheni ja sitten ohitusleikkaukseen. Sairauksia on senkinjälkeen ollut monenlaisia, joita nyt en luettele.
Kuitenkin keväällä asennettiin sydämmen tahdistaja, nyt elelen aika mukavasti, silti ei tuo lenkkeily innosta. Kotihommat riittää.

Meitä miespuolisia kirjoittajia on paljon vähemmän, minä nyt yli 80, olen jo ikänipuolesta vanhemmasta päästä.
Harva meistä on rautaa, moni taipua saa. Näinhän jossain laulussakin sanotaan.

Tuo kaverini lukee kyllä kaikki pirtinkin kirjoitukset, mutta yritykset kirjoittaa häipyvät usein taivaan tuuliin. Pelailee kyllä muutamia pelejä.
Terveisiä meiltä molemmilta, ja erikoisterveiset ynnämuulle.

Ehtoo päivää.

Terveiset "elävistä kuvista"

Minä niin mieleni pahoitin.

Tykkäsin,oli mielestäni hyvä leffa.

Pisti miettimään tätä ikäihmisen elämää.

Poutapäivä on ollut,vaikkakin pilvinen.
nyt laitettava jotain murua rinnan alle.¨Meinaan huikopalaa;))

näkyillään...

Huomenta viiden asteen lämpötilaan ja harmaaseen aamuun.
Lääkärissä käynti poiki vielä kuvauksessa käynnin, nivelrikkoa epäili olevan, kuvauksen jälkeen sitten piikitetään, särkylääkkeitä kaksi isoa purkkia.
Johan minä todella sairastun tuon lääkemäärän syötyäni, no eihän niitä toki jatkuvasti tarvinne syödä, kipuilun tullen.
Pyysin myös lähetteen tukipohjallisten hankintaan ja saan näin Kelan osallistumaan pienesti tähänkin tarpeeseen, kalliit ovat nämä pohjalliset.
Ihmettelin hintaeroa pillereille, kun lääkärin määräyksestä ne voi ostaa, puolet halvempia kuin irtomyynnissä, tähänkin Kela ottaa osaa.
Hyvä niin, ei noita vinkeitä tiedä, kun ei ole joutunut käyttämään.
Lihasten vahvistamista lääkäri neuvoi ja aika yksinkertaista onkin, tuolilta nousua, jalan ojennusta, se tehoaa kuulemma hyvin ja tietysti sitä kävelyä, kolmisen kilometriä olisi jo hyvä tavoite, yritän nyt niskasta ottaa ja puristaa tosissaan itseäni.

Varmaan hyvää tuo pihlajamarja hillo, mutta aikamoinen on myös sokerin määrä,
marjoja kyllä nyt olisi, maljakkoon toin minäkin niitä.
Viimeisiä omenoita puusta otin minäkin ja haukkasin, oli niin mehukas ja puhdas, tänä vuona madottomiksi jäivät.

Erilaisia kaikki olemme, erilailla elämä kohteleekin, toiset saavat kaikenlaiset taudit matkaevääkseen jo syntymästä, toisille tältä osin päivä paistaa, kannettava vaan on taakkansa jokaisen.
Olen seurannut sairaita ihmisiä, ihmetellyt miten iloisina monet jaksavat polkuaan kulkea, vaikka aina joku vaiva kipua tuottaa, myönteinen ajatteluko se voimia antaa?
Voimia se kuluttaa, jos aina on huonolla tuulella oltava, syytäkään ei aina voi tietää, mutta nurista vaan pitää.
Oppimista ja ihmettelyä tämä elämä on.

No -37 vuoden lopulla minä tänne maailmaan tulin ja pilasin(ko) omaisteni joulun, ehkä vanhemmilleni ilo olin.
Itse en ole ihastunut tästä ajasta, olisi se niin mukava juhlia pitää vaikka marraskuussa, joulun alla jää vaille huomiota;)
Olin jo syntyessäni melko pullea vauva ja sitä iloa on riittänyt;)

Nyt sitä päivän "fiilaria" hankkimaan, laulaen alkuun ainakin, jospa se loppupäivä samaan tahtiin menisi, hyvää päivää teille toisillekin;)

Päevee!

Eriskummallistahan tuo olonniik tuntuu olevan. Lienöönköhän pahanniim merkki. Ei säre mittää, ei ouk kolotustakaa. Askelkii nousoo melekein vanahaan malliin. Eu ou valittamistaa jos nytten ei vanahoja essiin kehtoo kaivoo. Löytyshään sitä mualimanmänösta jottain sanasijookii, vuan annanpaan sennii männä mänöjään.

Eipä se teksti oikein luista. Ajattelin jatkoksi laittaa, ylen hankalalta tuntuu. Ei löydy oikeita sävyjä soljuvaan savolaiseen sanan käyttöön.

Eipä tästä päivästäkään ole paljon kerrottavaa. Hyvin mennä hurahti normaalimenossa. Ehdin sentään kirjastossa käydä. Nyt en tarvitse muuta kuin lukuhaluja. Eiköhän sekin tässä jo illan mittaan ainakin alkuun lähtene. Tuskin Tv- sotkee yritystä.

Eipä muuta kuin hyviä syyspäivän jatkoja!

Ehtoota vuan.

Piti tulla kertomaan.
Tuolla itäisellä taivaalla on ISO appelsiini;)

Tosi komea kuu.

Eipä kummempaa.
näkyillään...

Iltaa Kahvipirttiin!

Niin se on päivä taas illassa. Tulikin kuunneltua Jyrkipojan tenttausta Brysselissä, mitä nyt selvää sain oli esiintyminen ja sanavalmiuskin ihan kunnossa, vaikka aika ahtaalle ajoittain laitettiinkin. Saapa sitten nähdä miten käy.

Aurinkokin yllätti hienolla säällä, mahdollistaen lompsimisen pudonneiden lehtien peittämillä teillä kotitarpeeksi. Ynnämuu kertoi kirjastossa käynnistään, on se niin, että iltalukemista pitää minullakin olla, parast'aikaa on meneillään dekkari tryffelien kasvatuksesta, missä keksintö liuoksen muodossa saa niitä kasvamaan. On se niin mukava mennä vuoteeseen ja ottaa kirja käteensä. Olenhan joskus lukemattakin nukahtanut, mutta silloin on ollut tuntuva väsymys päällä. Niin piippuun en enää vedä itseäni, kun aamupäivällä jo teen tarvittavat hommat.

Torstaina saan pari apuria lyhentämään koristeomenapuuta, ja kuljettamaan oksat pois, niin on kasvanut tänä kesänä, etten yksin saa sitä enää typistettyä. Kukinta oli tosi runsas keväällä, niin kauniina en olekaan sitä ennen nähnyt.

Jaa. illalla klo 21.00 tuleekin parin tunnin ohjelma koulukiusaamisesta, saa nyt nähdä katsonko, sitä kun ei kohdalleni koskaan koulussa tullut.

Hyvää illanjatkoa vaan kaikille!

Huomenta valkenevaan aamuun, nyt näin pyöreän kuun keittiön ikkunasta minäkin.
Taloja on niin paljon ympärillä, että kuuta en pääse usein näkemään.
Näyttäisi vielä tuo taivaanranta aurinkoa enteillevän, vaikka sateita on tulossa, yleensä kymmenennen päivän seutuun huonoa säätä on pitänyt.
Syntyi lapsi syksyllä, tuulet niin vinhasti vinkui,,, tai sinne päin jotenkin.

Miten käynee Kataisen, mielipiteet tentistä vaihtelevat.
Ei tullut katsottua sitä koulukiusaamista, uskon ja tiedän, että sitä ilmenee, mutta mielestäni järjestyksen pito mahdollisuudet on opettajilta viety ja kai sitä opetusta olisi tänä päivänä kotiinkin annettava.
Nyt kaipaisi sitä kohtuullista "kuria" nuorille, tapojen ja käyttäytymisen säännöt hukkuneet.

Ikkunat ulkoa aivan pölyiset, mutta olkoot, pesty on kertaalleen, saavat kelvata, kärpäsiä harvoin voin syyttää, liikennettä kylläkin.
Vaahtera hulmuutti eilen lehtiään, kun tuuli vähän kävi, kohta ne paljaina, riisuttuina tuolla ikkunan takana seisoo.
Työmiehet taas rakennukselle ilmaantuivat ja siellä koneet ja ihmiset uutta aikaan saavat.
Jokainen näyttää tietävän paikkansa ja tehtävänsä, iso nosturi kuljettaa lautoja ja muuta tavaraa talon toisesta päästä toiseen ja homma luistaa.
Minusta hyvin siistinä pitävät ympärykset talon kohdalla, aina on lava, mihin rakennus jätteet nostetaan ja pois viedään.
Kai se työn sujuvuuden kannalta onkin näin tehtävä.

Väliin olo on "eriskummallinen" kai ne arvot heittää pois kohdiltaan ja väliaikainen ontto olo tulee, minulla useinkin menee ohi, kun jotakin suolaista otan.
Suolaakin on tarpeellinen määrä saatava, vaikka paljon puhutaankin suolan liiallisuudesta.
Kohtuudella kaikkea.

Tänään melkein vapaa päivä, käyn vain siellä polvi kuvauksessa.
Aloittelen sitten nuo kone hommat, painetut tyynyliinat on ommeltava ja silitettävä kuvat kiinni, ei mitään mieli työtäni, mutta jonkun on sekin tehtävä.
Nämä näitä vetäjän rooliin kuuluvia, kun kukaan muu ei halua hommaa on se automaattisesti vetäjän harteilla, jos meinaa myyntiin saada.
Tekemällä siitä pääsee ja hyvä mielikin loppujen lopuksi.

Puuhasteli alkakoon, intoa vaan teille toisillekin puuhiinne;)

Terve taas!
Olen tehnyt sellaisen havainnon että kunnon työnteko tekee hyvää ruumiille, vaikka vanha suomalainen sananlasku sanoo ettei terve ruumis työtä kaipaa. Mutta kun se ruumis on vanhetessaan ja laiskistuessaan liian huonoon kuntoon päässyt, kunnon työnteko on lääkettä vaikka jäsenet kipeytyisi.
Pari päivää olen ollut auttelemassa muutossa ja siivouksissa niin että tuntuu.
Ei ole illalla tarvinnut unta odotella. Kuntosalin on korvannut hyvinkin.
Tänään työväenopistolle kuuntelemaan luentoa mitä arkkitehdit Aalto ja Bryggman ovat Turussa aikaan saaneet. Olen siitä ennenkin kuullut, mutta ei ne enää mielessä pysy, joten kertaus käy mainiosti.


Nyt sataa, Forecan tuntiennuste näyttää että illan suussa taivas selkenee pariksi tunniksi. Eipä voi pyörällä liikkeelle lähteä, bussiin on ängettävä.

Tässä on SikkaNille säälinkki, jossa on paikkakuntasi sää 10 pv ajalle. Tuntiennustetta päivän kohdalta klikkaamalla saa sään tunneittain. Jos paikkakunta on väärä, vaihda sihen oikea nimi. Sitten vaan kirjanmerkkeihin / suosikkeihin.
http://www.foreca.fi/Finland/Varkaus/tenday

Päivää pirttiin pitkästä aikaa!
Tulin tänne kertomaan, että meillä on kaksi uutta suloista kissanpentua. vanhempi kissa murisi niille ja koira haukkui pataluhaksi, mutta uskomme niiden pian tottuvan toisiinsa.
pirtissä voikertoa omista "kummallisuuksistaan", eikä täällä käsittääkseni kukaan sano hulluksi, vaikka olenhan minä tavallaan hulluna eläimiin.
Alussa oli tarkoitus ottaa vain yksi kisu, mutta tein(teimme) viisaasti kun otimme kaksi, sillä niistä on seuraa toisilleen. Poika on Otto ja tyttökisuli Jazzialma.

Sataa, ennen puolta päivää se alkoi. Niin tästä on tullut "sisätyöpäiväni."

"Eriskummallisesta" olostani mainitsin. Onhan se, kuin lääkitys tepsi vaivat hävisivät. Kun murretta yritin jutussani väsätä, ehkä leikkisästä letkautuksestani voi saada väärän käsityksen. Varsinkin kun mainitsin, että" lienöököhän pahanniim merkki." Tämän tuli, koska joskus muinoin kuulin sanottavan tähän tapaan, jos joku homma tai asia menikin yllättävän hyvin, yli odotusten.

Hulluus ja hulluttelukin on kovin käytetty erilaisissa sanonnoissa. Eikähän hullun ja "täysjärkisen" välillä olekaan selvää rajaa. Hyvinkin fiksu saattaa saada hulluja tempauksia aikaan ja näytellä ainakin. En muista täällä saaneeni hulluksi nimittelyä. Siispä en ole varma, miten suhtautuisin. Sekin on ratkaisevaa, missä yhteydessä sana sylkäistään. Voihan hulluksi nimittely olla viatontakin. Vaikkapa niin, että joku tekee hyvin yllättävän, kuitenkin myönteisen ratkaisun. Joku voisi sanoa, että "vain hulluhan tuon keksii!" Siinähän tulee tunnustus, kehu ja ansio esille samalla.
Kehvelä kun lukuhommat ovat vielä kesken, vaikka aikaa on ollut lähes 80 vuotta. Täytyy jatkaa, että vielä muistaa sen, mitä on ennen kirjamerkkiä lukenut. Hyvää sateisen päivän jatkoa!

Eihän tu jaksanut kunnos sadeiiliä järjestää, kunhan tuhnutteli pellikaton märäksi. Iltapäivän ulkotyöpalveluun otin kuitenkin hupullisen sadetakin päälle.
Ei yhtään ollut liikaa vaikka oli jussivilskuri alla. Ja kyllä, kyllä se tunnin päästä ihan märkä se muovinen sadeasu oli.

Hulluus.

Aina vaan vaatimammaksi siinäkin edetään. Erikoistuvat. Mitä sekin on, että huomattavallakaan omintakeisuudella ylletään kylähullukilpailussa vain neljännelle sijalle.
Lohdutuspalkintona kuitenkin styrokslevy. Eikä mitään halpaa valkoista. Ei. Sitä sinistä jäpäkkää finfoamia 70 mm paksua, 70x240sm kooltaan.
Kelpaa siitä siivu sahata vaikka kannonpääistuntoa varten mökötupakankaan eteläreunalle sen hirvenpääkallion viereen.

Torstaiaamua, hämärää on ja mittari näyttää juuri tuota Katleijan laittamaa linkkiä säätilassa, kiitos Katleija.
Hyvin seikkaperäisesti tuosta näkeekin miten sää vaihtelee, suosikissa on nyt, nopea katsoa.
Paikkakunta ihan oikein;)
Tuohon paikkojen kipeytymiseen äkkiä jotakin puuhaa tehden samaa mieltä kanssasi, ihmettelenkin miten vähästäkin voi kipu tulla.
Pitäisi vaan niitä virutuksia jaksaa tehdä, olen nyt aloittanut istumasta nousemiseen, vahvistaa kuulemma reisilihaksia.
Kumman vaikeaa sekin, pitää vaan sitä ynnämuun sinnikkyytä ajatella ja yrittää ottaa mallia.
Eihän nimi miestä/naista pahenna jos ei nämä itse sitä tee, jos vielä olisi yksi koo jäänyt pois olisi ajatus muuttunut;)

Anlis3 kyllä ne koirat ja kissat tottuvat toisiinsa, minullakin oli kissa, vanhakin jo oli, kun koiran pennun otimme, kissa otti lapsekseen pesi ja putsasi.
Samoin kävi toisinkin päin, koira samoin vanhana olijana hyväksyi kissan pennun ja huolehti siitä emon tavoin.
Ihania ne kissapennut ovat pieninä (myös koiranpennut) ja kun niihin kiintyy perheen jäsenenä niitä pitää.
Taas heräsi halu ottaa ystäväksi, kumpikin sopisi, koira uskollinen, kissa itsenäinen, koira ulkoiluttaisi ja kissa repisi huonekalut, vielä on jälkiä edellisestä kissastani.
Siis koirasta enemmän hyötyä, mutta myös huolta enemmän, järkeiltävä on.
Voisihan kissa pienestä totuttaen oppia omassa puussa kyntensä teroittamaan.

Tuo sana "hullu" lipsahtaa joskus aivan harmittomassa keskustelussa, tarkoittamatta mitään.
Mieleeni on jäänyt, kun mieheni kävi Moision sairaalassa päätään kuvaamassa ja terveen paperit sai, mitään pelättyä ei ollut ja kun työkaveri jossakin sanailussa sanoi hullu, mieheni sanoi että näytäpä paperit omasta hulluudesta, minulla ne löytyy terveen merkinnöillä;)
Hän yllätti useinkin nokkelilla vastauksilla, toisen jäädessä hymyilyn kohteeksi.
Ymmärsin ihan hyvin tarkoituksesi ynnämuu, mutta näin sitä voi tulla erehdyksiä ymmärryksen puolella, jos murteet hämää.

Näyttää nuo sääennustukset siltä, että pakkasen puolelle jo yöaikaan menee, ihan tarpeellinen se villapaita päälle on laittaa.
Iso oli tuo palkinto levy, sillähän paikkaa jo aikamoisen reiän, jos jostakin se löytyy;)
Eihän kannata pieniä, voihan kannonpäässä istua siltääkin;)

Jatkan vielä noita konehommia tänäänkin, saan sitten huomenissa siivottua kaikki langan pätkät, kun koneen taas nurkkaan siirrän.
Ei mielihommia, mutta eihän kaikki aina kivaa tarvitse olla, aina vaan parempi on mieli, kun ikävän homman käsistään saa.
Mukavaa päivää kaikille.


On varmaan parempia keskusteli sivuja olemassa, mutta aika ei riitä moneen, olen minäkin tapojeni orja, täällä vaan kirjoittelen.
Kahvipirtissä harvemmin häiriköimässä kukaan käy, vaikka olen huomannut haluja joillakin olevan.
Hyvää syksyä sinullekin merihuisku;)

Eipä uskoisi, kello jo pitkälti illan puolella, pirtin ovi pysynyt kiinni, olisko tuo sää jotenkin vaikuttanut.
Uskokaa vaan, aurinkokin paistanut täällä A, Kiven maisemissa, lämmintäkin oli iltapäivällä yli 13 astetta, vieläkin 10,8 astettsa.
Mukavantuntuinen ilma, ei satanut, eikä tuuli ole tuullut.
Täältä sisältähän minä sitä ilmaa olen ihaillut en nokkaani olos ole laittanut.
Omenoita kuorinut ja leikannut viipaleiksi, sitten rasioihin ja pakkaseen. Hyviä olivat piirakka omenoiksi.

Huomenna ulos satoi taikka paistoi. Syntymäpäivätkin tiedossa, pojan tytär täyttää 21 vuotta, ennee tuli täysikäiseksi 21 vuotiaana, nyt 18 ikävuotta riittää.
Onhan mailma muuttunut, ja aina muuttuu, onko se sitten parempi.
Ennen sanottiin kaikki paremmaksi muuttuu, hyväksi ei milloinkaan.
Kalenterin mukaan kesä jatkuu 26.10 saakka.
Toivotaan ilmojen jatkuvan ainakin lämpöisinä.
Nyt on aika pimeetä, paras lopettaa. Minä Late Vaan.

Taas on auringon häipymisen aika, vaikka vähänpä tuo tänään näkyvissä olikaan.

Tänään lopetin tältä sulalta metsissä jokamiehen oikeuksieni käytön saalistamiseen. Tarkistin mikä on tilanne, ettei jää harmiteltavaa. Kunnollisia sieniä en löytänyt, en tosin huonompiakaan. Kato on ehtinyt käydä. Kuitenkin törmäsin suppilovahveroihin. Ihan pieneltä alalta kassillisen nyhdin. Otin mukaani paremman puutteessa, en suppiksia suoraan hakenut. Tiedän kyllä niiden olevan ihan syömäkelpoisia. Hyvä näinkin, mukava ilma kävellä ja hengitellä raikasta ilmaa. Olen vilkaissut Ylen keskustelusivuja. Mielestäni väliin hyvääkin sananvaihtoa asioista. Pienessä määrin olen kyllä mukaankin mennyt. Tietysti eri nimmarilla kun täällä.

Onhan "hurskaisen" kylähullukisa jo hyvässä mallissa, kun on osaa ottanut. Jos sijoitus ei paras mahdollinen sattunut tulemaan, voihan syynä olla ammattitaidottomat tuomarit. Tosin taitoja se hulluuden esittäminenkin vaatii. Apua ehkä on siitä, että jos sattuu olemaan "perustaidot" lunnonmukaisina mukana. Vähemmän silloin kainous hillitsisi.

Hyvää jatkoa iltaanne, jos satutte vilkaisemaan!

"Kuumaa heinäkuuta" pian kaipailemme varmaan.
Laitan soimaan Juha Tapion laulun "Ohikiitävää":

https://www.youtube.com/watch?v=Xp_g_NVBYHc

Herra hurskainen jutteli styrox levystä. Jos hurskaisella on ulkohuussi niin istuntopaikalle kun pistää sen styroxin, niin jo on peffan lämmin istua vaikka talvipakkasilla. Totkai pitää levyyn se reikä ensiksi sahata.
Joskus 30 v sitten Haminassa käydessäni kävin asialla tämmöisessä huusissa ja totesin keksinnön oivalliseksi. Paikka oli vanha mökki siellä kaupungin laitamillla.

Ihanko raakana Late ne omenaviipaleet pakastat. En ole kokeillut. Minä kuorin omput ja keitän nopeasti soseeksi ja sitten rasioissa pakastan. Eilen taas kolme rasiallista almistin.
Nyt onkin aika lailla sosetta talveksi. Ainakin jouluksi teen omenakääretortun ja voihan sosetta laittaa vaikka paahtoleivän päälle, tehdä korvapuusteja ja piirakoita. Eikä oo lisäaineita yhtään niinkuin kaupan hilloissa.

Niin noista omenoista, ei minulla täällä kerrostalossa ole omenapuita ollut, omenat olen saanut kälyltäni, siellä vanhassa kotimökin maisemissa on paljon omenapuita, sieltä olen hakenut, välillä käly tuo.
Meillä oli siellä edellisessä asunnossamme omenapuita viinimarjoja, ja luumujakin.
Niistä sai mehuja ja soseita. Tein minä niistä kaikista kotiviiniäkin. Parasta taisi olla omena, ja luumuviini. Nytr pakastan omenaviipaleet rasioissa, niistä saa omenapiirakkaa, ja varmaan myös sosetta. Mansikoita myös olen pakastanut, ja vähän on myös mustikoita. Täällä varmaan parempia pakastajia, mutta näin minä, Late Vaan.

Tänään oli hyvä päivä, osaavien miesten typistäessä vauhdilla ja ammattilaisten
työkaluilla puun oksistoa. Kolmessa vartissa työ oli tehty, oksat 1 1/2 -2 metriset kääritty isoon pressuun ja lavalle.
Ylimääräisenä vielä karsivat villiviinin leviämistä väliaitauksista, josta ne jo kyttäsivät naapurienkin puolelle:D
Kauppareissuni tein vasta nyt illalla, kun oli apteekissakin käytävä samalla. Tuo puutarhurin tarve, kuuluu kotitalousvähennyksen piiriin, joten saahan siitä 90 € noin 40% takaisin aikanaan.
Paljon enenmmän olisi ollut hommaa, jos talkoilla oli nuoret yrittäneet pokasahalla kiivetä, ruokarajoilu ja naisväki lapsineen huolehdittavana. Nyt oli kaikki asianmukaiset välineet miehillä mukana, ja työ sujui kuin leikiten. Pyysin tarjousta samalla pihatammien lyhentämisestä, josta voin viedä yhtiökokoukseen arviohinnan hinnan isännöitsijälle kilpailutettavaksi.
Vanhempi tyttöni on tulossa kylään jossakin välissä, kun viimeiset lehdet on pudonneet, sitten tehdään loppusiivous yhdessä.
Hyvän päivän iltaa kaikille:D

Myrskyistä, sateista Aleksis Kiven päivää, näin se tapojaan pitää tämä päivä, enpä muista aurinkoista tätä kirjailijan päivää nähneeni.
Elämme nyt tätä aikaa, syksyyn kuuluu myös sateet, kaunis on syksy ollutkin, nyt alkaa puut pelkkinä runkoina olemaan, koivu tuossa ikkunani edessä lehtiään pitelee.
Niinpä meni eilinen noita käsitöitä valmistellen, sen että tuossa nurkan takana olevassa kaupassa piipahdin.
Kiva että menin puotiin, oli paljon minulle sopivia tarjouksia, on taas viikoksi ruokaa laittaa, tämän päivän sitten siihen hommaan uhraankin.

Noita kotitalous vähennyksiä en ole käyttänyt, en ole oikein selvillä mistä niitä saisikaan, kai siivouksistakin, jos summa tarpeeksi suureksi tulisi, no en nyt vielä sitä pohdi, teen niin kauan kuin jaksan itse.
Toista se onkin, jos noita pihatöitäkin kertyisi, kerrostalossa pääsee niin helpolla.
Enpä muistanut omenoita lainkaan siivuttaa, vaikka hyvin kokemuksesta muistan, että piirakka niin helppo niistä olisi tehdä.
Kuivattunakin kivoja natustaa.
Mökeillä nuo VC- istuimet ovat mainioita, bio- vessaan kuuluvat automaattisesti, ulkovessa ei niitä mukavampia ole, kiva että edes istuin on lämpimämpi;)

Olen yleensä aina raakana osan omenia pakastanut, juuri valmiina viipaleina, niistä on helppo tehdä hieman kohmeisina piirakka.
Katleija kokeileppas, varmaan tykästyt;)
Niin ne vuodenajat vaihtuu, ja aina uutta odotamme, talvi seuraava kohde, ihanine tähtitaivaineen, harmi vaan, että kaupungin valoissa ne tähdet huomattavasti himmeämmin loistaa, kuin maalla.
Pieni pakkanen nenää nipistää, ihan sen odotus mieltä kiehtoo, no ehkä sekin ehtii vielä ärsyttämäänkin, riippuu talvesta.
Laten mainitsema 26.10. silloin virallisesti talviaikaan siirrytään.

Nuo suppilovahverot jäi nyt saamatta, kyllä niistä hyvää ruokaa saa, aivan kuin muistakin sienistä, riippuu tietenkin paljon teko tavasta.
Kuivattuna ne voi liottaa ja sitten sienen tavoin laittaa, loraus viintä kastikkeeseen tekee hyvää;)
Mausteet maun mukaan.

Nyt tuli jo nälkä, on ruvettava noita pakkaseen meneviä ruokia valmistamaan ja sitten lohesta jäävät "roippeet" keittoon, tilkka kermaa ja maukas keitto tämän päivän ateriaksi.
Vaikka vaan kilon painoinen lohi on, saan siitä monta ruokakertaa, kaalilaatikko satsi ja kaalikeitonkin valmista perunoita vaille, peruna tahtoo kovettua lämmittäessä, joten keitän sitten joka annokseen oman määrän.
Nämä kaikki rasioihin ja jopa on helppo ruuaksi kuumentaa pakkasesta;)
Tykkään tehdä enemmän ruokaa samalla kertaa, ehkä säästökin tulee vähäsen, ainakin sähkön osalta.
Tiedä häntä, tuleeko säästöä, viehän se pakastaminenkin sähköä, mutta keittiön siivoamisessa ainakin säästän, kerralla kaikki sotkut;)
Nyt toimeksi, iltapäivä sitten laiskotellaan, tai tuleehan niitä puikkoja kalisteltua;)
Kaikkea mukavaa teille toisillekin, kirjoitelkaa;)

Uamupäivää!
Taidankin vielä viimeiset omenat siivuina pakastaa, jos niistä talvella helposti omenapiirakan saa tehtyä. Kiitokset neuvoista.
Tänään on mielenpiristystä tiedossa iltasella. Teatteri kutsuu Kvartetti-komediaa katsomaan. Näytelmä kertoo yksityisessä hoitokodissa elävistä persoonallisista vanhuksista. Kvartettia kävin katsomassa jo Helsingissäkin 10 vuotta sitten. Oli se hauska kun Lasse Pöysti, Ritva Valkama, Kyllikki Forsell ja Antti Litja siinä näyttelivät. On tätä turkulaistakin esitystä kehuttu.
http://teatteri.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=19588&culture=fi-FI&contentlan=1

Tuli kysyttävää kun luin ynnämuun mainitsevan ruunen ketjussa tuon sukulaisen naton (aviomiehen sisko. Natoja on minullakin ollut viisi, joista enää yksi elossa.

Wikipediaa selasin ja katsoin nuo muutkin sukulaisten nimitykset. Sieltä sain sellaisen käsityksen että minulle serkun lapsi on pikkuserkku. Minä olen aina pitänyt että pikkuserkkuja ovat vain serkuksien lapset keskenään. Miten te toiset olette tottuneet ajattelemaan.

päivää.

Sataa,sataa lotisee......mites se lalu menikään ;)

Vii me yö meni taas valvoessa.;( tuon selän kanssa.

Mutta kyllä se siitä

Tänään on TAAS saunapäivä.

Tuntuu että minulta on jotenkin tuntemattomalla tavalla
hävinnyt jokin päivä tällä viikolla ;)

Paljon minäkin tein säilykkeitä ja hilloja.kun perhe oli koossa.

Nyt poden LORVIKATARRIA;)

lapset ja lastenlapset on sen verran kaukana etten Heitä varten touhuile.

Kohta lähden tuonne kerhohuoneelle "kälkättämään";)

Voikaa hyvin.
näkyillään...

Iltahan se on jo aika pitkällä. Niin se tuli tuhlatuksi tämäkin päivä, mitä nyt vähän lukuhommia harrastin päiväuniani vauhdittamaan.

Suppilovahveroista Skillankin mainitsi. Kyllähän ne ottamani käyteyksi tulee, vaikka en ole kummoinen asiantuntija jalostushommissa. Pesin ja putsasin sienet, tein kevyen kerran ryöppäyksen vaikka ne eivät olisi sitä tarvinneetkaan. Sain kuitenkin sienet tiiviimpään muotoon, purkitin kolmasosa litran purkkeihin, vähän suolaa joukkoon ja pakastimeen.Kokeilin jo kuitenkin laatia sienikastiketta. Hyväähän niistä tuli.

Kun lähdin matsäreisulle, päätin että otan vain hyviä haaparouskuja suolasieniksi. Onhan niitä nyt jo hyvä varasto suolattunakin, siksi oli vara olla ranttu. Tavoittelemiani ei löytynyt. Kun nousin vaaran rinteeseen, nokkani eteen tuli rypäs suppilovahveroita ja otin ne talteen. Semmonen tarinani.

Katleija kyseli serkuista ja pikkusellaisista. Kyllä minullekin pikkuserkut ovat olleet keskenään serkkujen lapsia. Enpä sitä ole edes sen pitemmälle pohtinut. En edes tiedä, montako serkkua minulla on
ollut (osahan on jo poistunut) , ehkä n. 40. Joskus nuorena kyllä tunsin moniakin, koska olivat lähitienoilla. Ison muuttoliikkeen mukana he ovat leipätöitä etsiessään hajaantuneet ei paikkoihin ja vanhat kotimökit hävinneet tai lahoavat autioina. En kyllä ole ollut mitenkään aktiivinen yhteyden pidossakaan. Työelämän aikana on muodostunut omanlaisensa kaveripiiri. Tuskinpa se serkkuuskaan olisi siihen lisäarvoa tuonut. Tuleehan joskus yllätyksiäkin. Joku on tunnistanut minut serkukseen ja minä joudun vain ihmettelemään. Kyllähän siitä alkaa muistelujutut ja siihenpä se sitten jääkin. Nähdään jos nähdään.

Hetihän tässä pääsee pahnaa sijaamaan. Hyvää yötä!

Harmaalta näyttää lauantaiaamu, vaikka toisella puolen taloa missä kuu näkyy, siellä se oli kovasti pienempänä nytkin.
Mattoja tuonne parvekkeelle vein haistelemaan kosteaa ilmaa, kyllä ne siellä vähän happea saavat;)
Lukaisin Ruuneperin uuden aloituksen Nato asiasta ja meille suomalaisille Natolla on aivan toinen merkitys, sukulaisimmeinen hän on.
Tuohon asiaan, Natoon en toivoisi Suomen liittyvän, en mihinkään muuhunkaan sotilaalliseen liittoon, pysyttäisi vaan rauhan sovittelijoiden riveissä.
Näinhän kehoitetaan riidan tullen, lähde pois, ainakin kahden riitelijän riita siihen loppuu.
Onko niin, että sodasta on niin kauan, ettei meidän nuorempi polvi tajua, mitä sota tuo tullessaan, historian luku kaikille uusiksi ja totuudelliseksi, sotaa en halua kokea ja pelkoa sen alkamisesta ei saa lietsoa.
Päättäjille varovaisuutta puheissaan.

Samasta ketjusta luin sellaisenkin asian, että joku ei uskalla pirttiin astua, kun ei ole rekattu, niinkö pelottavia me olemme, sellainen ei ole tarkoitus, astukaa vain kaikki sisään;)
Ynnämuu hyvä oli kirjoituksesi samassa ketjussa, sitä huumoria perään kuulutan minäkin, joskus voisi vähän iloisempia viestejä myös olla, elämä kaikkine huolineen on ihan tarpeeksi vakavaa.
Tuo suppilovahvero on niin huomaamaton lehtien joukossa, mutta kun sitä näkee on paras tarkastella ympäristö suurennuslasilla, yleensä niitä löytyy ja löytyy.
Myöhään syksyyn, lumien tultuakin (vähän) niitä voi poimia.

Enpä muista milloin viimeksi ole hiuksiani värjännyt, kyllä sitä on tullut harrastettua, milloin värejä, milloin raitoja, nyt olen tähän harmaantuvaan kuontaloon tyytynyt.
Pitäisi varmaan olla hieman tarkempi muutenkin tuon ulkoisen kuoren suhteen, mutta se vaatisi aikaa ja en katso enää niin tarpeelliseksikaan, sauna puhdas vaan aina kaikilta osin;)
Minun aikani alkaa olla ohi, ei taitaisi muuta hyötyä olla, kuin se, että ihmismäiseltä näyttäisin.
Ihastelen aina kylläkin muodikkaista ja itseään hoitavia ihmisiä, minä laiska, huh.

Ritva Valkama yksi suosikki näyttelijäni, nauraa sai kun he Pentti Siimeksen kanna jotakin yhdessä tekevät, tai ainakin ennen tekivät.
Yritin katsoa eilen sitä Possekos se oli, en ymmärtänyt mille siinä naurettiin, aivan
hulluja juttuja, haluatko nimmarin, haluan, et saa ja sitten oli hauskaa!
Kyllä ennen naurun aiheet oli myös keksitty oivaltaen ja ajatuksen kanssa.
Noista serkuista, en ole missään tekemisissä serkkujen kanssa, muutama niitä vaan onkin, on vaan jäänyt pikku hiljaa pois sukulaisten kanssa yhteyden pito, yksi nato minulla ja onkin ainoa mieheni puolen sukulainen jonka kanssa yhteyttä pidän, viikottain.
Sisko ja veli jo rajan tuolla puolen.
Ei rasita, ei myöskään iloa anna tämä sukujen yhteys, hyvin silti pärjään.

Nyt on päivä valjennut ja huusholli olisi kuntoon laitettava, ruokia eilen tein, ainakin viikoksi riittää, pakosti ei kauppa asioilla käyntiä, kaikkea löytyy kotoa.
Jos joku mieliteko tulee sen haen, en maitoakaan juo, joskus sekin vain mieliteon tullessa, sitten kylmää maitoa nautin.
Juustoa, voita, leipää pakkasessa, hyvin pärjään.
Olen kuin entinen emäntä, kaikki on säilötty.
Hauskaa viikonloppua kaikille, ihan ulkoilu sää täällä ainakin, ohut harmaus taivaalla, mutta vettä ei tule.

Lämmintä on vuodenaikaan nähden vielä alkuviikoksikin, nytkin mittari näyttää 10,5 ja auringon kuva näkyy etelärannikon sääkartalla. Haravoimista olisi, mutta leikataan vielä kerran ruoho, siinähän lehdet silppuuntuvat lannoitteeksi. Paraatipuolta vähän tarkemmin rapsuttelen haravalla ja kasaan lehtikompostiin. Kovin eri aikaan puut tiputtavat lehtensä, tammet vasta hangelle. Teen värikkäistä vaahteranlehdistä kransseja, niputan ensin monta yhteen ja ne sitten sidon ympyräpohjaan tuuheaksi koristeeksi. Unikon siemenkotia kuivatin, ovat komeita vaikka tuorekukkien lisänä. Säilön oikeastaan vain marjoja ja puutarhan hedelmiä, pari purkkia suolasieniä ja kanttarelleja sekä suppiksia vähän pakkaseen. Mielestäni taiteellisia kuivia heiniä, siemenkotia ja oksia tarttuu mukaan, väkertelen niistä .

Sukulaisten nimityksistä on on puhetta, ja tuo nato on tuttu jo Kalevalasta. Kyty on taas miehen veli, ja morsianparka joutui appivanhempien kotiin jouduttuaan heidän armoilleen. Näin Kalevalassa morsiota neuvotaan miehelään mennessä :

"Jos ukko susi supussa, akka karhu karsinassa,
kyty kyinä kynnyksellä, nato nauloina pihalla,
sama on arvo antaminen: alemma kumartaminen,
kuin ennen emosi luona, oman taattosi tuvilla
taattoa kumartaminen, maammoasi arvominen."

Nythän kälyn ja langon merkitys on laajempi. Minulla on siskojen miehet ja mieheni veli lankoja. Appeani sanoin appivaariksi, anoppi oli anoppi, oikein mukava olikin. Minullakin on paljon serkkuja, jotka melkein kaikki muistan nimeltä, enää oikeastaan hautajaisissa tavataan, yksi juuri samanikäinen serkku on läheisempi. Pikkuserkuilla minäkin ymmärrän serkusten lapsia keskenään. Nythän uusioperheissä on aikamoinen nimitysten viidakko, kun on monet mummotkin , ja avokit, on avominiää ja avoanoppia.

Minä olen niin turhamainen, että sävytytän tukkani säännöllisesti kampaajalla, en kai uskalla edes katsoa, minkälainen olisin harmaana. :) Ehtiihän tässä vielä, ja kaunistahan harmaantuminen on. Jos äitiini tässäkin asiassa tulen, harmaannun epätasaisesti. Peilissä katseleekin aikalailla äitini näköinen nainen. Muodit saavat tulla ja mennä, harvoin uutta vaatetta tarvitsee ja kun ei ennekään ole juuri viimeistä muotia ostanut, vanhatkin tuntuvat ajattomilta. Hyvänlaatuisa hameasuja ostin paljon työaikana , niitä tulee paljon käytetyksi talvellakin, paksut sukkahousut vaan jalkaan, niin tarkenee. Pitkän kietaisuhameen ompelen itse talveksi vaikka matkahuovasta tai fleece-peitteestä.

Kulttuuririennoista on Katleija kertonut. Minulla on liput kuun lopulle Svenska Teaternin musikaaliin Mamma mia, joka on Abban musiikkiin suunniteltu ja saanut loistavat arvostelut.

Jo myöhäistä iltaa! Tulin vilkaisemaan Pirttiäkin. Onhan täällä sentään kävijöitäkin ollut. Kun Pirtti ei toimi liikeperiaatteella, niin hyvähän se näinkin. Kiirettähän olevinansa minullakin pukkaa. Markettireissu venähti pitkäksi, kun jäin eläkeläisten kanssa suustani kiinni. Ei kai se aivan turhanpäiväiväistä ole, vaikka arvoa onkin vaikea mitata.

Nyt on jo sukunimitykset ja sukuun "uineet" käsitelty. Luin kyllä, eikä minulla ole lisättävää, eikä poistettavaa. Niin..."avosekahomoerolapsiperheet ", heillä lienee pohdittavaa kuka on mitäkin. Se lienee paremminkin heidän asiansa.

Nyt on jo hyvä aika majoittua nukkuma-asentoon kirjastosta lainattu kirja mukana unilääkkeekseni. Se yleensä tepsii. Öitä!

Päivä pikku hiljaa valkenemassa sunnuntaiksi, Aarre viettää nimi päiviään.
Odotettu aarre vauva on ja tervetullut, poikkeuksiakin on, aina ei onnellisia maailmaan tulojakaan ole.
Syitä on monia ja kohtaloita sen mukaisia.
Miten nyt tuollaiset aatokset päähän tulikaan, sää on sateeton, lämpöä kahdeksan astetta, siis ihan mukava viettää sunnuntaita.
Minulla se joka vuotinen vanhusten kirkkopyhä, jossa laulamassa käymme, ensi viikolla toinen kirkossa käynti, kun piirin hiljainen päivä Lapinlahdella, siitäkin tullut perinne.

Aika kirjavaksi saattaa suku noiden uusioperheiden joukoissa muodostua ja suureksikin;)
Tyttöjen päivä oli ja meni, mutta aihetta riittää asiaa pitää mielessä, kurjaa on elämä tytöillä kehitys maissa, ehkä myös täällä näissäkin olosuhteissa.
Pitkä matka on samalle tasolle tulla sieltä missä koulun käyntikään ei ole mahdollista kaikille.
Me elämme hyvinvointi valtiossa, mutta onko kaikilla täälläkään hyvä?

Ei meinaa minunkaan pääni tasaisen harmaaksi muuttua, mutta olen ihan ylpeä noista pienistä kimpuista hiuksissani.
Kyllä se ikä saa näkyä, eihän sitä pääse karkuun, rypyt kuitenkin sen paljastavat.
Kai niidenkin tasaamiseen keinot olisi, mutta enpä edes moista ajattele.
Toivoisi väliin, että peili ei totta näyttäisi;)
Suurin syy olla värjäämättä on tukkani huono rakenne, tyypillinen suomalainen hiiren häntä, olen huomannut paremmin voivan, kun en rasita liikaa värjäyksillä.
Aikansa kutakin, kyllä sitä on kaikkea kokenut, yhtään kauneusleikkausta en ole vielä kokeillut, kai pitäisi;)
Pitää todeta, mää oon, mikä oon, en muuksi tahdo tulla, kelpaan itselleni;)
Valehtelisin, jos en myöntäisi ettenkö haluaisi olla loppuun asti nuoruuden kaunis, mutta kun ei oo, tyydyn olooni.
Onhan annettava nuorien olla nuorina kauniita, eihän sitä huomaisi, jos me vanhat yhtä kauniina pysyisimme;)D
Terveenä kun saisin olla, sitäkin olen tänne asti ollut.

No niin, nyt on käsitelty tuo kauniina olemisen halukin ja todettava että sielun kauneus näkyköön, jos nyt sitäkään vähän edes löytyy.
Ramoona, sinussa varmaan tuo sielun kauneus pursuaa, kun kaikessa tuota kauneutta esille tuot, olen aiemminkin ihastellut kertomisiasi.
Katleija, tukkasi näytti kuvassa kauniilta, sopii sinulle tuo lyhyt leikkaus.

Päivä jo valoisa, vaikka kyllä noita kohdevaloja saa polttaa koko päivän, jos jotakin tarkkaa tekee, on se niin hämärää tämä pilvinen päivä.
Vähän näyttää tuolla itäiselä taivaalla valoa, jospa se olisi auringon aiheuttamaa, tulisikin säteineen meitä ilahduttamaan;)
Nyt valmistautumaan kirkko matkalle, asu on tarkistettava, onko pusero ja huivi sileinä, leppoisaa päivän viettoa teille toisillekin vaikka tuonne luonnon kirkkoon eksyisitte.

Iltamyöhää taas! Tai eihän tuo vielä myöhäkään ole.

Hyvähän se on perinteitäkin vaalia, kuten SkillaN kertoi tekevänsä. Tulin ajatelleeksi, että onko minulla perinteitä, joista huolehdin. Tottakai jotakin on matkalta takkiin jäänyt, mutta enemmänkin pieniä sirpaleita ja muistoja. Onhan sentään luonnossa liikkuminen ja marjastaminen perinnettäni. Sekin tietysti pian hiipumassa, ei kuitenkaan vielä. Aika paljon elämäni on ikäänkuin rakentunut uudestaan. Hyvää tai huonoa, sitä nyt on turha miettiä.

Itsensä kaunistamisesta on kohdallani turha puhua.
Olen mikä olen, rypyt ja kurtut kuuluvat luonnollisesti elämääni. Ei ole tullut mieleenikään keinotekoisia kohennuksia tehdä. Kun nokkaani tyvisolun poistamiseksi leikeltiin, niin jäihän siihen korjausvirhettä. Lääkäri kyllä ehdotti, että jos haluan, se pieni korjaus kyllä tehdään. Kysyin, että onko sillä yleensä terveydellistä merkitystä. Kun ei ollut, ilmoitin että muotoseikkojen takia en tule leikkelyyn. Enkä ole huomannut, että se ketään häritsisi ja minuakin vain jos peiliä katsoa tollotan, niin näkyyhän se. Eipä tuo mitään haittaa. Leikkely onnistui lopultakin hyvin. Monta vuotta on kulunut, eikä ole siitä paikasta vaiva uusinut.

Johan tähän ilmoittautumisen verran tokitusta tulikin.
Toiseen kertaan jotakin taas!

Huomenta pimeästä, ulkona olisi melko tummaa, ellei noita lyhtypylväitä olisi.
Pientä tuulen virettä näkyy tuon koivun oksissa, ei sada ja lämpöäkin vielä yli viisi astetta.
Katsoin tuota Katleijan antamaa sääkarttaa, ensi yönä alkaa pakkaset ja joka yö pientä 3-4 astetta lupailee, alkaa ne liukkaat kelit.
Aina ne vaan yllättäen tulee.
Vieläköhän kukat parvekkeella säilyy.
Tainojen nimipäivä, onneksi olkoon.

Onkos nyt niin, että ynnämuu ainut uskollinen viestittäjä, missä väki luuraa, ei kai niin kiireitä aina ole, ettei puumerkkiä jouda laittamaan;)
Torstaina tulee yksitoista vuotta täyteen, onko nyt sitten sopiva aika lopettaa pirtin olemassa olo?
Onhan tuota jo tullut näppäiltyä jokunen viesti, tapa johon on niin tottunut, että tuntuu kuin ei päivä alkaisi, ellei pirttiin kurkkaisi;)
Pian siihen varmaan tottuisi kirjottamuuteenkin, ihmeesti sitä vielä tässäkin iässä oppii kaikenlaista.
Tapahan tämä muiden joukossa, melkein perinteeksi on muuttunut pirttikin;)
Minulla ei juuri noita muistoja ole, tai ainakin olen antanut sellaisen luulon tulla, kun aina vaan useammin joudun kysymykseen, muistatko, vastaamaan en muista.
Ihmettelen kun toiset muistavat vaikka mitä ja minä en mitään, onko se kiinnostuksen puute asioihin, siten eivät jää mieleen.

Enpä nyt patistele ketään kirjoittelemaan, jos ei haluja ja asiaa löydy, jätetään pirtti uinailemaan;)
Päivän jatkoja kuitenkin toivotan kaikille, iloja ja hauskuutta, naurua ja hupatusta, sitä mahtukoon päiväänne.

SkillaN, älä Kahvipirttiä lopeta, koska meitä on monta täällä kävijää. Ei vuosia kestänyttä päivittäistä tapaamispaikkaa noin vaa saa lopettaa. Mutta jos et jaksa, se on eri asia sitten. Kun täällä käymme kuulemme samalla mikä vointi muillakin on.
Luonnollistahan on kirjoittelemisen vilkkauden vaihtelu. Eilen oli koko palstalla aika hiljaista, kyllä se siitä taas vilkastuu. On rauhallista ja ihmiset vetävät henkeä ikävien aikojen jälkeen.
Nyt tilastotieteilijä antaa sinulle faktatietoa:
Eilen oli vaan kaksi viestiä jälkeesi, mutta 10.10 oli kymmenen viestiä, 9.10 yhdeksän ja sitä rataa. 28.9 - 12.10 on viestejä ollut keskimäärin laskettuna 7 viestiä / päivä. Sehän on aika paljon.
Kirjoittelemisiin.

ps. niin näyttääkin itä-Suomen 10 pv:n ennusteessa yöt kääntyvän pakkasen puolelle, Turussa vain torstaina on -1 ennuste yöksi.

Hyvä että katleija antoi kannustusta Pirtin jatkoon ja samoin Late, kunhan väkkäräongelma selviää. Eihän nyt Pirtti sentään ole konkurssiin menossa, kyllä se pienemmälläkin "katteella" väliaikaisesti toimii, kunhan ei autioitumiseen rapaudu.

Kyllä käyn Pirtissä toistaiseksi ainakin. Tiedäppä häntä, mikä merkitys sillä on, onko touhullani myönteistä vai karkottavaa. Olenhan nähnyt Pirtin toiminnasta vain puolen aikaa ja tohottanut mukanakin epämääräisen säännöllisesti.

Väkkärän pyöriminen on turhauttavaa. Näyttää sitä vain joskus tulevan myös minulle. Olen kyllä löytänyt siihen ainakin useimmiten toimivan ratkaisun. Kopioin kirjoittamani, se pysyy pikatalletuksessa koneen sulkemiseen saakka. Välissä voi hyvin puuhastella muuallakin ja koettaa myöhemmin liittää talletettu viesti uudelleen. Ellei sekään toimi, on se jo pahempaa yskimistä. En nyt pitemmälle esittele, koska kuitenkin kuulun hyvin amatööriluokkaan, vaikka yhtä ja toista aina urmakasti yrittelen ja useimmiten ennen pitkää saatan jopa onnistuakin.

Nyt on isossa osassa lainaamiini kirjoihin tutustuminen. Osa on oikein pähkäilyjen kanssa luettavaa ja välipalaksi kevyempää, jopa dekkarikin joukossa. Näin minulla menee, kun johonkin harrasteluun jätkähdän, teen sitä melko täysillä kunnes kyllästyn ja otan vaikka pännän käteeni ja alan sutata piirustuspaperia.

Eteenpäin, sano Lapatossu, mutta ei kaikkina aikoina, eikä kaikkina päivinä!

no nii nyt minullekin kävi köpelösti.
Kirjoitus hävisi kuin tuhka tuuleen.

Piti kertomani tuosta Takataskusta,kun meinaavat sen lopettaa.

Meitä on paljon yksineläjiä jotka käymme siellä.

Keräsimme piiitkän nimilistan jonka viemme sinne huomenna.
Sinne tulee joku silmäätekevä selostamaan mitä taphtuu.

Kaupugilla ei mukamas ole varaa ylläpitää sitä.

Onko se sitten hyvä jos olemme jonossa sossun luukulla???

Minulla tuo selkä taas on ryppyillyt.

Soitin aamulla tuonna arvauskeskukseen,pääsen vasta kuukauden perästä lääkärille.

Jos oikein pahaksi menee niin on mentävä päivystykseen.

KOetan sinnitellä Burana 600;sen avulla.

EIKÄ PIRTTIÄ SAA LOPETTAA !!!!!!!

On tämä semmonen henkireikä.KIva kun olette olemassa.

näkyillään....

Ei minullakaan ongelmia ole pitkään aikaan ollut lähettämisessä,. eikä itsellänikään.
Joskus olen turhautunut mailman menosta, ei tunnu muuttuvan paremmaksi, ja hyväksi ei milloinkaan.
On tullut ajatus jospa muuttaisimme tästä nyky asunnostamme, yksikin kerros rapusta on joskus liikaa, ei niinkään minulle, mutta kaverille. Täytyy tutkailla josko tästä lähitienoilta löytyisi, sillä kylää emme vaihda.
Meillä on hyvä, ja tilava asunto 72 neliötä, oma sauna, ja lasitettu parveke. Olisi silloin pitänyt ajatella paremmin.
Ihastuttiin kumpikin tähän nykyiseen. Se siitä, katsotaan mitä tapahtuu.
Ikäni olen ollut kova lukemaan, nyt tänävuonna olen lukenut yhden kirjan, Kirjastossakaan en ole käynyt kuin kerran, lainasin yhden kirjan kaverilleni.
Eipä silti meillä on satoja kirjoja kotonakin, joku niistäkin on lukemati, joskus tekisi tietysi hyvää lukea joku uudestaankin.
Eipä tässä nyt muutakaan osaa, yritän taas painaa lähetä nappia. Joten moikka.

Heippa pirttiin.
käväisen miekin pikimmiten luin joitain viestejä sieltä täältä ja nyt luin kyllä oikeinkin Skillanin mietinnästä lopettaa kahvipirtti. Sitäpä ei kukaan toivo, tämähän on kaikkien täällä kirjoittajien päivän piristys ja kahveilla käynti, vaikka se nykyään olisikin automaattikahvia!! Siihen en ihan usko, kyllä joku tomera sen pannukahveen keitää kaikille pirttiläisille ja se tomera on SkillaN, pirtin emäntä!

Sitä pyydän anteeks ko sie pelästyit siit paksusuolen tähystyksen kivuliaisuutta..hhmm sekin on erilainen kaikilla ihmisillä, kukaan ei ole toisen kopio ja lääkettä siihen annetaan, pittää pyytää lisää jos tuntee tarvitsevansa

Mie olin muutama vuos takaperin mahatähystyksessä toisen kerran elämässäni ja minnuu ennen, tul potilas pois ja sano et ol hyvä lääkär ja teki työn nopeesti, eikä sattunutkaan...no mie olin tietyst tyytyväinen ko hyvä lääkär ol, naislääkäri ja miul ko alko letkua syöttämään nii sattu kovast, oli sellanen hätäinen lääkär ja vähän tohelo miun mielestä, tökki nii et tuntu oikein pahalta.
Sit ku sama lääkär olikin paksusuolitähystyksen suorittajana mie heti tiesin, etten selviä siitä ihan helpolla ja niin sit käviki.

Tällasii "pelotteluja" mie oon kuullu paljon, ko työkaverit minnuu ain pelotteli, ku mänin toimenpiteisiin esim. polven varjoainekuvausta kävivät pelotteleen, et sattuu nii hiivatikseen eikä minnuu juur missään tuntunu..ja veljeni pelotteli poskiontelo punkteerausta, johon oon joutunu muutaman kerran... kipuja niist tullee, kyl se pittää ite ymmärtää, mut vaik silmist vesi valu ja puudutusneulat vaan rutisi nenärustoon työnnettäessä, nii itkeny en... turhia pelon aiheita ja kuitenki pittää käydä läpi kaik, niin mie aattelin, ettei ne pelosta mikskään muutu.
Turhaa ittesä kiusaamista.
Huomenna meen hampaanpoistoon ggrrr... että taas jottain mukavaa tiedossa.
Mut hymyillään siitäkin huolimatta...
Hei hei

Huomenta kaikki ihanaiset, ei pirtti lopu, ei toki, jos minä uupahdan, joku toinen jatkaa.
Katleija, noin ei pidä ajatelle, että nyt liikaa kirjoittelisi, teen minäkin sen joka ikinen aamu, palautettakin on tullut, samaa höpinää viestittelen.
Niin teen ja tee sinäkin, kuin myös muut pirttiin kirjoittavat, mistä sitä nyt aina löytyisi uutta tälläiselle arki päiväiselle tallaajalle.
Wiiwidear, en minä yksin sinun kertomasta noita pelkoja aikaan saa, olen kuullut monen noita toimenpiteitä kauhistelleen.
Nuo ennakko ajatukset kaiketi tulee siitäkin, kun en mitään ole joutunut kokemaan, tänne asti olen päässyt neulan pistelyillä.
Nuo pirttiin kirjoittelut ja niiden lopettamiset usein mielessä käväisee, mutta sitten perään jo kauhistelen sitä, miten aamu sitten alkaa;)

Asunnon vaihto minullakin kiikarissa, tuohon tien toiselle puolen anoin, hieman pienempään ja vuokralle.
Näissä osake taloissa saattaa yllättäviä menoja joskus tulla ja vastuu asunnosta on omistajan kontolla, siksi haluaisin taloon, missä pelkkä soitto riittäisi vian korjaamiseen.
Hyvä asunto minulla nyt on, ainut harmi tuo vintille nousu, kun hissiä ei ole, muuten asun ensimmäisessä asuin kerroksessa.
En usko pääseväni tuohon taloon, jonka rakentamista mielenkiinnolla seuraan.
Sama lukemattomuus on minulla kuin Latella, oikein harmittaa.

Oikeassa olet ynnämuu, eihän aina jokaisen tarvitse jaksaa kirjoittaa, se tuo ajatus ei aina anna siihen ruutia ja jos haluaisi jotakin uutta esiin tuoda, ei se onnistu, tapahtumia ei niin rutkasti enää meillä ole.
Joskus tyhjää polkee minulla myös ja sitten sitä kertoo niitä samoja asioita uudestaan ja uudestaan, haitanneeko, aina joku uusi lukija mukaan tulee;)
Joka ilta melkoisen puhki olen minäkin ja unilääkkeet ei kulu minullakaan, eläissäni olen yhden unilääkkeen niellyt.
Se unen tulo on myös asia, mistä kiitollinen olen.

Burana kuurin (viikon) olen nyt syönyt ja hyvältä tuntuu polvet, näinköhän apu löytyikin näin helpolla, no ensi viikolla kuvia tarkastaneen lääkärin juttusille, tulee piikit polviin sitten laitettua?
Ehkä hätäilyni tuo pirtin kirjoittelun hiipumisesta johtuu juuri siitä, kun haluan tietää miten kirjoittajat voivat, ja on niin mukava kuulla mitä itsekukin päivästään irti saa, tervettä uteliaisuutta, eikö vaan;)

Pimeys vielä vallitsee, mutta siitä se ainakin vähän aikaa valoa näyttää, sitä odotellen, heippa.

Syksyn näköisiä terveisiä kaikille. Kyllä kone toimii ja lähetykset lähtee. kun vaan muistaa/ehtii lähetellä. Joskus kyllä väkkärä vaan pyöriskeli eikä muuta tapahtunutkaan... siitä on aikaa. Tietenkin nyt alkaa rempata,kun kehun.....

Harmaa sateinen päivä, joten piti levitellä nuo ompelukset keittiön työpöydälle.
On se syysloma viikko- pitää yrittää kotona vähän edistää tuota työtään. Siinähän aikaa menee meikäläiseltä tuumaillessa- mutta onneksi on aikaa, sitä ei vielä tarvitse ostaa ! (muuta kuin peleissä ))

Noin se on ettei yksikään ihminen pääse etteikö iän mukana tulisi monenmoista "tuliaista." Sanonta: ellei aamulla ylös noustessa koske mihinkään: olet kuollut !
Pitää paikkansa. Jokaisen vaan piäisi yrittää tulla toimeen omien vaivojensa kanssa, hyvemmin tai huonommin.
Melkein paniikki olo on ollut viimeaikoina kun monta ystävää/tuttavaa on ongelmissa sydämensä kanssa. Sairaalassa useampi ollut, jo joku viikkojakin. Vasta äskettäin lauleltiin yhdessä vanhusviikon juhlissa ja esitettiin senioritanssia.
Välillä Muistutus elämän rajallisuudesta.
On se somaa kun joka paikkaan tuota liikuntaa suositellaan. Inffartin jälkeenkin eikun vaan liikkeelle. Toisaalta ymmärtää että tukoksia lisää liikkumatomuus.
Paljon terveemmällä pohjalla on nuo hoitokäsitteet ja systeemit kuin 50 v. sitten. Sanoohan sen jo ihmisten korkea ikäkin.

Minunhan piti tulla ilmoitautumaan ja mukavaa päivää toivottelemaan kaikille, ja taas sorruin ihan sinne minne en ajatellutkaan.
Laten kumppanille terveisiä ja hyvää vointia. Sitä samaa tietenkin kaikille toivotaan. Syyspäivän mielekästä jatkoa. Heippa.

Kiitos iloisista terveisistä!

Kaikenlaisia touhuja riittääkin näin syksyllä noissa pihahommissa. Yllättävän aikaisin pudottavatkin tammet nyt lehtensä, kahlata saa ihan kulkiessa, mutta sisäpuuhissakin on aamupäivä kulunut uutta jääkaappia metsästäessä. Mustapörssin nettimyyjän kanssa olen kirjeenvaihtoa harrastanut kyllästymiseen saakka!

Mitat annettuanai ei tahdo sopivaa kaapistoon upotettavaa löytyä, tässä kun on alkuperäinen saksalainen malli entisenä. En huoli enää sitä, kaipa on pyydettävä poikani tulevan katsomaan, jos tukiportaan kaapin alta joutuu purkamaan ja sijoittamaan lattiamallin tilalle. Silloin ostan kyllä jääkaappi-pakastimen, enkä käytä enää erillistä pakastinta, kun pärjäisin jo pelkällä 20 litran lokerollakin.

Enpä ole paljon ehtinyt kirjoittaa palstallekaan, vaikka mieli tekisi jo istua rauhassa ja antaa jatusten virrata muussakin kuin käytännön asioissa:D Hyvin täällä muuten voidaan, lapsuuden ystävälläni tosin oli suruviesti, kun lapsenlapsensa kuoli yht'äkkiä, kummityttöni poika, joten hautajaisetkin on taas tiedossa.
Nuo kuuluu ikäpolveemme, yks ja toinen menee sinne mistä ei paluuta ole, mutta ei auta kuin lohduttaa surevia.

Jatkettava on nyt näitä pikkupuuhia, ei se elämä kuitenkaan itsestään hoidu.

Hyvää jatkoa syyskaudelle vaan:D

Saanasta hyvinnii minäkii äskön pallauvun. Semmoneks lenkkisaanaks hyö nimittelöö. Kirjuttaissan hörpiskelen välliin kohveetakii.

Niinhän se menee tässä ikäryhmässä kuten ss mainitsi. Monenlaisia lähtöjä on tullut sukumannissanikin ja työkavereiden kohdalla. Jonii verran on tummalla puvulla ollut käyttöä. Silloin se minusta tuntuu erikoisen pahalta, kun nuorehko ihminen kokee sen kohtalonsa. Jää ikään kuin ainutlaatuinen elämä elämättä.

M-K:n näkyi ilmestyneen Pirttiin. Hän mainitsi teveydenhoidon kehittyneen 50 v. aikana. Jonkun verran olen sitäkin pohdiskellut ja turhaa on ainakin ne väitteet joita joskus tulee, että huonompaan suuntaan on mennyt. Sitä en tiedä, että onko tilapäinen lakipiste jo saavutettu ja takapakkiakin on tulossa. Mistäpä näitä tietää, mitä vanhana tapahtuu. Sen tietää siihen saakka kun on kokenut, uudet kokemukset ovat edessä.

Late kirjoitti joskus turhautuneensa maailman menosta. Niin olen minäkin, silti aika paljon seurailen tapahtumia. Päässänikin menee sekaisin sekasortoiset tapahtumat: Isikset, muslimit, monet vallankeikaukset, Lähi-Itä, Ukraina, Thaimaa, nato afrikkalaiset mellakat monessa paikassa, suomalainen sote-sotku, jatkuva alamäki...ei näitä kaikkia voi edes luetella. Ja kuitenkin kaikilla on vielä oma sisältönsä, todellinen, vääristelty vai valheellinen. Ei hyvältä näytä, ei kansojen johtaminen, ei liittoutumien, eikä edes kansalaisten koheltaminenkaan. Minkäs teet? Parasta olisi vetää pussi päähänsä, korvatulpat paikalleen ja sulkea silmänsä. Sattuuhan se puurolusikka suuhun, vaikka ei ympärilleen pälyilisikään. Vaan kun on se ihmisen ikuinen uteliaisuus, kurkata pitää, ainakin vähäsen...

SkillaNille tiedoksi, hyvinhän tässä muutoin menee, kun nuo pikkuasiat unohtaa. Kaikesta purinastani huolimatta: leppoisaa illan jatkoa!

Tässähän minä taas. Lukiessani näitä pirtin juttuja huomaa, on meille kaikille sattunut kaikenlaista, pitkä olisi lista jos kaiken muistaisi, ja kertoisi täällä. Muisti pelaa pätkittäin, aina muistuu joku tarina, aina lapsuudesta saakka. Tuosta terveyden huollosta muistuu yksi ensimmäisiä asioita, katkaisin jalan suksimäessä, suksenpohja tarttui sellaiseen petoni valliin, siitä nurin, ja jalka säärestä poikki. Koulua kävin, lasta siihen laitettiin sairaalassa, ja sitten kotiin. pariviikkoa sairaslomaa, sitten piti mennä kouluun, kevät aikaa kuitenkin piti klinkata kouluun vanhempi veli teki minulle kainalosauvat, niillä kuljin parikilometriä ees- taas. Hyvät oli kainalosauvat ihan mallin mukaan. Ei niitä silloin sopivia sairaalasta löytynyt.
Muuten minun täytyy sanoa paljon on hoidot, ja terveyden huolto parantunut vuosikymmenien aikana, olen saanut paljon hyvää hoitoa monissa sairauksissani. varmaa on, ellen olisi sitä saanut, en näitäkään kirjoituksia tekisi.
Onhan nyt takapakkiakin menty on jouduttu karsimaan monia palveluksia, jota mekin eläkkeelläolevat tarvitsemme.
Mutta luulen kuitenkin Suomen terveyden huollon olevan, ei nyt mailman parasta, mutta hyvää kuitenkin.
Ei ne "tähystykset" nyt kovin hirveitä kohdallani ole ollut.

Minä laitoin netissä hakemuksen tuohon lähelle rakennettavaan kerrostaloon. Aamulla soittelin kunnan vuokratalo osastolle. sanoivat siinä olvan kaksi kaksiota vapaana, talo valmistuu marraskuussa. Lupasivat vastata nopeasti sanoi, että pitävät toista varattuna meille. No tälläviikolla ratkeaa. sitten on tämän asunnon myynti edessä, jos tärppää. Hakemuslomakkeeseen tuli kuitenkin kaikki tiedot kun hakemus kelpasi.
Pilvinen päivä, muuten voi olla valoa ikkunassa.
Tää on vähän kuin Skillanilla, seurattu talon valmistumista, ikkunasta, sitten pyritään asumaan sinne.

Huomenta, kahden asteen lämpimästä ja jo valoisaksi selvinneestä päivästä.
Onnittelut ensin Latelle ja vaimolle tuollaisesta mahdollisuudesta, varmasti muutto on lähellä.
Olisipa minullakin tuuria, pelkään pahoin, että ei onnistu.
En kylläkään kovin pettynyt ole, onhan minulla hyvä asunto.
Olisi vaan niin mukava päästä uuteen taloon ja vähän pienempään asuntoon, entisen myynti voi olla nyt vähän vaikeampaa, kun niin paljon asuntoja myynnissä, ainakin täällä.
Kalliimmaksi asuminen muuttuisi, mutta myös huolettomaksi.

On ihan aiheellista väliin purista ja arvostellakin tätä nykymenoa.
Katselin eilen sitä ydinvoima keskustelua ja tuli mieleen, että tuostako eipäs, juupas väittelystä me vielä palkkaa noille päättäjille maksamme.
Asioita vellotaan ja kaikki vaan huonompaan menee, voisi jo päätöksiä tehdä ja ryhtyä toimeen.
Luokitukset putoaa, kohta velkojen korot yhä syvemmälle meidät ahdinkoon saavat;(
Missä on se yhteen puhaltamisen henki, millä selvittiin sodan tuhoista ja maksuista?

Tänä iltana olisi lenkki sauna meidän talossa, mutta menen Heikki Kahilan, Ääneen Elettyä konserttiin.
Heikki on lähtöisin täältä minun kotipaikasta ja joskus nuorena samoja maisemia tallattiin, samoissa porukoissakin pyörittiin.
Eipä taida tunnistaa, no ei se kyllä väliksi olekaan, mutta konsertin menen kuuntelemaan.

Minulla on tuo jääkaappipakastin yhdistelmä ja olen ajatellut sitä pölyn määrä minkä taakseen kerryttää, enhän saa sitä siirrettyä mihinkään, että puhdistaisin.
Sielläpä on uuden vaihtoon asti, milloin se sitten tapahtuukaan.
Nuo pienet arkku pakastimet voin kevyesti työnnellä toiseen paikkaan puhdistuksen ajaksi.
Hulluutta on säilöä ruokaa niin paljon kuin minäkin teen, mutta pinttymät ovat tiukassa;)

Olen aika onnellinen, kun aamulla herään, en muista olisiko aikoihin ,tuskin koskaan koskenut mihinkään, jos koskee se on varmaan sitten lopun alkua minun kohdalla.
Iltapäivään kun pääsen ja liikkeellä olen ollut, alkaa jalat oireilla, mutta eivät onneksi untani häiritse.
Tasan ei käy nämä vaivatkaan, no onhan jotain minullakin, muisti alkaa pettää.
Siivoilin hyllyjä tuolla kerhotilassa ja sain ne järjestettyä, joku kysyi, mihin laitoit sakset, en muistanut.
Siinä sitten naurettiin, että kauanpa muistitkin.
Anoppini laittoi tavaroihin lappuja, että löysi tarvittavan, silloin ajattelin, että en koskaan noin tee, miten käynee?

Tuo hurskaisen "pirssi" tuo mieleeni oman möhlimisen, kun myös ruttasin oven autosta, kun peruutin tallista ulos, laskun hintaa en muista, mutta eihän ne korjaukset halpoja milloinkaan ole ollut.
Ajamiseni loppui hyvin vähään, en tykännyt koko hommasta, oli niin helppoa istua apukuskin puolella;)
Rahaahan se vaan on, älä pahoita mieltäsi hurskainen;)

Nyt on päivä jo pitkälle virahtanut, minä vielä yö tamineissa, elolle on ruvettava, muuten ilta eteen tulee, hyvää päivää teillekin;)

Päivää!

Harvinaista, että näinkin aamusta olen hereillä ja jotenkin toimintakunnossakin. Kävin aamusta kurkkimassa säätiedot, muutamista lehdistä uutis- ja juorutiedot. Nehän tulee "kylkiäisenä."

Kun tokkasin haun vilkaistakseni ikäpalstaa, kone pahalainen ryhtyi temppuilemaan, eikä tunnistanut koko osoitetta. Eipä muu auttanut, kuin suorittaa ohjelman palautus eliselle tasolle. Rupesihan tämä pellittämään, mutta kiusa se on pienikin kiusa.

Näinhän sitä joutuu muuttuvissa elämänvaiheissa taiteilemaan, kuten Late kertoi. Liikkuminen jos mikä, on tärkeätä ja portaat on jo iso haitta. Toivottavasta meneillään oleva homma ratkaisuksi toteutuu ja toimii.

Kun hissi on kunnossa ja siihen johtavat luiskat rakennettu, ei ongelma ole kerrostalossakaan. Ne nyt sattuu minulla kunnossa olemaan, vaikka ylhäältä lähitapahtumia ikkunastani kurkin. Niinpä luulen, että majapaikkani on tässä ja pysyy viimeiseen tippaan saakka. Neljäskymmenes vuosi on tässä samassa lokerossa menossa. Eipä ole suurempaa valittamista ollut. Sitä paitsi, vanhusten hoitopaikkoja on lähellä lähdinpä mihin suuntaan tahansa. Näistähän hoitoapu tulee heille, jotka kotiasumisessaan sitä tarvitsevat. Tähän asumisaikaani on jo moni keski-ikäisenä tullut, vanhentunut ja vaivaantunut, osa jo muuttanut kokonaan hiippakuntaakin. Näissä joukoissa minäkin mukana, onnekseni kuitenkin melko hyvässä myötätuulessa. Ainahan väliin on tullut "jarruja", mutta toistaiseksi olen selvinnyt. Tulevaa nyt ei pitemmälle kannata arvuutella, kunhan perusasiat siinä kunnossa, mikä on realistisesti mahdollista.

Nytpä kokeilen toimiiko lähettäminenkin.

Aamujen aamua.
Onneksi voi herätä aamulla ettei koske mihinkään. Itse en voi. Voi olla ettei jalat kanna ollenkaan jos polvi on ollut väärässä asennossa nukkuessa. Kuulostaa tosi hauskalta mutta niin on ! Tai lonkkaa kolottaa, joskus päästä heittää että pitää seinään turvautua, ettei kaadu.
Joka päivä kuitenkin selviän (paitsi jos yllättää tuo menieren tauti, silloin ei ylös nousta niin vaan......))muulloin kyllä päivän mittaan harrastuksiin menen , lenkille ja mihin on tarvis. Ja vieläpä tunnen itseni terveeksikin, vaikka näitä ikä aamuhäitiöitä onkin, ja yöuni häiriöitä. Niiden kanssa pitää vaan tulla toimeen. Ihan iloisesti, kun ne eivät puhumallakaan parane.
Viime lauantainakin tanssittiin Nilsiässä 6 tuntia senioritansseja.
Iloisella mielellä . mm. Suhmuran Santraa, kun seurojen talolla tanssittiin ja haetar niin haikeesti soi, oli tyttäret pyntätty retonkiin, ja kuukin ku keltainen voi.......jne.
200 dan hengen voimin. Siihen oli ihan omat kuviot meillä, yhden ohjaajan käsialaa.
Siinä ne nivelet viimeistään vertyvät ,tasapaino parenee ja muistikin vilkastuu !
Ainahan siellä tapaa tuttujakin ja keskustelua syntyy, paljonkin. Muistellaan entisiä ja kuulumisia tasataan. Hyvää terapiaa sekin jo.
Ehkä sekin kun siellä on kaikki omasta halustaan iloisena, unohtuu nuo omien vaivojen kolotusten kertaaminen vähemmälle.

Nyt on jo tuplakahvin aika ,nappikahvia siis . On ainakin tuoretta. Ja rusinapullan kahvin seuraksi , kiitos ja kuulemiin.

Päivää,että pätkähtää ;)

Ei menetetä Takataskua.

Eilen oli tiedotus tilaisuus ja semmoset silmää tekevät selostamassa.

Hyvä etteivät lopeta sitä.Se on monelle hyvä henkireikä,puhumattakaan ruokailusta.

Olen kai kertonutkin lounas 3.50€ hyvää ruokaa sieltä saa.

Kuukauden joudunodottamaan lekurille pääsyä,mutta onhan tässä aikaa odotella ;)

Tänää juhlimme Helvin päivää.
Talossamme asuu yks Helvi,laulettiin Hänelle ja sitten kahviteltiin..

Nyt on mentävä vähän selkee oikasemaan.
nkyillään...

Meillä on semmoinen 50-luvulla rakennettu rintamamiestyyppinen omakotitalo ja vuosikymmenien läpi on säilynyt mm. vanha puuhella keittiössä. Se on edelleen käyttökelpoinen ja joskus on lämmitettykin. Nuohooja on pitänyt huolta rööreistä. Jos vaikka sähköt katkeaisivat pitemmäksi aikaa, niin kahvit voisi kiehauttaa puuhellalla. Tosin jauhatukseltaan pannukarkeutta ei ole semmoisen tilanteen varalta. Hellapuita kyllä riittää. Elokuun alussa myrsky äityi tihutöihin täällä Kouvolan puolessa ja meilläkin kaatui muutama järeä kuusen rotjake juurineen kaikkineen. Niitä olen pilkkonut pieneksi, kasaillut ja pinonnut. Oksanpätkät kelpaavat nekin talteenotettaviksi ja sopivat hyvin sytykkkeiksi ja vaikka hellapuiksikin. Nuoriso suosittelee halkomiskoneen hankkimista. On jäänyt hommaamatta. Kirveen kanssa saan hyötyliikuntaa eikä tässä nyt ole varsinaista kiirettäkään. Ikkunoitten pesu kyllä pitää mahduttaa lähiajan ohjelmaan, siis yhdessä emännyyden kanssa.

SkillaN ja Late katselevat rakennustyömaita, niin minäkin. Meillä vaihdetaan parvekkeelle päin olevat ikkunat ja parvekeovi. Muut ikkunat uusittiin vuonna 1997.
Pihoilla on nyt ikkunapaketteja ja parvekeovia. Varsinkin ovet olivat huonoja ja uusimista angeleisist tarvitsivat. Nyt oveen tulee ikkunakin.
Parvekkeiden kautta asennus tapahtuu ja sisäpuoliset työt tulevat päivän aikana tehdyksi. Kunnossa yhtiömme pidetään, onhan tämä talo valmistunut jo -67.
Putkiremontti on vielä edessä muutaman vuoden sisällä.

Vilaisin tuossa Tv:n tekstisääruutua sivulta 413. Kemijärvellä parhaillaan -10 astetta pakkasen puolella. Sieltä se lähtee laskeutumaan etelään päin.
Meillä vielä tulee lämpimämpää kuin tänään oli. Sisällä oloaika lisääntyy ja valot täytyy sytyttää aina vaan aikaisemmin. Pidetään sydämmet lämpimänä.

Huomenta pimeästä ja nyt sitten jo pakkasen puolelle siirtyneestä säästä, viikon näkymät lupaa jo päivällekin pakkasta, neljä astetta korkeimmillaan.
Sydämen lämpöä kaivataan monessa asiassa, sitä lämpöä kannattaa ylläpitää.

Oli mukava pitkästä aikaa saada uusi kirjoittaja pirttiin, kun alkuun pääsit jatkoa odotamme Leiriniekka.
Kiva kuulla kuulumisia siltäkin suunnalta, missä asustelet.
Tuo hella on todella hyvä jättää taloon, jos siihen mahdollisuuksia, koko kesän minäkin ruuan laitoin hellalla ja siinä sopi tiskivedet ja muu tarvittava ohessa valmistumaan, lämpöä tulee, viileinä aikoina hyvä lisä.
Minusta on puun pilkkominen kivaa, se vähä mitä olen kokeillut, myös tuo halkomiskone on tullut kokeiltua ja isojen puiden pienimisissä oiva kapine.
Iso koivu kaadettiin siellä maalla ja siitäpä riitti minullekin oksien pilkkomisia;)

Vielä vanhempi on talo missä minä asun, vuosi mallia -63, hyvin hoidettu on tämäkin talo, mutta ainahan jotakin rahanmenoa tulee, viimeksi isompi maksu tuli tontin omaksi osto ja kun neliöiden mukaan laskutetaan isoimman laskun maksoin.
Maksettu on ja nyt ei tiedossa muuta.
Onnittelut muori Takataskun eloon jäännistä, meillä täällä jännätään ensi-avun paikoillaan pysymiseen.
Adressi on kerätty ja anomus pääkallon paikalle lähetetty, lupauksia meidän hyväksi sieltä annettu.

Ihan pyörryttää tuo meri-kukan luettelema vaivojen määrä, siinäpä onkin kestämistä.
Varmasti juuri tuo, että mieli pysyy iloisena ja se osallistuminen on runsasta, jaksaa vaan elämää eteenpäin mennä.
Olen aina saanut kuulla, että paino on yksi syy polvien huonouteen, mutta sinulla ei ainakaan se vaikuta ja vielä tuo tanssi, pitäisi olla polvet kunnossa.
Sinnikkyys auttaa, ei kun voimia vaan tanssin ja muunkin elämän suhteen.

Pitkä on tuo asumisesikaari ynnämuu, mutta mihinkäs sitä kodistaan lähtee jos kaikki on hyvin.
Olisi se ihana asia, kun jaksaisikin loppuun asti olla päättämässä asumisestaan, kuin muustakin elämästään.
Hyvä kunto on sinullakin kertomasi metsä retkien tekemisien ja muun lenkkeilyn kanssa, siinä vaan porskuttelet eteen päin hyvillä mielin;)
Eipä asunnon suhteen valittamista minullakaan ja tässäpä varmaan lopun elämääni asunkin, yli kaksisataa hakijaa tuohon valmistuvaan taloon, 46 asuntoa siinä on, saan jättää muutto haluni tähän.
Ei se mikään palvelua antava talo olekaan, ihan vaan vuokra asunto, tosin kaikki turva asiat huomioitu.

Näkyy nuo kuukaudet vierivät kovaa vauhtia, vaikka ei nyt "vekseleitä" maksussa ole, mutta samat velvotteet joka kuukausi, aina vaan nousussa olevat, sähkölasku nousi liki kympin kuukaudessa, mistä koostuneen, en jaksa tutkia, on niin sekava se tulostus.
Siitä ne velatkin vähenee;)

Nyt sitten taas linja autoon astuminen ja kohti Lapinlahtea matkataan, se piirin hiljainen päivä, eli kirkko reissu edessä.
Mukava on joukkoon astua ja pääsee tutustumaan Liisan ja Matin maisemiin.
Iloista pakkaspäivää teille toisillekin;)

Aamua!
Mikähän toppatäkki tuonne taivaankannelle on levitetty?
Niin on mustaa joka puolella, mitä nyt jokin katuvalo siellä ja täällä yrittää näytellä maailmaa valaisevansa.
Pakkasta ei sentään ole; mittari näyttää nolla pilkku yhdeksää lämpimän puolella.

Oho! Taivaalla onkin juhlat: esirippu on repäisty, ja siellä sun täällä on puna- ja valkoviiniä kaatunut niin reipaasti, että taivaalla suorastaan lainehtii. Katuvalotkin punertavat, mutta se varmaan johtuu siitä, että ne tuntevat itsensä tarpeettomiksi.

Juuri, kun aioin ruveta ruikuttamaan omaa harmauttani, hiippaili petikaverini selkäni taakse vaaalle ja totesi, että katuvalotkin näyttävät sammuneen. Kai niin voi sanoa? Näyttävät sammuneen, kun niitä ei näy!

Höpöttelen tässä puoliääneen itsekseni, ja kisulit luulivat minun puhuvan niille. Tässä ne nyt ovat kumpikin sylissäni ja painavat pahuksesti, mutta mikäpä tässä on istuissa, kun kummallakin polvella on reumatisminhelpotuslaite hyrräämässä.
Silittelen niitä vielä hetken ja annan sitten kummallekin reilusti kermaa aamupalaksi.

Järjestyskaulinkin heräsi mirrien hyrinään, ja oikoilen nyt sen rusettia ja vähän taputtelenkin.
Kaulin pyytää toimittamaan teille kaikille lämpimät terveiset tunnukseksella "Lystien merkeissä tavataan kunhan suvesta on selvitty".

Niinpä tehdäänkin, vai kuinka?

Vaaka on kyllä konstailematon kapine. Sitä ei onnistu huijaamaan. Digi ja diki. Seuraavassa mittauksessa hetken päästä se voi näyttää 200g enemmän.
Nyt se näytti pienempää lukemaa kuin eilen. Painon nousu on taittunut, minun kuuluukin olla normipainoinen.

Puut ovat lehdettömiä. Joku auto on pörhältänyt ohi, pari jalankulkijaakin. Aamulla soitettiin. Sepä hyvä koska se ilmoitti missä päin kännykkä on.
Jouduin siihen numeroon soittamaan aatamin asussa, josko sillä soittajalla isokin ilmoitettava asia on. Ei uutta siinäkään soitossa.

Lehti sanoo auringon nousseen aikaan 7.56, laskevan tasan 18.00. Hiukan eri lukemat kuin Kaisaniemessä.
Päivän ensimmäinen ja viimeinen kahvimuki kulutuksessa. KultaKatriinasta sumpit pöhäytin. Punapahvisesta, siitä Maitomaan tuottamasta ja liima kiinnityksellä laitetusta tölkistä lirautin vaalennusta juomaan.

Toiveikasta torstaki päivää teillekin.

Juuri aurinko häipyy, oranssin rippeet metsänreunasta kuumottaa, ilmeisesti on ilta.

Niin...olenhan kertonut metsäreissuistani, kuten SkillaN mainitsi. Kyllä se käy, kun on hyvät päivät päällä, ei ole valittamista. Aika usein on kyllä muistutuskin seurannut, että kaikki ei olekaan pysyvää. Mitäpäs niistä, menee silloin kun on menopäällä.

Digivaaka on lahjomaton kun se on kunnossa. Eihän
puolen kilon ja kilonkaan heittelyt painossa ole harvinaista eikä kovin merkittävää. Se on eri asia, jos pitempään ylemmäs jumittuu vaikka ei haluaisi.

Tässä muuanna päivänä eräs mies kertoi, että vaimo kehui painonsa pysyneen jatkuvasti ennallaan. Mies sanoi, että häntä kummastutti, kun hänen painonsa laski, vaikka ei olisi ollut tarviskaan ja vyö sentään asettui samaan kohtaan. Sitten miehelle oli selvinnyt, että vaimopa olikin keksinyt kätevän konstin painon hallinnassa. Heillä oli vanhanaikainen vaaka, jota sai tarkentaa(kalibroida) kiertämällä yhtä ruuvia. Eipä ollut viitsinyt puhua mitään. - Olkoon niin, jos se jotenkin auttaa!

Mukavahan tuo on, että ilmat viilenee vähitellen. Ehtii paremmin sopeutua pakkasten vastaanottoon.
Hyvä keli oli saapastella 4 asteen kelissä, vaikka tuulikin puhalteli keskinkertaisesti. Eikä ollut vielä päällänikään mitään erikoispukeutumista, ei edes hanskoja.

Eipä tässä muuta, kuin hyviä jatkoja teille!

Huomenta, pakkasta kolmisen astetta, siitä se alkaa, tulisi vaan hyvä routa, ennen lumen tuloa.
Lapinlahden kirkko tuli tutuksi eilen, kiertelimme oppaan kanssa joka nurkan ja ihmettelimme vanhoja urkuja ja muita vanhan kirkon aarteita.
Mukava oli tapahtuma, joskin sairaalaan joku jouduttiin viemään, ei sitä aina kotoa lähtiessä arvaa mitä on tulossa.
Yli 300 vierasta oli piirin sisällä tapahtumaan lähtenyt ja ilma suosi matkakin meni nopeasti kauniita maisemia katsellessa.

Mitenkähän hirven talja kaupaksi menee, kun sanovat että hirvikärpänen reikiä tekee?
Armoton on digivaaka, mutta kestettävä on mittauksen tulos, kun ei putoa, niin ei putoa, itsestä se kiinni taitaa olla se painon putoaminenkin, ruoka maistuu;)
Nukkumallakin paino putoaa, aina noin kiloa vähemmän aamulla, pitäisikö ruveta nukkumaan ja sillä tapaa laihduttamaan.

Nyt on tuo koivukin antanut periksi, alkaa melko lehdetön olla, työt täydellä teholla alkavat tuossa rakennuksella.
Punatiili on ympärille muurattu, ehdin jo ihmetellä, että tuollaiseksiko jää, mutta nyt ja rapattu jo toinen pää taloa.
Olisi silmään pistävä ollutkin, kun kadun kahta puolen vaalea sävyisiä rakennuksia.
Siitäpä ne työt talon sisuksiin siirtyvät ja voin vain nähdä työtekijöiden tulot ja lähdöt ikkunasta.
Täällä on lehtien palstoilla kirjoiteltu ikkunasta kyttääjistä, kai sellaiseksi minutkin luokitellaan;)
Eipä kyllä yksittäisten ihmisten meneminen tai tuleminen kiinnosta, mutta joskus aamukahvilla keittiön työpöydän ääressä seurailen liikennettä, autoja enimmäkseen siinä näkee, joskus koiran ulkoiluttajia myös.
Tämä rakennus on nyt ollut poikkeus, mielenkiitoa aiheuttava ja töiden eteneminen hyvä seurailun kohde.

Harvoin soi minun puhelin, asian perästä myös itse soitan, hyvä kapine kylläkin.
Juoruili ei laskuani nosta, se homma hoidetaan nenäkkäin;)
Mikä sitten juoruiluksi luokitellaan, asian oikean laidan selville saanti joskus vaatii pitempiä aikoja ja sen voi tulkita vaikka juoruiluksi.
Näin ne viruu kirjotukset, kun asiat siirtyy aiheesta toiseen;)

Nyt kuitenkin maltan lopettaa ja alan katselemaan ohjelmaa päivääni, ei mitään kummempaa sisällä, näitä pieniä puuhasteluja, kaunista pakkaspäivää kaikille;)

Huomenta!
Taivaanranta on keltainen, ja taivas on sinisen harmaa.
Puut seisovat putipuhtaiksi riivittyinä, mitä nyt muutama lehdenkäppyrä on onnistunut joko kovasti tarraamaan oksaansa tai tuuli ja linnut ovat koheltaneet niitten ohi.
Aamuvirkku pikkulintu hypähtelee hennolta oksalta toiselle,
ja melkoisella varmuudella käyvät muutamat varikset päivemmällä antamassa komeita liitonäytöksiä.

Siinä sitä onkin laiskiaiselle päivän ohjelmaa. Eipä yksi mummo ja yksi vaari mökkiä niin ranttaliksi saa, että pienellä kohennuksella ei voisi toivottaa vaikka vieraat tervetulleiksi.
Niin että poiketkaa torpassa, jos täällä päin liikuskelette.
Jos tulette lounasaikaan (joka meillä on liukuva käsite), on tarjolla
mestarikokin valmistamaa lohta. Lihapulliakin saa, jos ei ole kalan ystävä.
Eikä sitten muuta kuin tervetuloa ja voikaa paksusti!

Elokuun alussa suuriakin puita kaataneen myrskyn rankin saderyöppy kesti vain varttitunnin verran. Myöhemmin laskin kahden isoimman kuusen kannosta vuosirenkaat. Toisella kuusella oli ikää sata vuotta ja toinen oli vielä kymmenisen vuotta vanhempi. Siinä ajatus siirtyi 1900-luvun alkuun. Kyseiset puut olivat olleet taimella silloin, kun ensimmäinen maailmansota alkoi. Ja toinen jo Venäjän-Japanin sodan vuosina 1904-05, jolloin japanilaiset aiheuttivat sinne itäiseen Aasiaan höyrynneelle Venäjän laivastolle liki täystuhon Tsusiman salmessa. Tsaari Nikolai II joutui joustamaan Venäjän sisäisissä asioissa ja kutsumaan duuman koolle. Siinä saumassa myös me suomalaiset saimme yksikamarisen eduskunnan ja yleisen äänioikeuden.

Yöksi veti autot kuurapeitteeseen. Jotkut hoksaavat laittoivat jo illalla autopeiton ikkunoita raappaamiselta estämään. Aamukiireessä mukavampi lähtö.
Nyt auto jo hyötyy lokilämmityksesta jos on stöpselille verkkotolppa tai pistorasia.

Lämpimämpiä säitä vielä tulossa, joskin tilapäisesti. Ollaan täällä päin nähty vain vesisateita tänä syksynä, ei rännän näyttöä.

Hyvää päivää!

Hyvähän päivä olikin kävellä lumpsutella vähän yli tarpeenkin. Näin ikäänkuin varastoon. Hyväpä on ollut päivä Latella kumppanilla. Voin onnitella siitä, että toiveenne asunnon suhteen on toteutumassa. Ruljanssihan asunnon vaihto on, mutta kun kaukonäköisesti olette jo muuttojoukonkin hyvissä ajoin kasvattaneet, se jo paljon helpottaa.
Ehkäpä SkillaNillekin yllätys paukahtaa ja samanlaiset toiveet toteutuu. Johan on hyvä alku, kun rakennustyömaata voipi katsella, melkeinpä tuttuun voi sitten voisi muuttaa.

Kerroin jo aiemmin, että minulla ei ole muuttelutarvetta asumisessa. Jos se joskus sattuu tulemaan, lienen jo siinä vaiheessa, että "aivan sama", huoleni jo paljon yksinkertaisimpina.

Lukuhommia olen harrastanut. Nokosia väliin ja taukojakin, koska silmiäni tuppaa rasittamaan. Niin... ja jossain välissä ulkona reipastelu. Kyllä se vaivansa takaisin tuo virkeämpänä olona. Siinäpä sitä ohjelmaa onkin riittävästi veltohkolla menollani päivää iltaan saattelemaan.

Lainaan Ynnämuun lauseen, joka sopii minunkin tähän uuteen asuntoon muuttamiseeni aivan yks' yhteen!

» Ruljanssihan asunnon vaihto on, mutta kun kaukonäköisesti olette jo muuttojoukonkin hyvissä ajoin kasvattaneet, se jo paljon helpottaa. «

Niinhän se hienosti sukuikin, oli toki muuttoauto ja -mies minulla myöskin muuttoa hoitamassa.

Ehtoota ja saunaterveiset.

Kyllä on ollut upea päivä,väriloistossaan.

Apteekki reissu piti tehdä,yks liäke olj loppumssa.

Tuoss Foxilla tuli mielen kiintoinen ohjelma,maaliman kaikkeudesta.
mutta ku piti jättää kesken saunan takia.
Jospa se tulis uusintana.

nuita ruokaohjelmia tulee ihan liikaa.
Onko ihmiset nii uusavuttomia että pitää vähän joka kanavalla olla ruuan laittoa.

Onneks on noita nappuloita joista voi vaihtaa kanavaa;)

Ja sitten voi tulla tänne pirttiin kissojen kanssa serustelemaan;))

näkyillään...

Hyvää iltaa täältä Kontiolahdesta,lueskelin kirjoituksianne. Teillä asunnon vaihtoja muutamilla mielessä. Meillä sattui kuume silloin,kun ei oltu 70v nyt sitten on. Olihan se uuteen senioritaloon muutta ja kaksioonsaunalliseen..Riittää ei ole siivoamista paljon,Nyt on kova flunssa minulla,mutta nousin sängynpohjalta terveiseni kirjoittamaan...Mies haki apteekista monenmoista mömmöä-eiköhän se siitä.Ruoka ei maistu,mutta ravinto nesteitä juon....Kaikille hyvää oloa heta.'

Myöhäisiltaa Pirttiin!
Täällä on keskusteltu muutosta uuteen kotiin, olen juuri tullut tupareista, missä ihailimme uutta ja hyvin suunniteltua kaksiota. Iso parveke infralämpöineen oli alkuillasta vielä mukava, mutta nyt on yö kylmennyt.
Entinen työtoverini oli saanut itse vaikuttaa kylpyhuoneen ja keittiön sisustukseen ja kaunista ja personallista oli.

Pientä tarjottavaa riitti, ja mikä ihaninta oli itse tehty Irish Cream, mikä oli tosi hyvää:D
Tulikin maisteltua sitä hieman yli sallitun, kaloreita siinä varmaankin paljon, makeaa kun on, mutta niiiin ihanaa! Aika vahvaakin vissiin, kun nyt vetää sänky vastuttomasti puoleensa, heis weiss sitten!

Lauantaiaamua, sehän se muistini mukaan on, päivät jopa viikot meinaa sotkeutua;)
Pimeää ja niin hiljaista, tästä minä nautin, näinä varhaisina aamuina.
Onpa ihana kuulla Late, että teitä onnisti, kyllä se muutto sujuu, kun rauhassa sitä tekee, apujoukkoja varmaan tulee, onnea uuteen kotiin jo näin ennen muuttoa;)
Se olisikin ihanaa, jos voisi oman näköisen suunnitella, mutta nämä vuokra talot ainakaan ei siihen anna mahdollisuutta.
Hyvin yleensä suunnittelevat, tekevät turvallisia ja vanhoille hyviä, helppoja asuttaviksi.

Ikävä merihuisku kun flunsan olet saanut, se on nyt sitä aikaa, paranemista.
Tuosta muuttamisesta vielä, minulla olisi lyhyt matka muuttaa, tien toiselle puolen, mutta apua siihenkin tarvitsisi, luulen että haaveilen turhia.
Suurempi into on jo kadonnut, kun se asunto mitä olen ajatellut onkin perheasunto, enkä muuta asuntoa talossa oikein haluaisi.
Kylläpähän se niin on, kuten ynnämuu sanoo, odotellaan sitä pientä kotia, missä ei neliöt rasita.

Pakkasta on meillä nyt kuusi astetta, kyllä ihan järkevää on laittaa suoja auton tuulilasiin, säästää siinä aikaa, on vähemmän vaivaakin ja vielä nopeampi lähteminen;)
Näin se tuo historiakin tulee kaikella tavalla mieleen, puun vuosirenkaista voi laukata menneisiin, vanhoihin aikoihin, hyvin olet Leiriniekka paneutunut historia tapahtumiin, noin se silloin oli.
Iso oli koivu ja paljon vuosirenkaita kertynyt siihen maalla kaadettuun koivuun, mutta en noin pitkälle päässyt kuitenkaan, en edes osannut siirtyä historian havinoihin, muistikuvia kuuntelin.
Paljon on puut nähneet, osaisivat vaan kertoa, kiitos muisteloista Leiriniekka.

Niinhän sitä luulisi Venlastiina, ettei asuntoa sekaiseksi saa, mutta tässä asunnossa sellainen mummo asuu, joka sotkee.
Likaa en varsinaisesti tunnusta löytyvän, mutta pölyä ja epäjärjestystä.
Vaikka kuinka päätän laittaa vaatteet paikoilleen parin päivän päästä niitä löytyy milloin mistäkin, no siivoamalla ne taas paikkansa löytää;)
Onhan tätä aikaa vaikka siivota.
Äläpä muori muuta sano, kyllä nuo ohjelmat on melkein mitään sanomattomia, katselin juuri tämänkin päivän ohjelma antia lehdestä, uusintoja ja noita typeriä höpötyksiä, joiden päälle en osaa muuta kuin nenää nyrpistää.
Missä onkaan ne entiset hauskat viihdeohjelmatkin, sai todella nauraa, nyt nauravat itse, ei jaksaisi edes kuunnella.
Se valmiiksi nauraminen on kamalaa, kun vielä muutama nainen kirkuu yli muiden, voi sentään.
Onko niin, että ei ymmärrä, on "kalkkis":

No tästäpä päivä on taas tavan mukaisen alun saanut, käykää pirtissä toisetkin;)

Foxia meilläkin usein katsellaan, viimeksi eläinkunnan oudoimpia lemmikkejä, oli possua, varaania ja puhvelia, kaikenmaailman pikkuötököitäkin. Takkaa on taas alettu lämmittää, siitä leviää suloinen lämpö koko taloon yläkertaa myöten, pattereita ei tarvitse vielä pitää toiminnassa. Tuikkukynttilöitä ostin ison pakkauksen, en korkeita kynttilöitä enää poltakaan kuin juhlien aikaan. Lokakuu ei ole nimensä veroinen onneksi ollut, jalat ovat kuivina pysyneet ja koiran tassut kurattomina. Nytkin on kaunis päivä tulossa, yöllä on pakkasen puolella täälläkin käyty.

Siivoaminen on minusta ihan hauskaakin, näkee kättensä jäljet. Muut paikat on kohtuullisessa järjestyksessä, mutta yksi apukeittiön kaappi on sellainen, jonka ovea ei oikein uskalla avata, sinne päätyvät tavarat , jotka etsivät lopullista sijoituspaikkaansa. Itselle en ole apua palkannut kuin joskus kiireisinä työvuosina , tyttären 5-lapsiseen perheeseen lahjoitamme kerran vuodessa suursiivouksen ammattilaisten tekemänä. Suursiivousta en koskaan kerralla tee, minulla on tapana viikottain joku paikka käydä perusteellisesti läpi, komero kerrallaan ja eilen siirsin lieden paikoiltaan ja puhdistin tarkkaan. Olen katsellut lasikeraamisia induktioliesiä, lasten perheissä on sellaiset ja olen niitä oppinut käyttämään. Älyliesissä on toiminnat unohtamisenkin varalle ja helppoja ne on puhtaanakin pitää. Tämä talo on 12 vuotta sitten valmistunut, ja saattaa olla, että pian kodinkoneet alkavat oikutella, monien keskimääräinen käyttöikä on kymmenisen vuotta. Pakastimen haluaisin vaihtaa sellaiseksi, jota ei tarvitse sulattaa.

Moni teistä haaveilee helpompaan ja pienempään asuntoon muutosta, meillä on jo suunnitelmat, miten pärjäisimme vaikka pyörätuolissa tässä, on tarpeeksi leveät oviaukot valmiiksi pesutiloihinkin, muutenkin suunnittelussa esteettömyys on huomioitu. Luiskia voisi tarvittaessa rakennella ulos, yläkertaan tuolihissin.

Syyslomalaisten kanssa kävimme viime viikolla uimassa monena päivänä, vesi on vanhin voitehista ukoisestikin käytettynä, ja käynhän minä muutenkin kerran viikossa uimahallissa polskimassa, välillä vesijuoksen.

Nyt metsäkävelylle koiran kanssa, sekin jo 12-vuotias ja selvästi kankeampi ja hitaampi. Metsän terveysvaikutuksista luin uutta tietoa, metsäluonto auttaa allergioiden suhteen ja puut erittävät myös tulehduksia estäviä aineita, mielenvirkistyksestä ja hyötyliikunnasta nyt puhumattakaan.

tervehdys ! Ekaksi onnea Laten perheelle, kun on toive päästä mieluiseen asuntoon. Paljon on täälläkin ikäihmiset vaihtaneet asuntoa hissilliseen taloon.
Jossain vaiheessa tulee raja vastaan tuon jaksamisen kanssa ja ellei jalat siedä tuota rappusjuttua.
Palvelutalot ja ikä-ihmisille suunnatut asunnot ovatkin jo valmiiksi "maustettu" kaikilla turvavälineillä. Ystäväni testasi asuntonsa saunan suihkua, miten se toimii.
Siis minun piti tietää... nauruksihan se meni kun en ymmärtänyt äkkiseltään yhtään mitään. Oli varmistettu, ettei missään olosuhteissa jää auki valumaan vettä. Ihan helppohan se oli kun ensin tiesi miten se toimii.
Nauratti sekin että entäs jos hyvin dementoitunut ihminen yrittää avata, ymmärtää vielä vähemmän. Voi olla että silloin joku muu avustaakin häntä.
Hyvähän se on ettei vahingossa jää levyt, valot, suihkut sun muut päälle. Turvallista.
Ei meilläkään ole tarvetta muuttoon. Asumme hissillisessä ja saunallisessa tilavassa asunossa. Jotenkin vanhana on mukavakin kun on tuota tilaa, voi majoittautua vaikka eri huoneeseen jos yksityisyyttä kaipaa. Ja onhan meillä pitkälti ihan eri ohjelmat, mitä telkasta katsomme.
Mutta päivä kerrallaan tässä elellään, nyt on näin ja huomisesta ei tiedä.
Sekin hyvä puoli että kaikki on lähellä. Postit, kaupat, apteekit, sairaalat, labrat.
Jalan pääsee joka paikkaan jos jalat kantaa. Paitsi pankit joita lopeteltiin sieltä täällä, ovat nyt kauempana. Toisaalta verkkopankissa lähes kaikki hoituu. Vakilaskut suorana e- laskuna. Harvoin pankkiin on asiaa.

Kyllä minäkin pidän siivoamisesta. Siihen on oltava oma aikansa että voi omaan tahtiinsa tehdä Ihan kuin tuo ikkunan pesukin, ihan mukavaa hommaa
Muutto olisi tosi hyvä, tulisi heitettyä turhaa roinaa pois. Jota totisesti on vuosien varrella kertynyt. Vasta vietiin 4 suurta kassillista kirpparille vaatteita mutta lisää olisi.

Olisihan se mukavaa tavata silmästä silmään jossain joskus. Olisi nyt miehiäkin enemmän Lieriniekat sun ym:t Ramoonat ja Meriilit ja kaikki entiset ja uudet !!! Pitäisi olla jokin yleinen tila, vaivaton ja valmis, ettei kenenkään tarvitsisi tehdä muuta kuin ilmestyä paikalle. Omana itsenään.

Eiköhän tässä tullut höpinää jo monen päivän edestä silti rekkaamattomaksi
jäin. Nyt taas tuo laskuoppi esiin, suas nähä kuinka käy !

Taas on ilta jo pitkällä, ihan kitumatta on päiväni huvennut. Marketti, reipastelut katua taputellen ja sitä rataa. Vieraitakin kävi, kyllä sekin pienestä rasituksesta käy, vaikka myös sopivasti katkaisee ehkä yksitoikkoisiakin rytmejä.

Kun muutaman tunnin tarkkaavaisesti kuuntelee, jotta ei jakele höperöitä vastauksia ja väliin irroittelee huulenheitolla, vaatiihan sekin keskittymistä ihan kohteliaisuudenkin takia. Hyväähän se kuitenkin tekee ja mitäpä ajasta. Eihän se nyt ole kortilla kuin joskus harvoin, jolloin asiat ja menot ruuhkaantuvat.

Siivouksista olen väärä henkilö puhumaan. Kerran viikossa valohoito-juoksu pölyimurin kanssa ja muut tärkeinä pitämäni puuhat. Siinähän se, eipä tuo kämppäni tunnu sellaiselta kaatopaikalta, joka elämää häiritsisi.
Voihan olla, että olen liikaa tottunut huolettomiin tapoihini siivouksissani, mutta eipä noista kävijöistäkään kukaan ole rohjennut neuvoja jakelemaan. No onhan joskus joku katsellut kirjahyllyäni ja mutissut, että kaikki on sekaisin, vaikeahan täältä on löytää.... Niin on, ei ole ei ole "kultakoristeiset" virheettömässä rivissä, ei ole yhtään kansien kauneuden mukaan ostettu, enkä sellaisia lahjoina saanut. Eipä kirjojani järin paljon olekaan, osa käytössä nuhjaantuneita. Ehkä tuhat, en ole tarkkaan laskenut, osa on komeroissa.

Tässä turinani, sekin ajatuksella: kunhan jotakin. Oikein hyvää jälleen kylmenevän illan jatkoa!

Huomenta, nyt taas lämpimän puolella elellään, pari astetta ja näyttäisi pilviseltä, minkä nyt tästä hämäryydestä näkee.
Uljas on nimipäivä sankari , lieneekö tuo prinssi Uljas joka ratsullaan karauttaa, onnea näille Uljaille vaikka nyt ei prinssejä olisikaan;)

Kyllähän sitä surulla kuuntelee ja katselee näitä kodittomia, ei varmaan mieli korkealla lentele, kun ei ole paikkaa mihin yöksi päänsä kallistaisi.
Asuntoja tyhjinä paljonkin, mutta tarpeet ei kohtaa, miinus tälle meidän hyvin vointi valtiolle.
Noita kirjoja monta sarjaa, numeroitujakin on hyllyssäni, nyt olisin valmis osasta luopumaan, mutta eipä keräilijät arvaa niitä luotani etsiä.
Joskus niitä hankin siinä mielen kuvassa, että arvo niille nousisi, mutta mites kävikään, joku muukin on näin toiminut ja kysyntää ei ole.

Ei tule Savon Sanomia, vain tämä paikallinen, siitäkin pikaisesti otsikot katselen, joskus voi joku juttu lukemaan innostaa.
Sunnuntaisin katselen kuolin ilmoitukset, mikä ikäryhmä suurin poistuja rajan tuolle puolen.

En tiedä pidänkö niin siitä siivoamisesta, mutta sen jälkeen, kun paikat siistinä, siitä nautin.
Olen kyllä kuullut senkin, että miksi aina siivoat, kai se sitten mukavaakin on, ainakin on ohjelmaa.
Turhaan minäkin tuosta asunnosta rupatan, kaiken keskellä elän ja hyvä on taloyhtiökin, nyt luin lehdestä, että itsenäisesti toimeentulevia tuohon taloon otetaan, no sitä minä olen.
Olisihan se niin tuon siivouksen kanssa kuten "Siivouksesta helppoa" kertoi, mutta olisikos koti sitten se perinteinen koti, jos kaiken roskalavalle veisi?
Kohdallani käy niin, että perilliset sen roskalavan jälkeeni saavat hommata, yritän jaksaa siivoukset tehdä ja melkein kaiken säilyttää.
Jos muutto tulisi, tulisi kyllä jotakin pois heitettyä;)

Jos mieheni eläisi olisi tämä asunnon vaihtamisen mieliteko jäänyt, mutta yksin eläen en tilaa näin paljon tarvitse ja jaettu huoli asunnon kunnossa pidostakin kaksin olisi helpompaa.
En osaa mitään neuvoa antaa Lahjuskalle, jospa Katleija osaisi, tai joku muu.
Olen kyllä melko poropeukalo minäkin, ihmettelen ja ihastelen, kun osaavat koneen huollosta ja muusta toiminnasta kertoa, minun muistissa ei opit pysy.
Kiva kun kiireiltäsi kurkkasit, ei noilla sadoilla voi oikein kehuskella, tomaatti ainoa, joka hyvin antoi satoa, nekin on nyt säilötty vatsaan;)

Nyt päivä alkaa päivältä näyttää ja pilvessä taivas on, ei haittaa, kyllä keksin puuhastelua, olisi noita kuvalehtiäkin katseltava, kun aina vaan niitä sorrun tilaamaan.
Vietetään mukava sunnuntai itse kukin;)

Huomenta! Sateen tuhnuista on, mutta lämmintä sentään 6.

Täytyypä hiukan korjailla kertomaani. Mainitsin minulla olevan " ehkä tuhat" kirjaa, ajattelin ensin pistää muutamia satoja, mutta lyhensin tekstiä.

Jälkeenpäin rydyin miettimään. Ei niitä sentään tuhatta kirjaa ole, muutama sata vähemmän. Tarkkaan en tiedä, on komeroissa ja kellariin menomatkaa varten pinottuja kirjoja joille täytyy paikka hakea.
Niitä on kertynyt matkan varrella, pari isompaa lahjoitusta korvauksena pienistä talkootöistäni. Lahjoittaneet olivat jo omasta mielestään lukunsa tehneet ja halunneet päästä kirjoistaan eroon. Sitten kirjoja tarttui paljon kirpputoreiltakin kun tapani oli niitä katsella. Myös joskus kirjaston poistoon laitetuista kirjamyynneistä. Jos muutoin olenkin ollut aika pihi, kirjoihin kyllä olen tuhlannutkin, enkä aina kovinkaan järkevästi. Paljonhan joukossa on lukemattomia ja vähän selailtujakin.

Eihän nykyään vanhoista kirjoista makseta juuri mitään. Se aika on muuttunut, kuten SkillaN kirjoitti.
Eurollahan kirjoja saa jopa valita. Ja onhan myyjätkin vähentyneet. Poikkeus on vain melko uudet kirjat ja sellaiset, joilla on antiikkiarvoa. Luulen kyllä, että kirja pitää puolensakin vielä kauan tämän nykyisen kehityksen kanssakin.

Ennen oli toista, kirjoilla oli arvonsa ja pidettiinkin kuin aarteita. Jossain vaiheessa se oli myös halu näyttää, kuului ikään kuin kalustukseen, vaikka ei olisi juuri kirjoja availlutkaan.

Siinä on osaltaan vähän saman tapainen kehitys, kuin pukeutumisessa. Täytyihän "pyhäpuku" olla ja berperi käsivarrella poutaisella hellesäälläkin, jotta vähän "herralta" näytti. Kun rupukansallekin alkoi tiukalla säästämisellä siistejä pukuja ilmestyä, menevää tyyliä jotkut varakkaammat käänsivät. Tuli valmiiksi revittyjä ja kulutettuja farkkuja, ruvettiin matkimaan työhaalareiden tyyliä, vaikka niitä he eivät olisi juuri koskaan työssään tarvinneet. Jotain "coolia" se vaatimattomuuden teeskentelykin sisälsi.

Näyttää tulevan todellinen sisätyöpäivä. Meneehän sellainenkin välissä.

Sadetta ja pimeää, sitä aikaahan se nyt on, tuntuu vaan niin oudolta kauniin syksyn jälkeen.
Talvea kohti hissukseen tai ei voi oikeastaan hissukseen, kun aika liitää siivillä, kuitenkin syksykuukausista puolet eletty.

Noista kirjoista vielä, minäkin kuvittelin niitä tilatessani, että joskus rahasammoiksi muuttuvat ja vähillä rahoilla niitä hankin.
Kirjahyllyssä nyt pölyttyvät, vaikka lasien takana ovat, pölystyvät sielläkin,, käyttämättöminä.
Kerrankos sitä on erehtynyt ja vähän ynnämuun sanoin ajan hengen mukaan yritti kulisseja luoda.
Aioin kyllä eläkkeellä ollessa niitä selata, matkustaa Kauniin maailma sarjan kanssa ympäri maapalloa, mutta jäänyt on, aikaa ei ole olevinaan.
Nyt tämä kone ja telkkari on huomattavasti helpompi tapa matkustaa.
Ehkä perillisille on helpompi, ilman suurempaa tuskaa ne jätteiden sekaan heittää, minun mielessä ne maksamiset kummittelee.
Olisinko sen rikkaampi, jos niistä en pennosia olisi maksellut, tuskin.
Olen ollut kaikkeen helposti sortuva, minulle on ollut helppo myydä kaikkea, tupperwarea on kaapit täynnä, no niistä tykkään edelleen, hyllyt keittiössä on helppo siistinä pitää.
Käyttöastioina paikkaansa puolustaa.


Pääsette sitten uuteen kotiin joulua viettämään, on se aina mukavaa vaihtelua muuttokin;)
Hissitaloon tässä pyritään, minä kuitenkin neljänteen kerrokseen pyrin, jos siihen mahdollisuudet tulee.
No ehdinpä kuollakin, vasta ensi vuoden puolelle muutto sattuisi.

Olen tässä seuraillut tuota rakennuksen työn edistymistä ja nyt mietityttää, että mitä ne näkee tehdä näin pimeällä, kun ei valoja näy missään?
Miehet kyllä työpaikalleen menevät, pitäisikö tuotakin mennä kysymään;)

Tuo on siihen sarjaan kuuluva mainos, joka vetää suupielet hymyyn, mistä hurskainen kerroit, joskus ani harvoin ilmestyy oikein nasevia ja naurattavia mainoksia, mutta suurin osa ärsyttää.
Mainoksessakin pitää olla ajatus.
Se tilanne komiikka naurattaa, englantilaisilla sitä useinkin on sarjoissaankin.

Paljon on minun tuttava piirissä vielä sellaisia, joilla ei tietokonetta ole ja osa on sitä mieltä ettei osta lainkaan.
Sama tuo uuden kännykkä muodin kanssa, miten sitäkään oppii käyttämään, hipaise nyt näillä nivelrikkoisilla sormilla, ei taida uskaltaa yrittääkään, sitten kun tuo vanha tutuksi tullut sopimuksen irtisanoo.
Kirjojen lukeminen on aina ollut arvossaan, mutta niin se vaan typistyy vähäiseksi sekin taito, puhun nyt itsestäni;)

Kaivuri tuolla jyryää valolamppunsa turvin, eipä juuri muuta liikettä näy, mutta kohta päivä valkenee ja työt täydellä teholla voi alkaa,,, vaikka turhaa huolen pitoa minulta;)
Mukavaa uutta alkavaa viikkoa ja maanantai päivää.
Taas tätä hölöhölöä tuli, heh,heh.

Päivää.

Minä kävin tänään semmosessa kaupassa joss EI RAHA KELVANNUT !!!!!½

Huulipyöreänä kuuntelin myyjää.

Ei kelvannut p-kortti eikä raha.

Nyt on pakko tässä koneella maksaa.
Lasku ei ole kuin 8€
Mutta noita numeroita saa näpytellä sormet hellinä;))

Kaikkea sitä ja kokee kun kauan elää;))

Vettä on suhnuttanut melkein koko päivän,nyt näyttää selkenevän.

Näkyillään...

Johan on muori67 erikoiseen kauppaan pistäytynyt. Ei kelpaa raha, eikä pankkikorttikaan! Kauankohan sellainen putiikki pystyssä pysyy.

Edellisen viestin kirjoittajalla on asunnon lämpö 18 C.
Kyllä se on vähän holotnaa. Tietysti jotenkin silläkin pärjää, mutta jonkun verran joutunee turaa päälle vetämään. Noin 22C on jo ihan hyvä. Pienestähän korjaus on kuitenkin kiinni, ellei muuta ole kuin lämpöpatterin putsaus.

Pilvessä jötkötti melkein koko päivän, mitä nyt illasta aurinko vilahti ennen yökierroksensa alkua. Tai tarkemmin, maahan se pyörähtelee. Hyvä kelihän oli marketissa asioida ja iltapäivällä mennä raaputella muutaman kilsan kierros. Lähinnä "vakityöt" on tullut suoritettua. Tietysti päivänokosia unohtamatta.

Tässä tämä hölöhölö! Näin kyllä tämän "hölö"
älynväläyksen alkuperäisempänäkin, jota mukaillen SkillaN nyt käytti muodikkaasti käytti. Mitäpä siihen -ihmeellisiin ilmaisuihinhan tosi nerot pystyvät, kun parastaan pistävät.

Huomenta pakkasen puolelle kääntyneestä Savosta, yksi aste vaan, mutta lisää on luvassa.
Maa on huurassa ja ihmeesti se jo valaisi tätä aamua.
Tuossa rakennuksella pihaa kaivetaan jatkuvasti, kai siellä putkia piiloon laitetaan,
niitä ei ilmeisesti aiemmin ole voinut laittaa, kun tilaa olisi ollut enemmän.
Nyt näyttää, että kamalan vaikeasti saavat nuo koneet tuonne sopimaan, mutta ehkä tekevät oikein, mieli kyllä tuppaa mennä neuvomaan;)
Selvennys tuohon hölöhölöön, en tse oivaltanut näin hienoa mainintaa, luin sen jostakin ketjusta missä pirtissä näin kerrottiin kirjoiteltavan, no sepä siitä, ei minua haittaa.
Viisaat kirjoittelee viisaita, keskustelen, täällä vaan sepustellaan;)

Minusta tuo ynnämuun lämpötilan maininta on melko hyvä, tosin silloin kun oikein touhuaa, kuumalta tuntuu, minun asunnossa on 24 astetta, ei ole tullut noita termostaatteja säädeltyä.
Ehkä olisi aihetta se patterin taus puhdistaa, kokemuksen äänellä sanon, että kyllä pöly sinne pesii.

En ole koskaan sellaista kauppaa tehnyt minäkään, että ei rahaa maksuvälineenä käytetä, no nettikaupassa ei rahaa käsitellä, koneella raha siirretään.
Esimerkkinä veikkaaminen käy hienosti, vaan näpyttelyllä.

Herkkuja syötät "satunnainen lukija", olen iloinen, että näitä syöttöpaikkoja ylläpidetään, onhan siitä iloa itsellekin, kun voi seurata lintujen touhuja.
Minä laittaisin myös syöttöpaikan, mutta eipä sallita.
Eikös auringonkukan siemenet olisi vähän edullisempia syöttää?
Täällä on vielä paljon pihlajanmarjoja puissa, ehkä tilhit apajoille pääsevät.

Näyttää tuo päivä valkenevan tänäänkin, vaikka pilvessä onkin, ja elämä jatkuu, onnellista päivää kaikille;)

Aamupäivää. Samalla tavoin aamu alkanut täälläkin. Ensin normaalit huoltotoimenpiteet itselle ja silmien aukaisu ja alkuilanteen kartoitus tähän päivään.
nollaa on mittarissa, taivas harmaa ja ilma tyyni.
Ruotsalaiset jatkavat sukellusvenejahtiaan, meidän huoltomiehemme puhaltelevat viimeisiä lehtiä kasoihin ja kuskaavat pois, ikkunoiden ja parvekeovien vaihtajia ei näy mailla ei halmeilla. Eivät olleet paikalla eilenkään mikäs nyt, ihmettele minä.
Yhtökokouskin taas tulossa. Ihme ja kumma yhtövastike ei nouse senttiäkään ja vesimaksu LASKEE 50 senttiä. Nytkö se deflaatio alkaa!
Yhteen yhtömme taloon uusitaan runkovesiputki ja sekin homma tehdään säästyneillä varoilla. Olipa mukavia uutisia.
Mutta mitä päivä kullekin tuo tullessaan, suunniteltua tai suunnittelemattomia rutiineja, se nähdään.

MIRANDA !
Kyselit tuota " levyjen eheytys" juttua. Itse käytän seuraavaa:
Klikkaa ensin Käynnistä valikkoa,
- sieltä ohjauspaneeli,
-Suorituskyky ja yälläpito,
-seuraavasta :Järjestä kiintolevyjen kohteet uudelleen toiminnan nopeuttamiseksi,- Seuraavasta: Eheytetään.

Tämä puhdistus ohjelma ei käy kaikkiin koneisiin. Esim. meillä on kaksi molemmat elisan liittymiä, kuitenkin se käy vain tähän omaani.

Mutta jos olet siihen ennen laittanut sen ohjelman läpi luulisi nytkin käyvän.
Käyttöasteesta riipuen kannattaa silloin/tällöin laittaa se menemään , kyllä se kummasti nopeuttaa.
Tunteja saattaa mennä mutta antaapa koneen rauhassa puuhastella. Palkeista näkee missä mennään (%:na) ja ilmoittaa kun on valmis.
Eka kerran meilläkin meni illasta aamuun, jolloin vasta suljin koneen.
Nykyisin pari-kolme tuntia. Poikani joka on alan asiantuntija, sanoi ohjeeksi että
laita se ohjelma menemään ainakin pari kertaa kuussa.

Nykyään tosiaan yhä useampi kieltäytyy ottamasta rahaa. Kuten Sairaalat, terveyskeskukset jotkut liikkeet. Lasku käteen tai postiin ja maksa missä maksat.
Johonkin taas käy vain ja ainoastaan raha (EI mitkään kortit) esim kampaamot ja hammaslääkärilläkin kävin, että sopi vain rahalla maksaa.
Selitys oli että alvariinsa muuttelevat koneita ,tulee liian kalliiksi koko ajan hankkia uusia maksupäätteitä johon kaikki kortit kävisi. Saattaahan se niinkin olla yksityisellä.
Onhan se verkkopankki hyvä, mutta kun ei kaikilla tosiaan ole sitä mahdollisuutta.
Nyt on ilmoittautuminen tehty. Toivottavasti Miranda saa avun tuosta ohjeesta.
Mukavaa ehtoota kaikille, antaa nyt pakkasen paukkua, pääsee sitten helittämään.
-

Iltahämäriin on taas mennyt ja aika hupaisesti. Olen varmaan oppinut työn "säästämisen", kun kummasti sitä omiksi tarpeikseni riittää, vaikka ei erikoistoimiin ryhtyisikään. Ei kuitenkaan tarvitse vielä onneksi töitäni ulkoistaa.

Hyvinhän katleijan taloyhtiössä on asioita hoidettu koska pienet rempat voi säästöillä tehdä. Niin on kyllä meilläkin, sen verran olen yhtiön asioista selvillä. Joskus tarkoituksellakin pientä lisämaksua pistettiin yhtiövastikkeeseen "pahan päivän varalle."
Enkä vastustanut.

Sukellusveneitä tai jotain muuta jahdataan. Kyllä huhuja ja oletuksia lentelee. Onhan yksi tärkeä vihje jo ratkaistukin. Yleisöltä tuli havainto merestä maihin nousseesta miehestä. Maihinnousu oli mukamas jo tapahtunut. Selvisi että joku eläkeläinen oli käynyt kalastamassa. Hyvä oli ollut ilmakin, mutta kalaa ei ollut saanut. Hän oli tunnistanut itsensä ja naapuritkin auttoivat. Joten eteenpäinhän etsintä mennyt. Luulenpa, että ainakin osa mediasta käyttää tätä tilannetta hyväkseen ja jelppii kiihdyttämään sotavarusteluja. Sellaiselta tilanne näyttää kaikkialla.

Olen kyllä tehnyt muutaman kerran puheena olevan kiintolevyn eheytyksen. Ehkä pari kertaa vuodessa. Luulen että sekin tarve riippuu koneen käytön aktiivisuudesta. Yllättävän hyvin koneeni toimii taloyhtiön yhteisliittymän perusnopeudella, 10 meg.
Tiedän kyllä paremmin toimivistakin, mutta eihän minulla ole niin tulenpalava kiirekään.

Täällä "etelässä" vielä pakkanen heikosti paukahtelee. Voi muutaman asteen tullakin. Hyvin pärjää jo silläkin. Jatkoja teille !

Huomenta jälleen, koskematon päivä alkamassa, pakkanen noussut yli kuuden asteen siitäpä se routa alkaa työntyä maan uumeniin.
Hiljaiseloa on ollut, jos ei näitä tavanomaisia harrastuksia lasketa, tänään lääkäriin ja toimenpiteitä mahdollisesti tehdään.
Ei mitään suurta vielä ainakaan tässä vaiheessa kuvioissa.
Alkuviikko menee aina iltojen osalta hyvin, on monta sarjaa mitä tykkään katsoa, hypähtelen kanavalta toiselle sen mukaan missä sarja menee.
No pyhän seutu sitten onkin pelkkää tyhjää telkkarin annissa.

En uskalla ruveta noita kiintolevyn eheytyksiä ja sen muuta edes yrittämään, niin kauan, kun tällä tapaa toimii.
Tumpeloin varmasti sekaiseksi koko koneen, jos johonkin muutokseen yritän, ainut harmini on tällä erää nämä kirjainten pois kuluminen näppäimistöstä, vähän haku ammunnolla kirjoittelen.
Selkeästi meri-kukka ohjeet antoi, silti vasta sitten kun pakko on yritän minäkin.

Oravien kisailua olen minä saanut seurata tässä monia vuosia ja kyllä monta kertaa on säikähdys tullut, kun risteyksessä juoksevat, ei kuitenkaan koskaan auton alle jääneet, ihmeellisesti osasivat katsoa liikennettä.
Saa nähdä palaavatko tuon rakennuksen valmistuttua, jättivät kolme isoa kuusta vaikka oravien iloksi.

Hyvin on Katleijan talossa asiat. kun noin on käynyt, meillä nousi parikymmentä senttiä neliö, hyvin kuitenkin muuten, ei tiedossa suurempia menoja.
Eipä kannata harmitellakaan hintoja, jos pystyy ilolla pieniä ruokavieraita seurailemaan, mitä sillä rahalla on väliä, maksuväline se on;)
En edes tiedä missä hinnoissa onkaan nuo maapähkinät vai ovatko siementen kanssa yhtä halpoja tai kalliita.
Miten pieni nätti hiiri onkaan meistä ihmisistä saanut vihamiehen, jos nyt vähän nurkkia puree ja tuhoja tekee haittaako,,, no kyllähän se haittaa, kun olisikin vain yksi niitä kaivamisia ja puremisia tekemässä vielä sen kestäisi.
Hiiriä taas pöllöjen tarpeisiin olisi oltava, vaikea juttu.

Nyt taas lopetan tältä päivältä ja tätä omaa touhuiluani jatkan, varmaan samoissa merkeissä toisetkin;)

Aina jotain ihmettelemistäkin löytyy. Menin eilen Citymarkettiin yöpaitaa ostamaan. Tähtäimessä puuvillainen, pitkähelmainen ja - hihainen malli, kun talvikin tulossa. Entinen jo ohuenlaiseksi mennyt. Sellaisen kanssa sopii aamun alun viettää päivävaatteisiin pukeutumatta, tarkenee.
Eipä ollut kaupassa yöpaitoja kuin pari kolme jämää, vielä semmoisia babydoll-paitoja. Sanoivat että ensi viikolla tulee
Tupatöppösiäkin etsin, ei ollut niitäkään. Minulla pinkinväriset Reinot (naistenreinot), niillä kompastun kerran jo kumoonkin mennyt. Vaaralliset ovat, ne pitää olla kevyet jalanmyötäiset, joilla on kevyt sisällä töpötellä.
Kaikenlaista tavaraa on kauppa pullollaan hehtaarin verran, eikä sitä mitä tartten, #&/?\ !!
Kai noidenkin valikoimat karttuu, kuuluvathan ne joulumyyntiartikkeleihin.

Ai niin, Turussa taivas on sees ja pakkasta 3 astetta celsiusta. Niistä sarjoista, kaunareissakin Taylor palannut naaman kohennuksen jälkeen taas kuvioihin. Suu on nyt paremman näköinen. Kyllä ne osaa olla nuoren näköisiä, mutta nuo käsitellyt naamavärkit tahtoo kummasti muistuttaa toisiaan.
Minä vaan haluan olla omannäköiseni pottunenineni ja leukahelttoineni.

Jo vain tuli selväksi, Late. Sehän on pääasia, että hyvältä tuntuu.

Ainahan telkkarista jotain löytyy, vaikka minulla onkin niitä kiertämiäni ohjelmia. Salkkareita, tosi-teeveetä, BB- taloa ja kaunareita en katso. Niinpä en tiedä Taylorin muodon muutoksistakaan. Voinhan jäädä paljosta paitsi, mutta ainahan niitä aukkoja tulee muutoinkin, mutta kukin tapoineen. Tuskinpa niistä kannattaa kiistellä.

Leppoisan rauhallista päivää olen viettänyt. Tuulen vinkka piristi mukavasti kävelyäni. Töppönen tuntui nousevan kevyemmin kuin hellesäällä.

Kun kirjoittamiseni tuntuu nyt olevan hakusissa, lopetankin nyt lyhyemmin. Hyvää jatkoa teille!

70 teillä on näin ystävällinen palsta luin lopun siis minulla monet kukat kukkivat nimissä olen nolla lämmintä juuri nyt 6 . Talvisin kasvi kasvihuone on plussalla.

Raahasin Kamelian sisään oli paljon nuppuja saa nähdä mitä tulee.

Hyvää jatkoa kaikille.

Huomenta, seitsemän asteen pakkasesta ja päivästä lupaa kaunista.
Aat2, onhan meillä mukava palstakin, mutta tämä pirtin ketju paras;)
Kameliaa en omista, nähnyt olen ja tuoksun tuntenut, toivotaan, että nuppunsa sisälläkin avaa.

Hurskainen niksejä pyysi, ei nyt tässä mieleen mitään tule, mutta kysy, jos ongelmia jonkun asian suhteen tulee, kyllähän moni taitoisia on pirtin tytöt.
Harmin se lykkää, jos pakko on auto hyväksi todistaa, jää siitä uusinta tarkastukset rahastamatta, säästöä olisi nuo itse tehdytkin hommat.
Jaksaako sitä kaikkea, joskus helpommalla halu päästä.

Salkkarit on jäänyt minultakin katsomatta, samoin BB:tä en ole katsonutkaan, myös nämä Posset ja sen kaltaiset, no Putousta väliin katson, joskus naurattaa.
Katson nämä Englantilaiset sarjat, Teemalla tuo Grand hotelli kiehtoo, onhan näitä kotimaisia muutama, Uusi päivä muun muassa.
Tänään kyselytunti, viihtellistä välillä sekin;)

Oikein nautin teidän puolesta, kun noin kivan kodin kohta saatte Late ja kumppani.
Sauna on meilläkin tässä talossa yhteinen, mutta oikein hyvin toimii, tunti aikaa tehdä puhdasta ja nauttia kerran viikkoon.
Lenkkisauna myös keskellä viikkoa ja tilata voi saunavuoron milloin vain, vaikka sunnuntaina, eri maksusta.

Noin se on, jos jotakin lähtee hakemaan tuolta vaate kaupasta, mielessä joku oman näköinen, ei sitä löydy.
Meille on tänne tullut isojen tyttöjen vaatekauppa, en ole käynyt katsomassa, löytyisikö leveys suunnassa isoille jotakin;)
Olisit lähellä tekisin sinulle tossut Katleija virkaten, vähän liukkaat kylläkin, mutta jalan muodon ja lattian pinnan tuntevat, lämpimätkin ovat.
Myyjäisissä niitä menee kaiken ikäisille, miehetkin tykkäävät.

Eilen sain sitten piikit polviin, eli öljyä niveliin;)
Kulumis vaivoja ovat, mutta nyt yritellään näin mennä, särkylääkkeitä myös tarvittaessa.
Kai aika huonoksi on nykyään mentävä ennen kuin leikataan.
Käsivarsissa on ilmennyt ihottumaa, koepalat otettiin, saa nyt nähdä mitä se on, lääkäri kyllä arveli, että ei saata selvitä alku syy, psoriasta vähän epäili.
Toivottavasti ei mitään vielä vakavampaa, vaikka ei mukava vaiva tuo psoriaskaan, tyttäreni sitäkin muiden vaivojen lisäksi pitää.
Helpot toimenpiteet oli, jospa noilla pääsisinkin.

Nyt ompelukone esiin ja sen suuntaisilla töillä tämä päivä menee, en oikein tykkää, mutta tekemällä nämä ei niin mieleisetkin saa pois mielestä.
Oikein aurinkoista päivää, nautitaan säätila muuttumassa sateiseksi, heippa!
Kirjautuminen jäi päälle, no olkoon;)
Severeille onnea!

Hei terveissi Turust.
Nyy mää en ehri pal mittän kirjotta, ko on silmälääkärisse mentävä. Siel sit näkökentät taas tutkitaan ja silmänpohjat kuvataa ym.ym.
Mut' mää laitan teil runon. Sitäkään en ol iha itte keksiny, vaan olen sen tuunannu Eino Leinon tekemäst. Tämmöttös:

- Ne vuoret ne käy yhä vaikkimmaks,
ja haaveet ne käy yhä haikkimmaks,
ne polttaa, ne hehkuu ne halaa.
Jok ilta te mietit: Kai huominen uus
tuo lohrun ja loppuvi rauhattomuus.-

Mukavaa päivää muuten teil toivotan.

Päivää tuas.

Tässä on ollut semmosia huiske päiviä ;) Meillä on käynyt
asukasohjaajaa ja mitä kaikkia neuvojia;)

Hyvä että huolta pitävät.

Kun ihmettelin sitä kauppaa mihin ei raha kelvannut,niin täytyy
kertoa tuo Takatasku sinne ei muu kelpaakaan kuinraha.,Niillä on ilmoitukset oikein siellä kassoilla vain käteinen käy..Onneksi eivät sitä lopeta.

Nyt mittarissa -0.2c
Eilen oli kylmä tuuli ku kaupassa kävin.

Onnea Latelle ja kumppanille sen asunnon johdosta.

Nyt lähden tuonne kerhohuoneelle "räpättämään"

Siellä menee pari kolme tuntia että huiskis vain.;)

näkyillään...

Iltaa! Tämähän on aika kun Pirtin ovea useimmiten kolkuttelen. Jotenkin näin päiväni rytmittyy.

Samantapaiset ovat saunahommat meilläkin kuin SkillaN kertoi. Tilaussauna on mahdollista, mutta eipä ole tullut käytettyä. Saunavuoro ja lenkkisauna on riittänyt. Joskus aiemmin kävin useinkin uimahallissa, mutta nyt olen laiskistunut. Katleijan turkulainen kieli on aikamoista kirjoitettuna. Olen kyllä tätä ja porilaista työkavereiden suusta kuullut. Joskus täytyi tarkennustakin pyytää.

Eduskunnan kyselytunnin katselin. Hieman on rauhoittunut kyselyiden kärkevyys ja paremmin olivat asiassa. Eipä kovin suuria, yllättäviä asioita esiin noussutkaan. Kaipa vetävät välillä henkeä, kunnes vaalit lähestyvät.

Maailman menoa olen kyllä seuraillut. Mitäpä niistä kertomaan, tärkeimmäthän jo tulevat uutisissa. Ruotsalaisten sukellusveneiden etsintä taisi kuivua pieniin tuloksiin. Tulihan siitä aika paljon höyryilyä, arvailuja ja oletuksia, mutta ei todisteita. Varsinkin Iltalehdet hakevat suuria otsikoita varsin tyhjästäkin. Lehtien myymistähän sekin on.

Johan tässä ilmoittautumisen verran onkin, joten hyvää loppuiltaa teille!

Onko kahvipirtin tienoon taivaalla revontulia näkynyt. Teksti-tv:n sivulla sanottiin että Pielaveden terveyskeskuksessa on tulipalo. Näkyy olevan sivulla 108.
Ei kai ihan tuhoisaa paloa? Siskoni asuu siinä kunnassa ja keihäsmiehemme Antti Ruuskanen kans.

Huomenta, pakkanen putosi ja lämmintä ensi viikoksi lupaavat, kun tuota Katleijan antamaa säätietoa katselin.
Tuuli on vinhaa ja varmasti kylmältä tuntuu, mutta minun matot ja muut tekstiilit parvekkeella tuulettuu;)
Mitenkähän nuo murteet on oikein syntyneetkään, kuka sen selittäisi, kuitenkin samassa maassa asutaan, vaikea ääntää on Turun murrekin.
Oliko kaikki hyvin Katleija silmälääkärin tuloksissa?

Muorilla se on mukava ajan kulu tuo "alakerta", minä kotona ollessa vain yksin aikaani kulutan, hyvin se kuluu, kun vaan käsille näpertelyä löytyy ja löytyyhän, kun mielikuvituksen kanssa oikein hakee.
Käsityöt on minun rakas harrastus, tulokset sitten mitä on, ei aina edes itseäni miellytä, aika kuitenkin kuluu;)
Miksihän tuota aikaakin on kulutettava, ikä siinä vaan kasvaa;)

Rutiiniksi se muodostuu tämä pirtissä käynti, minä aina näin aamuisin, ehkä siksi, että ajatus parhaimmillaan lentää, muutenkin olen aamuihminen.
Olen ajatellut, että media suurentelee ja etsii noilla jutuilla huomiota.
Minusta on kyllä sellaista isojen poikien hiekkalaatikko leikkejä, vähän härnäilyltä tuntuu, kunhan ei vaan suuremmaksi kasvaisi.
Eikö enää muistu sota mieleen, vaan onko tämä uusi polvi vailla tämän kaltaisia seikkailuja?
Levotonta on ympäri maailmaa ja meillä vaan työttömiä tehdään, milloin tämä työnteko taas saadaan sille tolalle, että mahdollista elää ja tehdä suunnitelmia tulevaisuuteen.
Eihän työ maailmasta lopu, kun vaan nuo ahnehtivat osaisivat tyytyä ja jakaa hyvinvointia kaikille.

Onneksi tuo tulipalo ei henkilövahinkoja aiheuttanut, tuhoa se aina kumminkin tekee, onhan siitä sanontakin, että tuli on hyvä isäntä, mutta huono renki, eikös se noin ollut;)
Ei taida revontulia missään näkyä ensi viikon aikana ainakaan, pilvistä ja sadetta luvassa.
Harvemmin niitä täällä Savon suunnassa näkeekään.

Eikö tuo päivä meinaa valetakkaan tänään, pimeää vaan ulkona.
Pitänee ruveta valojen kanssa tuota siivoamista aloittamaan, onneksi on tuo sähkö, miten sitä tulisikaan toimeen ilman sitä.
Kallista se on, mutta vaihtoehtona joku kynttilä tai vastaava, enpähän vaihtaisi;)
Nyt päivän alkamista toivottelen kaikille, eiköhän sitä luonnon valoakin päivällä tule.

Huomenta.

Eipä meillä ole revontulia näkynyt.
Nyt aurinko yrittää kurkkia.Tuuli näkyy olevan vauhdissa;)
Ainakin nuo puiden latvat heiluu siihen malliin.

Minä olen näköjään TAAS hukannut muutaman päivän.
Tänään on se saunapäivä.Vastahan minä siellä kävin.;)

Nuo pulut on kans yks riesa.Siivous parveke on taas kamalassa kunnossa.
Sinne on laitettu vaikka minkälaista pelätintä,eine välitä,sotkevat vaan.

Joku moittii tuolla moittii palstaa,miks eivät itse tee aloituksia.

No ainahan niitä purnaajia löytyy.

näkyillään...

Nautippa muori67 saunasta taas, lämpö tekkee hyyvää vanhoil luil ym.
Onpa nyt hiljaista pirtissä. Iltapäiväkahvia tarvitsisin, jospa opettelisin nappikahvin laiton.
Niin, silmälääkärissä tuli käytyä. Olikin tyyris reissu, melkein kolme sataa euroa, vaikka kela-korvauskin oli vähennetty. Mutta kyllä sen kärsi kun hienojen laitteittensa tutkimukset osoittivat, että näön huononemista ei ole tapahtunut vuoden aikana ja paineet hyviä. Kelpaa taas vuoden katsella ympärilleen. Ensimmäiset kaukolasitkin hankin, jotta tunnen vastaantulijat kadulla.
Seuraavaksi katson kauniit ja rohkeat.

Nytpä onkin jo ilta riittävästi hämärtynyt ja onkin aikani Pirtin ovea koputella.

Aika tyyris on ollutkin Katleijan silmälääkärilasku. Viimeisestä käynnistäni on lähes 5 vuotta. Yksityisellä kävin, huoleni oli että onko näköelimeni siinä kunnossa, jotta voin ajokorttia uusia. Kyllä lääkäri käytti mielestäni kaikkia tarpeellisia vempeleitä. Esteitä kortin hakuun ei löytynyt, enkä edes silmälaseja tarvinnut. Kyllä se lasku oli alle sata euroa. No se onkin historiaa, mutta rajulta hintakehitys tuntuu.

SkillaN mainitsi työttömyyden kasvun. Niinhän tapahtuu yt- neuvotteluja tulee yhtenään. Kun yritys, joka on saanut valtion kehittämistukea ja menestyy, omistajat myyvät sen kansainväliselle pörssiyhtiölle. Pistävät lihoiksi ehkä hyväänkin hintaan. Ostajan tarkoituksena onkin ostaa vain yritys pois markkinoilta, liittää se omaan laajempaan toimintaansa, kuolettaa ostoksensa pois ja työntekijät lentää ulos. Näinhän toimiva ja kannattavakin yritys katoaa.

Kun verovaroillakin tuetaan rakennushankkeita työllistämismielessä, pääurakoitsija pilkkoo työn osiin ja kilpailuttaa aliurakoitsijoilla. Tämä ketju saattaa jatkua viidenteenkin polveen saakka. Siinähän "välikäsiä" riittää osansa poimimaan. Usein
ne tulevat lahden takaa. Viimeisenä olevien pitäisi työ suorittaa. Hinta on pudonnut sellaiseksi, ettei työtä ole mahdollista rehellisin keinoin suorittaa. Voisikohan sieltä löytyä myös työn laadulliset heikkoudetkin? Entäs se suuri joukko yrityksiä, jotka on julistettu saartoon maksamattomien palkkojen tai muiden epäselvyyksien takia. Viimeisessä listassakin on yhdellä ammattiliitolla pitkälti toistasataa firmaa. Niistä kyllä näkee, että melkein kaikki ovat ulkomaisia toimijoita. Eikä niistä juuri koskaan mitään irtoa, ne vain katoavat. Helppohan se onkin, konttori kulkee kainalossa ja uusi firma on helppo perustaa.

Eihän minulla ole aivan ajantasaista henkilökohtaista tietoa, mutta on kuitenkin työelämäni ajalta. Kyllä silloin oli jo nähtävissä yllämainittu kehitys. Ja yhä villimmäksihän se on mennyt.

Eipähän se työttömyys näillä mainitsemillani parin epäkohdan poistamisella kokonaan katoa. Näihinkin kyllä pitäisi löytää ratkaisut. Eipä taida paperien pyörittäjillä riittää kiinnostusta edes perehtyä näihin asioihin.

Sori, päästelin juttua mielialani mukaan. Eihän nämä työasiat ole eläkeläisten päällimmäisiä asioita, mutta viimekädessä niillä on kyllä merkitystä kaikillekin.

Hyvää leppoisaa illan jatkoa teille!

Sointuisaa lauantai päivää ja onnea nimipäivä sankareille.
Jotakin valkeaa on ohut kerros maassa ja lämmön puolella pari astetta, lämpimämpää luvataan.
Sähkölaskua helpottaa, kyllähän nuo muut laskut vievätkin, hyvä että jossakin edes vähän säästyy.
Minulla on kaksi vuotta silmälääkärissä käynnin väliä, oikein hyvä, kyllä ne nuo lääkärit maksaa yksityisellä puolella.
Päivän kahviannos on minullakin juotu, joskus, hyvin harvoin päivällä kupillisen juon, aamulla kumminkin kaksi mukillista, sitten päivä alulle lähtee.

Saunapäivä minulla tänään, on se melkein juhlan tuntua, kun saunaan pääsee;)
Puluja meilläkin pihalla joskus tepastelee, mutta onneksi nuo parvekkeet on suojattu.
Katselin eilen Pimiän ruokaohjelmaa ja tuli mieleen, että kyllä tuon ruuan kanssa pelataan, jossakin ei hengissä pysymiseenkään riitä.
Pikku possuista ja karitsoista ruokaa laitetaan, minun ei mieli moisia herkkuja tee, pala kurkkuun jäisi.
Ruuaksemme Luoja eläimet meille loi, mutta niillä mässääminen ei tainnut olla pääasia, no voi olla hurskastelua näin puhua, mutta tältä minusta tuntuu, kohtuudella lihaakin kyllä syön.
Tunnepuoli ei kai näissä ruoka ohjelmissa voi olla mukana, muuten minusta tuota ruuanlaittoa onkin liian paljon, kun koko ajan laihtumaan pitäisi kyetä, laihdu siinä, kun aina ruokaa tarjoillaan;)

Noin se menee kuten ynnämuu kerroit, miten lienee se työn jäljen tarkastuskaan, kun moni urakoija niitä töitä teettää.
Kuopiossa parkkihallin tiloissa murtumia havaittu, kamalaa jos tori ykskaks putoaisi, rumaa jälkeä tulisi, no kyllähän sitä nyt tarkkaillaan ja korjataan.

Joulu siivouksilta todella säästytte Laten väki, vaikka muutto voi voimia kysyä säästyy näin kuitenkin työn määrässä;)
Ihana tunne varmaan päästä uuden uutukaiseen kotiin, jospa se onnistuisi minunkin kohdalla.
Ei kyllä valittamista minulla tässäkään, kun viime keväänä tuo keittiö tuli kuntoon laitettua.

Nyt sitten tämä päivä aloiteltava ihan oikeilla hommilla, ne on vaan noita ompelukoneen ääressä tehtäviä, lisää vaan kertyy, toisilla tuntuu olevan kiireitä, minä sitten hommien kanssa tunaroin.
Myyjäisiä ennen vuoden loppua kolmet ja myytävää pitäisi kertyä.
Kivahan se on, jos vielä lopputulos tyydyttävä.
Tuo tuuli voi olla aika purevan tuntuista, joten vaatetta kunnon kerrokset, ulkoilukin onnistuu, mukavaa päivää vaan kaikille.

Taas kirjautuminen jäi.........mutta ei hätää. Palasin pirtin eteisestä takaisin ja laitoin nimet kirjaan.
Sitäpaitsi tulin vaan kertomaan, että tänään oli :en tee mitään päivä !
Paitsi ulkoilulenkin . Lähtiessä minua opastettiin että laita liukupiikit kenkiin.
Eeheeiii- siellä mikään liukas enää ole, ei tarvi laittaa. Olin taas kerran väärässä.
Vesipintaisena jäätiköt olikin tosi liukkaita- paikoin.
Niinpä pyristelin kuin harakka tervassa. Kädet vaappuen ja tasapainoa hakien kun jalat liukasteli milloin mihinkin suuntaan. Oli siinä kävelyseurakin lentää nurin,kun takerruin kiinni takinliepeeseen ja milloin mihinkin.
Puuttu vaan piilokamera, olishan niillä keikutuksilla nauranut vielä monesti.
Kuitenkin suunilleen pystyasennossa ja ehjin luin kotiin selvittiin.
Ihan työstähän se keikkuminen kävi.

Samaa mieltä että ruokaohjelmia olisi jo riittävästi. Nythän koko suomi jo leipoo. tiedetään mitä tänään syötäisiin, on Vapun valtakuntaa, sun muuta kokkikisaa.. Jossa mäiskitään ruuat kasvoille- Tai roskiin..... tuhlausta sanon minä.
nettikin pursuu ruoka-ja leivontaohjeita.
Ainakaan tiedon puutetta ei ole- ohjeita löytyy joka lähtöön.

Varmaan eroja on silmälääkärin hinnoissa. Itselle tehtiin perusteellinen tarkastus monenlaisella välineellä. Aikaa meni n.tunti (tosin silmäterän laajennusta piti hetki odottaa). Että pystyi näkemään silmänpohjan rappeutumisen. Verenkierostahan se on kiinni.... Maksoi alle 100e. Mutta ne lasit, nehän maksaa maltaita suomessa kuten joskus aiemmin on ollut puhe.
Tärkeitä kuitenkin tietää että Normaali ikänäkö,eikä silmänpohjan rappeutumaa, jota ei voi korjata laseilla eikä parantaa. Nykyään enempi pysäyttää voi säännöllisillä pistoksilla. Kuten moni varmaan tietääkin.

Nyt jatkuu lauantai ehtoon vietto, jokaisella omalla tavallaan. Muistakaa yöllä kävellä kellojen kanssa huoneesta toiseen, meillä tosin taitaa joku jo viisareita valmiiksi väännellä......mutisten etteiköhän tuota osata elellä aamuun jo tunti sinne tai tänne.. minä tyydyn kohtaloon ilman vastaväitteitä.
Jaa, huomenna on mm. Amandan päivä.....se isomummon rakas pikkuinen päivänpaiste.
Kivaa iltaa kaikille tasapuolisesti saunan kanssa tai ilman.

Tervantuoksuisista löylyistä tulin minäkin äsken, kyllä olikin rentouttavaa. Päivä kun on mennyt keittiöpuuhissa enimmäkseen, innostunut kun olen nyt leipomisesta. No, nyt on varastot täynnä vierasvaraa, ja jätin pari muffinssia itsellenikin sunnuntaiksi.

Rauhallinen viikonloppu on nyt tiedossa, ens' keskiviikkona on pihan viimeistelytalkoot ennen talven tuloa. Illan filmin aion tässä vielä katsoa 5 kanavalla, alkaakin sopivasti uutisten jälkeen. Julia Roberts siinä pääsee jonkin rikollisen jäljille.

Käväisenpä Laten muistuttamana nurkkakaapilla, jos sieltä löytyisi vaikka Iris Cream'ia, ---- joo onhan täällä! Sitä lasiin ja latkimaan, kuin kissa kermaa sohvalle loppuillaksi:) heippa ja

Hyvää viikonloppua kaikille!

Late ihmettelee kun Pirtin nurkkakaapilla ei kuhina käy, vaikka ei kallista ole kun ei maksa mitään.

Olen miettinyt, että onkohan iskenyt vanhoilla päivilläni joku salakavala sairaus, kun ryyppy huonosti maistaa. Kuukauden on ollut viinipullo kaapissani, maistellut olen, ihan hyvää viiniä. Melkein puolet on vielä pullostani jäljellä. Enpä käy Pirtin kaapillakaan, vaikka tiedän sieltä löytyvän korkealaatuistakin juomaa. Miten lienee sen`" hyvää lapun" viimeisen käyttöpäivän kanssa?

Turhalta tutuu koko kellojen siirtely. Tosin tunnin heitto nukkuma-ajoissa ei nyt suuri ongelma liene varsinkaan eläkeläiselle. Työssä käynnin aikana ehkä enemmänkin. Herätyskellohan se ylös käski.

Päivällä hätkähdin kun katseeni kiinnittyi parkkipaikalla autojen talvirenkaisiin ja samalla muistin kerrottavan kuinka rengasliikkeissä on ollut pitkiä jonoja. Aloin epäilemään, että onko talvirengaspakko muuttunut tai muistanko sen sittenkin väärin. Kyllä koko marraskuu on vielä aikaa vaihdella, ei ollut muistini pielessä.

Eihän täällä ole liukkaita kelejä vielä ollut. Onhan siinä M-K maisemiin nähden eroja. Niin se vain on, että etelä on etelä.

Vaan minäpä taidankin olla sen verran vetelä ja lopettelen jaarittelúni tähän. Jatkoja!

Hyvää huomenta.
Muuta en uskalla kirjoittakaan, kun eilenkin taas katosi taivaan tuuliin kannanottoni Ruotsin sukellusveneestäkin.

Joku suomalaisprofessori mainitsi, että merenpohjalla on paljon jo vuosisatoja sitten uponneita aluksia, joita on vaikea pohjamudasta ylös saada.

Eikös Suomen armeija tarvitsekaan lisää rahaa, kun ei ymmärretä kertoa, että sukellusvene löytyi,
Kerrotaan vain, että loistoluokan alkomahooli on säilynyt hyvänä, ja sitten kiistellään siitä kenelle ne putelit kuuluvat.

Helppohan se on Ruotsissa rällästää ja pelätä venäläisiä, kun tässä kahden naapurin välissä ollaan ikään kuin suojana.
Toivottavasti svenska talande johtoporras y.m. vallitsijat ja hallitsijat ymmärtävät pitäytyä vain tosiasioissa ja kaikki russofobit rauhoittuisivat.
Tietysti olisi käytännölllistä, jos maailman kaikki vihaa lietsovat ja sotahullut pantaisiin vaikkapa Afrikan hiekka-aavikoille tappelemaan vapaehtoisesti keskenään.
Mutta sekin on utopiaa - valitettavasti.

Eikä sitten muuta kuin voikaapa hyvin ja terveellisesti.
Mahdollisen flunssan hyökätessä käykää nurkkakaapilla ja laimentakaa kuuma mustaviinimarjamehu kaapin tropeilla.
Saattaa tehotakin.

Pimeetä on,ihan piti "käsikopelolla" pirttiin hapuilla. Lisäksi tihhuuttaa jotain , joka vielä entisestään pimentää. Mutta ei hätää toisaalta aurinko paistaa, tiedättehän sen tunteen: Sateellakin voin nähdä auringon.
Siis mieliala kysymys tuo syksyinen sää. Olen kai monesti todennut että olen "joka sään ihminen" Liukkauskin lannistuu kun vettä saa.

Tuo viidenkympin villitys, meillä se meni joltain ohi siten että illalla tuli ja yöllä meni ohi. Itsellä ei saa selkoa.... kai elän jonkin asteisessa villityksessä koko ajan, minkä kympin liekkään. Tämän pahemmin jos ei haittaa niin olkoon !!
Jokin villitys sekin kun välillä yllättää tuo VS:n meininki. Mutta eipä haittaa sekään.
Nousen valvomaan ja teen sudokuita ja luen lukemattomat lehdet . Syön ja juon jotain .Siinähän se aika kuluu rattoisasti. Toiste taas nukun hyvinkin.
Eipä tässä väliä kun ei työt (ansio) paina päälle. Silloin työaikanakin samaa rulettia oli. Kuten viimeksi tänään tv:stä tuli ,ei unilääkkeitä. Olisi jo parikin lääkäriä määrännyt ehdottomasti käyttämään niitä. En vaan ole huolinut, enkä aiokkaan ottaa. Kunhan nyt valvon yöt läpeensä jonkun viikon katsotaan sitten asiaa uusin silmin !
Nyt päiväkahvin keittoon. Odotellessa painallan pirtin kahvi nappia pahimpaan hinkuun. Niin ja tietenkin käväisen nurkkakaapilla. Ettei viedä pois tarpeettomana. Minulle käy vaikka konjakkikahvit, en ole niin likööri- ihmisiä.
Makeaa ovat, huh huh . Konjakkiakin vain tilkkanen.
Sitäpaitsi onhan täällä rusinapullaakin, kun oikein kaappia pengon, vot.
Kelpaa kotiin mennä "auringon paistteessa "edelleen. Ja ravan roiskeessa.
Se on sitten MOi.