tublat

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5230

  1. " Maailma muuttuu sakuseni" No niimpä.Ei ehkä ihan helposti oisi tätä päivää uskonut näkevänsä o_O
  2. Voi onneksi olkoon uusista perheenjäsenistä!
    Noi rihvelit on vaan niin ihquja :)
    Jos sitten joskus,kun siirryn kokonaan kääppänätantaksi ... ;D
  3. Niinhän se vähän kaikessa,miten sitten tekeekin,mielestäni pointtina,että tietää ja osaa miten tekeekin :)
    Tuppaa vaan menemän monet monissa erikin jutuissa överiksi,ja sitten kun siihen soppaan lisätään ihmiset,jotka ei itseasiassa ymmärrä ja tiedä mistä alunperin ja miten on kyse,ja jotka sitten öh,fanaattisesti kaahottavat puolin ja vastaan...
    Ei se pahitteeksi joskus olla vähän objektiivinenkin,ja vaikka ei joku itseen ihan kolahda tai joku sopii paremmin,niin ottaa edes selvää.Hillitsisi sitä "kaahotustakin"...
    Ja tulee paremmin mukavaa keskusteluakin aikaan ;=)
  4. Toisaalta,jos jatketaan pohtimista,niin ei tuolla tarvi olla mitään tekemistä dominanssin kanssa.Voipi olla ihan toiminta,joka vaan on alkanut itseään palkkaamaan,kun sitä ei ole(saatu)heti katkaistua.Se on voinut alkaa ihan vahingosta esim.joillain terrierityyppisillä roduilla (ihan kokemuksesta) on omanlaisensa tapa hyökkiä vauhdilla päin toista.Aika aggressiivisen näköistä,mutta aggrea siinä ei ole.Ongelma vaan on siinä,että kaikki koirat ei vaan sitä välttämättä ymmärrä.Ne saattaa ottaa sen uhaksi,ja toimivat sitten sen mukaan,miten toimivatkin...

    Se miten törkkijä siitä jatkaa,riippuu niin vastapuolesta,kuin omistajastakin.Ja noh,kun jos on kyseessä taistelutahtoinen,sitkeä koissu,niin jos sitä ei heti kunnolla katkaista,niin siitä muodostuu tapa toimia.Jos vastapuoli ei ole kyennyt heti myöskään tavalla tai toisella kunnolla tekemään selväksi,mitä mieltä asiasta on,niin ko.tyyppisellä sen jälkeen pieni vastus on vaan plussaa tai välttämättä se ei edes tajua,mitä toinen sille haluaa kertoa.Noh,siitä se soppa sitten on valmis ja saattaakin muuttaa muotoaankin...
    Näissä ongelmajutuissa olisikin hyvä aina kertoa rodut,ihan siksikin,että siitä voisi saada osviittaa omalla tavallaan.Terrejäkin/terrierityyppisiäkin rotuja on hyvinkin erilaisia.Ja jos sekiksistä kyse,niin yhtä määräävä on se muukin rotu/rodut.
    Osa ei ylipäätään tule pohjimmiltaan toimeen saman sukupuolen kanssa,toiset taas ihan hyvin.Oleellista tuokin...Dominanssilla ei tarvi tuossakaan olla mitään tekemistä,pelkkä jalostuksen saamaa tiettyä piirrettä.

    Dominointi ei ole hormooniriippuvainen käytös,ei,mutta kaikki osatekijät,missä sillä on suotuisa kehittyä ja ns.palkkautua,tukee sitä.Eli jos esim.hormoonipiikeissä nuppi menee sekaisin,ja se "pääsee" palkkautumaan,niin se kannattaisi katkaista.
    Tosin,kuten nartun leikkuuttamisesta oli puhetta,niin kannattaa miettiä sitten minkätyyppisestä oikeasti on kyse,eli ettei mennäkkin ojasta allikkoon...
    Jos kyse ei ole "narttuaggressiivisesta",vaan yksinkertaisesti nuppi sekoavasta nartusta,niin leikkaus ei ole huono vaihtoehto mielestäni.Jää sen vuoksi koohotukset pois,eikä tietty käytös pääse vahvistamaan itseään,varsinkin jos sitä ei ole heti myös katkaistu(saatu katkaistua) tai siihen puututtu.Tosin mitä pitemmälle mennään,niin tulee taas kuvioihin se opittu ja siitä palkkautuminen.
  5. Juu-u.Ainakin minulla mm.makupala on vaan väline toivottuun,ei itseisarvo.
    Kyllä itse silloin tällöin ihan kasvatukseen liittyvissä normiasioissakin saatan vanhemmallekkin koiralle palkan antaa,vaikka pääasiallinen on aina kehut.
    Itse koulutus,esim.tottelevaisuus,on sitten oma juttunsa eli siinä harvemmin tehdään mitään ilman palkkaa.Oli sitten saalispalkka ja/ tai ruoka,kumpi enemmän kellekkin iskee.
  6. Öh,toisaalta voisi puhua ihan maalaisjärkiasiastakin...
    Jos sitä on,niin eiköhän ole tullut huomattua,että palkkaus toimii(jos oikea palkka) ja jos koira saa tehdä ominpäin (saa vaikka periksi jossain),niin se tekee niin helposti toistekkin.Siis sanoisin sitä ihan maalaisjärjellä huomioitavissa olevaksikin ja tuossa väistelyssä hyvä esimerkki.
    Mutta ihan miten vaan :)

    Minäkin olen sitten puolitieteellinen näemmä :D
    minä opetan uudet asiat pennusta/vielä vähän raakileelle myös palkkaamalla ja useat asiat myös asteittain.Myös hampirapsuttelu on opetettu yhdelle raakileelle vaiheittain.Homma piti aloittaa nuorena,koska se on tyypiltään hammaskiveen taipuvainen.Mutta kun homma on kunnolla opittu ja ohjeistettu,niin silloin homma vaan viedään laakista läpi,ei enää tehdä mitään alkujuttuja.Lopussa saa palkan.Jos sattuu takeltemaan joskus,niin ihan sanallisesti enää huomautan olemaan kunnolla.Eli on tullut kyseeseen myös vaatimus.

    Vanhemmille koirille kun jotain tuonsorttista olen tehnyt (tapakasvatusjuttua ym,siihen liittyvää),niin esim.kun vanhemmalla saattaa olla hieman jotan hampaissa,niin ennen näytelmiä rapsin pois.Silloin ei mitään alustusopetusjuttuja enää tehdä,vaan asia hoidetaan laakista pois ja palkka päälle (että jää mukavampi kuva).Aikuisten kansssa lähden siitä,että luotto omistajaan pitää olla jo niin vahva,että niille voi tehdä ihan mitä vaan suunnilleen koiran sitä mitenkään "ihmettelemättä" .
  7. Kyllä olet oikeassa.Koirat rauhoittelevat myös itseään.Ja tuo mainittu tilanne on yksi hyvä esimerkki.Myös sijaistoimintaa voi tuossa tilanteessa olla esim.joku rapsuttelee itseään ym.
  8. Oma lehmä ojassa komppaan "koiria koiria" :D
    Urbaanilegendaa.

    "Ei saadakseen..." Tuon kohdan kyllä allekirjoitan.Ja tuohon saattoi osaltaan perustua tämä urbaanilegenda,kaukana esihistoriassa.
  9. Lisäisin tuohon koiran motivointiin aika ison tekijän,eli rotuominaisuudet.Varsinkin jos puhutaan nimenomaan kouluttamisesta,ja nimenomaan niissä,jotka vähemmän "luontaisia".
  10. Se,että on nykyisin enemmän ongelmakoiria mielestäni johtuu pääasiassa siitä,että koirat on lisääntyneen kovasti.Enemmän koiria,jolloin myös vähemmän fiksujen omistajien määrä kasvanut.Ennen mietittiin asia tarkemmin,otettiin,jos todella "tarpeen",ei niinkään heräteostoksina.

    Mutta oli niitä ongelmakoiria ennenkin.Ei siitä niinkään puhuttu,ja kun ei pahemmin ollut mitään ongelmakoirakouluttajia,tai ei ehkä viitsitty lähteä kentille hakemaan päteviltä neuvoa,niin kuoppaan meni isoja koiria.
    Jos puhutaan nykypäivästä,niin kyllä niitä ihan "perinteisillä" (tosin tässä tullaan mitä se kellekkin on),kuin vähemmän,ongelmia on,ihan varmasti.Oma ryhmänsä on sitten ne,ja mielestäni suurin,joilla koiria ei edes pitäisi olla,teki mitä teki,niin tolkun tolkkua...

    Kuonopanta (kuten hevosen päitset)ei ole verrattavissa pantaan,joka pidetään ylhäällä pään ja kaulan rajassa.Päitset kontrolloi pään liikettä,jolloin koko kehon hallinta tulee mukaan.Tuo panta systeemi perustuu vähän samaan,kuin taluttaisi olemattomalla näyttelyhihnalla isoa koiraa tiukalla.Oletko koskaan kokeillut?Se ei perustu pään liikkeeseen,vaan kohtiin,jossa tuntemus on suuri...
  11. Riippuu mitä kovuudella tarkoitetaan.Kun on aika käsitteellistä...
    Minäkin olen kova täti.Kova,pehmoinen kukkistäti :D,joka ei pidä koirapuistoista ja on sitä mieltä myöskin,ettei kaikki rodut sinne ylipäätään sovi(yksilökysymys toki myös) .
    Valikoivaa kuuloa taas en kovin helposti hyväksy,paitsi pappa ja mummokoirilta.Niiden kanssa tulee se kukkispuoli esiin :D

    Ovet on ihan sellainen juttu,miksi kukin sen tekee.Voi olla merkitystä,tai sitten ei.
    Viimekädessä ihan puhtaasti tilanteeseen opetettu malli,joka on myös paikkasidonnainen eli toimii,jos on tiettyihin ohjeistettu.
    Meillä on ulko-ovesta marssijärjestys.Ja luvalla mennään.Meillä siinä pointtina on pelkästään koirien suuret kokoerot.Kun en halua mitään elävää keilapalloa.
    Ei siis mitään "johtajuuteen" liittyvää tai muuta.
  12. Ekaksi sanottava,että "aloittelija vain" kirjoitti hienosti nippelitietoa asiaan liittyen,joten vähemmän hienosti kirjoitetun voinkin jättää väliin :D

    Minä olen kiinnostunut.Ehkä osaltaan johtuu siitäkin,että kaikki koiraan liittyvä on aina kiinnostanut ja kiinnostaa kovasti.Toisaalta ihan kiinnostuksesta,uteliaisuudesta,ja ehkä siksikin,että jotain voi aina irti saada,joo tai ei...
    Itse olen myös aina ollut kova lukemaan,yleensäkin.Kaikki koiraan liittyvä,lähinnä käyttäytymiseen ja ruokintaan (moni muukin) on luettu,mitä vain olen saanut bongattua :D

    Mutta,viimekädessä,minä kuulun siihen samaan kastiin,kuin c.f(ja toki jokunen muukin) eli viimekädessä se mielipide,tavat ym.on muotoutunut ihan alun räpellyksestä,yritysten ja erehdysten kautta,ihan tehden ruohonjuuritasosta lähtien,ei niinkään tieteellisten tai ylipäätään teorian pohjalta.Itse asiassa silloin,kun ollaan aloitettu,ei ollut pahemmin mitään kirjoja touhuun liittyen,vielä vähemmän nettiä.
    Ehkä hyväkin,nyt kun on jo niin paljon kaikkea,laidasta laitaan,muuttuvaa ym.että moisesta olisi pää vaan mennyt enemmän sekaisin ja se maalaisjärjen käyttö olisi jäänyt ehkä kehittymättä :D
    Tosin se tuntuu olevan nykyaikana joillekkin täysin hukassa,kun myös joillekkin hyvin aliarvostettu...
    Itse olen suhtautunut toisaalta suht avoimesti toisaalta asiaan liittyen,jo ihan siksikin,että pääasiallisesti olen harrastanut rotuja,jotka öh,ei tunnu välillä minkään kaavan mukaan menevän :D
    En ole koskaan mennyt "minkään mukaan",mutta niiden ihmisten,joilla on näyttöä ollut tekemisistään,ja varsinkin niissä asioissa,jotka eivät ole helppoja,olen huomioinut ja analysoinut,että miksi noin hyvin.Niistä on myös oppinut.

    Kirjoitetussa on aina se,että itse kuitenkin aina kaipaan nimenomaan näyttöä,kongreettisesti,ennenkuin viimekädessä päätän,arvostanko ja otanko onkeeni,vai en...
    Ja tieteessä tosiaan on niin paljon myös sitä,joka tekee siitä jossain kohdin arveluttavan.Iät ajathan asiat on saattanut vusikymmenien aikana muuttua tutkimusten valossa persiilleen,laidasta laitaan.Esimerkkejä on vaikka kuinka,muiltakin asioitten tiimoilta.

    Ruokapuoli jo yksi hyvä esimerkki.Niin koirien,kuin ihmisten.Myönnettäköön,että tuo on asia,josta olen mennyt aina oman pään mukaan,pätkääkään sivulle vilkuilematta tai sortumatta,koirien kohdalla.Tosin omallakin kohdalla pitkälti,mutta eka "kokeilu" on nyt,tuo vähähiilarinen :D

    " Jos verrataan..." Ei ehkä ihan yksi.Mutta vahvuus on siinä,että on itse todennut,nähnyt,kuullut ja haistanut.Tieteellisiä tutkimuksiakin tekee ihmiset,tulkitsevat niitä ym.
    Määrä ei myöskään aina vastaa laatua,kärjistettynä.Minä kärjistäisin vaikka niin,että minulla on tuttavapiirissä monta koiratuttua.Niin lyhyen,kuin pitkän "uran" omaavia.Mutta viimekädessä se ei tee vielä kesää,eikä talvea.Joukossa on vaan muutama niitä,joita arvostan todella.Ihan ok kaikki,mutta jos ajatellaan vaikka jotain tieteellistä tutkimusta.Sielläkin saattaa olla tekijöinä hyvin monenlaisia.Mikä sitten on kellekkin SE JUTTU,onkin oma juttunsa...

    Mutta mielenkiintoinen aihe,jossa pohdittavaa riittää.
  13. Noh,jos ei mitään juoksuihin viittaavaa ole,niin annetaan armon käydä oikeudesta :D
    Eipä silloin sinun mokasi ollutkaan.

    On narttuja,jolla on niin epämääräiset juoksut,ettei niitä huomaa.Ne kannattaisi leikkuuttaa.Ettei mitään tapahtuisi,kun voi noin käydä.Yleensä niillä on sitä jo nuoresta pitäen.Luulisi,että rasselilla on niin ollut.Jos on,niin olisi ollut fiksua entisen omistajan siitä tiedottaa.Ylipäätään,jos juoksuissa on epämääräisyyksiä ollut.

    Jos sieltä jotain sikiää,niin toivotaan,että kaikki menee hyvin.Muista sitten olla vaan varovainen noitten teidän kahden sällin kanssa.Ettei pääse turhia mammaa häiritsemään.Muuten voi syntyä isokin sota.
  14. Vertaisin mihin?
    Kuten jo tuolla viestissäni kirjoitin,roduilla on ollut omat,erilaiset funktionsa.
    Niin perhoskoirilla,kuin griffoneilla (jos nyt mainitsemasi tarkoitti niitä).
    Kissojen pöllyyttämisestä en tiedä mitään,meillä kun ei ole moisia harrastettu...

    "Missä kohtaa..." Koiran yleisestä olemuksesta voisi keskustella paljonkin.Aika monessakin rodussa ;)
    Mutta kuten sanoin,koirat on jalostettu eri käyttöön.Siitä osaltaan myös ulkonäkö.

    "Oletko..." Kaikenlaista arvostellaan.Eikä kaikki arvostelu ole pahaksikaan.Rotujakin arvostellaan.Aika vähän taitaa olla,mitä ei arvostella.Hyvässä kuin pahassa.
  15. Yhä edelleen,kuten viestissäni sanoin,jos eläin on jatkuvassa stressissä/ja tai vaatii suurenmäärän totutusta vähän kaikkeen,niin sellaisen tekeminen on epäinhimillistä.
    Susi mm.käyttää ison alan liikkumiseen luonnossa,pystyyköhän moni tarjoamaan samat olosuhteet...

    "Väitätkö..." En väitä.Sanoin mielipiteeni ja perustelinkin jo osaltaan.
    Jos puhutaan koirien jalostuksesta,niin siihen on ollut funktio.On haluttu käyttökoiraa,seurakoiraa ym.Rotuja on myös tietoisesti muokattu mm.yhteiskuntaan sopivaksi,KUN niiden varsinaista(alkuperäistä) käyttöä ei ole enää voinut hyödyntää/tarvita tai ei ole nyky-yhteiskuntaan,kaikintavoin sopinut.
    Villieläimen käyttö "jalostuksessa" ja niiden ominaisuuksien ylläpitäminen,ei ole omasta mielestäni nyky-yhteiskuntaan sopivaa,ja kuten sanoin,inhimillistä eläintä itseään ajatellen,jos/kun sitä pidetään muussa kuin sille luonnollisessa olosuhteissa.

    Molosseja on paljon,eri rotuja,mutta jos nyt vaikka otetaan tämä viimeinen rotuni,joka on aika aidoimmasta päästä,niin ne rotumääritelmän ("paperit") on melkoisen kauan sitten saatu,ennenkuin itseasiassa sinulla oleva rotu ;D.
    On itseasiassa yksi vanhimmista roduista...
    Rotu on ollut käyttörotu omalla tavallaan.Nykyisin käytetään lähinnä yhä edelleen vartiointikoirina (mm.alkuperämaassaan missä aikoinaankin),mutta myös seuralaisena.
  16. Nyt kyllä virtuaalisesti tukistan perheen isää,jos ei valeraskaudesta ole kyse...
    Paha moka ja noin vanhalle mammalle.
    Noh,tapahtunut mikä tapahtunut ja toivottavasti kaikki menee hyvin.Lekurille sitten muistaa ilmoittaa ajoissa,että voi tulla mahdollinen sektiotapaus (ehkä) etukäteen.
    Ja sitten muistaa,ettei narttua jätetä valvomatta sekunniksikaan juoksuaikana.Tuo homma kun ei vaadi välttämättä kun muutaman sekunnin,koirallakaan...
  17. Sen mitä olen kuullut ja tutustunut,niin noille on tyypillistä voimakas varauksellisuus kaikkeen ja arkuus.Jos tämä on lähelläkään totta,niin en katso järkeväksi,enkä inhimilliseksi noita itseäänkään kohtaan tehdä noin stressiherkkiä olentoja tietoisesti.
  18. "ei käyttäydy koirien tavoin eikä pysty toimia niinkuin koirien kuuluu."
    Ihan mielenkiinnosta,saisko jotain perusteluja,varsinkin kun on melkoinen niputus...
  19. "mutta mullapa on miehen aivot ja ego! :P "
    Otan osaa...
  20. Eli hormoonitoiminnasta.Narttujen leikkuun hyöty noissa yhteenottotapauksissa on omanlaisensa.Osuu ja uppoo,enemmänkin sitten tuuria tai sittenvähemmän....
    Mutta otetaas näin.Eli rotuominaisuudet vaikuttaa paljon,Millaisia koiria on siis alunperin haettu (pitkä perimä),mitä on haluttu ja mitä ei.Rodut,jotka on vähemmän sosiaalisia,niin niille on aikoinaan haettu perimään myös sitä,jos/kun se on ollut eduksi.
    Noh kun puhutaan yleisesti tämäntyypin koirista,niin jos koira on /pohjaa täpäkkyydestään tuohon,niin kun nartun leikkaa,niin silloin estrogeenipuoli "hiljenee" ja testesteroni " kasvaa".Eli toisin sanoen,voidaan mennä ojasta allikkoon.
    Se taas on vähän eri,jos on kyse lähinnä ihan puhtaasti kasvatusvirheistä ja siis kyse jostain sosiaalisesta rodusta(miksei joskus jostain "helpommasta" vähemmän sosiaalisestakin).Niin silloin siinä mielessä voi rauhoittaa tilannetta (viimekädessä niin tai näin,koska ihan kasvatuksen muuttaminen on se avainseikka vaan itsessään),että kun nartuilla on hormoonipiikit (juoksut ym.),niin silloin ne voi olla enemmän täpinöissään ja/tai toinen narttu myös,jos se on sen tyylinen,että reagoi toisessa noihin.
    Eli selkeä aggressio tuskin häviää leikkuulla,tai edes auttaa,JOS kyseessä on tietyt piirteet omaava rotu.Jos kyseessä pelkkä virheellinen käsittely,niin helpommilla roduilla,no jaa mielestäni,riippuu vähän mistä kähinät lähtee,ehkä jonkinverran,välillisesti.

    Jos kyseessä on isot vähemmän sosiaaliset rodut,niin vitsit voi olla vähissä.
    Pienemmissä siinä mielessä "helpompaa",että fyysinen kontakti niihin on helpompaa,jos tilanne pääsee kärjistymään äksiööniksi.
    Aloittajan biisoni ei ole noissa asioissa rotuna vaikea,seropista ei rotuja mainittu.
    Jos kummatkin on siis pieniä,niin ihan hyvää voisi saada aikaiseksi(varsinkaan jos se seropikaan ei ole ihan täpäköimmistä pikkuroduista),ottamalla yhteyttä johonkin pätevään ongelmakoirakouluttajaan,joka tsekkaisi tilanteen ja antaisi hyvät neuvot.
    21. 103 / 262
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt