Vapaa kuvaus

Täällä eri Suomi 24 keskusteluissa "otakoppi"/"kopittelija007" keskustelee siitä jos jostakin... ;)Tuolta löytyy minun blogini joka sisältää joitakin runoja ja uskonnollisia artikkeleita !

https://otakoppi.webnode.fi/

Aloituksia

831

Kommenttia

198

  1. Tässä Daniel 10 luvussa ei nähtävästi puhuta muista "Enkeleistä" kuin Mikaelista eli nämä mitkä kohdat suomalaiset käännökset kääntävät “enkeliruhtinaiksi” ei alkukielen mukaan tarkoita juuri nimenomaan enkeleitä vaan puhuu eräänlaisista johtajista..."Päämiehistä, Johtajista "

    Hebr “sar” = chieftain, chief, ruler, official, captain, prince = Päämies, päällikkö, hallitsija, virkamies, kapteeni, prinssi

    http://biblehub.com/lexicon/daniel/10-20.htm
    http://biblehub.com/hebrew/8269.htm

    Eli tässä Daniel 10:20 kohdassa puhutaan luultavasti siis
    Persian "Päämiehestä“ ja Kreikan ”Päämiehestä"

    Vrt Dan 10:20 Ja hän sanoi: "Tiedätkö, mitä varten minä olen tullut sinun tykösi? Nyt minä käyn jälleen sotimaan Persian (“sar”= Päämies)“enkeliruhtinasta” vastaan, ja kun minä olen päässyt hänestä, niin katso: tulee Jaavanin (“sar”=Päämies) “enkeliruhtinas”.
    10:21 Mutta minä ilmoitan sinulle, mitä on kirjoitettuna totuuden kirjassa. Eikä ole ketään muuta vahvistamassa minua heitä vastaan paitsi teidän enkeliruhtinaanne Miikael.( śar-ḵem.= teidän prinssinne, Mikael =enkeli)

    Eli kun luemme tarkasti niin ensin tulee Persian "Päämies"
    ja "kun minä olen päässyt hänestä, niin katso:
    tulee Jaavanin (Kreikka) "Päämies" !

    Siis mitä tässä ennustetaankaan !

    Eli... Ensin tulee Meedo-Persian suurvalta
    648–330 Ekr !

    "kun minä olen päässyt hänestä" seuraa...

    Kreikka-Makedonia suurvalta
    331-168 Ekr !

    Ja seuraavassa 11 luvussa kerrotaankin sitten jo Rooman valtakunnan noususta ja Julius Caesarista !
    Vrt Dan 11:3 "Sitten nousee sankarikuningas; hän hallitsee suurella vallalla ja tekee, mitä tahtoo."
    Eli syntyy Rooman Valtakunta 168- 476 Jkr

    Myös tässä 11 luvun jakeessa 31 kerrotaan sekin kun Rooman Keisari Titus vuonna 70 Jkr hyökkää Jerusalemiin ja Temppeli hävitetään Jeesuksen ennustuksen mukaan ja myös sen että "päivittäinen uhri" käytäntö lakkautuu !

    Dan 11:31 Hänen lähettämänsä sotajoukot tulevat ja saastuttavat pyhäkön ja pyhän vuoren, LAKKAUTTAVAT PÄIVITTÄISEN UHRIN ja asettavat pyhäkköön turmion iljetyksen. !

    Vrt. Blogikirjoitukseni:
    http://otakoppi.webnode.fi/news/ennustusten-itkumuurilla-/

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Itkumuuri
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Jerusalemin_piiritys_(70)
  2. Todiste 5 !
    Verrataanpa kahta eri Raamatun kohtaa:

    Ilm 1:13 ja lampunjalkain keskellä Ihmisen Pojan muotoisen, pitkäliepeiseen viittaan puetun ja rinnan kohdalta kultaisella vyöllä vyötetyn.
    1:14 Ja hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkoiset niinkuin valkoinen villa, niinkuin lumi, ja hänen silmänsä niinkuin tulen liekki;
    1:15 hänen jalkansa olivat ahjossa hehkuvan, kiiltävän vasken kaltaiset, ja hänen äänensä oli niinkuin paljojen vetten pauhina.
    1:16 Ja hänellä oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä, ja hänen suustaan lähti kaksiteräinen, terävä miekka, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, kun se täydeltä terältä paistaa

    ja

    Dan10:5 Minä nostin silmäni ja näin, ja katso: oli eräs mies, puettuna pellavavaatteisiin ja kupeet vyötettyinä Uufaan kullalla.
    10:6 Hänen ruumiinsa oli kuin krysoliitti, hänen kasvonsa olivat kuin salaman leimaus, hänen silmänsä kuin tulisoihdut, hänen käsivartensa ja jalkansa kuin kiiltävän vasken välke; ja hänen sanojensa ääni oli kuin suuren kansanjoukon pauhina.

    10:16 Silloin eräs ihmisen kaltainen kosketti huuliani, ja minä avasin suuni ja lausuin edessäni seisovalle: "HERRANI , näyn nähdessäni tuska kouristi minua ja voima pakeni minusta.
    10:17 Miten minä, vähäinen palvelija, voisin puhua herrani kanssa? Enää ei minussa ole jäljellä voimaa, tuskin henkeäkään!"
    10:18 Ihmisen kaltainen kosketti minua uudelleen, antoi minulle voimaa

    ____________________________

    ENSINNÄKIN Danielin näyssä oli “ihmisen kaltainen” jota Daniel kutsui “Herrakseen” !
    Toiseksi kasvot ja silmät oli loistavat molemmissa sekä pellavapuku ja pitkä viitta esiintyy... myös molemmilla vyötäröllä loistaa kultaa !

    Ja MIKÄ TÄRKEINTÄ Dan 10:16 käyttää alkukielessä tässä Huudahduksessa “HERRANI” hebrean alkukielen sanaa “Adonai” eli Lord eli Jumala ! Kysymyksessä ei siis voi olla muuta kuin HERRA !
    http://biblehub.com/lexicon/daniel/10-16.htm
    ja strong hebrew !
    http://biblehub.com/text/daniel/10-16.htm
    Eli vielä Dan kirja oikeastaan alkukielellä käyttää sanaa ns.“IHMISEN POIKA”

    bə-nê ’ā-ḏām,= SON OF MAN, MANKIND = POIKA MIES, IHMISSUKU
    http://biblehub.com/text/daniel/10-16.htm
    eli samaa kuin Joh Ilm 1:13 “Ihmisen Pojan muotoisen”

    "uion anthrōpou" = SON OF MAN, MANKIND = POIKA MIES, IHMISSUKU
    http://biblehub.com/text/revelation/1-13.htm
    ELI AIVAN SAMAA !

    eli SUMMA SUMMARUM

    Sekä Danielin kirjan 10 luvun ilmestyksessä kuin Ilmestyskirjan 1 luvun ilmestyksessä oleva henkilö on JEESUS KRISTUS !

    (jatkuu)
  3. Ja palaan Dan 8:13,14

    "Kuinka pitkää aikaa tarkoittaa näky jokapäiväisestä uhrista ja kauhistavasta rikoksesta: pyhäkön ja sotajoukon alttiiksi antamisesta tallattavaksi?"

    Ja hän sanoi minulle: "Kahtatuhatta kolmeasataa iltaa ja aamua; sitten pyhäkkö asetetaan jälleen oikeuteensa".

    Ja nyt kun alamme lukemaan Esran kirjaa ja sitä aikaa jolloin tämä käskykirje annettiin ESRAN KIRJA:

    3:6 Seitsemännen kuun ensimmäisestä päivästä alkaen he uhrasivat polttouhreja Herralle, vaikka temppelin perustusta ei oltu vielä laskettu." !!!!

    6:3Jumalan temppeli Jerusalemissa, se temppeli rakennettakoon paikaksi, jossa uhreja uhrataan.

    " 7:17 Osta siis näillä rahoilla mitä tunnollisimmin härkiä, oinaita ja karitsoita ynnä niihin kuuluvia ruoka-ja juomauhreja; ja uhraa ne teidän Jumalanne temppelin alttarilla Jerusalemissa."

    ELI MITÄ NÄISTÄ JAKEISTA VOIMME TODETA ?

    SEN, ETTÄ JOKAPÄIVÄINEN UHRI/JOKAPÄIVÄINEN JUMALAPALVELUS

    OLI KÄYTÖSSÄ JERUSALEMIN UUDELLEENRAKENNUSKÄSKYN AIKOIHIN !

    ELI HUOMAA SIIS 2300 ILLAN JA AAMUN ENNUSTE PYHÄKÖN ASETTAMISESTA OIKEUTEENSA EDELLYTTÄÄ ENSIN TÄTÄ

    Dan 8:11 Hän ylpeili sotajoukon ruhtinastakin vastaan, ja tältä otettiin pois jokapäiväinen uhri, ja hänen pyhäkkönsä paikka kukistettiin."

    8:12 Myös sotajoukko jokapäiväisen uhrin lisäksi annettiin rikollisesti alttiiksi tuholle."

    ELI YMMÄRRÄTTEKÖ JO ?

    TÄLLÄ KÄSKYKIRJEEN AJANKOHDAN AIKOIHIN, NIIN SILLOIN UHRIKÄYTÄNTÖ OLI VIELÄ TÄYSISSÄ VOIMISSA !!!!!!!

    ELI DANIELIN 2300 ILLALLA JA AAMUN ENNUSTE EI SOVI TÄHÄN VIITEKEHYKSEEN."

    TÄMÄ KOKO VUOSI 1844 ON PELKÄSTÄÄN OMAAN KORVASYYHYYN KEKSITTY VÄÄRÄ PROFETIA, JOLLA ON EKSYTETTY JA EKSYTETÄÄN IHMISIÄ VIELÄ TÄNÄKIN PÄIVÄNÄ !
  4. Psalmi 103 yhdistää alkujakeissaan ne kolme päätehtävää, jotka liittyvät Messiaan sovitustyöhön. Siinä kehotetaan kiittämään Herraa. Emme saisi unohtaa, mitä hyvää hän on tehnyt, »hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi, joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta». Kristus sovitti syntimme, kantoi sairautemme ja voitti kuoleman. Olemme osalliset tästä jo nyt ja kerran täydellisesti iäisyydessä. Jo nyt on synnit annettu anteeksi, ja kuitenkin synnin turmelus vaivaa yhä elämäämme. Jo nyt parantaa Vapahtajamme armotaloutensa mukaan sairauksiamme; hän parantaa sairauksistamme tai sairauksissamme, niin että jaksamme kantaa tyytyväisinä osamme - ja kuitenkin vasta iäisyydessä on kaikki vajavaisuus poissa. Hän on voittanut kuoleman, niin että vapaudumme kuolemanpelosta - ja kuitenkin vasta iäisyydessä pyyhitään pois kaikki kyynelet, »eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt» (Ilm 21:4). Juuri tästä syystä tulisi puhua enemmän taivasten valtakunnasta ja sen ajallisista ja iäisistä näkökulmista.

    Ihmisen kuolinhetkeen ja tuonpuoleisiin asioihin liittyy vanhoilla oppineilla paljonkin yksityisfilosofiaa, jolle ei löydy aina tukea Raamatusta. Oppineet saattavat kertoa, että kuoltuaan ihminen kuulisi puheemme vielä siihen asti, kunnes hänen hautansa on suljettu, tai että kuolleen rabbin huulet liikkuvat vielä haudassa, kun hänen oppilaansa toistavat hänen opetuksiaan. Ilmeisesti kuoleman hetkeen liittyy joskus merkillisiä kokemuksia, jotka ovat luoneet monenlaisia arvailuja iäisyyden luonteesta, mutta Raamatun omaan ilmoitukseen niitä ei saisi rinnastaa.

    Jeesuksen kuoleman yhteydessä tapahtui merkillisiä asioita, jotka tulkitaan joskus vain kaunokirjallisiksi lisäyksiksi, joilla ei olisi historiallista totuusarvoa. Matteus kertoo niistä laajimmin: »Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat, ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös. Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle.» (27:51-53.) Temppelin esiripun repeämisen voimme todeta kolmesta evankeliumista ja kolmesti Hebrealaiskirjeestä. Siihen on myös kolme viittausta Talmudissa, juutalaisten perimätiedossa. Ne alkavat sanoin »40 vuotta ennen temppelin hävitystä». Silloin »aukenivat temppelin ovet itsestään, läntinen lamppu sammui -- uhrit menettivät voimansa» ja määrätyt uhreihin liittyvät ihmeet lakkasivat. Se oli myös merkkinä siitä, että Pyhä Henki oli jättänyt temppelin. Jopa juutalainen historioitsija Josephus kertaa »Juutalaissodissaan» (VI, 5:3) temppelin ovien avautuneen salaperäisesti itsestään tuona aikana.

    Vaikeampi on käsittää Jeesuksen kuolinhetkeen liittyvät muut ilmiöt. Tuonelan portit aivan kuin avautuivat hetkeksi. Monet »lähtivät haudoistaan» ja »ilmestyivät monelle». Sana »monta» esiintyy Matteuksella tässä yhteydessä kolme kertaa. Kuolinhetkellä tapahtuvia vainajan ilmestymisiä näkyvässäkin hahmossa väitetään sattuneen yllättävän usein. Ne kuuluvat ihmisten yleisinhimillisiin kokemuksiin eikä niitä saa rinnastaa Raamattuun. Kuitenkin evankeliumitkin kertovat yleisinhimillistä historiaa. Jeesus voitti kuoleman. Ei ihme, jos siinä tuonelankin portit järkkyivät hetkeksi. Kerran juutalainen Uutta testamenttia opettava professori David Flusser sanoi Jerusalemissa, etta »taivaan alla on monia ihmeitä, joita ei voi selittää pelkän kouluviisauden avulla».

    Jeesus puhui tuonelasta, ja tuonela on todellisuutta. Tuonelaan laskeutuminen ja taivaaseen nouseminen kuuluivat Jeesuksen messiaaniseen tehtävään. Näin Jeesus pyhitti tuonelan ja taivaan. Psalmissa 139 on monta lohduttavaa viitettä, jotka voivat puhutella nykyajan ihmistä shokinomaisesti: »Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti --.Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani.» - »Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi. Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä.» Tuonelakin on jo »paratiisi» niille, jotka ovat saaneet syntinsä anteeksi. Vaikka juutalaiset oppineet puhuvat Messias-odotuksen yhteydessä vain vähän Messiaan iäisestä hallinnasta, he käyttävät kuitenkin kirjoituksissaan usein sanontaa »ha-olam ha-baa», 'tuleva maailma'. Jeesuksen ylösnousemus on tehnyt meille todelliseksi taivasten valtakunnan ja tulevan maailman. Siksi sanomme Nikean uskontunnustuksen lopussa heprean kielenkäyttöä noudattaen: »Me odotamme kuolleitten ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.»

    http://www.ristosantala.com/
  5. Lainaus Risto Santala Kirjasta Jumalan Valtakunta ON !

    Oppi tuonelasta,

    kuoleman jälkeisestä välitilasta, perustuu Raamattuun. Vanha testamentti puhuu tuonelasta 65 kertaa ja Uusi testamentti kymmenisen kertaa. Raamatun mukaan kuolema on synnin seuraus. Siksi Messias oli sovitustyöllään voittava kuoleman. Jo tämä elämä on tavallaan »kuoleman varjon maa», kuten Raamattu sanoo (Jes 9:1). Kuolemamme jälkeen ruumis maatuu (1 Moos 3:19, Job 21:26), mutta sielu menee tuonelaan (Ps 16:10). Tuonela on maallisen elämänsä jättäneiden kokoontumispaikka, niin vanhurskaiden kuin väärien. Se on samalla ylösnousemuksen odotushuone. Ihmisen persoona ja minä-tietoisuus sailyy yli kuoleman. Kuitenkaan »vainajahenkien» kanssa ei saa olla yhteydessä (5 Moos 18:11 ja 1 Sam 28:11-19). Jumalan silmä seuraa myös tuonelassa olevia (Ps 139:8).

    Jeesus opetti, että tuonelassa on ikään kuin kaksi osastoa. Liittyen aikansa rabbien kielenkäyttöön hän puhui vertauksessaan rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta (Luuk 16:19-31), kuinka köyhä Lasarus vietiin »Aabrahamin helmaan» (16:22). Rabbit saattoivat nimittää tätä hyvän osan saaneiden osastoa myös paratiisiksi. Tästä oli kysymys, kun Jeesus lupasi ristillä toiselle ryövärille, että tämä on oleva samana päiväna Jeesuksen kanssa paratiisissa (Luuk 23:43). Ryöväri aavisti Jumalan valtakunnan todellisen luonteen pyytäessään: »Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.»

    Sama ajatus tuonelan ja taivasten valtakunnan todellisuudesta valahtaa esille, kun Pietari on tunnustanut Filippuksen Kesareassa, että Jeesus on »Kristus, elävän Jumalan Poika». Silloin Vapahtaja puhuu seurakunnastaan, jota »tuonelan portit eivät voita», ja antaa Pietarille »taivasten valtakunnan avaimet», niin että se, minkä hän »sitoo maan päällä», on oleva sidottu taivaassa, ja minkä hän »päästää maan päällä», on oleva päästetty taivaassa (Matt 16:13-19). Taustalla on heprean sanapari, joka merkitsee 'sitomista' ja 'vapauttamista'. Meillä ei ole oikeutta sulkea ketään taivasten valtakunnan ulkopuolelle, mutta meillä on oikeus sitoa ihminen Jumalan sanaan ja vapauttaa hänet tunnon taakoista. »Vapautus»-käsitteestä tulee nykyheprean 'synninpäästoä' merkitsevä sana. Muuan juutalaisen perimätiedon kuvaus kertoo, kuinka Messias istuu Rooman porteilla (kristittyjen luona) pitaalisten ja sairaiden rinnalla, »ja yhden hän sitoo ja toisen hän päästää». Näin Vapahtaja samastuu kärsivään ihmiseen.

    Tuonelan huonompaa osastoa evankeliumi kutsuu »vaivan paikaksi». Jeesus kertoo, kuinka rikas mies oli saanut eläessään hyvää ja kuinka hän nyt itsekkyytensä vuoksi »kärsi tuskaa». Lasarus taas sai nyt vuorostaan »lohdutusta». Rikas mies pyysi, etteivät hänen veljensä »joutuisi vaivan paikkaan». Kertomuksesta käy myös ilmi, että tuonelan kahden osaston välille on »vahvistettu suuri juopa», niin että ihminen ei voi kuoltuaan enää vaikuttaa iäiseen kohtaloonsa.

    Julistamme uskontunnustuksessamme, että Jeesus »astui alas tuonelaan». Hän oli siis tuonelassa kuolemansa ja ylösnousemuksensa välisen ajan. Apostoli Pietari tulkitsee sen siten, että hän »meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille» (1 Piet 3:19). Uusi testamentti tiedostaa, että pakanatkin voivat yleisen ilmoituksen pohjalta »ehkä hapuilemalla löytää» Jumalan (Apt 17:27) ja että »jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen» (Apt 10:35). Joskus »pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii» ja niin he, »vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki» (Room 2:14). Kuitenkin Jeesuksen messiaaniseen tehtävään kuului, että hän astui alas, »maan alimpiin paikkoihin -- täyttääkseen kaikki» (Ef 4:9-10). Näin tuonelassa jo olevat pääsivät osallisiksi Jeesuksen sovitustyöstä saaden siellä mahdollisuuden vastaanottaa evankeliumin. Ilmestyskirja 1:18 kertoo, etta Kristuksella on »kuoleman ja tuonelan avaimet». Tämä vastaa juutalaisen perimätiedon ajatusta, että Messiaalla on »ylösnousemuksen avaimet».
  6. Ap 2:34 Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin, vaan hän sanoo itse: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni,

    2:35 kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.'

    ________________

    Ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin vaan hänen RUUMIINSA on pilaantunut ja mädännyt ja hävinnyt mutta hänen SIELUNSA elää TUONELASSA ! (vrt Luuk 16:19-31)

    Tässä Psalmissa 16 taas Daavid profetiassaan ennustaa ennalta Jeesuksen kohtalon ja siitä Pietari kertoo Ap.teot. 2 luvussa !

    Psalmi 16:10 Sillä sinä et hylkää minun SIELUANI TUONELAAN ("sheol") etkä anna hurskaasi nähdä KUOLEMAA.("šā-ḥaṯ")."

    Ps 16:10 käyttää tässä juuri sekä "sheol" että "shahat" sanaa jotka joissakin kohdin molemmat käännetään suomenkielisissä raamatuissa usein erheellisesti "TUONELAKSI" !

    "Shahat" merkitsee myös kuolemaa ja hävitystä."

    šā-ḥaṯ = corruption = "pilaantuminen, mätäneminen"

    Vrt. http://biblehub.com/lexicon/psalms/16-10.htm

    UT:n jakeet Ap 2:27,31 ja 13:36 puhuu "katoavaisuudesta" käyttäen kreikan alkusanaa

    "diaphthora" = "destruction","corruption" eli "tuho, hävitys"; "pilaantuminen, mätäneminen"

    VERTAA:

    2:27 sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta. (Vrt.Ps 16:10)

    2:31 niin hän edeltä nähden puhui Kristuksen ylösnousemuksesta, sanoen, ettei Kristus ollut jäävä hyljätyksi tuonelaan eikä hänen RUUMIINSA näkevä katoavaisuutta.

    13:36 Sillä kun DAAVID oli aikanansa Jumalan tahtoa palvellut, nukkui hän ja tuli otetuksi isiensä tykö ja NÄKI

    KATOAVAISUUDEN" ( "tuhon,hävityksen"; "pilaantumisen, mätänemisen")

    ELI Jeesuksen RUUMIS ei ollut tuhoutuva vaan nouseva ylös 3 pvä mutta Daavidin RUUMIS oli tuhoutuva ja katoava niin kuin meidän kaikkien ruumiille tapahtuu mutta ihmisen "elävä sielu" eli "minuus" jatkaa matkaansa ja eroaa ruumiista ja menee Tuonelaan ! :)))

    Jeesus oli ryövärin kanssa ristin kuolemansa jälkeen TUONELASSA "paratiisissa", "Aabrahamin helmassa", "kolmannessa taivaassa"eli henkimaailmallisessa kuolleitten sielujen "välitilassa" ja siitä 1 Piet 3:18-20 ja 4:6 meille kertoo !

    Ja sen jälkeen palasi KUOLLEESEEN RUUMIISEENSA takaisin ja nousi ruumiineen päivineen ylös !

    Eli niin kuin Ps 16:10 ja Ap 2:31 kertoo;

    Kristuksen SIELUA ei jätetty Tuonelaan ("sheol") eikä hänen RUUMIINSA saanut kohdata, pilaantumista ja hävitystä = ("šā-ḥaṯ") , vaan Kristus meni edellämme Jumalan oikealle puolelle Taivaaseen !