KAHVIPIRTTI 96 / 2014

Tässä se poistettu Kahvipirtti-löytyi googlettamalla.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12457302

aukeeko?

Siinä selvisi poistaja vaan miksi ei sitä itse ilmoittanut???


Suosittu Kahvipirtti on aina pitkiä ketjuja tuottanut,
kiitos emännän jonka hyvä läsnäolo luo tunnelman pirttiin.

Ihanaista iltapäivää kaikille. Ja Skillan; tervetuloa taas emännöimään kaffetpirttiin. Missä sitten olitkaan nauttimassa ansaitusta vapaa-ajasta !
Harvakseltaan on tullut pirtissä poikettua, joskus lukenut olen ja siihen jäänyt.

Harrastukset näin syksyllä sadon korjaamiset, kuten punajuurien ja kurkkujen säilömistä. Kukkapenkkejä voi myllätä vaikka loputtomasti. Innostuin siirtelemään perennoja eri paikkaan..... Kuului jo kommentteja että noinhan ne tekemiset eivät lopu koskaan..... Pitäähän se kyllä paikkansa.

No Levillä kyllä ehdin viikon hurvitella. Siellä oli mustikoita,joita kerättiin ämpärikaupalla. Samoin sieniä paljonkin. Näkyi tatteja olevan äskeisissä uutisissa tosi paljon. Kuulema tulossa ovat vasta, vaikka muutaman kerran on jo saatu ihan syötäväksi asti. Kuten tänäänkin pannullinen. Että osaavatkin olla hyviä.

Huominen on tosiaan taukoa. Tiedotteiden mukaan. Sen jälkeen pirtti jatkuu ja voi hyvin. Nappikahvia vaan naamaan ja herkkuja mitä milloinkin sattuu olemaan.
Ja nythän tuo nurkkakaappikin taitaa jo olla auki. Nyt ei ole tarvetta kun tuli eilen kotona juotua konjakkikahvit täytekakun kanssa. Oli nimittäin tärkeän henkilön nimipäivä, ja se en ollut minä.
Seuraavaksi odotellaan ensiviikon täysikuuta. Heippa.

Ramppasin kolmen Kahvipirtti - ketjuversion väliä. Eikö vaan, "pitkään" ketjuun viestini töksähti. Osaisin
kyllä siirtää tänne, mutta olkoon minne meni. Haitanneeko tuo.

Asiasta toiseen sanoi akka kun uunilta putosi (Tanttu)
Eipä tullut pahempia patoumia kirjoittajille palstan päivityksen johdosta, viestien lukumäärästä päätellen.
Nyt onkin kaunis ilma tänään kun aurinkokin paistaa. Mukavampi katsella maisemia kuin lueskella pahoja uutisia maailmalta. Tallensin tuon ohjelman eduskunnan syysistuntokauden avajaisista, jossa on myös päämiiisterin ilmoitus Ukraina tilanteesta. Katselen sen sitten illemmalla. Iänikuinen riesa Kauniit ja Rohkeat taas katsottava tavan mukaan, on se sitten kuinka höperöä tahansa. Onneksi kestää vain 30 min mainoksineen.

No mutta hyvinhän tämä jo toimii, lienee ohi tuo 24:tiedoittama katko.
En kyllä ehtinyt lukea "kolmannen pirtin"tarinaakaan, hävinnyt on sekin. Harvoinkos minä matkustan "jälkijunassa" , hitaana kävijänä. Ehkäpä ei ole tarpeenkaan olla tapahtumien keskipisteessä. Vähän sivusta seuraajan osa olisi paras.
Äitini opetti usein että jos tekee jotain pitää ottaa vastuu tekemisistään ja kantaa seuraukset ylväästi.
Sehän on selvääkin selvempää, että kaikkien mieliksi ei voi koskaan olla.
Silloin pitäisi olla välittämättä sanomisista. . Sillä toisellakin on oikeus ajatella ja sanoa oma mielipiteensä. Voi silti pitää oman ajatuksensa.
Onkohan se puskista helpompi sanoa oma mielipiteensä- vaikka saman arvoisia taapertajia ollaan kaikki tällä pallolla.
Nyt on kuitenkin pirtti taas tukevalla jalustalla, niinkuin se on ollut koko ajan, hyvin hoidettuna emännän lomaillessakin.
Tervakset vaan takassa loimottaa ja kisut kylkeään kääntävät mukavampaan asentoon. Mikäpä meidän on pirtissä ollessa. Moi.

Juu,juu. Siinähän se on. Siinähän oli suurin osa pelkkää kiitosta, niinkuin kuuluukin olla. pari erimieltä - eihän niistä pitäisi niin välittää, se oli heidän mielipiteensä ja sillä siisti. Mielipiteen ilmaisemisen oikeus on kaikilla. Samaa mieltä ei ole pakko olla.

Oma mielipide, onkohan se "tottumus vai toinen luonne" että Katleijan tavoin kaunareita pitää tuijottaa, vaikkei mitään tapahtuisi .. pari askelta nykyaikaan ja arkisempaan suuntaan on Uusi päivä. Sekin koukuttaa kun alkaa seurata niiden ihmisten elämän kulkua ja tapahtumia. Joita voisi sattua vaikka kenelle.

Olen M-K:n kanssa samaa mieltä. Ainahan erimielisyyksiin pitää varautuakin ja olipa sitten kyse asiasta tai asian vierestä. Joku korjasi "vanhassa" pirtissä kirjoittamaani päivämäärää. Asiasta, kiitos huomautuksesta, mokani mikä moka. Kiireessä kai kohelsin.

Enpä tästä enempää, kaikki kunnossa ja eteenpäin.
Meillä oli pitkään "karvahattukerho" , kokoonnuttiin baarissa jutustelemaan. Ikärakenne ja sairaudet sammutti sen kerhon. Tänään tein ihan asiaa ja pistäydyin katsomassa, onko ketään. Olihan siellä yksi, niitä pitkäaikaisimpia kävijöitä. Sanoi jatkavansa entiseen tapaan, jos ei juttukaveria tulekaan, niin lueskelee lehtiä. Mikäs siinä, reippaassa hyvässä kunnossahan hän oli vieläkin. Ikääkin vasta 85 vuotta.

Enpä tässä yritä kehitellä pitempää turinaa. Joku päivä taas pistäydyn täällä. Hyvää illan jatkoa!

Ehtoota vuan ;)

Kiva kun pirttiin pääsi jo.

Olin tänään kyläss kummityttöni äidin luona.

Meillähän juttua riitti.

Kaks oikein käläkätintä;))

Huomenna on markkinoille eno.Tarttee siltä kylmäsavu lohta hakea.

Kaunreista en enää piittaa,mutta "emmentaaliin"olen koukussa.

Tympii nuo uutisetkin ainasta sotaa vaan jauhetaan.

Ei näy ihminen viisastuvan.

Katselen paljon myös tuolta FOXilta noita juttuja.

Eipä tässä kummempia.
näkyillään...

Vähän myöhäiseksi venyi tämä aamu, mutta herätty on, yö tuli nukuttua hyvin ja nyt pilvipoutaiseen päivään suunnistetaan.
Eilen tuli perunat, ne loput kaivettua, ei sato ollut kovin tuottoisa, tänä kesänä kaikki meni huonouden puolelle.
Herneitä tuli, pitää ihan pakkaseen laittaa ja tomaattia, mutta kun eivät kypsy.
Omenien kanssa nyt sitten urakoidaan, niitä oikein kiitettävästi.

Millonkas hurskainen on kainalokeppien kanssa liikkumaan ruvennut, on jäänyt kai lukematta moinen vahinko?
Pitäisi sitä nyt kullattua olla edes kyynärkepit;)
Onnistunut lento kaiketi oli Latella, kun kotiin on ehtinyt, nyt sitten seuraavaa lentoa odottamaan, tietysti myös sitä lottovoittoa.

Nuo mielipiteiden ilmaisut on todella sallittava, mistä ynnämuu ja merikukka kirjoittivat, mutta nekin voi ilmaista ilman tulikiven katkua, aivan kuten pirtissä tehdäänkin.
Mielestäni ne ikävät viestit voi jättää omaan arvoonsa, vaikka joskus tahtovat veren painetta nostaakin.

Tympii nuo uutiset minuakin, mutta hieman myös pelottavat on se niin lähellä tuo pesäke mistä voi vaikka kolmas maailman sota syttyä.
Uhominen ei meidänkään päättäjiltä olisi suotavaa, kuin ei miltään osa puolelta, neuvotellen asiat pitäisi kuntoon saattaa.
Onhan se niin kautta historian ollut, että valta ja raha niitä sotia aikaan saa, siis niiden tavoittelu, myös uskonto sotien lähteenä on aina ollut.
Miten tämä ongelma pois saadaan, pienissä piireissäkin tätä "sotaa" harrastetaan, saati sitten koko maailmassa.
Kovasti raadollinen on ihminen.

Kyllä niitä Kauniita ja rohkeita taas tuijotetaan ja tuskaillaan, kun ei yhtään etene, eiköhän näyttelijätkin jo turhaudu.

Mutta nyt päivä jo pitkällä ja minulla odottaa nuo pihan raivaus hommat, pese tynnyreitä, kukkalaatikoita ja muuta sen kaltaista.
Onpahan keväällä mukava tulijoiden aloittaa uusi kesä, kun kaikki on putsattu.
Aurinkokin näkyy taivaalle ilmestyneen, lämmintäkin luvattiin, nyt eikun puuhastelujen pariin;)

Pilvinen aamu nyt, eilen ainakin oli aurinkoakin, tosiaan tuli tuo llentokonereisu tehtyä. Hiukan tuuli vähän tuuli, niin pientä keinumista oli matkassa, Muuten meni tosi mukavasti, kävimme Hyvinkäällä siellä laskeuduimme, ja vähän jaloittelimme. Uudestaan taivaalle, ja kohti Nurmijärveä, kierelimme ja kuvasimme jonkkinverran kylää, oma asuntommekin löytyi. Sitten kohti syntymäkylääni Perttulaa sielläkin kuvattiin. Oli se mukava kokemus, melkein kolme tuntia siinä kului kunnes palattiin takaisin Malmille.
Tässä nyt lyhyt selostus eilisestä, en tiedä menenkö uudestaan, aika näyttää.
Muistoihin jäi ainakin ikimuistoinen hieno kokemus.
Terveiset lennolta Late.

Hyvää iltapäivää tänne!
Suomi24 oli tauolla,mutta ei mitään muutoksia nyt ollut. Syyskuu alkoi ja heti ilmat viilenivät,joten ihan allakkaa noudatti. Kesä oli liian kuuma,ei jaksanut tehdä mitään.
Yhtään marjaakaan en ole kerännyt,kun täällä ei ollut ja mihinkään pitemmälle en jaksanut lähteä.. Eilen alkoi Eläkekerhon toiminta..Vähän oli väkeä,kun monet ovat vielä mökeillään,mutta kyllä kaikki vähitellen piristyy.li yksi mies kertomassa sydämestä..
Hyvä neuvo kaikille: Pidetään huolta sydämestä ,liikutaan ja syödään terveellisesti..
Pitääkin alkaa,reippaana ,käydä kirjoittamassa tääällä Kahvipirtissä.. Muualla ei kannata,kun aina niin riitaisia kirjoituksia..Katsoin äskön jotain vanhaa Suomi-filmiä ja nukahdin. Filmit ovat hyvää unilääkettä.Muuten,juuri kerrotaan,että kouluissa käytetään,enenemässä määrin, vallan tietokoneita. Pian ei kirjoiteta mitään käsialalla.." Niin se maailma muuttuu Eskoseni.." Olin maanantaina tilaisuudessa eläkeläisille. Keskusteltiin siitä,miten yksinäisyys altistaa sairauksille.. Pitäisi saada yksinäiset ihmiset liikkeelle ja mukaan johonkin toimintaan. Niinhän se on.Olen huomannut,että jopa tuolla kadulla juttelu,jonkun kanssa ,piristää. Nyt taidan piipahtaa kaupassa ja toivotan kaikille mukavaa päivän jatkoa..ILOA! t.Irkku

Enpä ole tullut pienkoneilla tai huliskuppereilla kyytiä ottaneeksi. Aikoinaan olihan lennätyksiä myös syrjäseuduillakin. Paria tilaisuutta oli töllistelemässä. Ajattelin niillä kerroilla jättää väliin. "Väliin" ne sitten ovat jääneetkin.
Varmaan hyvä lento Latella kumppanilla. Sekin hyvää, että laskeutuminen on tapahtunut harkinnan mukaan eikä väkisin.

Hurskaisen kävelykepeistä tuli mieleeni yksi juttu. Olin Peijaksen sairaalassa läsimässä neljän hengen huoneessa. Yhtenä päivänä sisään kolisteli uusi potilas. Hänellä pahkuraisesta katajasta tehty kävelykeppi ja liikunnasta päätellen ihan tarpeeseen. Hyvä keppi, eikä turhan siloiteltukaan. Kyllä se tehdastyöstä erosi.
Pari miestä alkoi naureskella ja pilkata papan keppiä.
Aikansa pappa kuunteli sängyn reunalla istuen ja keppiään tarkastellen. Sitten loihe lausumaan suunnilleen näin:

- Kuulkaas poijaat! Tämä on hyvä keppi, itse olen tarvikepuun huolella valinnut ja hyväksi tuotteeksi valmistanut. On kestävä ja istuu hyvin käteeni. Ei tämä leikkikalu ole. Kun aikonaan kylän herrasväki käveli helotuttejen keikarikeppien kanssa, se hullutus meinas esmerkistä pesiytyä tavan ihmisten, nuorienkin joukkoonkin. Silloinpa minäkin rupesin kepin kanssa höperehtimään. Vaan eipähän se monta reissua kestänyt, kun naurettavalta tuntui terveen miehen pelleillä. Pistin kuitenkin kepin komeroon ja ajattelin, että otan käyttöön kun tositarvis tulee. Tässä tämä nyt on! Eikä minua ärsytä, jos vastaan tulijoilla naama hymyyn vetää. Parempi sekin on kuin tuiki vihasen näköisenä nykivin askelin töpöttelee.

Sen jälkeen puheet papan kepistä loppuivat. Näkyihän se, kun jotkut henkilökunnastakin saivat hymyn aikaan papan kolistellessa pitkin käytävää.

Jos nyt hurskaisen terveystilanne ei salli metsään rumuamista sallia, mutta kunhan vaiva tokenee, voisihan ajatella kaiken varalta hankkia ainakin kunnon, hyvälaatuisen, kävelyä helpottavan kävelykepin tarpeita ainakin valmiiksi.

Aurinkoakin on tänään tullut ja lämpöä parikymmentä. Voi olla, että huomenissa en malta metsästä poissa olla.

Ynnämuu kun mainitsi sairaalassa läsimistään niin nyrjähti minun ajatukseni tänpäiväiseen TK:ssa käyntiin (se nääs on Kaupunginsairaalan kyljessä).
Juhannusviikolla olin minäkin "läsimässä" viisi päivää TYKS:ssa ja kehoittivat jatkohoitoon terveyskeskukseen hyvän henkilääkärini hoiviin.
On mukava asioida tutun lääkärin luona. Minulla on käynyt hyvä tuuri olen hyvin tyytyväinen tuohon klanipää lääkäriini.
Noilla verenpainelääkkeilläkin on sivuvaikutuksia, joten oli merkkiä vaihdettava. Uusi lääke kehitti nestettä kroppaan, joka sitten näkyi jalkojen turvotuksena. Että semmoista lääkerukkausta tehtiin.
Herkästi verenpaineeni nousee kuten nyt tuolla käynnillänikin ilmeisesti. Ulos kopista tultuani vilkaisin aulan peiliin, oli naama niin punainen jotta ja sydän tykytti vinhaan. Onneksi rauhotun kuitenkin nopeasti ja verenpainekin painuu normaalilukemiin.
Nyt sanoi meteorologi että saamme nauttia viimeistä lämpimistä ilmoista, siis nauttikaamme. Huomenna niin teemme kun meillä on pihalla lätynpaistoa, yhteislaulua ja haitarinoittoa.

Ehtoota ja pumpsis,tuossa on iso markkinarinkeli.
Pistäkää poskeen.

Päivä on ollut oikein hieno,sen aamuisen usvasateen jälkeen.

Olin vähän kyläilemässä,niin nyt vatsa kerkesin tuomaan tuon rinkelin.

Parempi myöhään.kun ei ollenkaan.

Kyllä oli markkinoilla porukka.voikaahan hyvin.näkyillään...

Kävin eilen moikkaamassa Pirtin porukkaa, mutta "puumerkkiäni" ei näy missään.
Nyt toivotan kaikille mukaville tytöille ja pojille kivaa pikkulauantaita!

Huomenta jo loppuviikkoon suuntautuvalla torstai päivällä.
Kaunis ilma on nousussa, aurinko saa koivun rungot hohtamaan, lehdistö jo keltaiseksi muuttumassa.
Pihlajien puna on vielä vain marjoissa, niitä onkin nyt runsaasti, riittää ruokailu paikkoja linnuille.
Muutama pakkasyö ja luonto hehkuu värikylläisenä.

Nuo hurskaisen mainitsemat kompuroinnit ovat joka päiväisiä, oikein ihmetellä täytyy, miten tuo jalka ei nouse, jo maton reunaan kompastelee ja tasapainoa ei tavoita.
Luin lehdestä miten nuo yks`kaks ilmestyvät kivut eri paikoissa kuuluvat asiaan, milloin nilkka, milloin kylki tai joku muu.
Ei vanheta vaivoitta, ikävä kyllä.

Muistan kun eka kerran pelkäsin koneeseen menoa, nyt useammin lentäessäni on pelko kadonnut.
Varmasti oli nautittava lentosi Late ja vielä oman pojan ohjatessa, hienoa.
Minäkin katson aina, kun aika myöten antaa noita suomalaisia vanhoja kuvia ja nyt viimeinen oli huippu, joskin kaikkihan ne vähän ihmeelliseltä näyttävät, vaikka aikoinaan niin tykättiin.
Kiva kuulla sinustakin irkku;)

Kyllä meillä ihmisillä on kumma tapa hymyillä poikkeuksille, niin kuin tuo keppi juttukin.
Erilaisuus olisi rikkautta ja joissakin asioissa siihen pyritäänkin, miksikäs ei tämä oma tekemä keppikin siihen kastiin kuuluisi.
Minä pyrin pois noista muodin asettamista kuvioista, etsien aina vähän poikkeavaa, onko onnistunut sitten näkymä muiden silmissä, ei kuitenkaan kukaan ole vielä ihmettelyä julki tuonut.
Hyväksyntää kaikkeen tarvitaan, erilaisuuteenkin, hymyilykin on suotavaa;)

Omaa lääkäriä ei ole, mutta sen harvan kerran kun joudun terveyskeskuksessa käymään apua olen löytänyt.
Verenpaineelta kuin myös sokeri vaivoista olen säästynyt, ei turvotustakaan.
Tuli mieleen, että onkin soiteltava hoitajalle, olisi ne vuotuiset kilpirauhas kokeet otettava, ilmeneekö sitten muitakin vaivoja?
Kiitos muori tuosta rinkelistä, sinä jaksat uskollisesti niitä hakea;)

Harmillista tuo viestien katoaminen, minä joskus tunaroin ja poistan juuri valmiiksi saadun kirjoituksen, arvaatte että siinä joku ruma ajatus mieleen tulee, eihän nämä juttuni ihan niitä lyhyempiä ole;)

Tänään otan tomaatit laatikkoon ja tuon sisälle, sitten jännään alkavatko kypsymään, varmaan toista kymmentä kiloa niitä on, harmi jos hukkaan menee.
Omenia tietysti tänäänkin jollakin tapaa, ei raaski niitäkään kaikkia hukkaan jättää.
Ajattelin jos sieniä menisin katsomaan, inhottaa nuo hirvi kärpäset, olen niitä itsestäni saanut kerätä, ikäviä puremia jättävät.
No eiköhän tämäkin päivä iltaan saada, toivottelen antoisaa päivää kaikille.

Kaunista aurinkoista Torstaita kaikille. Minäkin alan rauhoittumaan,noista marja ja omena hössötyksistä.
Saamme ensi sunnuntaina mennä 50v täyttävän nuoremman tyttären juhliin. Siivillä kulkee aika,poikani täytti vasta 30v eikö
olekin kova mummo 20v väliä.
Aukesi paikat puukolla oli ne kuivahtanut niin umpeen,onhan se
pitkä aika ollutkin... Iltatähti on mukava,käymme yhdessä ulkomaillakin.
Taitaa syksy tulla kaunis,mökillä kukat täydessä loistossa,
kun eilinen päivä siellä oltiin syys askareita puuhaillen aivan t-paita päällä.
Skillalle toivon jaksamista,pitkät synkeät ajat on edessä.
Vielä nuo rajan hulikaanit epävarmuutta tuovat elämäämme..
Minulla ilkeitä ajatuksia,miksi Jumala sitä kulkutautia ei lähetä ,noihin sotilaskohteihin ,olisi hienompi kuoleman kohtaaminen. Rukoilkaamme yhdessä,että toive totetusi..
Hetalla rohkeita viestikirjoituksia.

No mutta Merihuisku -- et kai ole tosissasi -- että tovot kulkutautia johonka sotilaat kuolisivat .
Ei itselleni tulis mieleenikään --jaa niin olenhan Ateisti -- eikä jumalia jotka asioita hoitaa -
Mutta koitetaan pärjäillä Rauhanpuolustaja ullamirjami

On ihana kaunis,lämmin kesäpäivä. Ihan kivaa näin syyskuussakin...
Kerran olen minäkin lentänyt kahden hengen ( lentäjä) koneella. jokin tapahtuma oli jossa oli yleisölennätyksiä. Niin kauan sitten etten muista mikä tapahtuma, mutta tuo kaupungin yllä kiertely jäi kyllä mieleen. Houkuttelin yhtä sukulaisnaista mukaan. Hän oli sitä mieltä että hän valitsee muunlaisen "kuolintavan" kuin koneesta putoamisen.
No tässähän sitä yhä keikutaan lennosta huolimatta. kauniit oli kyllä näkymät ylhäältä katsottuna.

Kyllähän sitä tähän ikään mennessä on saanut lojua jo monesti tuolla sairaalan sängyssä ei vaan kaikkea tule kerrottua.
Viimeisin talvella kun Katleijan tapaan alkoi tuo verenpainen pelleillä. Terveyskeskuslääkärin toimesta lisättiin maksimiin silloista pilleriä joka oli beettasalpaajaa. 30 käyttövuoden jälkeen osoittautui tehottomaksi ja aloitettiin vähitellen uusi lisäten viikottain sopivaksi.
Entinen lopetettiin tyystin. Kolmen vuorokauden kuluessa tuli sellainen vapina ja horkka,sydän hakkasi melkein irti paikaltaan ja pussin kanssa menin (etten oksentaisi) lähellä olevaan terveyskeskukseen. Sieltä suoraan sairaalaan kyydillä.
En tiennyt oliko uusi vai vanha lääke taustalla. monien tutkimusten jälkeen sanottiin että entisestä lääkkeestä oli niin voimakkaat vieroitus oireen. Kuulemma ihan yleistä- en vaan tiennyt sitä .Eikä kukaan ollut sanonut, toimin vaan ohjeiden mukaan. Tosin lääkäri pyyteli kovasti anteeksi kun hän ei hoksannut sanoa....Sairaalasta sain pilleriä siihen jota käytän vieläkin lisänä ja olo on erinomainen nyt.
Tuli mieleen että tämmöistäköhän se huumevieroitus oire on- tiedä en kun ei ole koskaan mitään kokeillut. Joka tapauksessa aivan kammottava olo.

Kesän viimeinen veneretki tehty. Kohteessa kyllä samoiltiin metsässä ja herkkutatteja tuli mukavasti. Ovat muuten tosi toukattomia olleet syksyn sienet.
Vaikkei mitään saisikaan mieli lepää kauniissa syysmetsässä
Nyt pitää mennä ulos nauttimaan kauniista säästä- tehkää samoin. Moi.

Juuri olen metsälenkiltä kotiutunut, niin kaunis on päivä tosiaan vieläkin, pihlajanmarjojen hehkuessa auringossa. Hieman on keltaisia lehtiä pudonnut metsäpoluille, kaunistavat ne vaan väriläikkinä.

Muistan kerran Hesassa kävellessäni Bulevardilla syys-sateessa, kadut kiiltäen iltahämärässä, puut molemmin puolin katua irroitteli värikkäitä lehtiä kieppumaan, ja monenväriset sateenvarjot loivat iloista näkymää näyteikkunoiden ja autonvalojen loisteessa. Kuin katuelämän taulu värisinfoniassaan.

Tänään istuin auringon paisteessa kallionnyppylällä, poimien muutaman mustikankin vielä suuhuni, hyviltä ne maistuivatkin, ketunleipiäkin maistelin ja nautin hiljaisuudesta. Tulinkin yläkautta kotiin, tuo luonnonsuojelualue kun on laaja, ja päättyy tänne kotinurkille pari taloa kauemmaksi.
Niin vehmasta on vielä kaikkialla luonnossa, katselin kotona villiviinin ensimmäisiä punaisia lehtiä, voikukkien uutta kukintoa nurmella, pihavaraston seinää vasten kun nojasin vielä auringossa. Ihana päivä kerrassaan.

Kaanista päevee ;)

Olin piiitkään tuolla ulkona.

Nyt näyttää Aronia marjat kypsyneen.
Huomenna meinaan tehdä mehua.
Entiset onkin jo käytetty.

Todella upea syys päivä,tuuli vain on jo viileähköä.

Vikaahan hyvin.
näkyillään...

PS.
Tuon luonnonsuojelumetsikön takana on tehty arkeologinen löytö, josta paljastuu hylkeenpyyntikylän alue kertoo Länsiväylä tänään. Työkalujen valmistusta, ruukunsirpaleita säilytysastioista, joissa on säilytetty rasvaa ja ruoka-aineita mm. Merkittävää on, että meren silloinen rantaviiva on ollut näin kaukana nykyisestään. Löydöt on tehty kaivauksista 25-100 sm syvyydestä.
Maan nousun myötä se on siirtynyt, ehkä n.10 -15 km etäämmäksi.
On arvioitu kylän olleen asutettuna n.3-5000 vuotta sitten.

Aivan mielenkiintoisia kirjoituksia kaivausten esille tuomasta, jopa uudesta tiedosta menneisyyteen on tullutkin ja varmaan tulee aina jatkossa lisääkin.

Niinhän kävi, että metsään menin "tutkimusretkelle" sienisadon kehittymisestä. Sieniä onkin aivan äskettäin pullahtanut runsaasti näkyviin. Suurin osa sellaisia, joita en poimi. Voihan niissä olla ihan hyviäkin lajeja, mutta pysyn tiukasti ennen opituissa.
En kokeile.
Kangasrouskuja ja haperoita monissa värisävyissä, sekä vähäsen karvarouskuja oli tarjolla. Niitä poimin, vaikka "kakkossienenä" pidänkin. Kyllä nekin ovat syötäviä. Haaparouskua pidän suolasienenä ykkösenä. Niitä ei juuri löytynyt kuin aivan pieniä alkuja merkiksi siitä, että ovat tulossa. Kuitenkin, ihan hyvän saaliin sain, vaikka ei parasta lajiketta ollutkaan.

Melkeinpä parasta antia olikin rauhallinen kävely metsikössä. Kyllä siinä kolme tuntia hupaisesti kului.
Jos sienestämiseni työksi laskee, veltonlaistahan yrittämiseni oli, mutta onhan niitä muitakin arvoja.

Uutisista juuri tulee, että Ukrainassa saattaa tulla tulitaukokin. Johan olisi aikakin. Hyvää poutaisen, aurinkoisen illan jatkoa!

Kiitos ynnämuu toivotuksista, aurinkoista sekä lämmintä nyt onkin!
Tein juuri puutarhakierroksen ja huomasin, että kukat , leimut ja liljat ym. vielä kauniina loistaa.

Omenahilloa olen tänään tehnyt, kova homma siinäkin, mutta purkeissa ovat, kannet vai napsahtelee, kun tulevat ilmatiiviiksi.

Olipa hyvä, että eilen tein sallattia ja osan laitoin jääkaappiin,
ei ollut nyt kiireen keskellä ruuan laittoa.
Onpa se maukasta ja hyvää, vielä kun sain omista kasvattamistani tehdä.

Aurinkoa ja iloa kaikille!

Voivatko tomaatit olla ulkona vielä syyskuussa jos ei ole luvassa pakkasta? Skillan sanoi ottavansa sisään. Kypsyväthän ne sisälläkin, mutta onko jo aika siirtää sisätiloihin. Aikaisimpina vuosina tähän aikaa olivat jo kypsiä. Täällä Pirtissä voi kysellä monenlaisista asioista, eikä kukaan sano, että aiheelle on oma palstansa.
Siksi minusta Kahvipirtti on mukava vierailupaikka,,,, ja muutenkin.

Huomenta uuteen päivään, miten se taas kuluukaan, iltaan varmasti päästään ja sitten voi ynnätä päivän tapahtumat.
Kalalla käydään, saapa nähdä on Ahti antelias, puolukoita katsastan, ei niitä juurikaan reilusti ole näkyvissä, kunhan puuromarjat saisi.

Maalla oloni loppuu tulevaan pyhään ja nyt olisi kaikkea mahdollista mukaan saada.
Anlis, tuo minun tomaattien pois otto liittyy juuri tähän pois muuttoon, kyllä ne varmaan voivat pakkasiin asti ulkona olla.
Sieniä minäkin katselin, vähäiseksi jäi sato, haperoita ja punikkitatteja sain kerran ruuaksi laittaa, muutaman suolasieneksi kelpaavaa löysin, noita ynnämuun mainitsemia vain muutaman.
Punikkitatti pitää kiehauttaa, jää muuten kovaksi, hyvää tuli, kangasrousku suolasienien seassa toimii.

Upeaa nuo kaivaukset ja niiden löydöt, joskus tuntuu aivan uskomattomalta mitä kaikkea pystyvätkin selvittämään menneestä ajasta.

Omenia minäkin jo unissani näen, on niitä aina hellalla kattila tai mehumaija täynnä muuttumassa hilloksi tai mehuksi, nyt vielä yksi mehumaijallinen aikomus tehdä.
Paljon jää omenia luonnon eläimille, kunhan puut tyhjiksi tippuu.
Nuo lääkitykset todella joskus jopa pahaa aikaan saa, hyvin epäillen niihin suhtaudunkin ja en mielelläni edes särkylääkettä ota.
Totta kai silloin kun vaivat niitä vaativat, pakko on niitä ottaa ja onhan apuakin suurimmasta osasta, kun vain oikeat pillerit sattuvat.
Tarinat vanhuksille syötetyistä lääkkeistä päätä huimaa.

Ei varmaan merihuisku tarkoittanut niitä sotilaita, kai se toivomus jonnekin muualle oli tarkoitettu.
Rauhaa varmaan kaikki toivomme ja sitä rukoilemme, kamalaa tuo ainainen tappaminen.
Ainahan näitä vallan himoisia löytyy ja sodat jatkuvat, ei menneet historian havinat paljon mieleen näköjään muistu.
Toivotaan hitunen edes siitä järjen äänestä muistuttavan, että elämä olisi elämää ilman tuhoa ja kauheuksia.

Minun aronia marjani kelpasivat hyvin mustarastaille ja tein niistä viiniäkin jonkun muun marjan kanssa tehneeni, ei tallessa enää yhtään pulloa, tosin aikaakin on kulunut toista kymmentä vuotta kyseisestä asiasta;)

Mutta nyt puuhastelemaan, hommat ei tekemättä onnistu, joten päivän jatkoja teille toisillekin.

Minulla on huono ulos-anti,tietenkin tarkoitin Heitä joiden käskystä joutuvat raakuksia tekemään.
Äidit kyselevät poikiensa perään,kun ei ole ilmoitettu vaan haudattu. Meillä jotka omistamme lapsia tulee unissakin harhoja..
Puhutaan mielyttävimpiä asioita,kun mökillä piipahdettu ,päivä visiitillä. Minä syksyn askareita kukkapenkeissä teen ja mies pari tuntia järvellä.Aivan joka kerta 5-6 hauke tulee lisksi noin 400gr ahvenia-haukien paino vahtelee 2-3kg hyviä ovat,hän fileeraa ruodottamaksi siellä ,helppoa on sitten soveltaa ruuaksi. Venäjän rajalle mökiltä on 38km,
Nuoret perheet käyvät Niiralasta bensaa halpaa on kuulema..
Eihän sitä saisi niin herkkä hipiäinen olla, parasta jättä kuvauutiset netistä katsomatta. Anteeksi jos joku loukkaantui.
Käsitelkää Heta on vanhuuden höppänä.

Noh niitä saunaterveisiä piti tulla kertomaan.

Niin on ollut taas hieno päivä.
PItkään istuin ulkona ja nnatiskelin hienosta säästä.
Tulihan siihen kavereitakin.
"piha parlamentti" oli koolla.

Tänään tyhjentivät viimeviikolla nukkuneen papan asuntoa.
Sieltä tuli kerhohuoneellekin kaikenlaista tavaraa.

Oli jo neljäs tämän vuoden aikana nukkunut.

on se toisaalta hyvä ettei sitä lähtöään tiedä.

Välillä tulee semmonen olo joutaisi jo pois.

Onneksi on noita kivoja ystäviänäkyillään... jotka piristää välillä päivää.

Jaksellaan.

Aurinko helottaa, ihan kesäinen päivähän tänäänkin oli. Niinpä kävelykadun penkeilläkin eläkeläisiä oli turisemassa niitä, näitä. Sinnepä hetkeksi joukkoon tälläydyin.

Eipä kai nämä sotarintamat Kahvipirtissä ole yleinen puheenaihe, kuten Late mainitsi. Eipä tuo pahaksi liene, jos vähän niitäkin asioita esillä pitää. Ne vain kuuluvat tämän hetkiseen hulluun maailman menoon. Asiaahan Late kertoi. Olen kyllä seuraillut tilanteita, mutta varoen suhtaudun "totuuksien kerrontaan", enkä myöskään lähde vouhottajien kuoroon ja pelottelukampanjoijien kaartiin. Ei se arkuudestani johdu, mutta vakuuttavien tietojeni puutteesta. Olettamuksiani en perin vakavassa asiassa viitsi esille tuoda, koska eihän niillä mitään painoarvoa ole. Eikä siihen tarvetta olekaan. Ukrainassa näyttäisi pientä edistymistä olevan. toivottavasti siitä jotakin hyvää syntyy.

Hyvät kelihän olisi vielä lähipäivinä sienimetsäänkin rientää. Se nyt on vielä harkinnassani. Hyviä olivat "kakkosluokan" sieneni eilisestä sadosta. Vasta tänään pistelin niitä poskeeni.

Eipähän muuta kuin oikein hyvää jatkoa teille mahdollisuuksien mukaan!

Huomenta tähän lauantai aamuunkin, kuuntelen onnittelu ohjelmaa ja mukavaa musiikkia siellä soitellaan.
Sää on syksyisen oloinen, lämmintä vielä kumminkin ja aurinko varmaan tänäänkin lämpöä antaa.
Eilen oli ihana päivä tehdä noita ulkohommia ja puolukoitakin viitisen litraa haalin, olivat ihmeen kypsiä sellaisen aurinkoisen vuoren seinämällä.
Kävin vielä toisessa paikassa, siellä aivan raakoja, jätin kypsymään, oikeastaan puolukan tuskani nuo saamani marjat täyttää.
Kalaruokaakin saatiin, yhtään enemmän ei tarvinnut, kissa myös masunsa täyteen sai.

Noita "kakkosluokan" sieniä minäkin pienen määrän olen joulua varten saanut, on se niin kiva sienisalaatti tehdä oma siivoamista sienistä.

Muori eletään vaan niin täysillä kuin on mahdollista meille sallittu aika.
Sanotaan että puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa, jospa tuon joskus muistaisi;)
Pitää sitä yrittää kirjoittaa, vähin maalatakin, kun kaikki on puolinaista, vaikka puhumisen taidon osaankin.

Oikeassa olet Late, kauheuksia joka puolella maailmaa, mutta tuo Ukraina lähinnä meitä ja kaikki uhominen saattaa pahaa lisää tuoda, onhan kysymys myös kaupan käynnistämme.
Toivotaan että järki voittaa ja tuo tauko sotimisessa pitäisi pintansa.
Eihän kukaan loukkaantunut ole merihuisku, ainahan ei onnistu sanojen paikalleen satuttaminen keneltäkään, mutta ymmärtämisen taito löytyy ja ainahan voi kysyä mitä toinen tarkoittaa.

Nyt lähden vielä kerran sankollisen omenoita keräämään ja mehuksi mehustan, porkkanoita raaputtelen ja kiehautan paloina pakkaseen, raastan myös osan porkkanalaatikkoa varten sitten jouluna nautittavaksi.
Huomaatte kai, että elämän halu on vahvana minulla, suunnitelmat jo joulussa;)

Tätä iloa ja elämisen nautintoa kaikille, toivon tuskien ja harmien pois pysymistä.

Kesänlämmin tervehdys !
Aamusumun hälvettyä aukeni taas kesäinen kaunis päivä , koko viikko on saatu vielä lämmöstä ja poudasta täällä nauttia. Olemme olleet vesillä, on tunnelmallista sytyttää illalla myrskylyhtyjä rantakalliolle ja seurata tähtien syttymistä pimenevälle taivaalle.

Puolukoita poimin muutaman litran aurinkoiselta rinteeltä saaresta, aika hyvin näyttää nyt tulevan. Omenista en viitsisi enää edes puhua, luumujakin jouduin hilloamaan. Onneksi tyttärenpoikien jalkapalloseuran myyjäisiin sain paljon hillopurkkeja ja ompputuoremehua lahjoitetuksi, ja hyvin tekivät kauppansa. Sienistä en kovin innostunut ole, tatteja en tunnista enkä osaa laittaa niistä hyvää ruokaa. Kanttarelleja himoitsen, suppiksia jonkin verran käytän myös, ja hieman suolasieniä laitan, että edes joulun aikaan saa herkutella sienisalaatilla.

Maailman meno ihan kylmää sydäntä, millainen maailma meidän jälkeläisillemme jää, miten he säilyttävät elämänuskonsa . Järkyttää tuo Suomen valtion velan määräkin, ja kaikkea hyvää kaikille pitäisi yhteiskunnan vaan ilmaiseksi jakaa.

Perhosia on paljon liikkeellä, pitää menä taas kameran kanssa niitä jahtamaan ulos aurinkoon !

Kauniita kesäpäiviä on nyt todellakin saatu viettää, olen ollut ulkona näinä päivinä niin että melkein uupunut olen tällä hetkellä, mutta eipä ole tänään enää paljoa tehtävääkään, niistä aina selviydyn.

Golf-kierroksen aikana olemme samalla erään ystäväni kanssa hänen elämäntilanteestaan miehen poismenon jälkeen jutelleet, hänellä on edessään perunkirjoitukset ja tietokoneenkin kanssa suuret selvittämiset. Kun suru vaatii voimia, niin siinä samalla on kuitenkin jaksettava tehdä paljon käytännön järjestelytyötä. Hautajaiset on jo pidetty. Liikunta on hyvää lääkettä kaikkeen, sen olen itsekin saanut kiitollisuuden kanssa huomata.

Maailman tilanne on huolestuttava, ja NATO:n nopean toiminnan joukot tuntuvat hyvältä siksi, että nyt sitten Suomeenkin olisi tulossa puolustajia, jos idän jättiläinen päättää hyökätä tänne.
Vaikka toisaalta, silloinhan Suomi olisi sotatanterena! Eivätkö ihmiset koskaan opi elämään rauhassa?

Viimeisiä kesäisiä päiviämme emme saa antaa silti huolien synkistää, nautitaan nyt, säilötään kesää kaikin tavoin.
Voidaan hyvin!

Muistan hyvin skillanin jo vuosien takaa yhäkö olet jaksanut pitää huolta kahvipirtistä minä en ole liikkunut näillä nurkilla aikoihin ja ilahduin kun tuli vastaan tuttu nimi toivon että minäkin pääsen vielä piireihin.

Sunnuntai aamua ystävät, hiljaista, sumuista, lämpöä viitisen astetta, hiljakseen sumu laskeutuu, varmaan kohta aurinko ilmestyy taivaalle.
Illalla oli kaunis kuutamo, kohta kuu taas täysin pyöreänä taivaalla loistaa.
Työt täällä maalla saatu siihen kuntoon, että hyvillä mielin voi paikan jättää talvea odottamaan, voi olla että kerran vielä piipahdamme, vesijärjestelmä on purettava.
Niin meni tämäkin kesä, aika erikoinen oli, mutta kauniina mieliin jää.

Mukava olisi jos pirtissä kävisit suopursu3, tervetullut olet joukkoomme, kuin kaikki toisetkin joita pirtin rauha miellyttää.
Itsekin aina ihmettelen tätä ajan kulua ja sitäkin, että aina vaan mukana pirtin touhuissa pyörin;)

Kyllä se tyhjältä tuntuu, kun puoliso poistuu, tuntui että ei siitä yli pääse, mutta aika parantaa, neljätoista vuotta jo mieheni kuolemasta, uskomatonta.
Tuo Nato on minusta tässä vaiheessa turhaa uhoilua, yritettäisiin pidättäytyä turhilta uhkakuvien maalaamisilta, todella taistelu tantereeksi jäisimme, hirveä ajatuksenakin.
Onhan tämä isojen tyhmää uhoilua, viisautta pitäisi olla ja sopia asiat neuvotellen, mutta taitaa olla turha toivo.
Kansan mielipide ei kuulu, uskoisin useamman rauhaisaa eloa toivovan.

Omenista en minäkään jaksa enää puhua, en liioin mitään niistä tehdä, tämä viikko on niiden parissa mennyt.
No onhan ihana sitten pakkasten paukkuessa laittaa kääretorttua tai juoda omena mehua;)
Mieheni kautta opin tatteja syömään, eihän se kovin yleistä Savossa ole, mutta hyvää vaihtelua ruoka valioon.
Herkkutatti pääasiassa on minun mieleinen sekin hyvin pienenä on paras, on säästynyt madoilta.
Helppo on tästä tatista ruoka valmistaa, pannulle voita, pilkotut sienet, sipulia, ruskistellaan ja viimeksi suola ja luraus kermaa, maistuis varmaan sinullekin Ramoona;)
Sienet ei kaikille maistu ja ovathan ne vähän huonosti sulavaakin.
On se tuo tarve kaikesta hyvästä niin suurta, että ei mikään riitä, velalla sitten yritetään.
Jokaisella tuntuu se oma asia olevan juuri sellainen, että siihen pitää valtiolta rahaa tulla ja kuitenkin pitäisi kaikkien tässä tilanteessa tinkiä.
No mitä isot edellä sitä toiset perässä, maailma on muuttunut, sodan jälkeen oli vielä sitä säästämistä ja tinkimistä olemassa.
Ei kai pitäisi verrata, näin usein kuulee, mutta paljosta silloin selvittiin, onko polvi pojasta huonontunut tässäkin asiassa.

Nyt taas innostuin, taitaa venyä jutustelu luvattoman pitkäksi, tulkaa toisetkin rupattamaan.
Näitä viimeisiä kesän päiviä ihastelemaan jokainen, kuka mitäkin tehden, minä pakkailen tavaroita ja kotiin lähtöä valmistelen.
Vähän haikealta tuntuu, vieläkö ensi kesänä näissä maisemissa liikutaan, mutta eipä nyt sitä surra, elämä ainakin nyt hyvältä näyttää, tulevaa ei kannata murehtia;)

Sumuinen sunnuntaiaamu, mutta varmasti taivas selkenee jonkin ajan kuluttua. Eilen rasitin itseni ihan äärirajoille asti pitkästä aikaa. Sanoin tyttärelle laulun sanoin mä metsään haluan mennä nyt sieniä etsimään. Poljimme sillan yli Hirvensaloon ja poikkesimme metsään. Se oli tuttu paikka, siitä on nyt purettu turkulaisten Peurakallion tanssilava. Kuinka monta kertaa olenkaan sieltä mustikat ja puolukat noukkinut.
Ei se maasto koskaan ennen ole noin vaikeakulkuiselta tuntunut kuin eilen. Koko ajan olin kompastua kiviin ja oksiin, oikein hiki tuli kun tolpillani en meinannut millään pysyä.
Alkaa näyttää siltä että minulle alkaa riittää tämä lähimetsä, jossa on tiheään hyvin tallattuja polkuja ja liikun siellä sauvojen kanssa. Hyvällä tuurilla täältäkin marjoja ja sieniä löytyy.
Puolukoita ei ollut, mutta oli tatteja. En muista tällaista tattivuotta olleen aikoihin. Perkasin sienet jo metsässä, olihan istuminen kannon nokassa sopiva lepohetki samalla. Retki oli muutenkin antoisa, matkan varrella oli tarjolla omenoita ja yksinäisessä luumupuussa ja sen alla oli makeita luumuja joita noukimme puoli kassillista. Sillä paikalla oli varmaan ollut jonkun mökin puutarha ennen paikalle rakennettuja kerrostaloja.
Olimme aivan puhki kotiin päästyämme. Levättyämme valmistin tattiaterian joka maistui taivaalliselle, olihan jo nälkäkin.
Uni tuli äkkiä normaalia aikaisemmin ja hyvin nukuttu yö pyyhki pois väsymyksen. Kuitenkin, kuinka hyvältä tuntuu olla joskus oikein fyysisestä ponnistelusta väsynyt.
Sen monet pirttiläiset ovat varmaan ahkerinä viljelijöinä ja puunhakkaajna ym puuhia tekevinä kokeneet.
Tänään on ansaittu lepopäivä. Hyvää sunnuntaita toisillekin.

Täällä on jo sumu häipynyt ja aurinko paistaa. Vielä on päättämättä, mitä alan tänään puuhastelemaan.

Se on totta, mitä katleija kirjoitti, fyysinen ponnistelu väsymyksen partaalle tuntuu jälkeenpäin oikein hyvältä. Tietysti sekin pitää suorittaa jotenkin järkevyyden rajoissa ja myös oma terveystilanne huomioiden.

No minulla oli eilen toisenlaista ponnistelua. Kun sitä tuli ruuhkaksi asti, aloin jo väsymään ja meni koko päivärytmini sekaisin. Olin puuhastelemassa pikku hommiani, kun tuli soitto. Vanha työkaverini halusi juttukaveriksi Keravanjoen varteen, jossa hän jo istuskeli.
Meninhän, sanoin että siihän se käy, kun roskapussin käyn heittämässä. Eipä se jutustelu ihan vähälle jäänyt, taisipa tulla taas kerrattua koko elämä ja lukuisat kommellukset työuriltakin. Tunteja siinä hupeni ja mikäs siinä auringon paisteessa oli ollessa.

Kun tulin kotia ja heittäydyin pitkälleni päivänokosia toteuttamaan, niin taas puhelin kilahti. Nyt oli tulossa jo lähellä ulko-ovea puheliasta nuorempaa sukupolvea. Useampi tuntihan siinäkin rupattelussa meni kahvittelun ohessa.

Kun sekin sitten oli ohi, tunsin selvää turnausväsymistä. Yritin paikata vielä viivästyneitä nokosiani, mutta ei onnistunut, ei huvittanut telkkarin töllääminen, ei keskeneräiset puuhastelut. Siinä ei auttanut muu kuin painua ulos kävelemään ja pysyä rauhallisesti omissa aatoksissaan. Eipä näistä sen kummempaa vammaa tullut, hyvin nukuttu yö parilla lisätunnilla, kaikki on taas raiteillaan. Sikäli kun se vain on tässä ikävaiheessani mahdollista. Eikähän näissä "kielikylvyissä" mitään pahaa ollut ja harvoinpa tällaista tunkua yhdelle päivälleni sattuukaan.

Aika rahtia on SkillaNillakin kahden asumispaikan välillä, mutta kyllähän se kaiken tekemisen kanssa piristääkin. Niin olisi minullakin, mutta olen jo tehnyt päätöksen, että mökillä käyntini tältä suvelta on ohi.
Mitä niittä yhtenään päätöksiään muuttelee.

Melko kesäisillä päivillä jatketaan!

kauniin syysillan terveiset- vastarannan koivut heijastuvat kauniisti veteen joka on peilityyni. Ei mihinkään kuvaan/maalaukseen voi tallentaa niin kaunista näkyä, kuin minkä ihmissilmä näkee !
Kauniista luonnosta huolimatta syksy lähestyy ja harrastukset sen myötä.
Hitaana myöhästyin jumppa ilmoittautumisesta, sitten ei enää sopinut. Tilalle piti ottaa tekstiilityöt (tai sain siis ottaa ihan vapaaehtoisesti).
Olen kyllä vaateompelua harrastanut ennenkin. Silloin kun lapset olivat pieniä tein monet asut heille itse. Mekon ja housun kaavoilla se onnistuu. Ja opiskelinhan sitä alaa nuorenakin jonkin verran.
Enempi aina ihmettelen miten olin ehtinyt tehdä muun työn ja kodin hoidon ohessa vielä vaatteitakin. Silloin se kannattikin, nykyisin ei. Paitsi jos vaan huvikseen jotain kokeilee kuten minä aion tehdä.
laittaahan ne pois jos ihan toivottomaksi käyn kaiken nyhertämisen kanssa. Nyt on tuo hitaus päässyt valloilleen---- kas kun ei ole kiire mihinkään eikä milloinkaan.

Mutta jotain tekemistä pitää olla, Nyt marjat alkaa olla talvisäilössään ja punajuuret ja kurkut säilötty. Tattejakin on kiitettävästi löytynyt. Ihania säitä jatkuu...

Kyllä kyllästyttää tuo sodan ja väkivallan koko aikainen jauhaminen. Mitään muuta ei ole uutisissa. On ne venäjän veikot kuin pienet pojat pitää vaan rajojaan kokeilla.
Suut puhuu toista ja toiminta on kokonaan muuta kuin puheet, eikä ihmishenget ja kauhea kaaos merkkaa mitään heille.
Tämän jälkeen tuntuukin hassulta toivottaa rauhallista ja seesteistä sunnuntai -
iltaa. Sitä kuitenkin toivotan kaikille.
Toivotaan että rauha, sopu ja hyvä tahto hallitsee suloista suomeamme.

tuosta tuli mieleeni "On meille Suomi suloisin..."
annetaan sen soida, Paulamaria varmaan siellä asuukin ja on han meidänkin mökki sen rajamailla Uudellamaalla.

https://www.youtube.com/watch?v=33GjjAOeXHE

Huomenta alkavaan viikkoon, kotona jälleen.
Hyvin tuli kuorma kotiin, täyteen pakattu oli auto, mutta nyt on kolme (pientä) pakkasta täynnä ja parveke kukkakaupan oloinen.
Raskaaksi käy tuo rahtaaminen, kuten ynnämuu totesit, mutta onnekseni on kiltti tytär ja vävy jotka apua antavat.
Keväällä ja syksyllä tämä suurempi urakka, muulloin itsenäisesti selviän.
Odotellaan ensi kevääseen ja sitten näkee jatkuuko matkailu näissä puitteissa.

Eihän ole kiire mihinkään meri-kukka, harrastaa voi vaikka kuinka rauhaisasti ja kerran opittu taito säilyy, varmasti saat mukavia ompeluksia aikaan.
Minä en osaa ommella mitään, juuri ja juuri housun lahkeet lyhennän ja verhot päärmään.
Ihastelen Paulamarian tapaan noita oikeita käden taitajia, heistä saa lukea ja malleja nähdä lehtien palstoilla ja täällä tietokoneellakin, aivan ihmeellisiä taitajia ovat jotkut.
Niinhän se on, ne tekee jotka osaa, tässä rimpuillaan olemattomilla taidoilla perästä seuraten.
Muutama kinkkinen malli on jo tiedossa, kunhan ensi maanantaina aloitellaan meilläkin käsityö kerho.
Kahvipusseista veikeä kukko, malli on, mutta tekotapa puuttuu.

Tatteja kertoi tyttärenikin mökillään olevan ja karvarouskuja nousussa, jospa sieltä sieniä saisi.
Kyllä ne tahtoo ne metsäretket aika hankaliksi mennä, puun oksista kiinni pitäen on melkein vaan jalkaa siirrettävä, mutta sitkeästi minäkin vaan yritän mennä, sen matkan minkä metsässä teen, puolukka jäi vielä mieltä vaivaamaan, olisi sitä vähän enemmän saatava;)
Tuoremehukin maistuisi.

Katselin eilen Teemalta elokuvaa Faaraon vaimo, meinasin vain vilkaista, kun hyvin vanhaksi kuvan tiesin, mutta katsoinkin loppuun, ihan mielenkiinnolla, sitä se historia on, vetää puoleensa, niinhän Lateakin.
Monella alueella mielenkiintoisia tapahtumia, mistä voi historian kautta selvitellä.
Luin lehdestä juuri Sophia Lorenin elämästä, mielenkiintoista sekin, vaikka ei niin kaukaista olekaan.

Kyllähän tämä suomi on suloisin, nukkekoto verrattuna muuhun maailmaan, toivottavasti saamme tämän tälläisenä pitääkin.
Luonnon värittyminen on alkanut ja yöpakkasten tullen se kiihtyy, kohta saamme ihastella luonnin värinäytelmää, sitä odotellen toivotan hyvää viikon alkua, astukaa pirttiin kirjoittelemaan.

Huomenta.

Mahoton mikä sumu tuolla ulkona on.
Ei meinaaa naapuri taloa näkyä.

Tänään pitää mennä käymään tuolla isommassa kaupassa,jääkapissa ole kohta muuta kuin valo.

Kurkkasin eilen pirttiin ja laitoin jokin laisen viestin,mutta se lensi nähtävästi bitti taivaasee ,)

Minä tykkäisin tehdä noita käsitöitä,mutta kädet ei tykkää;(
Tein aikoinaan kaikenlaista jopa nypläystä harrastin.Se oli mielenkiintoista.

Mutta aika aikaa kutakin.nyt näpytellään vain tässä koneella.

Voikaa hyvin.
näkyillään...

Kylä on mahtavaa herätä kauniiseen aurinkoisen syksy-aamuun.
Olen varautunut, tuohon näppitauti helpotukseen. Netistä tilasin aivan ihania kanavatöitä,niitä hypistelelen välillä.
Kyllä niitä maailmaan mahtuu,on lapsia ja lapsen lapsia,joku
tykkää saada seinälle taulun.
Haaveilen näin tuntuu hauskemmalta askarrella,mökkipäiviäkin vietämme vielä,kun on luvassa lämmintä..

Samat on meillä maisemat merihuiskun kanssa- siis kaunista, ei edes sumua yhtään .kuten eilen aamulla vähän.
Kyllä sitä nuorena väänti tuota käsityötä- kaikenlaista. Elettiin vielä aikaa että lakanoiden reuna- ja välipitsit piti virkata itse, ja nehän tehtiin . Puolustellen ettei se "vanhapiikakaan" paperien välissä nuku. Kunnon kapiot piti olla.
Silloin ei vielä lasten isästä ollut tietoakaan. Sitten tuli- ei kylläkään VS:n toivomalla valkealla ratsulla, ihan vaan omilla jaloillaan tupsahti jostain esiin.

Kanavatyöt kovin tuttuja ja mieluisia, liinojakin merkattiin, ja ryijy käsin tuli tehtyä, neuloilla. Olihan siinäkin pitkäaikainen työ. Ryijy "siena" on vieläkin hyväkuntoisena yhden aitan seinällä.
Sitten tuli tuo lasten vaateompelu kuvioihin

Aina käsityöt on olleet mieluisia. Nyt vaan on latistunut ja typistynyt sellaiseksi saamattomaksi. Onneksi joskus sai jotain aikaiseksi- nyt tehkööt nuoremmat.
Toisaalta taitaa nuorten aika mennä noiden nettiensä räpläämiseen. Se kun jokaisen taskussa nykyisin kulkee.. ja ajan hermolla olla pitää. Oneksi meidän ei enää tarvitse. Kunhan eletään elämäämme eteen päin . aina sen päivän kerrallaan mikä on menossa milloinkin.
Nyt on terveys, oma ja läheisten- tärkeä. Ja se maailman rauha.

Terve taas!

Olen hortoillut pitkin ja poikin täällä. Jossakin kävin ilmoittautumassakin, kun oli mielenkiintoisen oloisia kirjoituksia.

Olen ollut jo aika kauan hereillä ja luulin olevani yksin kotona, kun oli niin ihanan hiljaista, eikä kukaan tullut hätistelemään minua läppärin kimpusta.
Itse asiassa turhaan minä tässä naputtelen ja kinaan kirjoitusvuoroista. Minullahan on ihan uusi läppäri, mutta kun tähän olen tottunut ...

Telkkari meillä on yksi ja ainoa, ja olen miettinyt alkaa Suomen diktaattoriksi ja kieltää urheiluohjelmat silloin, kun minulla on miuuta katseltavaa.
Ja kun se urheiluhullu ei enää itse harrasta minkään lajin urheilua. Ei siitä monta vuosikymmentä ole, kun tuli kippoa ja prenikkaa kunnan mestaruuskisoista. Hopealusikoitakin oli tullut vaikka millä mitalla, mutta kun isosiskot tulivat kotona käymään, he halusivat matkamuistoiksi kourallisen lusikoita.
Pikkuveli oli kiltti ja lahjoitti ensimmäiset palkintonsa sisarille.
Minä puolestani lahjoitin pojillemme ne pienet tinatuopit, joita oli ennestään paljon ja lisää tuli.
Onneksi kunnan mestaruuskisoista rupesi tulemaan metallirahan kokoisia mitaleja, joissa oli tyylikkäästi kunnan vaakunakin.
Niitä on jossakin kaapissa tai laatikossa vieläkin, vaikka kunnanmestari antoi aina mitalin muistoksi meillä käyneille ulkomaalaisille.
Vieraat olivat poikeuksetta ihastuneita mitaleistaan, mutta isäni oli hurjana minulle siitä, etten arvostanut hänen vävypoikansa pokaaleja. Ne olisi pitänyt säännöllisesti kiilottaa ja laittaa jonnekin näkyvälle paikalle, tehdä vaikka oma pokaalihylly niitä varten.
Hauskinta tässä oli se, että isäni oli kaikenlaisen urheilun vastustaja. Sanoi urheilijoita sahajauhosakiksi.

Jokohan tässä on puoli kilometriä tekstiä?
Kirjoitusvirheitä ainakin on. kun näppäimet ovat liian pienet minun näpeilleni.

Voikaapa hyvin ja nauttikaa loppukesästä täysin siemauksin!

Venlastiina sanoi minunkin unelmani : "olen miettinyt alkaa Suomen diktaattoriksi ja kieltää urheiluohjelmat silloin, kun minulla on miuuta katseltavaa."
En ymmärrä taidettakaan enää. (Eli vanhuus ilmeisesti syypää.) Sillä sekä Guggenheim että Kiasma joutaisivat pilkottavaksi kasaan ja varpuluudalla lakaistavaksi jonnekin katupäällysteeksi.

Alkuun kävimme monen monta kertaa yhdessä ihmettelemässä Steven Hallin jyhkeää, paikkaansa ahdettua, asemanseudun täyttävää möhkälettä, jossa taidetta oli joku pissapotti jonkin kummallisuuden lisänä, mutta myöhemmn olen siellä käydessäni mennyt sisään vain sellaisesta ovesta, jossa lukee WC.
Ja silloinkin vain tarpeen vaatiessa.

Kaunista aamua, taivas kauniin sininen ja aurinko saa sen hehkumaan, lämmin päivä tulossa.
Oikein mukava tuo onkin, on aikomus mökki vierailulle lähteä, ihan yö kylään.
Rästissä on nämä mökeillä vierailut, jospa kaunista pitäisi, ehtisi kiinni saada nämäkin velvotteet;)
Mukavaa se on kun on mökillisiä ystäviä ja vielä minuakin sinne pyytävät.
Eilen illalla haimme raparperin uutta satoa kälyltäni ja illalla ne keitin mehuksi, kaksitoista litraa tuli mehua, tyttärelle annoin puolet, olihan hän kuskaamassa.
Samalla tuli se kyläreissu tehtyä ja tytär kummiansa tapasi.

Kiasmassa en ole käynyt, en osaa edes kaivata, muutenkin Hesassa vain ohi matkoilla piipahdan, ei juurikaan sukua siellä.
Kalliita laitoksia ovat, kunhan ei tätä suunniteltua nyt toteuttaisi, vaikka kannattajiakin olisi, kaikki ei vastaan ole, näin se pitää ollakin, makuja joka lähtöön.
Tuosta urheilun kieltämisestä olen Venlastiinan ja Meriliin kanssa samoilla linjoilla.
Miksi ei voisi laittaa yhtä kanavaa vain urheilulle täällä ilmaisten kanavien puolella, sitten tulisi mahdolliseksi katsoa mitä huvittaa, hitsi kuitenkin perheessä pitäisi silti kaksi telkkaria olla.
Näin yksin eläen pystyisi katsomisensa valitsemaan.

Kyllä nuo käsityöt ajan saa kulumaan, kohteita vaan ei enää löydy tai ei tiedä, mutta onneksi on tuo yhdistyksen toiminta, mitä voi käsien taidoilla rahoittaa, ainakin pieniltä osin.
Mieheni kuoleman jälkeen tein ryijyn nimeltä Apila, niihin pistoihin suruani purin, aloitin kutomalla ensin pohjan, seinällä on muistona siitä elämän vaiheesta.
Olen kai monesti tämänkin kertonut, aina ei muista kirjoituksiaan;)
Kyllä sitä lakanan pitsit virkkasin minäkin ja liinojakin silloin ennen merkattiin, nyt ei liioin käyttöä niillä ole.
Kanava taulujakin tein, kun se muoti oli, nyt taitaa taas uusi kausi alkaa niilläkin töillä.
Yksi savusauna seinällä vieläkin, mihin lie muut kadonneet?
Koppeloksi nuo sormet meinaa käydä, nivelrikot vaivaa, mutta yritän vaan sinnikkäästi tehdä, kaiketi se aika koittaa, että ei enää onnistu.
Jäykilläkin sormilla tätä konetta voi näpytellä, joten näpytellään vaan muoriseni.

Nyt pullan tekoon, viemisiksi sinne mökille vien tuoreet pullat muun lisänä, ei oikein mitään rihkamaa viitsi viedä, kun tietää että kaikkea on, raparperi mehua pullo ja kurkkusalaattia purkki, eiköhän nämä enemmän vastaanottajia tyydytä.
Huomen aamulla ei sitten viestiäni näy, mutta älkää pirtin oven avaamista silti unohtako.
Onhan joku muukin ketju palstalla oltava, ettei ihan täyteen yksi tätä täytä;)
Kesäisen tuntuista päivää teille pirtissä piipahtavat ja lukijat.

Aamua ! juu, kyllähän ne nuo Guggenheimin meiningit pyyhkii vähän yli älyn tälleen pienellä ihmisellä. Onhan sitä hyvääkin taidetta , ne on taas erijuttu.
Tosi sinnikkäitä ovat asiaansa ajamaan monesti päätetty ettei suomeen oteta sitä aina vaan asia nostetaan uudelleen esille.

Hyviä puolia jos haetaan näin sivussa piäkaapunnista asuessa on se, että tuo kyseinen "tärkeä ovi" löytyy paljon helpommin. Ihan jopa ilman karttaa tai pohjapiirustuksia. Ainakin enimmäkseen......meni minne meni.

Jokatapauksessa mukavaa päivää kaikille. Haa kahviakaan ei vielä ole, laitan valmiiksi , nappia vaan painamaan saa tuoretta kafeeta . Suu tässä jo kuivaa Lämpimät sämpylät jää pöydälle odottamaan ottajaansa.
hu,huu kahvilleee......

Aamuhan se! Lämmittelyksi kipaisin labrassa ja sujuvasti meni. Se oli valmistautumista rutiinitutkimuksiin ja havaintoihin, että onko syöpäseuralaiseni tullut taas vai ei.

Kiasmassa olen kai kolmasti käynyt. Viimeisestäkin on jo aikaa. Silloin oli ihan tavoite, kävin katsomassa Palsan taidetta. Ei se mielestäni kummoista ollut, lähinnä seksi- fantasioita kovin korostetusti.

Täällähän on aika kuuluisa Heureka. Ei varsinaisesti taidetta esittelevä, vaan mammutteja tuhansien vuosien takaa ja tekniikan sovellutuksia, joita kävijäkin voi kokeilla.

Kerran vein kyläilemässä olleen pariskunnan tutustumaan Heurekaan. Kyllä he sanoivat kovin pitäneensä näkemästään, mutta eräs oli kuulemma ylitse muiden, pääoven lukituslaite oven pitämiseksi avoinna. Se oli ollut tavallinen varsiluuta pönkäämässä ovea auki. Ihmettelivät, että eivätkö hienoon laitokseen olleet parempaa keksineet. Minähän en silloin ollut mukana, toimin vain kyydin antajana.

Olihan Heurekan aukiolla äskettäin näytöskin. Noin 50 tarmokasta nuorta olivat järjestäneet kunnon tappelun ja ryöstelyäkin mukana. Luultavasti käräjätupakin tulee monelle tutuksi, sakkojan on jo jaettu. En tietenkään ollut mukana, mutta uutisia ja puheitahan on ollut. Ei kuitenkaan mitenkään täällä elämänmenoon vaikutuksia näy.

Ja taas on minun mentävä! Joten heippa vaan!

Terve!
SkillaN* sanoi heillä päin idässä taivas olevn sees ja aurinko paistaa. Turun taivas on pilvessä tällä hetkellä ja satelee hiljakseen. Toivottavasti sade taukoo siihen mennessä kun uimahallille pyöräilen iltapäivällä.
'Nyt se alkaa sano valokuvanottaja' - nimittäin kunnon saaminen paremmaksi. Uimahallilla on se kuntosali ja tavoitteena on ainakin kerran viikossa käydä siellä pakertamassa.
Kun sen näin julkisesti sanon, on sillä tietty teho minuun.
--
Ryijyistä puhuitte. Kun tuo Pirkka-ryijyni on olohuoneeni senällä 30 vuotta ollut ei sitä enää itse noteeraa mitenkään. Australiasta asti tulleet vieraat sitä ihailivat. Ostin miehen kuoleman jälkeen Neoviukselta Laila Mikkosen suunnitteleman ryijyn tarpeet. Se tehtiin käsin ilman lastaa. Nukkaan laitettiin yleensä viisi eisävyitä lankaa. Se on ihan kunnon kokoinen 108 cm leveä ja korkeus 162 cm. Silloin se ryijyn valmistus oli minulle hyvää terapiaa surun ollessa suurimmillaan. En toista niin isoa käsityötä ole tehnytkään, yhtä sun toista vaatteiden ompelua, kutomista, koristeompelua ja sen semmoista kylläkin
Kuva Pirkka-ryijystä:
https://www.google.fi/#q=Pirkka ryijy

Nykyään mamma vaan kutoo sukkia ja lapasia. :))))

Syksyisen kauniita värikylläisiä päiviä vietämme,kävellessäni tuonne Fysioterapiaan,tuli mieli korkealle kauniista luonnosta.

Mutta nyt on levätty ja neula hyppimään saan tyydytyksen tähän,
ihmeelliseen näppitautiini.

Huomenna mökille puolukan keruuseen ja katselemme,joko sorsat ja joutsenet on lentäneet lämpimiin maihin..

Olkaa pirteitä ja terveitä ja kuka jaksaa katselemaan värikästä luontoa.
Iloa kahvipirtiin....

Nyt vasta tulin tarkemmin ajatelleeksi kuinka vanha Pirkka-ryijyn malli on. Minä ihastuin siihen vuonna 1968, kun olin opiskeluaikana opintokäynnillä mielisairaalassa ja näin siellä askarteluosastolla vanhan miehen tekevän sellaista Pirkka-ryijyä. Se jäi mieleeni ja sitten vuonna 1982 aloin sitä itse ommella.

No, tuota olenkin odottanut.... "kolmosen sääpoika" sanoi että pitkän ennusteen mukaan on lämmin syksy tulossa.. talvella ei näyttäisi olevan mitään kiirettä tulla
.
Saman työn on Katleija tehnyt- neuloilla ryijyn. Neoviukselta minäkin aikoinaan tilasin tarpeet. Silloin tein viikon yötyötä, viikko vapaata, jolloin levittelin pohjan pöydälle ja langat järjestyksessä riviin josta sitten tarvittavat värit yhdistelin 4-tai 5 väriä (en enää muista)neulaan ja nukaa mittakepin kanssa laittamaan.. Siinä ne kaikki olivat levällään viikon ,aamulla aina jatkoin hommaa. Oli kyllä hyvät ja tarkat ohjeet tehdä.
Eipä olisi onnistunut jos olisi ollut pikku taapertajia silloin, langat olisi olleet salamana sekaisin...ja ties missä.
60- kymmenluku on silläkin ryijyllä menneillään. laadukkaita ovat tarvikkeet olleet silloinkin, ihan kuin olisi äskettäin tehty.

En ole ikinä tuntenut vetoa minkäänlaiseen maalaamiseen. Se taas johtunee siitä ettei ole lahjoja ja kykyä sellaiseen. Vaikka kouluaikana omia piirustuksia aina viriteltiin näytille, mutta siihen se taidelaji lopahti-

Kiasmassa nykytaidetta olen käynyt katsomassa useita kertoja. En silti kaikkea sulattanut, mutta olenkin niin vanhan aikainen..
Ateneum on tuttu paikka ja retretti oli joka kesäinen käyntipaikka vaihtuvine näyttelyineen. Paitsi nyt muutaman vuoden jo konkassa ollut pulju, ellei joku tule ja pelasta. Olihan siinä välillä jo uusi yrittäjä yrittämässä.
Nuo euroopan museot ovat jääneet vähemmälle. Puuttuu kai suurempi kiinnostus.Ellei lasketa eteläeuroopassa olevia luolamuseoita ja luolan sisässä olevan järven konsertteja. Yleisö istui rannalla penkeillä ja konsertoijat veneistä käsin esittivät kappaleitaan. Oli muuten erittäin hyvä akustiikka.
Aikaa on vuosia , en tiedä vieläkö homma toimii vai onko saanut entistä suuremmat mittasuhteet.

Kaikesta huolimatta aurinko helottaa lämpimästi vieläkin. ihana syksy.
Puolukat kypsyvät vielä metsässä kohta ne ovat nam,nam. Turhaa kai odottaa pakkasherraa antamaan oman sävynsä puolukoille, kun kerran lämmintä lupailevat. Moi !

Iltaa.

Nyt vasta ennätin pirttiin.

Meillä oli tänään Lähimmäis palvelun tyttö taas laulattamassa ja leikittämässä meitä.
Ihan kivasti parituntinen vierähti.
Kahveet juotiin omenapiirakan kanssa,hyvvee olj.

Vettä roiskas tuossa illan suussa,oikein kaatamalla vähn aikaa.
Nyt taivaalla yrittää "appelsiini" kurkkia pilvien lomasta.

Minua rupeaa nukuttamaan,hyvve yötä.

näkyillään...

Sade ryöpsähti yllättäen, ja ovipuhelin soi, sieltä kuului että me tullaan Miron kanssa sisään, kun kastuttiin niin...

Pieni lapsenlapsi tuli yllättäin, lämmin mustikkamehu kelpasi ja suklaa.
Kotiin soitettiin kummallekin äidille.
Etsin oman pienen sadetakkini ja pyysin häntä pukemaan vaatteittensa päälle, kun kotimatkalle pyörillään äsken lähtivät.

Huomenta. Eiköhän olisi jo kahvin aika ? Laitetaan tulemaan.
Eilen oli hyvä ohjelma Netin yksityisyyden puitteissa, jos joku sattui katsomaan.
F- Securen edustaja ja yksityisyyden asiantuntija kertoivat .. niin mitään yksityisyyttähän ei ole, kaiken voivat halutessaan urkkia tietoonsa vaikka anonyyminä esiintyisi. hakkereilla on aina vaan helpompaa, Ei tarvitse selffietä laitella eikä nimiään kertoa kaikki osaavilla selviää muutenkin.
Mielenkiintoinen ja vaarallinen vempele. Lisäksi nuo monet kortit ja kännyistä puhumattakaan paikallistavat henkilön paikan- Kaikenlaiset hakukoneet kertoo mistä olet kiinostunut jne.
monellehan nämä ovat varsin tuttuja- varsinkin miehille. Tuli siinä kyllä minulle esille uusia hämästyttäviä puoliakin varsinkin netin kanssa.
Siis mitä laitat itsestäsi sinne ?

Mutta nyt sitä aamupäivän kahvia, kiitos !

HUOMENTA

kaikille,emäntämm ilmoitti eilen ettei Hän tänään ole pirttiä avaamassa;(

En minä osaa noita juttuja,mutta kahvit laitan tippumaan ja kissat ruokin,kiehnäävät tuossa jaloissa ja hyrinä kuuluu.

Tulkaahan turisemaan.
näkyillään...

Nythän onkin Pirtissä jo kahvia tuplaten. Eipä mitään, onhan varaa harvemmin pistäytyjillekin.

Katselin Meri-Kukan mainitseman ohjelman netin hienouksista. Kyllä siinä tuli minulle uuttakin. Se että kuinka pitkälle voikaan päästä tietojen murtamisessa jos on erikoistaitoja. Melkeinpä kaiken saa esille ja paljastettua. Niin myös konnatkin.
Enpä koe kuitenkaan mitään suurta kaduttavaa. Vaikka ryhdyin pelailemaan netissä vasta "hyvässä" aikuisiässä, sain kyllä riittävät luennot ja varoitukset nuoremmalta sukupolvelta. Heissä on hyviä "puoliammattilaisia" , jotka ansaitsevat leipänsäkin tietotekniikan alalta.

Tulihan ohjelmassakin esille, että kaikkea julkisesti saatavaa tietoa voi käyttää. Kaiken aikaa olen pyrkinyt välttämään sellaista kirjoittelua, jonka kokisin pahaksi, jos se karkaa julkiseen käyttöön pienellä hakkeroinnilla. Eipä siis ole mitään suuria salaisuuksia kirjoittamisissani eikä koneellanikaan ja yritän välttää sellaista, josta lähipiirini joutuisi hankaluuksiin. Ei tämä kuitenkaan estä omien mielipiteidensä esittämistä. Se jos joku niin suurta vaivaa näkee, että paljastaa henkilöllisyyteni, ei sekään pahasti hätkäytä. Tietysti toivon, että rekattu nimimerkkini on ihan riittävä näillä keskustelupalstoilla.
Päivä näyttää selkenevän tänäänkin.Hyvää päivän jatkoa!

No mihin se SkillaNi nyt on mennyt. On hän niin toimelias että voimia vaan hänelle toivottelen. Tulinkin juomaan virtuaalikahvit kun tuo Ynnämuu mainosti että täällä sitä nyt riittää. Ei silti kun minä tästä kohta pyöräilen ensimmäiselle ikääntyvien akatemian luennolle Turun suomenkieliseen työväenopistoon niin kyllä sielläkin ennen alkua kahvit otan pullan kanssa kahviossa.

Ei maar tarttee alkaa laittaa itteäs kuntoon, yhrelt se sit alkaa mul nämä syksyn touhut. Eilen kävin kun kävinkin kuntosalil ja uimas niinku lupasinki. Lihaksis tuntuu ihan.

Terveisiä täältä Nurmijärveltä, päivä ollut sateeton, ellei sitten aamulla aikaisin vähän ripautellut.
Kyllä nuo tietokone asiat ovat meille ikäihmisille hepreaa, on parasta kun kirjoittelemme vain vakinikillä ei silloin oikeeta nimeä tiedä muut kuin ylläpitäjä.
Varsin useat kirjoittelee puskista, neki ylläpitäjä kyllä tunnistaa.
Tuolla facebookissa ollaan omalla nimellä jokaisella on oma kaveripiiri he tuntevat nimeltä toisensa. Muut eivät niinkään pääse mukaan.
Sähköpostissa riittää onnenonkijoita on lainantarjoajia kaikenlaista tavaraa halvalla, ja edullisesti. Niihin ei kannata langeta. eikä tilinumeroita jaella.
Nettikauppa on erikseen, siinäkin on paras olla asiantuntija apuna.
Harmittaa vain poistella niitä sähköposti ilmoituksia, kymmenia päivittäin.
Niin Skillan taisi mennä sinne Keskisuomeen loppuja viljelyksiään poimimaan.
En tiedä tuleeko huomenna, ensiviikolla kuitenkin.
No nyt paras lopetella, on jo aivan pimeetä.
Terkkuja Latelta.

Huomenta taas, mökki kyläily tehty, uutta jo suunniteltiin:)
Olisi vielä ehdittävä parille mökille, mutta hyvin se onnistuu, jos sää tätä meininkiä jatkaa.
Mukava yhdessä olo oli, Jippoa pelattiin, puhua pulputettiin ja naurettiin ihan kaikki paineet pellolle.
Eilen illalla sain inspiraation ja kalustin asuntoni uuteen uskoon.
Pari tuntia hikipäässä heiluin ja sittenpä ilme muuttui.
Vitriinin työntelin tyhjentämättä, nyt pitää päivän valossa katsoa miten kävi lattialle, illalla ei pahempia jälkiä näkynyt.
On sitä voimaa mummolla vielä jäljellä, mutta niin uuvuin, että yhdeksän tuntia unta vetelin;)
On sitä voimaa jäljellä vielä oltava, ikkunan pesut, verhojen vaihdot ja matotkin vintiltä haettava, toiset vietävä talvi säilöön.

Olen tuota roskapostia pysyvästi saanut laitettua poistoon, tulevat kyllä vieläkin, mutta kone ne automattisesti poistaa.
Tuo tietojen saaminen on kyllä vaarallisenkin tuntuista, mutta toisaalta minkäs sille voi, kun joka paikkaan niitä tietoja ihmisistä laitetaan/vaaditaan.
Meitä valvotaan, mutta eipä tässä mitään suurempia luurankoja kaapissa ole, joten kai näillä vaan elämä loppuun mennään;)
Ei tällänen tavan mummo voi vaaraksi kellekään olla, jos ei sitten itselleen, liian avoimeksi on moitittu.
Ehkä olen liian avoin, totuudessa kumminkin pysyn.

Minullakin olisi ollut eilen luento/seminaari, vanhuuteen liittyen, mutta en jaksanut innostua, olen kohta aivan sekaisin tuon tiedon sisäistämisen kanssa, kun joka puolelta valistetaan ja päässä ei sitten kumminkaan mikään pysy.
Olen antanut tälle "viisastumiselle" periksi, näillä nyt vaan mennään, pyydän apua kun en itse osaa;)

No mutta, nyt tuli taas" kiinnostavaa" tekstiä vaikka mille hakkerille, epäilen jaksavatko kuitenkaan minun jutuistani innostua;)

Tulkaa nyt te kiinnostuneet lukemaan ja vaikka vastailemaankin;)
Mukavaa päivää, ai niin menoa on tänäkin päivänä, hallituksen kokous ja ruokailemme keväisen touhuilumme palkkioksi.

Huomenta.

Kyllä

Taas kävi niin .Tekstini lensi taivaan tuuliin.

Tervetuloa emäntämme takaisin.

Kirjoitin aika rimpsun niin vain hukkui:(

näkyillään...

On olemassa kahdenlaisia päiviä, huonoja ja oikein huonoja. Ei siinä auta hyvä sää, laupiaat silmät tai vaarnat ebenholtzista jos tosi tyrimiset ovat päälle kaatuakseen.
Kävi kuitenkin hieno munkki etten tällä kertaa toisia ihmisiä telonut vaan potkin vain omiin nilkkoihini.

Lieventänyt sanktioita; tervan sijaan pyörin vain kakkosluokan hunajassa, ennen katumuksen höyheniä.
Vasta huomisen aamupäivällä päälliköt arvioivat tyrimiseni mittasuhteet. Jokaisen sentin kukkarostani pulitan kuitenkin ite.

Niinpä tänään en malttanut olla poissa metsästä. Ennusteet pitivät, sumua ja pilvistä oli, mutta ei sade hätyytellyt.
Sieniä tietysti jahtasin. Jos nyt en tavattoman hyvää saalista saanut, mutta hyvin kohtuullisen näin lähimetsiköstä. Nyt löytyi jo haaparouskujakin. Kolmen tunnin reissuhan se, putsasin sienet metsässä ryöppäyskuntoon. Näinhän teen jos ilmat sallii. Mitäs niitä roskia kotiinsa kantelee. Mukavahan metsässä on hyvällä ilmalla istuskella.

Kyllähän moneen paikkaan tietoja leviää, kuten SkillaN pohdiskeli. Jostainhan mainostajat ja myyjät tiedot ja osoitteet hankkivat, myös kaupat seuraavat tavaroidensa menekkiä. Siinä nyt on kyllä hyväkin tarkoitus tarjonnan määrittelyyn ja varaston täydentämiseen.

Kyllä minullekin tulee sitkeästi puhelinmyyntiä ja kun autoa kerran käyttää huollossa niin kyllä tiedot on muistiin pantu ja lappuja tulee. En nyt kuitenkaan vielä ole kokenut näitä myyntijuttuja kovin rasittaviksi kuin muutaman kerran. Puhelinmyyjä saattaa olla joskus inttäjä, joka ei usko ennenkuin alkaa rumia sanoja alkaa vastineeksi ladella.

Olihan mukavaa katsella Maajussille morsian ohjelmaa:) Ihan varteenotettavia isäntiähän siinä kaipasi kumppania tilalleen, löytyisi nyt reippaita maahenkisiä tyttöjä heille ja naisyrittäjille.

Päivä on ollut touhukas kampaajallakin piti käväistä hiusten leikkuussa, mutta iltarauha jo täällä vallitsee. Huomenna suuntaan Poriin, lauantaina kun on siskon hautajaiset, joten lauantai-illaki myöhempään pääsen kotiinkin taas, heippa sitten.

Huomenta, viikonloppua taas aloitellaan, sää jatkuu edelleen kesäisenä, eilenkin todella hikinen päivä, kävellessä piti vaatetta vähentää.
Takki pois ja tee paitasillaan sai kulkea, mukavaahan se on, että kesä jatkuu, ehkä vielä se ikävä loskakelikin meidät tavoittaa.
Hieno tuulenvire noita koivun latvoja heiluttaa, muuten sellainen utuinen jotakin odottavalta tuo sää vaikuttaa.

Ehdin loppuosan katsomaan Maajussin morsiamesta, mitenkähän monta paria onkaan tämä ohjelma aikaan saanut?
Toivotaan onnea näille kumppania etsiville, yksi tapa tämäkin onnen etsinnässä.

Sieniä aion minäkin huomenissa mennä katselemaan tyttären mökille, kuulemma siellä niitä on ollut, tosin muitakin haluavia on, onko sitten ehtineet tyhjentää sieni paikat.
Kovin paljoa en tarvitsisi, joskus sieni ruoka vaihtelua aikaan saisi.
Nuo puhelinmyyjät niin sanavalmiita, että ei ehdi väliin mitään sanomaan, sitten lopuksi on pettymys tuotettava, kiitos en tilaa tällä kertaa.

Lukaisin tuon ketjun, missä pirtti on "pääroolissa" ja miten siellä tuota tiedon hankkimista korostetaan, no varmasti aihetta on moittia laiskuuttani tässä asiassa.
Tiedän että tietoa löytyy sitä hakevalle, mutta jos se ei päässä pysy, ei jaksa aina uudelleen mennä samoja asioita etsimään.
Tuo muisti on ihmisellä kummaa, jos jokin asia on mielenkiintoinen se tuonne aivoihin helpommin tarttuu, ja muu sitten karkaa.
Minun kiinnostukseni kohteet ovat kovin vähäisiä ja en juurikaan lukemalla niitä lisää hanki, tämä arki ja siitä selviäminen on pääasia.
Voisihan sitä kopsata jotakin viisasta noista tietolähteistä ja sitten täällä kovasti tietävänä esiintyä, mutta en jaksa sellaisesta innostua, miksi pitäisikään, mä oon mikä oon,,,,,
riittänee minulle;)
Ikävää jos tyhmänä olevana saan verenpaineen nousemaan viisaammille.
No onhan siihen helpotus, en käy muualla kuin pirtissä, en edes puskista huutele, joten kiertää voi juttuni jokainen.

Vai noin on käynyt hurskaiselle, älä ole moksiskaan, kun rahalla selviät ja tuo hunaja voi tehdä hyvää iholle.
Uskon kyllä, että harmittamaan panee jos vahinkoja sattuu, niitä huonoja päiviä ei kovin usein toivoisi itselle tulevan.
Minäkin harmittelin eilen, kun kolmannen kerran poltin kaalikääryleet pilalle.
Minulla olisi opittavaa siinä, että tekisin yhden työ kerrallaan, mutta eipä vaan onnistu.
Laitoin pellin uuniin ja rupesin ikkunan pesuun, no se vei aikansa ja sitten verhojen ripustaminen sekin yllättävän kauan, kun menin keittiöön vahinko oli sattunut, ei edes palamisen käry herättänyt.
Jos vielä kaalikääryleitä teen, istun uunin viereen, se kai se siirappi on niin herkkä kärventymään.
Se makunautinto jäi siis kolmannen kerran nauttimatta, onneksi kaali on halpaa;)
Hurskainen, vahinkoja sattuu, kyllä niistä selvitään, kun hengissä kuitenkin ollaan.

Nuo muorin harmit ovat usein ollut minullakin, joskus silloin tällöin viesti karkuun lähtee, mutta eihän sekään kauan jaksa kiukuttaa;)

Eilen tehtiin suunnitelmia tulevalle syksylle ja kalenteri tapahtumista on hyvällä alulla täyttymässä, hyvä niin, ei jää aikaa miettiä omaa pienuuttaan missään muodossa;)
Nyt jatkan noiden ikkunoiden ja verhojen kanssa, uuniin, en hellalle laita mitään, ettei vahinkoja ainakaan sillä alueella tapahtuisi, putoankohan tikkailta?
Olkaa varovaisia liikenteessä jalan tai kulkuvälineen kanssa.

Ikkunat pitäisi minunkin pestä, mutta odotan huonompia säitä. Minulla on samat verhot kesät talvet, matot samoin...taidan olla laiska emäntä. Jos ruoka kärähtää uunissa tai liedellä, se ei haittaa, mutta ole varovainen tikkailla, toivottavasti ovat turvallista mallia ! Äitini putosi kerran liukkaalta puiselta ns. emännänjatkolta, ei niin kovin korkealtakaan, mutta hiusmurtuma tuli selkänikamaan ja vaivasi häntä loppuikänsä. Kunnon metallitikkaat pitää olla, tarpeeksi laajalle levitettävät, joissa on karhennetut astilaudat ja turvakaari yläosassa, josta saa tukevasti käsin kiinni.
Äidin näkö heikkeni vanhana, ja häneltä piilotimme terävät veitset. Minäkin viipaloin ja pilkon hyvin paljon saksilla, säästyy sormet haavoilta.

Voi harmi, kun poltit kaalikääryleet ! Vanhoissa ohjeissa ne neuvottiin ensin sitomaan langalla, pannulla ruskistamaan voissa, ja lopuksi vielä kermaakin uunipannulle lorauttamaan. Mutta suoraan uunipellille minäkin laitan, voinokareita , siirappia ja vettä ainakin pari desiä. Alkuun säädän uunin 225 asteseen, että saavat kauniin värin, mutta eipä sitä vartiopaikkaa parane pitkäksi aikaa jättää. Sitten miedolle lämmölle voi unohtaa vaikka tuntikausiksi. Kerran syksyssä teen pellillisen kaalipiirakkaa vanhanaikaiseen hiivaleipätaikinaan, kaaviloin kaksi levyä ja hyvin haudutettua kaalia, sipulia ja porkkanaa väliin, mausteeksi suolaa, meiramia ja siirappia. Tatteja olen nyt vähän opiskellut, kun niitä niin paljon on, ja kaikki niitä hehkuttaa. Paistoin pannulla sipulin kanssa voissa, ja siitä tuli ateria perunoiden kanssa...nuoriso sanoisi, ettei paskempaa. ;)

Ynnämuulle pisteet siitä, että siivoaa sienet metsässä. Mikäs siellä on kuivalla säällä istuskellessa kannon nokassa. Upea näkymä oli aamulla, kun aurinko paistoi vinosti alhaalta hälvenevien aamu-usvien läpi. Valoa vasten erottui hämähäkinseitit vesipisaroin koristettuina kimmeltäen. Miten paljon niitä on varvikossakin ! Puolukan pääsato on vielä kypsymättä, niiden poimiminen on ihan nautinto.

Elä, elä, hyvä ihminen putoa tikkailta- se on vaarallista. En uskalla kuin kuiskaamalla sanoa huomenta ettet säikähdä......
taas aurinko ilostuttaa meitä- hyvä niin.

On noita vaaratilanteita elämässä nuorilla ja vanhoilla, kuin laulun sanoin : ne kuuluu kaikille !
Pojan tytär ajoi eilen autonsa lunastuskuntoon. Keskellä kaupunkia. Telläytyi oikealta tulevan eteen ja autosta tuli entinen onneksi ei ihmisille sattunut kuinkaan.
Kortin saaneilla on sitä itsevarmuutta runsaasti. Ehkäpä tuo opettaa vähän tarkemmin vilkuilemaan oikealle ja joka suuntaan. inhimillisiin erehdyksiin aina vedotaan suurienkin onnettomuuksien kohdalla. Onneksi ei autokaan ollut uusi,
mutta hyvä ja mieluinen. Peltiä saa uutta, muittei ihmistä ,joten hyvä kun kaikki säilyivät ehjinä.

Tuosta yksityisyyden suojasta vielä. Totta ettei kukaan ole siinä mielessä kiinostunut meistä vanhoista mummon rupukoista, köyhistäkin vielä. Eikä olisi mitään viemistäkään muuta kuin tunnearvolla varustettua itselle tärkeää roinaa.

Joskus on kuitenkin sattunut kun tarpeeksi kuulutteli että on sen ja sen aikaa matkoilla. Kotiin tultua oli koko huusholli tyhjennetty. Muutto-auto oli tullut, pyytänyt talonmieheltä avaimen. kertonut että heille on toimeksi annettu tyhjentää huoneisto sillä aikaa kun herrasväki lomailee.
(Kuten joskus remontin ajaksi asukkaat lähtevät itse lomailemaan ))
Onhan siitä aikaa kun lehdessäkin oli, tuskin näinä päivinä onnistuisi. Tyhmä oli avaimen antajakin, kai osasivat olla niin uskottavia ja luotettavia.
Helsingissä jossa ei niin hyvin tunneta naapureita, onnistui. Tässä talossa naapurit pistäisivät varmaan virkavallan perään , niin hyvin tunnemme toisemme.
Mutta kaikenlaisia yrittäjiä on ja netti antaa hyvän tilaisuuden ja hyvät toiminta ohjeet ja mallit kaikkeen.Lisäksi on niitä salaisia sivuja , joissa
saa itsensä näkymättömäksi ken osaa (hakkerit sun muut ))

Mutta sepä siitä! nyt kahvit ; tupla sellaiset ja pullaa tietenkin.
Kyllä kalenteriin on ilmestynyt jouluun saakka monen moista menoa normi harrastusten lisäksi.
Pärjäilkää aurinkon ja kauniin syksyn kanssa.

Onkohan tosi-uskovaisia enää, panee miettimään nuo Pirkko Jalovaaran rikastuminen.
Voi meitä ,kun aina jaksamme uskoa heidän puhuvan oikeasti Jumalan sanaa kirkkain silmin.
Olen ollut täällä kerran,kun hän Hallikaisen mukana kiersi kirkossa .
Aivän karvat pystyyn nousee , miten ihminen voi niin teeskennellä. En usko hänen nyt olevan onnellinen miljoonien kanssa käräjillä.....

Huomenia.

Kyllä täällä mainostetaan,tarkoitan tuolla ylhäällä.
Minut on valittu alueeni voittajaksi johonkin.
En koskaan vastaa noihin ja sähköpostiini tulee vaikka mitä.
Onneksi tämä kone seloo suurimman osan.

Tuolla tv;ssä on noita ennustajia ja selvänäkijöitä ja mitä kaikkea.
Uskooko ihmiset niitä
minä en ainakaan.

Ompa Merikukalla ollut karmea kokemus.

Meillä kävi mökillä yks kesä varkaat,olimme vain yhden yön pois .silloin iskivät.
meni vesipumppu moottori saha.Kaapit oli myllätty. Etsivät tietysti rahaa,mutta kun sitä ei löytynyt,niin pantii huusholli sekaisin.
Ilkeälle se tuntui.

Keväällä yhdeltä asukkaalta vietiin lompakko.Olivat niin ovelia,pyysvät ensin vaihtamaan rahaa ja mummelihan vaihtoi,sen jälkeen pyysivät puhelin luetteloa ja kun mummeli meni sitä hakemaan ,niin lompakko ja rosmot hävisi.

Nyt on varoituksia hississä ja alakerran taululla ÄLÄ AVAA TUNTEMATTOMILLE.

Kaksi kertaa olen kesän aikana soittanut poliisit noiden kerjälaisten takia.Tulivat todella äkkiä ja korjasivat kaverit pois.

Sumiunen on aamu ollut.Mutta kaipa se siitä kirkastuu.

näkyillään...

Merikukka, meillä oli Helsingissä naapureitten kanssa ihan lentävänä lauseena, että soitetaan poliisit, jos muuttoauto tulee meidän ulko-oven kohdalle.
Aina kun joku perhe lähti lomille, samat puheet.
Ei sattunut mitään koskaan, vaikka niin pitkään siinä asunnossa asuimme. Kerran olimme mökillä viikon, niin että puutarhan puoleinen ulko-ovi oli sepposen selällään, vain valkoinen sisäovi oli kiinni. Silloin kyllä palattuamme vähän pelästyimme, kun avasimme sen valkoisen oven, eikä ulko-ovi ollutkaan kiinni ja lukossa. Kaikenlaisia virheitä on matkan varrella sattunut.

Lauantai aamua, kauniina tuo taas alkaa, yöllä satoi vähän.
Kaunista ja lämmintäkin lupailivat vielä ensi viikoksikin, mutta yö pakkaset alkaa olla ajankohtaisia.
Nyt on kiirehdittävä sieniä katselemaan, jospa madottomia löytyisi.
Herkkutatti pienenä on maasta saatava, isoihin ehtii mato hyvin nopsaan.
Niin sanotaan, että sienen ja vatun mato yhtä syötävää, huh enpä suuhuni laittaisi, jos näkisin moisen herkun.
Entäs vilja, ennen kun kuivaamossa orsilla kuivivat ja kuuma ilma ylös nousi, rapina vaan kävi, kun ötökät maahan tippui .
Nyt puimakone tekee työn ja jauhaa kaiketi matoineen päivineen viljan, näin olen kuullut viisaammilta;)
Mitä kaikkea sitä syödäänkään.

Olen tuon kaalikääryleiden paistamisen saanut onnistumaan kymmeniä kertoja, mikä uupelo nyt sitten on tullut.
Muisti kai tepposia tekee.
Meidän talossa on niin kivoja asukkaita, että soittavat ovikelloa, jos avain ovessani on, arvaavat sen vahingossa siihen jääneen, helppo olisi sisään kutsumattomien tulla.
Onnekseni ei kukaan ole yrittänyt, vaikka kadulta helppo olisi sisään astua.

Minulla on juuri tuollaiset tikkaat, mistä Ramoona puhuit, mutta siellä ylhäällä ollen joskus vähän huippaa, mutta selvisin kahden ikkunan kanssa, ehkä pari muuta onnen kanssa vielä menee, enkelit kerallani.
Nuo uskon asiat on jokaisella oman laisensa, minä olen uskonut aina siihen omaan suoraan yhteyteeni ja aina on asiat selvenneet.
Näitä leipäpappeja ja saarnaajia löytyy joka uskosta ja uskon vuoksi on aina tapeltu ja kaiketi enenevissä määrin myös soditaan.
Aina on ihmetekoja tehty ja parannuttukin, onko siinä sitten luja usko auttanut?
Todelliset hyvän tekijät eivät itsestään ääntä pidä.

Minusta kalan siivuu ei kovinkaan vasten mielistä ole, siinä ne menee sienetkin, suurimmat roskat minäkin metsässä otan ja katson etten matosia sieniä pihaan kotiin kanna, tarkemman siivouksen sitten kotona teen.
Mökilläni tyhjensi sorsat karviaismarja pensaat, koko poikue kun ahersi, oli alaoksat tyhjiä.
En ole kuullut kalan perkuita syöneen.

Olettaisin, jos joku yleisavaimen vieraalle antaa, menee itse mukaan ja lukitsee oven lähtiessään.
Kaikenlaista sitä sattuu, vaikka melko luottavainen olen, kun ei koskaan mitään ikävää ole sattunut, ennakoitava kai olisi kaiken varalta.

Tänään sitten tyttären mökille menen, huomen aamulla voi joku muu kahvin laittaa tulemaan, jos sopii ja muutakin viestiä olisi kiva illalla sitten lukea.
Hyvää viikonloppua kaikille.

Keinoja on monia tarpeen niin vaatiessa. Voisi kokeilla Kylttiä: Varo vihaista koiraa Sulkuihin alle: purrut muutamia. Tappajakoiran komea kuva viereen.
Siinä on tosin se huonopuoli, tutut (40-vuoden ajalta) naapurit luulisivat että on nyt lopullisesti pimahtanut kun eihän meillä ole koiraa.........

Voisi kysymyskin herätä etteivätko he, naapurit enää kelpaa koiran virkaan, siis rosvojen valvonta hommaan- tarkoitan, kuten tähän saakka.
Onhan tuo huusholli säilynyt monet kuukauden tyhjänäkin tai siis ilman asujia.
Mökillä joskus oli jäänyt ulko-ovi auki. Kai se oli jotenkin heppoisasti ja tuuli repäisi sen selälleen. Syyslehtiä lenteli sisällä ja linnut olivat myös lennelleen sisällä jäljistä päätellen.
Emme käyneet arpomaan kummalta se jäi auki... myöhäistähän se olisi ollut. Huuli pöyreenä vaan katsottiin ihmeissään kun lehdet sisällä lenteli.
Olisi pitänyt arpoa kumpi laittaa sen lukkoon lähtiessä.ja Varmasti !
Oli linnuilla varmaan kivaa kun oli "avoimien ovien" viikot. Tästäkin jo jokunen vuosi aikaa. Näitähän sattuu !
Eiköhän Myynti tatit liikkeissä silputa kaikine matoineen. Siinähän ne kuolee, ja saahan niistä niitä peräänkuulutettuja "protskuja" mitä meidän ikäihmisten pitäisi nauttia runsaasti.
Syöhän ne etenoita ,matoja , pikkulintuja , kaikenmaailman äyriäisiä, miksei me sienen matoja syötäis.
Minusta kyllä aika toukattomia ovat tatit olleet, mitä on kohdalle sattunut.
Kirjautumattakin jäi, mutta nyt sanon huomenta ja heippa !
Hyvää päivän jatkoa kaikille.

Nolo tilanne kassajonossa. Kassa on lyönyt jo ostoksesi koneeseen. Asiakas sanoo hämillään, pistä ne sivuun. Haen kohta kun noudan kotonta rahakukkaroni.
Joskus näitä vaan sattuu.

Näin se on, ei oo vanhaksi tulemista $ ; (

Entinen punainen nahkalompsani oli palvellut tosi monta vuotta, mutta loppu tuli sillekin. Löysin samanlaisen mustan, sillä erotuksella että korttilokeroita oli puolet enemmän ja syvempiä. Kortista jäi vähemmin näkyviin kuin ennen.

Kun kaupan kassalla yhtenä päivänä tuli maksun vuoro niin kauhukseni huomasin pankkikortin puuttuvan ja siinä jo kassaneidin kanssa jatkotoimenpiteitä suunniteltin. Omassa päässä hurrasi että mihin olen kortin kadottanut. Verenpaine siinä vaiheessa oli noussut jo pilviin.

Mutta tarkkasilmäinen nuori kassa huomasi kukkarossani sen kortin. Iloinen olin ja helpottunut, mutta kyllä hieman nolotti. Siinä selittelin että lompakko on tullut uusittua yli kymmenen vuoden jälkeen ja liian vähän korteista on näkyvissä ja kun ei silmälasejakaan silmillä ollut.

Onhan viel rehtiä kansaa,tai mökki niin visusti ,mäen alla.
Kerran oli jäänyt ovi lukitsematta,tyttöni soitti missä ootte,
kerroin kirkolla kotona.Hän ihmeissään ovi ei ollut lukossa ja olimme jo yön olleet vaki asunnolla,kukaan ei ollut käynyt.
Tämänpäivän terveiset mökiltä sieniä ämpäri puolukoita samoin ja 5kpl haukia. Erittäin mukava retki tehtiin hyöty ja huvi yhdessä...
Hienot syksyilmat Daaliatkin vielä kukkii muitakin.
Hyvää viikonloppua kaikille, jotka pirtissä piipahdatte.
Nyt jälki siivousten aika,vain kalat on fileerattu....

Sattuuhan sitä, että lompakko ei seuraa mukana. Muutaman tapauksen muistan, parturissa ja huoltoasemalla. Nololtahan se tuntuu, mutta "luottoa" kyllä on tullut sen tunnin verran.
Kerran tulin mökiltäni ja hätäisesti kävin tullessani marketissa . Lompakkokin ja maksu hoitui. Siinäpä hosuessani ostoskassi kyynärvarressani roikkuen vauhdikkaasti samalla kävellen, lompakkoa kädessäni pyörittelin ja korttia tälläsin talteen, Enkä mitään erikoista huomannut kotonakaan.
Tuli marketista soitto. Sanoivat löytäneensä kortteja, pankkikortti mukana. Olihan korteissa nimeni ja yhdessä lappusessa osoitteeni ja puh. numero. Koko nippu oli löytynyt eteisen lattialta. Vasta silloin huomasin, mitä oli tapahtunut. Selvisin siitä, mutta heti sen jälkeen niittasin korttien säilytyslokeron niin ahtaaksi, että voi saada vain pujottelemalla kortin sisään. Eipä ole enää tipahdellut.

Täältä lähistöltä en usko löytyvän poimittavaa puolukka paikkaa. Kyllä ne menee torilta kerättäväksi. Eilen olivat jo torillakin kypsyneet melko hyviksi, 25 e/ 5kg laatikko. Kyllä ne sieltä lohkee, auto on hyvä olla mukana, muutoin hankala kannella. Sienihommani on jo hyvässä mallissa. Mitä nyt hyvillä keleillä ajan kulukseni täydentelen. Tänään pidin vapaapäivän, niinkuin "työssä" kävijän kuuluukin.
Mukavastihan aika näillä hyvillä keleillä menee. Ehkä vielä samaa jatkoa riittää.

Aamupäivää.

Maistuu se nappikahvikin;)

Eilen oli minulla pyykkipäivää.
Vaikka kone ne pyykit pesee,niin se kuivumaan laitto ottaa koville.

En tykkää käyttää sitä kuivuria.
On se kumma miten yks ihminen saakin pyykkiä aikaseks.;)

Vielä olisi edessä silitys;(
Homma josta en pidä ollenkaan.

Kyllä minun on kauppaan lähtiessäni myös tarkistettava onko
lompakko ja korttikotelo mukana,kuin myös avaimet.

Pari kertaa olen jotunut huoltomiehen kutsumaan.
Onneksi ei arkena maksa mitään,viikonloppuina onkin sitten kovat makasut.
Olen mietiskellyt minne laittaisi varaavaimen piiloon.
Näin kerrostalossa on vaikea paikka;(
Enköhän jotain keksi.

Hyvää oli omena piirakka kiitos Latelle ja leipurille.
näkyillään...

kiitos,kiitos. Vielä oli tuota hyvää omenapiirakkaa. On se vaan hyvää kunnon pullataikinaan tehtynä. tuo toivomus se meilläkin on usein esillä.

Onhan se onni että rahapussi on sentään kotona ettei käy kuin minulle.
Vuosia sitten kun postit oli vielä usein eripaikassa kuin nyt, ovat usein kaupan yhteydessä.
Läksin postiin asioimaan, matkaa runsas ½ km. Takaisin kotiin tultua huomasin missä rahakukkaro ja monet kortit sun muut, mitä siinä nyt olikaan. Ihan kylmä hiki nousi pintaan. Ainoa vaihtoehto oli että se jäi sinne postiin koska se siellä kädessäni oli ....Jotain piti maksaa tai allekirjoittaa joten laitoin kukkaron kädestäni edessäni olevalle pienelle hyllylle. Se olikin asiakkaan laukkua tms. varten. tuskin kuitenkaan rahapussin säilytystä varten.
Juoksin kuin paniikissa takaisin postiin. Ja kas kummaa siinä se oli mihin olin jättänyt. minun punainen rahakukkaroni. rahaahan siinä tuskin koskaan on mutta erilaisia kortteja -ajokortista alkaen. Ruuhkaa oli siloinkin joulun alusaikaa kun oli, hyvin olisi voinut jonkun käteen tarttua. Voi että olin kiitoollinen ja ajatelin että on sentään rehellisiä ihmisiä vielä olemassa.
Semmoinen tötterö täällä asuu. Matkustihan se kerran auton katolla parikymmentä kilsaa kesämökille. Kun nousin autosta olin pudottaa silmät päästä- minun rahakukkaro auton katolla ja koko ajan pysynyt siellä- mistähän sitäkin olisi alkanut etsiä ??
Lähtiessä ruokakaupan kautta, kädet täynnä kasseja, olin laittanut kukkaron katolle että saan tavarat järjestettyä autoon. Sitten ottaisin sen.
Katolla se kuitenkin matkusti. Ehkä oli jo sen verran kulunut pinta kukkarossa, ettei ollut hyvin liukas ja pysyi katolla.
Tulee joskus mieleen että ihmeiden aika ei ole vielä ohi.........
Ainahan sitä sattuu kaikenlaista ,kai eteenpäin eläessä aina vaan useammin.

Nyt kuitenkin kivaa sunnuntai -iltaa. Pitää alkaa seuraamaan taas "tanssitähtiä", mielenkiintoisia henkilöitä osallistuu kisaan.

Hyvää alkua tälle viikolle, päivä ihan kivasti valkenee ja varmaan taas lämmin päivä edessä.
Syyskuu jo puolissa, yöt viilenee ja pimeys lisääntyy, mutta hyvä on ollut tämä syksyn alku.
Koivut ei oikein kauniin värisinä ole, hieman ruskeaan vivahtaa, mutta tuo pihlaja ikkunani edessä uskollisesti puna väriin pukeutuu.

Aika yleiseksi on tullut tuo miestenkin koristautuminen, kukas sen sanoo etteikö niin saisi tehdä, mitäs joku rengas korvassa haittaa;)
Vanhanaikainen kun itse olen, mies ei moisia mielestäni kaipaa, vai johtuneeko siitä, kun en liioin koruja käytä itsekään.

En ole rahapussia vielä mihinkään unohtanut, mutta hyvällä alulla on tuo muistini huonontuminen.
Toisille tulee vanhat asiat mieleen ja minä en niitäkään muista, oikein ihmettelen kun kertovat edesottamuksiani, ei mitään mielikuvaa minulla ole.
Olenko vielä liian nuori, kun ei lapsuus mieleen tule;)
Unia kyllä näen paljon.
Avaimen olen pari kertaa unohtanut, mutta tyttären työpaikka on lähellä, häneltä olen hakenut, talomme puheenjohtaja on myös avannut oven.

Eilen keräsimme karvalaukkuja, muutama tatti löytyi, säilössä nyt nelisen litraa sieniä, minulle riittää.
Tänään teen tattipaistoksen ja nautiskelen.
Tyttäreni mökki on saaressa ja sieltä usein kanttarellejä löytyy, mutta nyt oli naapuri ehtinyt ne kerätä.
Mukava oli vierailla siellä mökillä, tulipa rupateltua vähän näistä ihmissuhteista perusteellisemmin, aina kun tuppaa se kiire olemaan, jää vähemmälle.
Tänään tytär tulee ripustamaan verhoja kanssani, vaikka selkä vaivainen hänkin.
Kävimme matot eilen kolmen hengen voimin vintiltä, minunkin oli mentävä katsomaan, että oikeat matot osuu.
Kyllä olisi viisainta jättää koko mattojen ja verhojen vaihtelu, selviäisi omin voimin ainakin toistaiseksi.
Kyllä tuo kunto huononee vaan aika hyvää vauhtia, mihinkähän lopettaa?

Merihuiskulle kohta evät kasvaa, niin paljon kalaa saatte, minäkin yritin ongella, mutta matoja ei ollut ja taikinalla muutaman sären sain, tuli yksi isompi ahvenkin, mutta koira mokoma söi ahveneni;)
Saari on hyvin hiekkainen, sieltä ei matoja löydy ja emme muistaneet ennakoida, kaloja siinä järvessä olisi.

Mutta nyt tähän arjen puuhasteluun, kerhot alkaa ja elämä rytmittyy harrastusten pariin, ihan mukava sekin taas kesän jälkeen.
Ei kun hyvää viikon alkamista kaikille;)
Löysinpä vielä piirakkaa palan, kiitos Latelle tuomisista.

Hyvää alkanutta viikkoa koko joukolle,ihanaa taas nousta aurinkoiseen aamuun. Tänään on hoitajan kopelointi päivä,
jospa se vähän helpottais 15 keraa oli lääkäri kirjoittanut,vasta toinen kerta.
Vielä en osaa sanoa vaikuttaako mitään.. Kyllähän se kokeiltava on ,jos ei sitten tarttisi noita mömmöjä syödä.
Kalaa annamme lapsille pakkasesta ,ruodotonta filettä,muutenhan eivät kelpais,mutta niitähän on helppo syödä,kun kaikki on mieheni käsitellyt valmiiksi.
Mielikuvitus rajana ,kun laitan monella tavalla kalaa.
Siitä hyvä,mitään ei jää hukkaan kissa koira syövät kansamme. Kissa raakana,koira kypsänä. Isot romppeet jätelaatikkoon ,josta aikanaan hyvää kasvimaalle ravinnetta..
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille,minä kanavatöitä välillä pistelen..

Aamupäivää. Pikaisesti käväsen palstalla, sillä pikkuisen askareita on vielä tehtävä ennen ystävän vierailua. Tulee taas mukava päivä kun saamme oikein juttelemalla jutella, kuulumiset kertoa ja parantaa maailmaa. Hänen kanssaan on tullut eräitäkin ulkomaanmatkoja tehdyksi.
Sienistä puheen ollen ajattelin vielä tehdä sienipiirakan "omalla ohjeella". Pakkasessa on mainio Myllyn Paras ruistaikinapaketti. Siitä kuori piirakalle ja sitten keitetettyjen ohraryynien (rikotut), silputtujen karvarouskujen (pari päivää miedossa suolassa olleet) ja sipulien sekoitus taikinalevylle ja muutama voinokare päälle maun parantamiseksi. Sitten toinen levy päälle tiiviisti ja uuniin puoleksi tunniksi. Uunista oton jälkeen voitelen maidolla, käärin piirakan voipaperiin ja puhtaaseen pyyhkeeseen hautumaan.
"Maistuis varmaan sulekin".
Tuon tännekin jos jotain jäljelle jää :)))

Hyvät syksykelit näyttää vielä ainakin viikon ennusteiden mukaan jatkuvan.

Eilenkin metsäpolkulenkin ohessa en malttanut olla hortoilematta myös metsässä. Kyllä sieltä ihan hyviä sieniä, haaparouskuja mukaani tarttui. Ryöpättynä reilu litra, pienestähän sitä... Minulla on pravuurinumeroni, pienitöinen ryöpättyjen sienten hyväksi käyttööni. Pieneksi hakattuna, sipulia sekaan ja pippuria jos sattuu olemaan. Lopuksi kermaviiliä. Käy hyvin perunoiden kanssa ja leivänkin päällysteenä.

Kylässäkin täytyi luuhata suuta soittamassa kun kovasti toivottiin. Eipä mitään, kun palasin kotiin ja ryhtymässä myöhästyneille nokosille, tuli soitto että oltiin toisesta paikasta jo tulossa kyläilemään - jos sopii. Sopihan se ja kyllä siinäkin kyläilyssä aikaa vierähti. Hyvähän niinkin. Vasta myöhällä kurkkasin koneelleni, mutta tuntui että vetoa ei irtoa enää kirjoitteluun.

Vitsikäs hommahan on "hurskaisen" saama antoisa lahjajuttu. Jos minullekin sattuisi vastaava, varmasti en ripustelisi korviini, vaikka kuinka olisi kultaa ja timantteja. Enpä usko, että tuntemani sellaista edes rohkaistuisi tyrkyttämäänkään. Joskus on tullut lahjana solmio. Jo sekin on niin henkilökohtainen valinta, että hyvin on siistinä komerossa pysynyt.

Tänään pysyn poissa metsästä, vaikka kuinka mieleni tekisi. Täytyyhän raatamisellekin rajat asettaa. Teille hyviä jatkoja!

Mieli ei tässä vaiheessa iloitse pienestä puuhasta puutarhassa. Marjapensaita on harvennettava, huonoja oksia poistettava.
Pensaiden kehysraameja on uusittava. Olen laittanut niihin maahan upotettavat metalliset tolpan "juuret" Niistä vesi valuu pois
Näin lahoamista esiintyy vähemmän. On yleensä niin että kun muutaman tunnin puuhailee, olokin priskaantuu mukavammaksi.
On luvattu ainakin nämä 3 poutaista, iltapäivisin lämmintä syyskuista päivää.

Mukavaa viikon alkua kaikille. Huomenna on jo puolenviikon aatto, kuten entinen isäntä rengeilleen toimitti.

Meikäläisen iässä on hyvä kun ei enään ole puutarhanhoitoa, taitaisi tulla villi viidakko puutarhasta. Edellisessä rivitaloasunnossa oli mahdollisuus puutarhan hoitoon, minullakin oli aluksi jopa perunamaa, myöhemmin vain muutama marjapensas, omena ja luumupuita, no tietysti kukkapenkkejä pihassa.
Useat puhuvat sienestyksestä ja marjastuksesta, lopetin sen harrastuksen pari vuotta sitten. Kyllähän minä kävelemään pystyn kuitenkin metsämaisemat harvoin kävelylenkeille sopivat.
Kompastuisin kuitenkin. Jos mieli tekee sieniä tai marjoja on ne ostettava kaupasta tai torilta.
Olenhan niin tehnytkin.
Katleija valmisti, oliko nyt sienipiirakkaa, tuntuisi aika mukavalta. Täytyy kai katsoa jääkö tänne pirttiin yhtään, sinne Turkuun on pitkä matka, loppuu se kuitenkin.
Täytyy nyt vähän kehaista, nuoremman poikani tytär käy Hotelli ja ravintola koulua Hotelli Perhossa, nyt kolmatta vuotta, hyvin viihtynyt ja pärjännyt. Nyt koulu kustantaa kuudelle oppilaalle lisäopintoja kahdelle ranskaan ja kahdelle Espanjaan sekä Englantiin. Tuo pojan tytär pääsee kuudeksi viikoksi Ranskaan.
Eikä maksa mitään.
Itse olen luvannut maksaa hänen autokoulumaksunsa, ja nyt se lähestyy loppua torstaina inssi ajo.
Tulipas nyt kehuttua.
Aurinko paistaa aivan siniseltä taivaalta, silti syksy saapuu koivunlehdet kellastuu, ja pihlajanmarjat tulevat entistä punaisemmiksi.
Muuten ruskasta ei tietoakaan.

Minä ajattelin tehdä pihlajanmarjoista ja omenista hilloa. Tuolla sienilenkillä lähimetsässä kalliolla maistoin pihjajamarjoja pienestä pihlajasta, tietäen että pihlajan marjoissa on eroja eri puissa.
Olipa hyvänmakuisia, isoja ja mehukkaita marjoja siinä puussa. Palaan sinne noukkimaan ne hillomarjat. Voisi hillon sijasta hyytelönkin niistä tehdä.
Kun täällä nyt näyttää tilaa olevan niin heitän vain tämmöisiä lyhkäisiä tuumailuja tänne töitteni välillä, ei kai haittaa.

Huomenta, sää entisellään, siis mitä mainioin syyspäivä mennä vaikka metsään.
Eipä tästä jouda metsään, laulamaan kylläkin, voihan olla että metsään menee sekin laji, pitkä kesä laulamatta.
Jospa viikonloppuna vielä metsään ehtisi, niitä puolukoita voisi vielä katsella.

Ei haittaa katleija, heittele vaikka sana kerrallaan;)
Hienoja ja kannustavia nuo matkat nuorilla, mistä kerroit Late ja aika ison loven ukin pussiin tuo autokoulu jättää, onnea vaan uudelle ajajalle.
Syksyisiä hommia nuo marjapensaiden leikkuut ja aika välttämättömiäkin, paremmin marjaa tekee, kun harvennetaan.
Muistelen jostakin, että kuus seitsemän pystyä oksaa on syytä vain jättää, no jos iso pensas kysymyksessä ei kai raaskisi niin rajulla kädellä karsia.

Herkkua on ynnämuun sieni sekoitus, teen samaa pannulla kerman kanssa ja eipä se muuta kaipaa kuin perunoita lisäksi.
Kivaa vaihtelua ruuan tekemiseen ja makunautinto myös.

Onhan se mukava aina lapsia muistaa, vaikka kaloilla jos mahdollista on ja vielä kun valmiiksi pannulle laitettavaa antaa, pitäisi olla vastaanottajan tyytyväinen ja onkin varmasti.
Minä laitoin eilen ruuan tyttärelle ja vävylle, kun töistä suoraan tulivat auttamaan noissa kiipeily hommissa, nyt on enää keittiö ja kylppäri siivottava.
Parvekelasit tosin vielä nekin, viimeiseksi jätän, ei kai nyt jatkuvaa pakkasta vielä kohtakaan.
Helpottaa tuo rumpa mitä syksyin keväin itselleen on laatinut, voisi kai helpomminkin elää;)

Herkullinen tuo katleijan sienipiirakan ohje, sitä pitää minunkin laittaa, ihan vesi kielelle tulee.
Onhan niitä sipuli ja kaalipiirakka ohjeita, kaikki maistuisivat, kun vaan saisi aikaiseksi.

Yritän tuon keittiön ikkunan pesasta ennen laulun alkamista, joten nyt stop tälle aamu rupeamalle;)
Hyvää ja antoisaa päivää kaikille, ottakaa säästä kaikki irti minkä vaan pystyy;)
Tuo seniori talo on nyt vinttikerroksen kohdalla nousemassa, hieno talo kohta sisustamista vailla, ikkunat ja ovet ensin.

Huomenta! Niinpä onkin aurinkoinen päivä koittamassa.
Siksipä lähdenkin metsään runttaamaan, etten tuhlaa hyviä ilmoja. Tulee niitä vielä "sisätyöilmojakin". Tavoitettani saalistukseen ei ole, mutta jos kävellessä satoa vastaan tulee, tietysti poimin talteen. Ja tuleehan sitä.

Uutiset olen netistä ja lehdestä poiminut, nahkavartiset kumiteräsaappaani kävin auton takakontista lämpiämään ja nyt tökkään hätäisesti vain tämän viestin ja eikun matkaan!
Hyvää jatkoa teille - niin ja myös itselleni!

Ehtoopäivää.

Olhan taas lenkki.Kävin tuolla Triossa ja taas kerran eksyin.
Onneksi on puhelahja vielä tallella;)
Pakko oli kysyä mistä pääsee ulos.
On ne semmosia hollitalleja nuo isot liikkeet.

No kotia pääsin ja sitten kerhohuoneelle.
Ystäväpirtin tyttö tuli ja laulatti ja leikitti ja sitten hyvät kahvit
piirakan kanssa päälle.

Nyt laiskan iltaa vietän.
näkyillään...

Huomenet ja jälleen keskelle viikkoa, leipomuspäivään minulla.
Iso kerho alkaa ja varmaan monen mielessä on päiväkahvit ja tuoreet pullat, väkeä varmasti runsaasti.
Työntäyteinen päivä alkamassa, kauniista päivästä saamme tänäänkin nauttia.
Nelisen astetta lämmön puolella mittari tähän aikaan.

Hiljaista on pirtissä ollut, kaiketi metsään on menty ja alkaahan ne harrastukset toisillakin, ei vaan minulla.
Hyvillä mielin olen, siivoukset on melkein kaikki tehty taas tällä erää, mutta jatkuvasti sitä kuitenkin riittää pienempi muotoisena.
Se tunne, että kaikki nurkat on koluttu tuntuu kuin lottovoiton olisi saanut, ei sitä oikeaa lotto voittoa koskaan tulekaan.
Aivan kamala summa tuo mikä tuli sinne Espooseen, miten sen ymmärtäisikään, on se niin paljon rahaa.
Luulisi ihmisen elämä sellaisen muutoksen kokevan, että ei sitä kestäisikään.
Miksi ei pienempiä voittoja voisi jakaa, riittäisi tuosta summasta monellekin.

Uusi luotsikin on näköjään saatu, onnea vaan tulokkaalle.

Tulikos ynnämuulle muutakin kuin raitista ilmaa metsä retkellään.
Varmasti sieniä vielä nousee, vaikka tuo pakkanen jo merkkejä itsestään antaa.

Totta tuo mistä muori sanoit, kaupat ovat niin suuria, että ei millään meinaa jaksaa kävellä hakemaan sitä maito purkkia sieltä viimeisestä nurkasta.
Tuo hyllyjen muuttelu vielä sitten sotkee ja juoksuttaa enemmän.
Taitaa olla muu kuin vaihtelun halu järjestystä muuttaa, siksi minä muutan järjestystä kotona, ehkä kaupan syy on toinen.
Olen ylen onnellinen, että minulle tuli pieni kauppa tähän lähelle, voi olla että hinnat vähän korkeampia, mutta eipä kulu kengän pohjat ja yhden ihmisen tarpeet löytyy.

Jätänpä taas tältä aamulta tähän ja katsellaan miten huomen aamulla menee, mukavaa päivää kaikille.

Huomenta.

Nyt on kyllä kaikki kirjat sekaisin,kun minä olen koneella JO ;)

Ylös piti nousta kun unta oli tullut jo ihan riittävästi.

Aurinko illottaa suoraan tähän koneelleni.

Menenkin tästä kahveelle.
KOhta tulee siivooja tytöt..
näkyillään...

Iltaa! Eihän Pirtissä ruuhkaa näy, mutta kiireistä tässä on ollut minullakin. Tosin osa "tehtyä" kiirettä ja osa monista yhteen sattumuksista.

Kylläpä eilisellä metsäreissulla ainakin raitista ilmaa ja liikuntaa tuli riittävästi. Kolmisen tuntia kävellä rumpsuttelin vaihtelevassa maastossa. Huonolta näytti pitkään, sieniä en löytänyt. Kyllä se lopulta valkeni, mutta kovasti jalkatyötähän se vaati ja aimoannoksen itsepäisyyttä, periksi en anna. Eihän se elämäni sienistä kiinni ollut, mutta hyvä sekin, että kohtuullisen määrän vaivojeni palkaksi sain.

Enpä ole pelaamiseen ryhtynyt. En lottoa, en veikkaa, enkä lyö kolikoita koneisiin. En tiedä, kuinka paljon olenkaan menettänyt, eikä kiinnosta ruveta tyhjää pohtimaan. Haaveilu voitoista on jäänyt pois. Voisihan sekin olla lisäarvo, mutta meneepä tuo aika muissakin mietteissä.
Huomiseen!

Selvisi äsken tämän päivän tunarointini, jospa hiukan helpottaisi kun sen nettiin näpyttelen.
Päätimme mennä elokuviin pitkästä aikaa. Nythän menee se Mielensäpahoittaja, jossa pääosaa esittää Antti Litja. Menin nettiin Kinopalatsin sivuille ja ostin liput sieltä. Kätevää kun ne sai itse tulostettua paperille.
Kaikki olisikin ollut liian helppoa, mutta minä tunaroin. Olin tilaavinani liput huomiseen torstain näytäntöön, mutta kunjuuri äsken lippuja tarkastelin ne olikin täksi illaksi. Voi tikkerperi! #&%##
Pitää mennä huomenna Kinopalatsin kassalta anelemaan armoa etteivät ostamani liput hukkaan menisi.

ps. terveisiä muorille ja Skillanille. Tuli vaan se Tukholman risteily mieleen, eikös se joskus kahdeksan vuotta sitten tehty. :)))

Torstai aamu on valjennut kirkkaana ja lämpöä noin seitsemän astetta.
Sää tiedotus lupaili melko kolkkoa säätä lähiaikoina, mutta toivoa vielä lämpimän palaamisesta.
Sää se vaan aina puhuttaa;)

Joko siitäkin on kahdeksan vuotta, kun seilailimme risteilyllä, niin se aika menee, pirtin yksitoista vuotis päiväkin lähestyy.
Olemme pari kertaa tavanneet senkin jälkeen, katleija vaan et ollut mukana, mukavia muistoja kaikista tapaamisista.
Onpa siitä aikaa, mitenkähän paljon onkaan, kun viimeksi elokuvissa kävin, lippuja silloin vielä kassalta möin eläviin kuviin.
Teatterissa kuitenkin melkein joka vuosi olen käynyt, nyt tiedossa marraskuussa teatteri.

Rahka on ollut suosiossani jo kauan, nuo valmiit seokset on jäänyt vähemmälle, maistanut kyllä olen niitäkin.
Usein käyn pakkasesta marjat ja rahkaan sekoitan, hyvää niinkin.
Viili on jäänyt vähemmälle, joskus sitäkin ostan, maustetuista viileistä en välitä.
Onhan niitä nautintoja moniakin myös ruuan suhteen;)

Hyvin olet säilynyt houkutuksilta ynnämuu, minä vaikka mitä konstia olen kokeillut uhkapeleissä, mutta sitä rikkautta ei vaan tule.
Pelikoneetkin vie hävyttömän määrän euroja, mutta koti on vielä säilynyt niiltä tuhoilta.
Olikos hirvikärpäsiä seuranasi, kun niinkin kauan metsää kiersit, minusta nekin tykkää, tai ainakin ne ja itikat;)

Eilinen päivä meni taas joutuisasti, väkeä oli paljon ja pullat maistuivat, jalat kyllä tiesivät päivän pituuden.
Pitäisi saada aikaiseksi lääkäri ajan tilaus, jotakin apua olisi saatava noihin polviin, ettei ihan kävelettömäksi veisi.
Puukkoa en haluaisi, minua ei ole koskaan leikelty, kammoan ajatustakin.

Minulla tuo unen vähyys jo kohta neljän jälkeen alkaa herätellä, ihan meinaa suututtaa, kun ei vaan nukuta.

No mutta, tämä päivä koskematon ja ei oikein mitään suurempaa, jos tuon kylppärin kimppuun kävisi, pääsisi siitäkin ajattelusta kertaalleen.
Mukavaa, kaunista ja vielä lämmintä päivää kaikille, nyt olisi sitä ulkoilua suoritettava, jos sateet sen kohta estää;)

Aurinkoista aamupäivää.

Kylläpä tuo aika rientää todella,ei meinaa perässä keretä;)

Se oli kiva risteily.Kuin myös toiset tapaamiset.

Viime yönä taas tuo selkä peijooni valvotti;(

En kyllä anna leikellä,minua on leikelty ihan tarpeeksi.

En olut kuin 4-vanha kun ensimäisen kerran leikkasivat.Umpilisäke poistettiin ja kuulema viimehetkellä.

Selkäleikkauksesta on nyt 2,5v eikä hyvä.

mennä könkkäsen jotenkuten rollaattorin kanssa.

No eipähän ne vaivat valittamalla parane.;(

Pihlajista on tuolla juttua,kauniita ovat tääläkin.

Maistui pirtin kahvi ja olihan siellä vielä makupaloja;)

kiitos.
näkyillään...

Muori67

Sanot, että selkäleikkauksestasi on jo 2.5v ja että joudut turvautumaan yhä rollaattoriin. Vaikuttaa, että leikkaus on epäonnistunut.
Asia kiinnostaa minua kun lannerangassani nähtiin pahoja kulumisongelmia jo 1970 luvulla. Kehotettiin leikkaushoitoon rtg-kuvauksen perusteella.

Työkaverilleni tehtiin nikamien korjausleikkaus juuri lannerangan alueella. Selkävaivaisena hän leikkaukseen lähti, mutta kuntoutusajan hän ei pystynyt palaamaan työhönsä.
Sain näistä kirurgisista hoidoista niin pahan kammon, etten uskalla mennä kerta kaikkiaan leikkauspöydälle.
Sen sijaan fysioterapeuttisten ohjeiden mukaan itse kuntouttamalla jopa päivittän, pystyn yhä 70v. kävelemään kepeittä, ajamaan fillarilla tai nousemaan katoille.

Paha on tilanteesi muori67. Mitä ortopedit sanovat tilanteestasi? Eikö korjausleikkaus voisi parantaa tilannettasi?

Iltapäivää auringon laskun aikoihin!

Selkäongelmiani oli ja siinä hilkulla on vieläkin. Minulla syynä oli tapaturma, jossa selkänikamasta lohkesi pala ja se ei ihan paikalleen juurtunut. Kyllä puolenkymmentä vuotta kiusasi pahastikin. Olin kyllä monena vuotena töissä, vaikka vaikeata olikin. Tulihan siihenkin loppu. No kovalla treenaamisella ohjeita soveltaen olen kyllä jo kymmenkunta vuotta kohtalaisesti pärjäillyt. Joskus aina muistuttaa, silloin pitää varoa, ettei turhan paljon rasita. Tässä tapauksessani on käynyt niin, että ikää myöten korjaantuu.))

Vaikka yksitoikkoiseksi menee, kerron sittenkin, että tänään kävin sienestämässä. Selällenikin tekee hyvää maastossa tasapainoilu, kunhan äkillisiä reuhtomisia varon. Ja olihan suorastaan mainio ilma. SkillaNin kyselyyn, täällä ei ole hirvikärpäsiä löytynyt, eikä hyttysiäkään haitaksi asti.

Nämä sienireissuni ovat kehä 3. - 25 km pohjoiseen välissä. Katselin karttoja ja netistä tarkennuksia. Löysin metsäisen alueen, jossa en ole koskaan käynyt. Se tuotti kyllä tulosta, 4.l ryöpättynä. Minusta se on ihan hyvä saalis, kannatti yrittää. Sienetkin olivat hyviä. Tässäpä se päiväni on mennyt, tosin tarpeellisen päivänokoseni olen ehtinyt naatiskellla.

Sen verran uutisista, että hallituspohja on kaventunut. Sixpäkistä laiskan todistuksen koulunumeroon. En nyt politiikasta sen pahemmin.))

Jatkellaan kun jaksetaan ja aikaa löytyy.

Myöhäisiltaa.

Menipä se ilta nopeasti, ovikello soi 20.00 jälkeen ja naapurit oli tulleet mökiltään käymään. Saivat houkuteltua kylään syömään savustettuja muikkuja ja tilkat valkoviiniä, ja siinä söimme sormin ison kasan muikkuja ja juttelimme kesän kuulumisia. Molemmat olikin niin iloisia, kun terveysongelmat on ohi tällä kertaa. Syöpähoidot on vieneet osan kesästä, mutta isännällä on nyt vain kontrollikäynnit edessä.
Kyllähän sitä kelpasikin juhlia, on se niin humoristinen naapurimies, vaimokin pieni siro ja iloluonteinen.
Löysivät toisensa leskinä, tai perhetuttuhan mies oli ennestään, ja kohta 10 vuotta jo olleet yhdessä. Siinä onkin ikäisekseen toimelias mies, minullekin ajaa nurmikon kotona ollessaan. Nyt on kunnostanut kesäasuntoa vapaa-aikanaan Päijänteellä.

Sain kiskottua irti itseni passiivisesta tilasta hautajaisten jälkeen ja painelin uimahalliin päivällä kuntoilemaan. Hyvältä tuntui taas, vaikkakaan ei ollut tuttuja tällä kertaa saunassa, mutta varmaan taas porukka kerääntyy kuun lopussa, onhan monet vielä mökillään omenashow'ta pitämässä.

Kerroinkin toisaalla kun ostin tyrnimehua ja hilloa Satakunnasta tuliaisina, mutta kyllä petyin siihen hilloon! Teelusikallisessa hilloa oli toistakymmentä mustaa siementä, kovia kuin mitkä ja isoja. Kyllä pitäisi siivilöidä noinkin arvokas hillo, nyt se on tehtävä itse, en minä saa alas niin isoja ja kovia nieltyä.

Kaipa se on petiinsä nyt hakeuduttava, kyllähän nyt jo ramaseekin komeasti:D

Hyvää yötä, ja aurinkoisia päiviä kohti!
'

En ole tainnut ennen täällä muille aamukahvia keittää mutta kerta on ensimmäinenkin. Tässä olkaa hyvä.
Kävin elokuvista väsyneenä normaalia aiemmin nukkumaan ja niin sitten heräsin aivan outoon aikaan kello 02.00. Lueskelin Eeva Kilven kirjaa Kuoleman siivous, mutta niin vaan valvominen jatkui. Lehti on luettu, kahvia on mukillien juotu pikkuriikkisen kurkkuleipäpalan kanssa. Kai se väsy jossakin vaiheessa tulee ja univajaus hoituu.
Toissa iltana kerroin lipputunaroinnistani, mutta kaikki sujui hyvin eikä rahat menneet hukkaan. Se Mielensäpahoittaja-elokuva oli minun mieleeni, tuleehan sekin aikanaan televisiosta. Tässä muutama otos siitä. Antti Litjahan siinä pääosassa.
http://www.youtube.com/watch?v=25rLjMHLOJY

Huomenta ja taas viikonlopun alkuun.
Pilviä on kerääntynyt taivaalle, mutta kai se vielä kohtalaisen hyvä viikonloppu on odotettavissa, toivotaan ainakin, työssä käyvätkin voisivat nauttia ja hyödyntää pyhän seudun.
Puolukat varmaan alkaa olla kypsiä. siellä missä niitä on.

Hyvä oli sienisaaliisi ynnämuu, siitä on monta kertaa laittaa yhdelle henkilölle, ellet nyt vieraita kutsu herkuttelemaan, metsässä ravaamisen tuottoa jakamaan.
Tervettä väsymistä sieltä metsästä saa, jospa minäkin yritän köntätä vielä puolukoita katsomaan ja keräämäänkin, jos ei ole häipyneet muiden sankkoihin;)
Siihen lähimetsään jäi minulle sopivasti kypsymään tarpeellinen määrä.
Polvi vaan on niin vietävän kipeä, saa nähdä onnistunko metsään pääsemään, lääkärin sain vasta ensi kuun alkuun.
Voitelua ja särkypillereitä niillä nyt on mentävä.

Sini- sirkulla ohi tuo voimia kysyvä hautajaistilaisuus, pakko se on väliin tälläisiäkin tilaisuuksia kestää.
Ikävä vielä kauan mukana kulkee, mutta elämä mukanaan kuljettaa surujenkin yli ja aikojen päästä muistot jo kevyempiä muistella.
Mukava että sinulla on noin kivoja naapureita, sekin yksi surua elvyttävä asia, voimia vaan sinulle sini-sirkku.

Nuo selkävaivat taitaa olla aika yleisiä meidän ikäsillä, pitkän elämän ahertaneet ovat saaneet palkaksi vaivaisen kehon.
Minulla todettiin jo toistakymmentä vuotta sitten välilevyn pullistuma ja lääkäri sanoi, että jos suinkin kestät, puukkoa ei mielellään käytetä, no tänne asti olen kestänyt.
Oireilee se väliin, mutta leikkaukselta olen säästynyt, saa nyt nähdä miten käy polvien kanssa, kunhan nyt lääkäriin pääsen.
Tuo leikkauksien onnistuminenkin on riskeeliä hommaa, mutta pakkohan se on jos muu ei auta, kuulopuheita kuunnellen ei asia oikein houkuta, on tosin joku onnistunutkin operaatio kerrottu.
Hyvin on asiat sinulla hurskainen, kun vielä pyörällä ajelet, en aikoihin ole pyörän päälle noussut, en liioin katollekaan, ei ole tullut tarvetta;)
Tikkailla tuolla katon rajassa kyllä kiipeilen, kun verhoja ripustelen, on vielä onnistunut, vaikka tytär osin apuna on käynyt.
Niska ei oikein tykkää ja huimaus voi pudottaa rapuilta alas, mutta ei vielä näin ole tapahtunut, kunpahan seikkailen, kerta se on ensimmäinen siinäkin asiassa.

Katselin minäkin noita pihlajia tuossa taloni edessä olevassa puistikossa, paljon on marjoa ja näyttävät hyvän näköisiltä, ihan mieli tekisi hilloketta tehdä, pitääkin katsoa maalle mentyä, olisiko siellä hyviä marjoja, puhtaampia olisi laittaa.

Päivä on valennut tässä koneella ollessa, työmiehet rakennukselle saapuvat ja talo taas himpun verran valmistuu, harjalla jo ovat, osin ikkunoitakin paikallaan, kiva tässä on rakennuksen valmistumista seurailla.
Mutta nyt lähtöä tekemään, juna ei odota, hyvää päivää vaan kaikille.

Hyvä kelihän tänäänkin on ollut. Silti en lähtenyt sienimetsään. Tavoitteeni olen jo saavuttanut. Jos myöhemmin hyviä kelejä tulee, saatanpa hyvinkin pistäytyä välittömään käyttööni sieniäkin.

Enpä ole kuullutkaan Laten kertomasta väliaikaisluvasta auton kuljettamiseen. Siitä olen kuullut, että jos kortti katoaa tai tuhoutuu, saa väliaikaisluvan. Ymmärtäähän sen, että kun nuori saa kortin tai luvan, niin hetihän mieli tekee oikeasti kokeilla.

Tänään tapasin marketissa miehen, joka oli tullut Pohjois-Karjalasta marjareissulta vanhoilta kotikulmiltaan. Puolukoita oli löytynyt, mutta hirvikärpäsiä oli ollut kiusaksi asti. Kummasti niiden esiintyminen vaihtelee. Täällähän en ole tänä syksynä yhtään hirvikärpästä tavannut. Voi olla, että nimensä mukaisesti tämä kärpänen tarvitsee hirviä, joiden avulla sikiää ja hirvistä en ole merkkiäkään nähnyt. Onhan niitäkin joskus aiemmin ollut.

Lukuhommahan on hyvää unilääkettäkin. Minullakin on jo aika pitkä paussi etten ole kirjastoon ehtinyt. Myöhemmin syksyllä kyllä varmaan kiireisellekin aikaa järjestyy paremmin pimeän ja sateisuuden ansiosta, vaikka ajan kulutuksen merkeissä.

Tervehdys ! Vielä kaunis syksy jatkuu tämän viikon-niinhän ovat ennustelleet.
Lämintä nyt 18 ja oisko pieni tuuli ilmaantunut kertomaan tulevasta säämuutoksesta. Mutta aurinkoa vielä on.

Puolukat on survottuna ,talven tarpeet tallella. Ei yhtään hirvikärpästä pesiytynyt, mutta oli kyllä hiukset tarkaan peitetty. Miehillä pahempi kun tuo parta on näkösällä, sinne on kiva ja helppo hirvikärpäsen asettua asumaan.
Tuskin niiden olemassaoloon hirviä tarvitaan. Siitä päätellen kun mökin pihan kuusikossa sieniä katselin jokin päivä, avopäin jo oli kärpänen hiuksissa pesää etsimässä.
Kyllä tuo selkäpoloinen on hyvin varottava marjareissuilla, muutaman päivän saa aina parannella, toivoen ettei mitään pahempaa jäisi. Kun on muutaman kerran kunnon pitkäaikaiset ongelmat selän kanssa, oppii pelkäämään.
Mutta puolukat olivat niin hyviä suuria punaisia kypsiä..... soiselta seudulta.

Minunkin tytön nuorin sai ajokortin toissapäivänä. Ihan virallinen kortti ,mutta sillai erilainen että on niitä lisätunteja vai mitä tarkastuksia lienevät, jonkin ajan kuluttua. Ja kaikki taas maksaa useita satoja lisää. Vanhemmat pojat sanovatkin että pelkkää rahastusta. Mutta hyvähän se on että tulisi hyviä autoilijoita, siihen varmaan pyritään.
Onhan se toista kuin 1970 jolloin itse ajoin kortin. Koko maailma on mullinmallin siihen 70 lukuun nähden.

Täällä on teatteri esityksenä tuo Mielensäpahoittajan miniä. Pääosassa Kai Hyttinen ja Maarit Häkkinen.
Voi olla että tulee käytyä katsomassa.
Oliskohan jo iltakahvin aika. Minulta se ei yöunia vie, päinvastoin. Tosin nykyään se on tee jota iltaisin nautitaan, mutta nyt nappikahvit. Ja sillä siisti !
Sitten Kaunarien "tapakatselua", TUo "Vain elämää" piti jo varmuuden vuoksi laittaa nauhalle, ettei vain Unohdu katsomatta. Heippa !

Saunaterveiset taas.

ltapäivällä alkoi paistamaan ja vieläkin näkyy paistavan.

Joku ulkolainen ihmetteli suomalaisilla aina paistaa;)

Aurinko paistaa kuu paistaa lettuja paistaa ja p..... paistaa;)

Minkäs siile mahtaa kun paistaa vaan;)

Nyt sitten on lepoilta;)
näkyillään

Lauantai aamu valkenemassa, tässä maalle lähtöä aletaan tekemään.
Pitää vielä viimeiset hommelit saada pois mielestä, ennen pakkasen tuloa ja metsäänkin yritän.

Hieno tunne Laten uudella kuskilla, kun pääsee huristelemaan, muistan sen tunteen itsekin taisi olla ihan vauhdin hurmaa, kyydissä olija puristi penkin reunaa.
Vähiin sitten jäi ajeluni, en ollenkaan innostunut, kun kortti oli hankittu.

Noista puolukoista sato on vaihteleva, jossakin punaisenaan ja toisaalla ei mitään, sankottain ovat jotkut keränneet, yksi sankollinen hyvin riittäisi, vähempikin.
Hirvikärpäsiä taatusti on siellä minne yritän, on myös hirviä, entiset puremat vielä kutiaa, en lisää kaipaisi.
Tyhjennä nyt hurskainen ne sienet jo pois, eihän sitä suolaa enää niistä pois saa pesemälläkään, jos vuosia ovat suolassa olleet.
Puolukka varmasti hyvänä säilyy, kun pakkasessa on ja totta tuo, ettei määrää enempää yksi ihminen kuluta.

Varmaan olisi katsomisen arvoinen tuo Mielensäpahoittaja, kai se joskus telkkarista tulee, jos ei elokuviin ehdi katsomaan.
Vain elämää jäi katsomatta, löytyneekö tietokoneelta, pitää etsiä.
Tuo rahastus on aika yleinen tapa kaikessa mahdollisessa, ei vesilasiakaan taida ilman saada.

Toivon kovin, että tänään ainakin aurinko paistaisi, olisi se niin mukava käyskennellä ja ihastella kaunista luontoa, sillä nyt jo värejä luonnosta löytyy.
Kaikenlaista mukavaa toivottelen teille toisillekin tälle lauantaille, radiosta soi juuri kaukainen ystävä, sopii niin hyvin tähän viestini loppuun teille pirtin ystäville;)

Kaunista lauantaita, kaikille pirttiin. Useammallakin on syksyn sato saatu talteen,nyt roppa taetee lepoa.
Eilen vielä kaksi ämpäriä puolukkaa kerättiin,joten voimme olla tyytyväisiä.
Mehut meni meikäläiseltä, nyt kaipaa rauhoittumista. Käsityö levällään kylläkin iskee silmää,jospa välillä muutaman pistoksen
pistäisin. Kyllä on mukavaa,kun ei ole pakko tehdä olemme eläkkeellä,toivoisinpa kovasti. Nuoret ottakaa itseänne niskasta kiinni ja työtä,vaikka mitä. Kaikki työ opettaa,niin meidänkin ikäluokka teki kaikenlaista,jopa rappusiivouksiakin.

Miten mahtais käydä nyky nuorilta,oliko liian löysää lepsuilua kasvattajien uskomus,kun ylhäältä niitä kehoituksia sateli. Voihan olla ropotit työt ottaakin halttuunsa -ihmisen ei tartte tehdäkään. Muistatte aikaa,kun Hevoset teki kaikki raskaimmat työt,tuli koneet.
Ei tarvittu hevosia työjuhdaksi..
Me ihmiset olemme nyt hevosen asemassa,kohta ei meitä tarvita. Onkohan unia tämä,kun hevosesta unta näin..

Miehet ja hevoset! älähän nyt unohda sitä:D Ja samoin naiset, pesimmehän käsin pyykitkin nuoruudessamme, kesäisin vieläkin joskus pikkupyykkejä. Silti suomme seuraaville sukupolville helpotusta siitäkin varsinaisesta raadannasta, olkoon se tehty kuokalla tai harjalla, limppujen pyörittämistä tai puupinojen tekoa talven varaksi käsipelillä.

Silti ei minusta pidä vetää samalla kammalla yli koko nuorten kaartin, kyllä on useimmat tehneet nykyajan vaatimat velvollisuutensa, niin opiskelun kuin alkavan työelämän piirissä. Ajat on muuttuneet, vaatimuksetkin sen myötä, anna nyt arvo heillekin, eikä omaa osuuttamme aina korostaen.

Osasipa olla mahtavan hieno loppukesän sää tänään. Muistelin Juhannuksen tienoona sadelleen jopa räntää jossainpäin Suomea tänä ihmekesänä.

Nyt sentään jo syyskuun loppupuolta. TV-uutisten uutispäällikkö Rönkä kertoi juuri, että sää kääntyy syksyiseksi viimeistään ylihuomenna.

Viikon lämpimästä poutajaksosta jäi hyvä maku koko kesäkaudesta mieleen. Ei näitä lämpiä poutajaksoja joka syksylle riitä.
Nyt Saariselällä 5.4 astetta, sataa. Jos sadetta jatkuu yönaikana. räntänähän se tule kun ilma vielä yöksi jäähtyy.

Kyllä minäkin tunnen ja tiedän hyvin mukavia ja ahkeria nuoria. Ja heidän mukavia kavereitaan. Koulujensa ohessa tekevät töitä ja kaikenlaista harrastusta ja puuhaa tuntuu olevan kiireeksi saakka.
Monet ovat hyviä sellaisissa asioissa joista emme me nuoruudessa tienneet edes olevan-- siis aika ja tavoitteet ovat ihan erilaiset kuin silloin.
Tietenkin ihmisiä on kaikenikäisiä "joka junaan". Kyllä meissä ikäihmisissäkin löytyy etuilijaa jonoissa ja minä, minä ensin tyyppiä.

Hiljattain kävin pankissa sen avattua aamulla ovensa. Katsoin silmät pyöreenä kun mummot ja ukot kiisteli vuorolipuista ja tempoivat niitä kuka ensin ehti.
Jäin ihmettelemään että mihin kummaan heillä oli niin kiire.. Ei ainakaan töihin. Ja missä hyvät tavat.....

Kaikilla varmaan oli aikaa ,kai vaan joutua kotiin loikoilemaan, tiedä tuota sitten.
Helposti yleistetään yhden tai kahden perusteella kaikki samanlaisiksi, oltiimpa vanhoja tai nuoria.
Kotiolot ja mallit sieltä vaikuttavat paljon käytökseen, Siinäkin poikkeuksia on.
Tuommoista mieltä olen, Heippa !

Kävin juuri katsomassa elokuvan Mielensä pahoittajasta. Olinhan se koottu vähän erilailla, kun saatoin kuvitella. Olen kyllä monta Kyrön pakinaa lukenut.

Elokuvassa keskityttiin paljon vanhan ja uuden sukupolven erilaisiin käsityksiin elämän menosta.
Mielensä pahoittajalla, vanhalla miehellä oli sen ajan käsitykset tärkeydestä mm. työntekoon. Nuorempi polvi sai kyllä arvostelua. Onhan täälläkin meidän ikäpolven jurinaa nuorten velttoudesta ja joutilaisuudesta. Eräänlaista mielensä pahoittamista ja kerrontaa "kuinka meidän aikana raadettiin." Tässä elokuvassa se ehkä tuli korostetusti esille ja kääntyi huumorin suuntaan. Enpä se tarkemmin selittele, kuitenkin ihan katsottava, huumoripitoinen elokuva, vaikka väliin oli vakavamman puoleista katsantokantaakin.

Tämä tällä kertaa, täytyy katsella iltapalaa.

Pirtin ovi oli jäänyt hieman raolleen, päätin kurkata olisiko sisällä ketään. Eipä ollut, mutta Hessa-Hippiäinen tuli kohta nojatuolistaan hitaasti venytellen ja rupesi tyytyväisenä kehräämään kun silitin.
Teevesi höyryää ja pistän pussin mukiin ja jään odottamaan.

On ollut kiireinen viikko, monenlaisia syyshommeleita olemme tehneet, paljon on kellariinkin tullut talven iloksi.
Ihanat ilmat on ollut, ihan pikkupuserolla on tarennut ulkona olla.
Tulisipa nyt vielä uusi lämmin jakso!

Onpa hyvää teetä, kaadan Hessa-Hippiäisellekin maitoa.

Hyvää illanjatkoa kaikille!

Sunnuntaiaamua vietetään, pilviä näkyy taivaalla, mutta lämpöä kuitenkin kolmetoista astetta.
Viilenevää luvassa, saamme muistutuksen syys ilmoista, mutta vielä lämmintäkin luvataan.
Eilen oli ihana päivä, metsässä monta tuntia köntystelin, vaikeaa oli liikkuminen, mutta sangon täyteen sain puolukoita ja pussiin vielä kangasrouskuja.
Niitä olikin runsaasti, mutta tyydyin pieneen määrään, sotken ne muiden sekasienien sekaan, kitkerä on yksin syödä.
Puolukoita löytyi sitten ihan runsaasti, kun oikein metsään menin, sellainen kosteahko sammal alue oli ja puolukoita mättäät punaisena, jäi vielä toisillekin.
Huomasin taas itsessäni ahneuden paholaisen, kun sankko oli täysi, piti vielä poimurikin täyttää.
Olin ajatellut että vähään tyydyn puolukan suhteen, mutta ihan reilusti taas sitä herkkua omistan;)
Eihän voinut vajaan sangon kanssa pois tulla, kun marjaa kerran oli.

Kiirettä aikaa se tämä syksy on, jos aikoo varastot täyteen saada, väsyttävääkin, mutta mukava on talvella käydä kellarissa tai pakkasessa.
Noin se on elämässä, mielellään niitä entisiä tapoja nuorille tyrkyttää ja mieli pahottuu useamman kerran, kun hymyillen vähätellään.
Tiukemmalla jouduimme olemaan, mutta toisaalta eikös sitä parempaa elämää lapsille yritetty hankkia, jokainen tavallaan, nyt elämä osin on helpompaa, mutta omat harmit ja puutteet tänä päivänäkin.
Nuo hyvät tavat ei maksaisi mitään, niitä voisi ainakin meiltä vanhoilta odottaa, esimerkkinä nuorille ja niissä opetuskin puolustaa paikkaansa.
Kiirettä ei varmaan niin paljon olisi , mutta kärsivällisyys on taito sekin, huomaan itsekin syyllistymään siihen "kiireen" elämään.
Tahtoo aina kassoilla verenpaine nousta, kun joku minun ikäinen pussiaan kaivaa, jono seisoo, kun voisi pikkasen jouduttaa sitä pussin kaivelua ja siirtyä laittamaan sivuun pussiin vaihto rahat.
Hyi minua, olen kiusaantunut niiden puolesta, jotka joutuvat todellisen kiireen kyseessä ollen odottamaan meitä hitaita.
Oikeushan se on asiansa toimittaa rauhassa, mutta myös lupa ajatella toisia.
Meistä vanhoista löytyy myös hyvin ikäviä ihmisiä, ehkä katkeriakin.

Pohjoisessakos hurskainen asustaa, olen luullut että vain Hintriikka siellä pohjoisen suunnassa, no enpä nyt utelias halua olla, mutta aina yrittää asettaa kirjoittajat jonnekin osaa kartalle;)

Kyllä suomen hevonen kovan päivätyön on aina tehnyt, miten onkaan kohtelun laita ollut.
Toki miehet samoin, kyllä se uurastaminen käsipelin tiukille otti, joskus katselen vanhoja elokuvia ja ihmettelen sitä työn kovuutta.
Työtä tehtiin aamusta iltaan ja kovaa oli, ei koneita juurikaan apuna.
Ei ollut helppoa naistenkaan elämä, yksin pyykinpesu vaati voimia, puhumattakaan lapsikatraan ja eläinten hoidosta.
Olemme varmaan kaikki hyvillä mielin, että elämä on helpompaa nykyisin, tosin kaikesta löytyy ne harmittavatkin puolet.
Se arvonanto ja kunnioitus menneitä kohtaan monelta nuorelta puuttuu, kuitenkin olisi hyvä tietää mistä on tultu tähän nykyiseen olotilaan.
Kaiken työn arvostaminen olisi saatava kunniaan.

Nyt taisi tulla taas ennätys viestini pituudessa, mutta vielä on lisättävä, että hirvikärpäset ovat minuun ihastuneet, keräilin niitä monta itsestäni ja puremat kutittaa.
Leppoisaa sunnuntai päivää ystävät ja kylänmiehet/naiset;)

Uamupäevee ;)

Olihan taas paksu sumu ulkona kun heräsin.

Eilenkin vasta puolenpäivän jälkeen aurinko alkoi paistaa.Sitten paistoikin iltaan asti.

Kyllä on luonto olut tosi upea väriloistossaan.
Nuo vaahterat on oikein upeita.

Nyt tuossa naapuritalon katolla pulu töllöttää suoraan minua.
Tuskinse minua näkee,tuntuuvain siltä ;)

Tintti kävi eilen peilailemassa tuossa partsun kaiteella,kiva katsoa kun se pyörii ja keimailee siinä.

Eilen tuolla kerhohuoneella toivottiin,pitäisi nyt näitä ilmoja jouluun asti,sitten aattona sataisi lumen ja heti joulun jälkeen veisi pois.
Saahan sitä toivoa;)

näkyillään...

tällaista, niinkuin Yle-uutisissa kerrotaan:

"Belgian viranomaisten kerrotaan estäneen useita iskuja, joita Syyriasta palanneet jihadistit ja ääriryhmä
Isisin kannattajat ovat suunnitelleet, kirjoittaa belgialaislehti L'Echo. Sen mukaan useita ihmisiä on pidätetty.

L'Echon nimettömät lähteet kertovat, että kaavaillut iskut olisivat olleet samantyyllisiä kuin toukokuussa Brysselin juutalaismuseoon tehty isku. Neljä ihmistä kuoli, kun ranskalaismies avasi tulen museossa. Mies oli aiemmin taistellut yli vuoden Syyrian islamistien riveissä. Hänet on pidätetty epäiltynä terrorismiin liittyvistä murhista.

Hollannin yleisradioyhtiön NOS:n lähteet kertovat, että jihadistit olisivat suunnitelleet iskua muun muassa EU:n komissioon. Mahdollisen iskun kohteena ei olisi ollut kukaan yksittäinen komissaari, vaan tarkoituksena olisi ollut surmata niin monta ihmistä kuin mahdollista."

Onko kohta Suomessakin sunnit ja shiiat ja jilhadistit itsemurhaiskujaa tekemässä?
Separatisteja tulee myös Venäjältä tänne, toivottavasti Putin ei tule heitä suojelemaan armeijoineen.
Miksi ihmiset eivät pysyttele siellä missä ovat. Heille voisi apua sinne viedä.
Vai onko kaikki kiinni uskonnosta? On uskottava, ajatella järkevästi ei saa.

EU-liitto oli huono, tuo "ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuminen"!

Kyllä jotain kontrollia pitäisi olla. Myös valtioiden rajat paikallaan.
Tuollainen sekamelska aiheuttaa ongelmia!

Ihmiset voisi pysyä kotimaassaan, olen samaa mieltä edellisen
kanssa, ja sinne voisi heitä auttaa.
Kaikille oma kotimaa on rakkain.

Vähänkös sitä on lähdettävä, jos ei kotimaa tarjoa sitä leipää ja mahdollisuutta elämään. Niin on suomestakin lähdetty nälkävuosina amerikoihin,monet työtä ruotsista hakemaan, ja austraaliaa myöten.Sitten kun tulee kurjista sodan jaloista meille värillisiä, ollaan valmiita sanomaan, pysyköön kotimaassaan.

Milläs siellä sitten heitä autatte?

Mualiman meno on sitten kohta täälläkin, soditaan ja separatistit nostavat aseet Suomessakin meitä päin, sillä he ovat ylpeitä itsestään, ja inhoavat suomalaisia ja suomen kieltäkin. Lapsenlapsemme yrittävät pärjätä sodissa, ja he ihmettelevät nykyisten vallassaolijain tyhmyyttä ja edesvastuuttomuutta.
Kun katsot kiväärinpiippuun, mitä ajattelet?
Lähi-Idässä on ollut aina sotatila jo vuosisatoja ja jatkuu, ihmisiä räjäytellään päivittäin ja ateloitetaan, ammutaan.
pian Suomessakin jatkuu

Huomenta alkavaan viikkoon, mitähän tuonee tullessaan.
Uhkakuvia on ilmassa, joka puolella näitä kiihkoilijoita majailee, miksi ei myös meillä.
Toivotaan, että täällä kuitenkaan ei liialti pääse vallalle tuo kiihkoilu ja ihmisten tappaminen, ehkä talven kylmyys karkottaa moiset aikeet.
Arvaamaton on elämä nykyään joka maailman kolkassa, tiedon kulku vaan pelkoja lisää, ei auta Eu, ei Yk, sotaa ja levottomuutta lisää vaan haetaan.
Kotimaa on rakas, toivon että täällä elämä saadaan pysymään edes näissä puitteissa, joskin korjattavaa löytyy yllin kyllin.
Työttömyys on pitkälti sidoksissa kaupan käyntiin, muusta maailmasta olemme pitkälti riippuvaisia, toivotaan että kauppa alkaisi vetää.
Paljonhan ei pieni ihminen mahda, odottaa, toivoa, sitä riittäköön.

Noin pitääkin toivoa muori, jouluna kumminkin maa valkoisena ja pieni pakkanen suomassa luonnolle lepotilan ja sitten aikaisin kevät ja aurinkoa, näin sen pitäisi mennä;)

Late asiaa puhut, aina ne muutamat saavat aikaan sen, että kaikki leimataan samalla tavoin, ehkä suurin osa nuorista on ihan kelpo ihmisiä ja kantavat vastuunsa kuten me vanhatkin olemme tehneet.
Vanhoissa löytyy varmasti myös sormella osoitettavaa, ei kaikki sitä rehellistä viittaa kanna ja nuorille esimerkkiä anna.
Uskon kyllä, että sodan kokeneet ovat parhaansa tehneet, niin lasten kuin koko kotimaamme eteen, silloin oli yhtinen päämäärä nostaa Suomi hyvin vointiin.
Tätä tekemistä tarvittaisiin tänäkin päivänä saadaksemme valtion asiat kuntoon.

Nyt tuli taas puhuttua asioista joita en ehken yhtään hallitse, mutta puhua pitää;)

Aloitetaan viikko ihan reippaalla mielellä, vettä täällä meillä hissukseen sataa ja ilmakin viilenee, mutta ei pelkoa, onhan suomalaiset sen joka vuosi kokeneet.
Aina se kesä talven jälkeen on tullut ja tulee edelleen, ken sen sitten näkeekään, mukavaa maanantai päivää.

Sadetta enteilee, mutta eipä ole vielä toimeen ryhtynyt.

Hätkähdyttävä oli tänään uutisissa sekin, että lähes kymmenesosa on menettänyt luottonsa. Hankalaksihan elämä menee, jos ei ole pankkikorttiakaan. Pankin tiskillä asiointi maksaa n. 5 euroa kerralta jos vaikka tilille tulleita rahojansa nostelee. Mitä vähemmän on, sitä enimmän kuritetaan.

Uutisissa oli myös maininta, että verrattain hyvätuloisetkin hakevat velkaneuvonnasta apua. Heillä saattaa olla isot asuntovelat ja pikavipeillä paikkailua. Monestihan voi olla niin, että on arvioinut tulonsa työpanoksensa mukaan, mutta kaikki murtuu irtisanomisten ja lomautusten ryöpyssä. Ei hyvältä näytä, jos tätä menoa jatkuu. Työn pitäisi elättää.

Nuoria en yleisesti syytä, voihan aina olla poikkeuksiakin, mutta se ei oikeuta koko ikäluokkaa tuomitsemaan. Uskonnoista, muslimit mukaan luettuna, olen vältellyt ottamasta kantaa. Uskonnon varjolla pelureita ja kiihottajia riittää ja isompia ja pienempiä kuppikuntia sikiää. Mielestäni melkein aina on kyseessä vallan haku uskonnon varjolla. Nyt enimmän on esillä Isis- järjestö, eikä syyttä. Pakolaisia tulee aina vain kaikkialle lisää. Voisin paremminkin perustella näitä touhuja, mutta en tee sitä. En ole minkään uskonnon kirjoissa, enkä kannattajana.

Tänään en lähde edes sieniä metsästämään. Taidan selvitellä sekaisia papereitani, tarpeettomat eri nippuun, että helpommin löydän hakemani.
Jatkoja teille, ei syksykään ole pelkästään paha asia!

No niin, yritin minä sini-sirkku sitten pureksia niitä tyrnin mustia siemeniä ihan tosissani, ja sainkin purtua niin, että vain siementen kuoret pyörivät enää suussani, mutta alas ei ne mene. Sama terävä ja kova koostumus niillä on kuin kaurankin kuorilla, joten vikako on sitten kurkussani?

Olkoon sitten vaikka kuinka terveellisiä, ei kai kuorissa voi olla mitään taikaa, pois ne jouduin sylkemään talouspaperiin:D pelkkää kuorta. Kaipa se sisus sitten tuli hyödynnettyä:D, mutta en edes uskalla niellä moisia teräviä roskia, menevät vaikka umpisuoleen, tai jos on divertikkelitä ei sitä voi tietää, niin sinne kertyis moinen kuona, taatusti ei sula tuommoiset!
Heippa vaan ja onnen yötä koko palstalle!

Sateista huomenta Savon suunnasta, lämmön puolella kaksi astetta, rajusti alkoi syksy.
Päivä ja yö yhtä pitkiä tänä päivänä ja siitä se alkaa yön pituus voittaa.
Sähkön kulutus lisääntyy, päivälläkin valoja pitää päällä pitää, jos jotakin tarkempaa tekee.
Parvekkeelta on sisälle nostettava komea orvokki pelakuu, kukkia niin paljon, ettei lehtiä juurikaan näe.
Hyvin on tavan pelakuutkin kukkansa pitäneet, mutta ovat niin isoja ettei sisälle sovi.
Kohta on sitten kellariin kanto niiden kohdalla.

Minulla on pakkasessa ollut tyrnipussi, en ole yrittänyt siemenen syöntiä, ei ole tullut muutakaan siitä tehtyä, pitäisi vaikka kiisseli keittää.
Oikeassa olet hurskainen, lyllerötkin jaksaisivat, jos nuo jalat ei kenkkuilisi.
Selvisi, et asu pohjoisessa vaan samalla seudulla missä minäkin aikoinaan, asuin Vuohijärvellä muutaman vuoden lapsena.
Tänään hieman erikoisemmat nimet onniteltavana, Minja, Miisa ja Mielikki, en tunne ketään tämän nimisiä.

Taitaa sienimetsään meno tänäänkin tyssätä ynnämuu, toivotaan ettei pakkaselle mene, tulee niitä vielä keruu ilmojakin.
Tuo velkaantuminen on kyllä suuri ja ikävä juttu, jos vielä työttömäksi on joutunut, eipä naurata.
Kyllä sitä velkaa on joutunut ottamaan ja maksamaan, mutta onneksi on jaksettu ja selvitty, nyt en ole velkaa kenellekään.
Rikkauksia ei ole kertynyt, mutta eipä noita enää haluakkaan, kunhan päivän iltaan saa, höperöksi sitä tulisi jos suuren summan jostakin voittaisi.
Ihan pikkusen reilumpaa voisi tuo rahan tulo olla;)

Hirveitä kuuluu tuolta maailmalta, pakolaisia joka puolella ja tappaminen tuntuu olevan pääasia näillä alueilla, ei sotaa sodan tavalla, vaan kaikki kuuluvat tappo listalle.
Toivottavasti ei tuo ennuste toteudu, minkä "esimakua tulevasta" kertoi, toivoisi että järkeä tähänkin asiaan löytyisi kaikilta osapuolilta.

Nyt näyttää että rännäksi tuo sade muuttuu, onpa ihan mukava sitä ikkunasta katsella, kun ulos ei tarvitse lähteä.
Päivemmällä kyllä on rohkeasti sekaan mentävä, laulut on laulettava tänäänkin.
Sateisesta aamusta huolimatta toivottelen mukavaa päivää, löytyy sitä puuhaa sisälläkin;)

PohjoisKarjalan räntäsateesta,valkoinen on maa kyllä varmaan surkeimpiin ilmoihin tämän päivän sää lukeutuu.

Onhan olla kiva olla eläkkeellä,kun ei ole pakko lähteä ulos,katsellaan vain ikkunasta ja välillä käsityö käteen,ompa rattoisaa.
Kyllä se syksy nyt merkit näyttää,mutta tähän ikään tämä on nähty -kevät-kesä-syksy ja talvi. Mukavaa vaihtelua,eihän osattaiskaan olla me pohjalaiset Afrikan elämässä elää.
Tämähän on meille elämän suola,kun mikään päivä ei ole samanlainen... Voimia ja iloa kaikille eikä ilma saa olla esteenä iloisuudelle..Ei masennuta.

Itäsuomeen lupailivat eilen lumisateita, ja totta se oli, aamutveessä näyttivät. Monet se yllättää tuo lumentulo, ei varmaan kukaan siihen oikein varautunut. Kesärenkaat kaikilla vielä. Kesä vaihtui vauhdilla syksyksi. Täälläkin satoi vettä ja lämpöä oli 2,7 astetta. Koivinlehtiä taitaa olla enemmän maassa kuin puussa. Ainoa väriläiskä on pihlajat, joita pihassamme on kymmenkunta, kaikki täynnä punaisia marjoja, tosi upeita.

Kyllä Saksalainen naapurimme sieltä Pohjois-Karjalasta tiesi milloin on parasta lähteä kotimatkalle, oli jo perjantaina lähtenyt
kohti etelää, yöpyi matkanvarrella tuttavansa luona, ja eilen oli muutaman tunnin meillä. Illalla laiva lähti Vuosaaresta kohti Saksaa, taitaa vielä seilailla Itämerellä. Mukava oli taas tavata naapuri, ja ajatella mitä ensikesänä tapahtuu.
Nopein askelin tuo päivä lyhenee, nyt yö, ja päivä saman mittaiset, mutta aina vain lyhemmäksi käy valoinen aika.
Toivottavasti taas näemme uuden kevään koittavan.

Tälläkertaa en puhu sodista enkä tappamisista, ei ne ikinä lopu.
Jatketaan elämää päivä kerrallaan.

Heippa hei pirttiin.
Pikavisiitillä ollaan, piski odottaa ulos menoa ja sit käydään sulhon luona kahveilla ja piski saa herkkuluun ku met kahvitellaan, piski täytti maanataina 11 vuotta.
Päivät ovat viipeltäneet nopeasti ja kesäkin ohi, kesätuvalla ei enää käydä, tavaroita haetaan pois ja nurkat laitetaan talvi kuntoon, saa sit seuraavat vuokralaiset nauttia puhtaista paikoista.
Luulin tuossa alkuun, ett pirtti on lopettamassa!!! Miksiköhän sellaista luulinkin tai ymmärsin väärin. Pitkiä kommentteja kuitenkin näkyi olevan, en tosin niitä jaksanut kaikkia lukea, näkö on pysynyt yhtä huonona ja virheitä tulee lukiessa ja kirjoittamisessa vielä enemmän.
Tänään paistaa ilta-aurinko, lieneekö huomenna ilma viileämpi, en oo seurannut säätietoja.
Blogissani olen kirjoitellut silloin tällöin ja kuvia laittanut, kun käsityöt ovat jäänyt kovin vähäiselle, yht sukkaa olen kutonut jo monta viikkoa ja tänään sain viimein valmiiksi, viel toinen ja sit on koko pari!! Jaa'a milloinkahan.

Mukavaa syyskuun viimeisiä päiviä lukijoille:))

Itä-Suomessahan oli paikoin rupsauttanut jopa 25sm lunta. Se kyllä jo sienestyskelejäkin pilaa.

Tänään meni pitkä pätkä päivääni sairaalassa. Se oli seurantatutkimus. Hyvää oli se, että ongelmaa ei löytynyt ja seuraava syynäys on lähes vuoden kuluttua.
Sairaalassa oli tiedotuksen mukaan tietojärjestelmän uusintaa. Se vaikutti niin, että aikataulut eivät pitäneet. Lisäksi oli tulevien lääkäreiden koulutusta, jossa minäkin olin näyttinä ja "tutkimusesineenä". Kyllä siihen lupani kysyttiin ja tietysti suostuin. Jossain lääkäritkin on työhönsä perehdytettävä. Tulipahan perinjuurin tutkittua ja luennon sain kuunnella samassa. Eipä minulla ollut syytä märehtiä ajan kulumista, päivä oli varattu muutenkin vain tähän toimeen.

Nyt metsän raja näkyy kirkkaan oranssisena. Aika upea näky suoraan edessäni.

Lääkäriharjoittelijat nauroivat kun löysivät korvastani muovia joka oli irronnut korvatulpasta jolla yritin suojata jäljellä olevaa kuuloani melutyössä.
Rohvessori lempeästi ohjeisti oppilaita asiallisuuteen hoitotyössä. Tapahtuneesta on kyllä jo aikaa vierähtänyt kymmeniä vuosia.

Muuten pusero oli liian ohut tänään ulkona liikkuessani, melkein nenä jo alkoi vuotaan, mutta eipä valiliteta.

Huomenta, räntäsade jatkuu, lämpö pysyttelee kahdessa asteessa, joten ei tuo räntä maahan vielä sohjoksikaan muutu sulaa pois.
Eilisen toistoa sään puolesta, tuuli vaan on tyyntynyt.

Kävimme laulamassa palvelutalossa ja yleisö oli tyytyväinen, kauniita lauluja lauloimmekin.
Oli liikuttavaa nähdä miten vanhukset elivät mukana, jalka vippasi ja joku johtikin viittoen kuoroamme.
Ajatus pyöri päässä, milloin onkaan minun vuoroni olla yleisön joukossa, monta tuttua siellä jo oli.

Vuonna 1952 muistan minäkin olleeni melkein "koekaniini" silmäsairaalassa, kun lääkäri oppilaat kulkivat tutkimuksissa mukana.
Siinä pohtivat mistä silmieni kunto heikkeni, muistelen voin puutteen olleen syyn, oliko se nyt A- vitamiini jota puuttui, no sodan jälkeinen aika oli puutetta kaikesta.
Voita on sen jälkeen käytössäni ollut, muuksi ei varmaan muutukkaan ja näkö ikäisekseni hyvä, näin on lääkäri todennut.
On tullut kauhukuvia siitä, jos hirvikärpänen korvaan menisi, mitä vauriota tekisikään, kun nyt jo patteja nostattaa puremat.
Luin jostakin korvalääkärin humoristisen neuvon, korvaan ei saa työntää mitään kyynärpäätä pienempää;)

Minun kirjoituksistani kannattaa lukea alku ja loppu wiiwidear, niistä saa kuvan tyhjästä höpinästäni;)
Lyhyt sanainen en osaa olla täällä livenäkään, pitkät selitykset kaikkeen.
Hitaasti hyvä tulee, kyllä ne sukat valmiiksi vielä saat, nyt tarkenee vielä ohuemmilla sukilla;)

On se aika nyt sitä, että vaatetus ei oikein kohdalleen satu ja vilustuminen on mahdollista, no lääkkeen keksit hurskainen, siinä vinkki jjoutavallekin, siis lääkkeeksi vain;)
Tuo lintujen ruokinta mukavaa katseltavaa ruokapaikalla, ikäväkseni se on kielletty kerrostaloissa, tuohon puistoon on tehty ruokapaikka siihen voi evästä talvella viedä.
Lämmintä on sisällä, patterit kuumenee tarpeen mukaan, joskus minulle jopa liikaa.

Pitkä on mökkinaapurillasi matka mökilleen Late, jos matkaa kertyy teillekin.
Kyllä se ikävä vaan matkan lyhentää, kun kesällä mieli sinne tekee.
Kohentelen vähän näitä kodin paikkoja ja merihuiskun tavalla käsityön käteen otan ja aamu ohjelmia telkkarista asetun katselemaan, jospa jotakin uutta kuulisi.
Ryhdytään päivän viettoon jokainen omalla tavallaan;)

Jo ilmojen viileneminen saati eilinen syksyinen koleus vei viimeisenkin ampiaisen jonnekin. Talvehtineeko aikuiset ampparit ollenkaan?
Muuttavilla pikkulinnuilla on ollut taas hyvin kylmä yö. Ainakin muutama västäräkin vielä näkee nyt aamupäivän auringossa nokkaistavaa etsien.
Tilhet säälittää. Kun ne tulee pohjoisesta tänne muuttomatkalleen Keski-Eurooppaan, täältä enimmäkseen löytää rastaiden tyhjentävät pihlajat.
Marjakuusessamme on muutama punainen marja. Ne tilhi varmasti noukkii.

Mukava nähdä aurinko eilisen pilvisen päivän jälkeen.

Päivää.

AAAAAhhhhh mikä ihana tunne jaloissani.

Jalkahoitaja oli tänään ja kyllä se kivalle tuntui.
Kiva kun saamme Hänet tänne kerhohuoneellemme tulemaan.
Eikä maksa kuin 12e.
Hoitaa tosi hyvin ja hierookin aina lopuksi jalat.

Nyt vois vaikka polkalle lähte,jos tuo selkä peijooni vain antaisi;(

Aurinko on yritellyt paistaa,tuuli on turkasen kylymää;(

Aamupäivällä oli taloyhtiön palaveri
nähtävästi vuokrat nousee.
No eihän se uutta ole.

Toivottavasti saadaan jotain apua tuohon pulu pulmaan
Pyysin että yhtiö hommaisi minulle haulikon,niin niistä päästäisiin,mutta ei ehdotukseni ottanut tuulta;))))))

Näkyillään...

Päivää että pätkähti!!

Voi SkillaN, enhä mie mitenkä pahoittanu mieltäsi..OOn nii kauan ollu pois ( ehkä n. pari kolme kuukautta ) kerrallaan pirtistä enkä oo oikein tilanteen tasalla, se jääköön miun harmiksi.
Käynhä mie välil katsomassa ja purkitan viestini palstalle, kerron sillon vähä omia kuulumisia, oikeestaan ne ovat samoja, kuin aikaisemminki, vaivat vaan lisääntyy, mut eletään ku keretään:)
Hyvvää syksyn eloa, itse kullekin kävijälle:))

Iltaa! Käyn vain ilmoittautumassa. Tunaroin päivällä ja oli ulkosalla kesähepeneissä aika pitkään. Palelsihan siellä, vaikka oli sentään muutama aste lämmintä. Tuuli kyllä ihan reippaasti.
Niinhän siinä kävi, että alkoi puisteluttaa ja kuumettakin oli pari pykälää liikaa.Pari villapaitaa kyllä tasoitti. Eiköhän se tästä...huomiseen!

Huomenta, nyt jo vähän lämpimämpään aamuun, kuusi astetta mittarissa, pilvessä on taivas harmaa, surullisen näköinen.
Eilen kumminkin aurinko paistoi komeasti iltapäivällä, voihan käydä näin tänäänkin;)
Ei meinaa kirjoituksesta mitään tulla, kun pitää tuota talon rakennusta seurata, katolla jo touhuilevat, ikkunat alkaa olla paikoillaan, varmaa kiire saada katto valmiiksi, ennen kylmän tuloa.
Vaaralliselta väliin näyttää, mutta narujen päässä miehet näkyvät olevan, kätevää tuo tavaroiden pois vienti kerroksista, kärri täyteen ja nosturi kuljettaa.

Äläpäs ollenkaan usko että olisin" mieleni pahoittaja" wiiwidear, ei toki, et mitään sellaista ole edes kirjoittanut;)
Kyllä tuo melkein samaa on minullakin, sitä itsensä toistoa, mutta mistä sitä nyt aina uutta keksisi, ajattelen että aina tulee uusia lukijoita, ei he kaikkea ole nähneet, ei lukeneet;)
Vaikka nyt melkein kertausta onkin, luen kyllä pirtissä kaiken, palstalla pistäydyn joissakin ketjuissa ja laiska kun olen, en kirjoittele, vaikka joskus sanottavaakin olisi.
Taitavat pärjätä ilman minuakin;)

Älkää nyt alku syksystä flunsaa hankkiko, pitkä talvi edessä, jos nyt jo alatte sairastelemaan, vaatetta niskaan ja jalat kuivina, sillä selviää.
Kuumaa juomista oireisiin, ehkä jotakin kirkasta sekaan kohtuudella, jos ei auta niin jalat kuumaan veteen, sieltä se parantuminen alkaa;)
On se todella äkisteltään vaikea tuota pukeutumista hallita, ei jaksa uskoa, että viileää se alkaa olla.

Halpaa on jalkojen hoito muorilla ja vielä kotiin tulevat, minulla jalkahoito maksaa 49 euroa, no ei kovin usein tule käytyä.
Jalkatuet (pohjalliset) sitten jo 150 euroa, pitäisi taas käydä mittauksissa, mutta käyn ensin nuo polvet arvuuttamassa lääkärillä.
Tuosta kilpirauhasen vajaa toiminnasta on nyt ollut kovasti juttua, minulla ei mitenkään ole oireillut, kaiketi lääkitys kohdallaan.
Ei sitä meikäläinen osaa erotella tuota mielen masennustakaan, kai se voi osin olla tuosta johtuvaa, jos mieli maita kyntää, ohi on mennyt.

Nyt on mentävä roskapussi viemään, miten sen vienti onkaan vaikeaa, mutta vietävä on, kun ei ole käskassaraa;)
Kivaa syksyistä päivää.

Rovaniemellä kerrottiin aamu-uutisissa olevan 20 sentin lumikerros. Meillä sataa vettä aika reilusti. On yhä hämärää vaikka kello on yli 9.
On kuitenkin lämpimämpää tänäaamuna.

*Metsässä ei liikahda lehtikään*,... täällä etelämpänä uinuu luonto vielä, kaukaiset koivut utuun peittyneinä niin tyyninä. 9° sentään lämmintä näkyy olevan, eiköhän lämmin jakso vielä jatku, ollaanhan sentään syyskuun puolella.

No, nyt alkoi reipas sateen ropina, ja tietenkin tuulikin heräsi samantien. Minua nauratti SkillaN'in värikäs ilmaisu masentuneista: jos "mieli maita kyntää"

Ajatuksissani näin nenäni vakoa kyntämässä rähmälläni mullassa, voiko silloin muuta kuin nauraa:D On niitä sanontoja paljon, joita ei ole kuullutkaan, pohjanmaalta kaikkein vähiten olen tajunnut paikallisia kyläjuttuja. Hämeestä jo suvun kautta tajutut sananparret olen punninnut mielessäni jo nuorena, osan jouduin karsimaan, mutta äidit niitä jakoi eteenpäin muinoin.
Varmaan nekin liittyvät ennen kirjoitustaitoa, suulliseen perintöömme, josta Kalevalakin on alkunsa saanut. Paljon mahtuu kansakerrosten muistiin, tarpeeseen kai silloin tulivatkin monet kokemukset.

Tässäpä tuli juttutuokioni kahvittelun lomassa, hauskaa päivää poppoolle!

Tuuli on riepotellut etelärannikkolaisia kylmältä suunnalta , eikä ole silloin lämpömittarin lukemiin luottamista, sen olen oppinut minäkin monen vilustumisen kautta. Pipo, toppatakki, hanskat, kumpparit, villasukat, tuulihousujen alle vielä legginsit...ei niin tyylikästä mutta lämpimänä pysyy.

Jalat ovat hyvinvoinnin perusasioita, onkin harvinaisen edullinen hoito Muori67:lla tarjolla. Saan jalkahoitoja ja kylpyläpaketteja lahjoiksi, mitään tavaraa en enää haluakaan. Mikähän siinä, että turhaankin nuukailee ja pitää jopa ylellisyytenä satsaamista itsensä hemmotteluun, vaikka siinä tarjoutuisi työtä hyvinvointiyrittäjille. Kaikkien eläketulo ei tietenkään riitä mihinkään ylimääräiseen, mutta kyllä pitkän työrupeaman jälkeen eläkkeellä on lupa nauttia palveluista hyvällä omallatunnolla. Yksi lapsenlapsista, nyt 14-vuotias tyttö, on innostunut jo pikkutylleröstä lähtien tekemään minulle manikyyriä ja pedikyyriä, viilaamaan kynnet, hieromaan voiteiden kera kapoisilla hennoilla sormillaan, lakkaamaan lopuksi kynnet.

Ruska ei oikein ota ilmestyäkseen, vaahteroiden loistoa odotan. Koivuissa on ollut jotan tautia, eivät ne kunnolla kellastu, tuuli riipinyt suuren osan lehtiä jo. Loput tomaatit toin sisälle, terttuina niitä riippuu siellä sun täällä, kasvihunetta ei lämmitetä. Pakkasen puolella ei ole kai käynyt, koska krassit ovat vielä kuosissaan, nehän vesipitoisena heti nuukahtavat pakkasen puraistua.
Sadepäivä on täällä, tulen voisi viritellä takkaan ja haeskella pian tuikkulyhtyjä esille. Taidankin leipoa pullaa, bostokakkua en ole pitkiin tehnyt , eilisessä telkkarin leivontakilpailussa näin mehevän näköisiä.

Päivää, kovin sateista on tänään ollut. Eipä mitään, hyvähän on olla sisähommissakin. Se eilinen häiriöni on hyvin poistumassa, kuume palannut normaaliksi. Mitä nyt vähän höntti oloni on jäljellä. Villasukat ja villapaidan olen valmiiksi katsellut. Jos sade hellittää niin täytyyhän ulkoilmaa haistella.

Vahoista jutuista ja sananparsista sen verran, että minusta oli syrjäisillä kyläkulmilla paljonkin mainioita juttujen kertojia. Täytyihän jotain ajanvietettä olla pimeinä iltapuhteina. Eikä ollut telkkareita ja radiotkin olivat harvoilla sotkemassa vapaa sorttista jutustelua.. Puheisiin löytyi aikaa, eikä sitä häirinnyt puhdehommat, vasujen ja puukorvojen teko. Siinä se puuhastelun ohessa suu pulpatti sujuvasti kummitustarinoita ja ihmeellisiä tapauksia. Monesti niin, että kyllä se jäi kuuntelijoiden vastuulle kertomusten todenperäisyys. Kyllä minäkin ehdin vähän esimerkkien mukaan mennä mukaan höpöttelemään. Jos nyt jotakin muistan, ne jutut olivat tyhjästä tempaistua uskottelua, jujuttamista.

Taitaa tulla pilviin rakoja. Hyvän sään aikanahan se on parasta lähteä.

Tämän päivän sää täällä kulmalla oli tänään itseasiassa hyvä. 11 lämmintä, ei pahemmin tuulta eikä sadettakaan . Mitä nyt juuri ripsii..mutta ulkoilut on ulkoiltu "hyvän sään aikana", siis päivällä.
Näkyi kyllä katkenneita mm.omenapuun oksia eilisen lumisateen ja kovan tuulen ansiosta !
Sairastumisvaroituskin tulee liian myöhään. On nimittäin pidetty jo yksi kunnollinen flunssa. kuumeet, kovat yskät, kaikki asiaankuuluva. Mistä lie meille tullut?????????
Onneksi oli ennen harrastusten alkua, ei jäänyt mitään tekemättä sen takia.
Viikonloppuna pitää ottaa vesipumput pois järvestä ja sen sellaisia talven varusteluita.
Viimeksi kukat jäivät kauniina heloittamaan- eihän niitä raskinut viskata pois. Voi olla että nyt paleltuneina raskii tehdä sen....

Olihan se ennen erijuttu kun niitä "puhde iltoja vietettiin. Seurana vain ihmiset ja tarinat. PS:ssä kivaa kun kertoivat taika-uskomuksista. En muista vuosia mutta joskus mm. ajateltiin että jos vauvaa imettää yli vuoden ,tulee vauvalle aivovamma ja äiti sokeutuu. Ja monta muuta uskomusta kiersi kansan keskuudessa. Ei ollut tietoa vaan luultiin kaikenlaista........

Tämän piti olla ilmoittautuminen pirttiin ja nyt olen jo pitkään raapustellut päiväkirjaan kaikenlaista. Takassa palaa iloinen ja lämmittävä loimu . Sen ääreen unohtuu helposti tuijottamaan tulta. Kahviakin siemailin samalla, niin sehän ei minulta unia vie...
Toivotaan toisillekin makeita unia sitten kun sen aika on. Heippa !

Ei ollut tietoa vaan luuloa, niinpä jossakin vieläkin junan kiskot ovat saman levyiset kuin ennen hevos aikaan kärrynpyöräin urat, niissä mennään.
Ja kun Jeesus nousee taivaaseen niin Suomessa on Alkon ovet kiinni.

Heippa pirttiin.

Mieki tartun ynnämuun muisteloon, puhdepuheista. Miun isä ol oikee jujuttaja hää kerto miul ain mukavii tai muuten uskomattomia juttuja. Mie vedin häne puheet tietysti henkeeni ja muistelen niitä toisinaan vieläkin. Kyl lapselle voi kertoo ihan hassuja asioita, mut sehän juur hauskaa onkin, uskon että kertojasta kumminkin lapsesta puhumattakaan:)
Oli juttua "" käärmekuninkaast, jolla ol punainen heltta, kuin kukolla...ja ku (isän) velj vainaa, vei ruumista hevoskärryillä, silleen vaa, ilman arkkua, vierellään penkillä, nii kärrypyörä lipesi kuoppaan ja ruumiin käsi koppas veljpoikaa vyötäröltä ( siis isän velj ol ajurina) hui toisaalta kammottavia juttuja, mut nii jännittäviä. Mie ain pyysin isän kertomaan juttuja, mut vahinko ku en muista montaakaan tarinaa.
Juu' u piski vartoo minnuu nukkumaan.
Se on, hyviä öitä kaikille:)

Jälleen perjantai, viikon lopun vietto edessä.
Lämpöä vajaa kymmenen astetta, tasaisen harmaa taivas enteilee sadetta.
Myrskyä onkin lupailtu, niinhän se on, että syksy ajelee monenlaisilla kärryillä.
Noista vanhoista jutuista en paljonkaan muista, joku sanonta on päähän pesiytynyt, äitini niitä paljonkin käytti.
Syksyn tulon huomasi, kun junan ikkunasta viime pyhänä katselin, isolla peltoaukeamalla oli kymmenien kurkien parvi ja toisella hieman pienempi joutsenien lauma, muuttoa siellä valmisteltiin.
Samoilla pelloilla on keväällä ja syksyllä kokoontumiset, keväällä matka erkaantuu, syksyllä yhdessä jatkavat.
Ihmeellistä tuokin, että jaksavat pitkät matkat ja tänne mieli vaan palaa, meidän iloksi.

Joskus ihmettelen teiden mutkallisuutta ja saan kuulla että lehmi polkujen päälle ne on rakennettu, uskoako moista?
Taitaa olla samanlaista uskoa kuin tuo kiskojen leveys, vaikka kyllä minä ihmettelen myös sitä miten kiskoilla junatkin pysyvät.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se kummastuttaa pientä kulkijaa, miten isot laivat meriä seilaa, lentokoneet korkealla lentää ym., no enpä pyri miettimäänkään, kun toiset ovat sen valmiiksi tehnyt, ehkä en pystyisi sitä selittämäänkään;)

Tuota leiväntekoa harrastin minäkin, kun mökkini oli vielä käytössäni, sorsat oli ruokavieraina, yllättävän paljon söivätkin.
Nyt murentelen kuivat leivät mitä jää, tuohon puiston syöttö paikalle, talvisin siinä ruokintaa tapahtuu.
On vähän kaksipiippuinen juttu tuokin syöttöpaikka, rottien ja hiirien lisääntyminen mahdollistuu.
Ei kai kuitenkaan näin ole käynyt, uskoisin.
Sanotaan, jos maapallo tuhoutuu, rotat selviytyy ensimmäisenä?
Kaikkea sitä pohtiikin, eikö liene tuho jos sellainen kohtaa kaiken loppu.

Nyt kuitenkin eletään ja syksyn tuloa ihmetellään, jutut on juttuja pitäähän jotakin puhumista löytyä;)
Minun ikkunani edessä on iso vaahtera ja se on syksyn värein itsensä koristanut ja on upea.
Toin maalta riippuvat kukat ja isot pelakuu ruukut parvekkeelle, nyt siellä kukkivat ja komioita ovat, orvokkipelakuu olohuoneessa omalla pöydällään, on niin täynnä kukkia, että ei lehtiä näy.
Otin varalta jo oksia veteen, jos ei kellarissa säily talven yli, jospa oksista saisin kasvamaan.
Kuukauden olen jo kukkivasta parvekkeesta nauttinut, miten kauan vielä säilyneetkään?

Nyt kuitenkin näihin perjantai päivän hommiin, pölyjä jahtaamaan, näinkö te toisetkin teette;)

"Niin elelemme rukoillen ja laulain
ja tarinoita muinaisia muistain,
hymyillen kultaperhoille ja kuullen..."

Shakespearea kai, niin muistelen, ja suomalaisillakin
on paljon kauniita tarinoita, suuria kertomuksia, joita
voimme lukea tai muistella.

Mukavasti SkillaN taas aamun avasi.
Kaikenlaistahan meillä päässä pyörii. Aamurutiinien lomassa funtsii tulevan päivän ohjelmointia. Onko jotain pakollista vai voiko tehdä mitä huvittaa.
Mieluinen "pakollinen" toimi on uimahallille meno (kuntosali, sauna, uinti). Viikko on jo niin lopuillaan että mentävä on, muuten jää viikko väliin ja se ei ole hyvä asia.

Niin, maailmassa on monta ihmeellistä asiaa, sanoi SkillaNikin. Nykytekniikka ihmetyttää suuresti, robottien keksiminen ja se että voisi istahtaa sellaisen auton vietäväksi jossa ei ole kuskia. Kuinka uskaltaisi siihen oletetun kuskin viereen penkille istua.
Ei se kuski minua noteeraisi jos sitä varoittelisi ja neuvoisin.
Mahtaako minun pyörällä ajonikaan kohta ihan turvallista olla, tuntuu liikkeelle lähtö ja pyörältä nousu kovasti tarkkaavaisuuutta vaativalta jo.

Eipä minulla ollut suurempia ohjelmointeja päivän varalle. Runko muodostuu vanhoista rutiineista ja keskeneräisistä puuhasteluistani. Ihan riittävästi näinkin "olemisen" lisäksi. Jotenkin olen tullut sellaiseksi, että uusia menoja tai tehtäviä en nyt pahemmin hae ja pohdiskele. Kunhan mennä losottelen.

Näin se aina välistä menee, vaikka ei masennuksen merkkejä näekään. Nytkin tulin tänne palstalle, enkä näe varsinaista asiaa, jota toimittaisin. Joten katsellaan uuteen päivään!

Aloitellaan lauantai päivä mukavissa merkeissä, taivas kirkas ja lämpöä tällä hetkellä kahdeksan astetta.
Yöllä tuli vettä kovasti ja tuuli jäi vielä hulmuttamaan puun oksia, niin lupailivat säätiedotuksessakin.
Myrskyä merille ja heiluttaa se purtta sisävesilläkin, hieman pelkoa tunnen, kun tytär mökilleen vesiä kulkee.
Ovat niin innokkaita mökillä kävijöitä, melkein säällä kuin säällä, no rosputto kelit pidättelee.

Ei nämä niin kummalisen ihmeellisiä ole minunkaan päivieni vietot, alkuviikko enemmän elämän sykkeessä kiinni, loppuviikko menee useinkin vain tässä kotona pyörien ja näkyy päivät iltaan joutuvan näinkin;)
Nyt viikolla on mukava katsella tässä koneella istuen tuon talon rakennus hommeleita, ei hirveällä vauhdilla edisty, mutta aina jotakin uutta valmista kuitenkin näkyy.
Jokainen työntekijä näkyy hommansa tietävän ja taitavan, nyt ei liikettä näy;)

Hirvittää ajatella, että joku ropotti minuakin palvelutalossa syöttäisi, mutta siihen kai ollaan menossa.
Hyvänen aika tuo kehitys mihin meneekään, kai kohta kaikki kulkee itsestään, astutaan vaan kadulle ja painetaan kohteen nappia, perillä ollaan, huh,huh.
No ehkä ei kuitenkaan noin käyne, silloin viimeistään liikunta loppuisi, mites sitten kuntoa hoidettaisiin.

Ne muistelot vanhoilta ajoilta mieltä kiehtovat, olisi vaan kertojia, no kirjat on olemassa, mutta kun ei jaksa keskittyä tuohon luku hommaan, pitäisi äänikirjoja kuunnella.
Tuleehan telkkarista noita vanhoja kartano saroja ja muutakin menneestä, niitä mielelläni katselen.
Elämän syke vielä niin vahvana toimii, että keskittyminen herpaantuu, aina on olevinaan kiire, vaikka todellisuudessa sitä ei ole.

Nyt kiireeni johtaa minut parvekkeen kimppuun, se onkin aikaa vievä urakka, lasien pesu jo kuolleet kukat roskiin, kunnossa olevien karsinta ja lattian pesu.
Sitä ennen on tavarat raivattava pois tieltä, sekin aikamoinen homma.
Sataahan se tietysti heti pesuni jälkeen, mutta pakko on pestä lasit, jos vaikka pakkanen yllättää.
Nyt näyttää aurinkoiselta, kiirehdittävä on, ennen kuin alkaa parvekkeelle paistamaan.
Näin melkein tyhjästä taa pitkä juttu syntyi, tulkaa toisetkin tyhjää ( asiaakin) jutustelemaan, ainakin etelä suomessa aurinko pitäisi paistaa, täällä idän suunnalla ainakin;)

Puun ylimmissä lehvissä kastepisaroissa näkyy aurinko tähän pihaamme paistavan tosiaankin, toivottavasti aurinko saakin taas maailman valoisammaksi kuin eilen oli. Illalla tuntui jo niin syksyiseltä.
Parvekkeen pehmusteiden häkkikomeroon kuljetus on minullakin kohta edessä, ajattelinkin viedä ne ilman mustia suojasäkkejään, tuskinpa siellä talven aikana pölyttyvät.
Suojien laittaminenkin oman aikansa aina on vienyt.

Kahville tekee nyt mieli. Hyvää lauantaita, SkillaN ja pirtin kävijät!

Tervehdys pirttiin.

Jäi eilen saunaterveiset kertomatta.
Väsyin saunassa niin etten jaksanut koneelle tulla.

Nyt on meillä tuolla siivousprvekkeilla sitten pöllöt roikkumassa.Jospa pulut pysyisi poissa,ne kun sotkevat kamalasti.

Meillä oli taloyhtiön kokous torstaina ja marmatettiin niistä puluista,on montakertaa valitettu,vaan ei ennen ole mitään tapahtunut.Nyt siin kokouksessa minä hölösuu sanoin pitänee hankkia haulikko ja ruveta puluvahdiksi,niin johan viesti meni perille.;)

Aurinko kurkistelee näköjään nyt.

Upeita on nuo vaahterat,tässä on aika paljon niitä.

Eilen taksikuskin kanssa puhuttiin;kuinka on tämä Lahtikin kaunis kaupunki.

Tuohon "lunssaan"sain minä täällä aikoinaan ohjeen;pilkotaan iso valkosipuli ja litra kiehuvaa vettä päälle ja annetaan hautua neljä vuorokautta jossakin kyökin pöydällä ja siilataan pulloon.
Otan aamuin illoin lääkelasillisen.Ei haise valkosipuli,ja lunssaa en muista koska on ollut;)
Pullo on jääkaapissa.

Rokotuksiakaan en ole ottanut sitten v88 jälkeen.
Silloin otin ja kipeämpi en ole ollutkuin sen talven olin.

Puhuin tässtä yhden terveyssisaren kanssa ja Hän oli sitä mieltä että minulle on kehittynyt aikoinaan hyvä vastustus kyky,kun kakarana pidin kaikki "penikka"taudit.
Tuliroasta lähtien,sikotauti oli ihan kamalaa,kun äiti voiteli naaman sillä iktyöli salvalla.Naama pyöreänä ja mustana.
Oli se näky;))

No johan tuli jorinaa.
näkyillään....

Pirtissä piipahdus.

Syyshommien parissa askartelen minäkin, eikä missään ole niin helppoa niistä kertoilla kuin samanlaisia puuhia tekevien joukossa. Pihan terassikalusteiden osalta on työt jo selvät, pehmusteet poisviedyt varastoon, eikä kalusteita tarvitse kuin pinotuolit ja pöydän peremmälle seinää vasten sijoittaa.

Saunan pesu tuolla odottaa, lauteet olen jo kastellut pesuaineella, ja puolen tunnin kuluttua harja käteen ja pari laudetta ja penkki puhtaaksi. Pari kertaa vuodessa on tuokin hyvä kunnolla tehdä, laudeliinoista huolimatta. Puhdas tuoksuva sauna lisää kyllä kylpynautintoa.
Miten muistuukin mieleen juhannus-saunominen maalla, kun kaadetusta koivusta olin riipinyt lehtiä pukuhuoneen lattialle, vihdat odotti saunojia ja koivun tuoksu viipyi koko viikon saunassa ja ihollakin:D

Kuivahtaneet lehvät lakaisin pesään padan alle poltettavaksi ja taas tuoksui koko pihapiiri hyvälle lehvisavulle. Kesäisiä muistoja tuo sauna mieleen, siinähän se meidän tropiikkimme on talvipakkasillakin!

Nyt pitänee lopettaa ja hommat hanskaan, että pääsee valmista ateriaa syömään, eilisiä rippeitä virkistävän tapaamisen jälkeen, hei sitten!

Kylläpä vaan hyvä keli oli tänään. Tuuli tosin puhalteli, mutta kun oli villasukat jalassa ja tukeva villapaita pusakan alla niin hyvin pärjäsin.

Markkinoilla tuli pyörähdettyä. Paljon oli myyjiä maakunnista pohjoista myöten ja ainakin katselijoita riitti tungokseen saakka. Puolukkaa oli myynnissä monessa paikassa. Tulinpa tehneeksi helpon marjaretken - ylen harvinaisen minulle. Täytyihän se kukkokin ostaa, joten en ollutkaan turhan kävelijä.

Käsitöitä oli runsaasti, aivan taidokkaita puutöitä erilaisista materiaaleista. Neuleiden päälle vähemmän ymmärrän, kunhan ovat käyttökelpoisia, siinä kriteerini. Paljon oli myös sellaista tarjolla, jotka "krääsäksi" nimittäisin. Sehän on mielipidekysymys. Hyvähän se, jos saavat myytyä ja vaivalleen edes vähän palkkaa.

Huomenna markkinat jatkuvat. Voi olla että käyn, jos on hyvät ilmat. Ostokseni olen tehnyt, mutta saattaisipa ne paistetut muikut jossain teltassa maistua.
Eipä nyt suurempia juttuja ole mielessäni, tai en halua sellaista viritellä kirjoittamiseen asti. Hyvää jatkoa itsekullekin!

MITÄ NYT, kun ei ole SkillaNin aamun avausta luettavissa. Onko kaikki hyvin, toivotaan niin. Mahtaako tämä marenkikakku ja silmäpullat saada ihmiset liikkeelle. Jauhan oikein porokahvit, jotta kahvintuoksu neniinne tulisi kutitelemaan.
Ilma on kaunis ainakin täällä Suomen Turussa, ei pilvenhattaraa taivaalla näy ja lämpömittarikin keittiön ikkunaruudun takaa näyttää kiipeävän kohti 15 astetta.
Omista touhuistani sen verran mainitsen, että poikani muuttaessa uuteen asuntoon olen luvannut ravita muuttomiehet.
Paistan muutaman lohifileen sekä perunat, porkkanat, munakokkeli ja salaatti. Jälkiruoaksi omenakiisseliä jäätelön kera. Jaksavat ainakin kannella tavaroita.
Nyt odottelen muita tänne pirttiin SkillaN etunenässä.