tublat

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5229

  1. Niinhän se aina jännittää.Koiran eka kerta vielä enemmän.Vaikka tuomareitten arvostelussa,ainakin tietyissä roduissa,on melkoinen skaala,siis eroiltaan...
    Ei muuta kuin mukavaa treeniä vaan ja iloista mieltä,niin siitä se sitten lähtee :O)

    Me korkattiin myös näyttelykausi tänään "meijän"
    pikkumiehen kanssa,joka oli myös ekassa näyttelyssä.
    Tuloksena ainut urosten eri,ja vsp.Eikä hassummin,kun junnukoirasta on kyse ;)
  2. Just tuota tarkoitin.Kunnon nostalgiaa :=)

    Tosin täytyy häpeäkseni tunnustaa,että kun joskus aikoinaan mökillä tuota yritin lykkiä,niin ei tullut kuin hiki.Ei muuta.Taisi olla tekniikka pahasti hakusessa o_O

    Ja kyllä ihan oikeasti täytyy sanoa,että onhan kaikki hyötyliikunta hyväksi.Se vaan tuppaa nykyaikana unohtumaan.Silti voidaan pomppia jossain hienoissa kuntoklubeissa,mutta kaikkinainen muu voi olla kauhistus.
    Siellä poljetaan pyörääkin hikihatussa,mutta parinsadan kauppareissu pittää porhaltaa autolla,jeps.
  3. Riippuu vähän mitä vaivaa olette valmiit näkemään,ja miten koira muuten käyttäytyy.

    Jos menee pitemmän ja varmemman kaavan mukaan,niin yksi tapa on ensin tiputtaa koiran luuloja itsestään (jos tarpeen) eli panna johtajuus kuntoon ja/tai panna se johtajuus kuntoon myös siksi,että koira oppii luottamaan teihin niin,ettei sen tarvi stressata syödessä ja puolustaa ruokaansa.
    Kun tuo puoli on hyvässä mallissa,niin sitten alkaa harjoittaa ruokakulttuuria.Eli kuten täälläkin on jo mainittu,vaatimalla koiraa ensin tekemään jotain,ennenkuin ruuan antaa.
    Mutta sitä keppoa ei kannata mennä härkkimään pois,ennenkuin koiran ja oma suhde on senverran kondiksessa,että koiran luottamus on saatu.
    Muuten voi käydä niin,että koira tikkaa näpeille,ja koko homma menee takapakkia.

    Kun homma näyttää siis paremmalta (koira syö rennosti ym.),niin kuppia voi ottaa pois,MUTTA samalla kannattaa antaa tilalle jotain herkkua,ja laittaa sitä vielä näyttävasti ruuan päälle.Siinä yhteydessä voi myös käyttää jotain "viitesanaa",jolla koira saa signaalin,että jotain hyvää on tulossa aina kun kuppiin kosketaan.
    Tuosta se sitten lähtee.
    Ainakin alussa myös kannattaa järjestää syöminen niin,ettei tulisi turhaan tilanteita,missä syödessä koira pääsee rähisemään.Se toiminta kun todennäköisesti palkkaa itse itseään,jolloin väärä toiminta vahvistuu entisestään.

    Jos sitten ei viitsitä nähdä vaivaa homman korjaamiseen,nin sitten vaan koira syömään niin,että saa olla täysin rauhassa.
    Turhaa stressiä van koiralle,jos ei kykene rauhassa syömään.Ja joku kerta voi käydä vielä jonkun kinttuun kiinni.
  4. Ei paljon brassailla kun käsivoimilla o_O

    Nurmikko leikataan tavallisella bensaleikkurilla.Eikä tämä piha nyt niin iso ole,että istumapeliä tarvisi.Tosin on niitä pienemmilläkin pihoilla näkynyt.
    Lumet kolataan,ei puhallella vempaimilla lumia tai lehtiä.
    Niin,ja vielä kasteluvedet kannetaan sadevesisäiliöistä,ja tarpeen vaatiessa nostetaan kaivosta.Vähän on mietitty tosin sähköpumpun hankimista,mutta vähemmän se mahakin kasvaa,kun vielä toistaiseksi jumpataan vedennoston kanssa ja hiki päässä vesikannujen kanssa.

    Ja maailma pelastuu :=))))
    No tosin tuon bensaleikkurin vissiin pitäisi vaihtaa vielä sellaiseen bensattomaan museokapistukseen...
  5. Näin se vähän on.Tosin mitenkään näyttelykoulutusta väheksymättä.

    Mutta kyllä koepuoli on ihan oma luku siinä mielessä,että ei sitä saa kuntoon hetkessä.
    Jos ajattelee asiaa vaikka niin,että kyllä minä pystyn omat kasvattinikin (jotka ei sis ole minulla)treenaamaan ja esittämään näytelmiin,vaikkei omistaja tekisi pahemmin mitään,muttei kyllä onnistuisi koepuolelle.Siinä on kuitenkin kyse jo osaltaan aika kokonaisvaltaisesta elämisestä ja koiran hallinnasta .

    Ihan samoin toisten kouluttamisessa johonkin koelajiin,niin on vastuu ainakin minun mielestäni suurempi.Niitä virheitä,mitä aloitettaessa voi tulla tehtyä,onkin sitten vaikeampi tulevaisuudessa korjata.
    Itse kun olen tuota yhtä koelajia kouluttanut muutaman vuosikymmenen,niin aina joskus otan näytelmävuorojakin.Ihan mukavasta vaihtelusta ja tulee oltua tekemisissä taas erilaisten ihmisten ja koirien kanssa :O)

    Mutta niinhän se on,ettei mitään pitäisi varsinaisesti verrata toisiinsa,vaikka taidan tässä itsekin siihen sortua,öh.
    Pääasiahan on koiran kanssa touhuilu,mikä on kummallekkin mukavaa.Oli se mitä oli.Tai oli se tavoitteellista tai ei.

    Kummassakin touhussa on aina ylilyöntinsä,ja minun mielestäni olisi mukavaa myös se,ettei seurat/yhdistykset tee hommaansa niin liian kilpailupainotteiseksi,että "tavalliset" harrastajat ei enää uskalla tulla mukaan.Eli aina pitäisi muistaa,että viimekädessä se itse tekeminen on niin koiralle kuin ohjaajalle antoisinta ja kivointa :O)
  6. Toisaalta onhan noita koelajeja muitakin,joissa nimenomaan se omatoimisuus on valttia.Esim.jälki ;)
    Tosin suurimmassa osassa jälkilajeja on kuitenkin se tottelevaisuusosuus mukana.

    Muutenkin monessa lajissa ei se omitoimisuus luonteessa kuitenkaan pahitteeksi ole.
    Tietyissä lajeissa sitä tosin ollaan aika käskyn alla,kuten tokossa.Toisaalta se on myös vaikea laji mielestäni siksikin,että se ei ole kovinkaan luonnollinen koiralle.

    Mutta eihän lajeja oikein voikaan verrata keskenään,osa kun kuitenkin on lähtökohdiltaan jalostuspuolelta eli niitä piirteitä myös siinä puolessa korostetaan missä koiraa käytetään.
    Ja itse myös kunnioitan nimenomaan sen painottamista niisä roduissa,kuin myös koiran rodunomaista käyttöä.

    Tosin mielenkiintoinen skenaario olsikin,jos kaikki koemuodot olisi kaikille,niin millaista potentiaalia löytyisi muista roduista,kuin tyypillisistä.
    Mutta kuten sanoin,vain skenaario,asioiden muuttaminen ei ehkä välttämättä olisi kovin realistista.
    No verijälkihän on laji,joka nykyisellään on avoin.Mielenkiintoista nähdä,kuinka paljon sen löytää ei-metsästysrotuiset.

    Juu,eikä tokossakaan vielä kovin monta vuotta ole puhuttu koulutustunnuksista.Kun ei niitä varsinaisesti ennenvanhaan ollut.
  7. Tunnetaanko :O) ?

    No jos kuitenkin sanoisin,että kiitos :O).

    Tosin en nyt itse niin ihmeitä itsestäni kuvittele,ehkä jotain on opittu vuosien varrella(kuten monella muullakin varmaan),kiitos kiinnostuksen vaippaikäisestä koiriin,ennakkoluuloton ja avoin mieli,viisaampien kuunteleminen ja niiden mielipiteistä oppiminen,mutta myös tarvittaessa asioiden kyseenalaistaminen,vahingoista oppiminen,laaja koiraihmisten ja erilaisten sellaisten kaveripiiri,sekä neljännesvuosisataa muiden opettamista.

    Ja ennenkaikkea parhaat opettajat on olleet nuo omat luupäät,jotka ei aina suinkaan ole päästänyt mammaa helpolla.Mutta päätä silloin tällöin seinää hakkaamalla sitä eniten vissiin oppii.Siis omaa päätä :=))))))
    Mutta siitä nää elukat on mahtavia,että aina on meillä ihmisillä niiden kanssa uutta opittavaa.
    Kun on vain avoin mieli ja halua :O)
  8. Itse olen molkosania käyttänyt niin (siis yleisesti),että isot koirat saa noin ruokalusikalliset.En nyt kyllä mitään erikoisemmin mittaile,kuhan lorautan.
    Tuon kokoiselle ehkä jotain n.puolet.
    Sen voi laittaa suoraan ruuan joukkoon.
    Jos puhutaan hiivaongelmasta,niin silloin pitäisi antaa päivittäin,ja todennäköisesti melko pitkään,että se auttaisi elimistöön.

    Tosin hiivassa kannattaa muistaa,että yksi asia ei kesää valitettavasti tee,vaan asia on kokonaisuus.Tärkein siinä on mielestäni täydellinen ruokaremontti,varsinkin kun puhutaan sitkeestä hiivasta.
  9. Yleensä lekurilta saa automaattisesti kirjalliset hoito-ohjeet,ainakin täälläpäin homma hoitunut on hyvin.
    Tuossa haavanhoidossa on ehkä kaksi kuppikuntaa,siis lekureissakin.
    Itse kuulun siihen välimaastoon,eli lähinnä lähden siitä,että riippuu haavasta.
    Jos on kyse ollut sterilointihaavasta,niin teipin poiston jälkeen olen vaan kevysti pyyhkinyt vedellä ja omalla "poppa-aineella" roiskeet pois.Sen jälkeen antanut olla ihan rauhassa.Haavaa kannattaa tarkoin seurata.Jos tulee jotain tulehduksentapaista,niin sitten heti lekuriin.Silloin saatetaan suosiutella myös haavan suihkutusta,ja jotkut ehkä desinfiointiakin.
    Mutta mikä tärkeintä,haavaa ei saa missään nimessä päästä koira itse tai mahdolliset muut koirat nuolemaan.Itse kannatan ehdottomasti kauluria,ja tarvittaessa eristystä muista koirista,ainakin yksinollessa.

    Ja voi haavat vuotaa hieman.Se on todennäköisesti kudosnestettä.Mutta tarkkaile sitä ja yleensäkin koiraa,että tulee suht vähän,eikä muutu haisevaksi tai hyvin erinnäköiseksi.
    Mutta jos vähänkään epäilet jotain olevan vialla,niin kannattaa heti ottaa yhteys lekuriin.
    Myös voit soitttaa nytkin,ja pyytää haavanhoito-ohjeet,jos haluat ;)
    Yleensä nuot paranevat hyvin,KUNHAN koira ei pääse niitä härkkimään.
    Ja kurakelillä kannattaa pistää vaikka t-paita koiran päälle suojaksi ulkona ;)
    Ja muista rauhallista liikkumista,ei hyppimistä sun muuta,ennenkuin haava on parantunut.
  10. Parista lajista virallisia koekäyntejä tullut,parista lajista palkittu myös rotuyhdistysten toimesta,ja sitten aikaa monta lajia harrastettu ihan "harrastusmielessä",eli ei siis koepuolelle asti.
    Noin siis lyhykäisesti,kun vaatimattomuus se kaunistaa,heh :=)))))

    Ja näytelmät sitten päälle.
  11. No meillä on kanssa tietyt periaatteet.Kyläillään koirien kanssa kyllä,mutta vain paikoissa,johon koirat on kutsuttu.On muuten hauska tuo anoppi,kun ainoat suvun koirat,kun on hänelle tervetulleet,on meidän koirat olleet ;=)

    Meille ei sitten tulla,kuin sopimuksesta.Sisälle otan harvoin vieraita koiria,muutakun niin,että omat on yläkerrassa.
    Noit isot rodut kun on senverran reviiritietoisia,ettei pahemmin välitä muista koirista omalla alueella,varsinkin sisällä.Ja noissa asioissa kunnioitan niiden toimintaa.
    Phalle sitten on tervetulleet samaan aikaan omieni kanssa vain tietyt.Eli kenen kanssa,ja ketkä tulevat toimeen.
  12. No tuota,minusta nyt asia riippuu vähän siitä,mikä tuo huitaisu on ollut...

    Jos sen koiran vaan tönäisee pois ilman selkeää ylimääräistä kovaa kohtelua,niin en minä nyt tuota ihmeeksi ota.
    Kun ei kaikki halua koirien hyppivän päälleen,varsinkin jos on vielä hyvät vaatteet päällä.
    Ja täytyy sanoa,etten minäkään pahemmin välitä koirien hyppimisestä päälleni.Korkeintaan tuossa harrastuksen ohessa,jossa muiden koiria käsittelen,mutta silloin on myös vaatetus sen mukaiset.
    Ei minulla pikkukoirat omatkaan ole hyppineet syleihin tai vastaavaa,koska en pidä siitä.

    Ja mitä jatkossa?Eiköhän se kuitenkin tarvi itsesi miettiä,mutta jos asia kaihertaa,niin ehkä kannattaisi käydä asia läpi vielä kummipoikasi kanssa,jotta vaikka kummatkin ymmärtäisivät toistensa motiivit ;)
  13. Teitte virheen.
    Täällä on siitä jo kirjoitettukkin.

    Lisäisin vielä,että OMISTAJA on aina vastuussa omasta koirastaan,ja velvollisuus ajatella sen parasta.

    Kaikilla ihmisillä ei ole koiranlukutaitoa ja koiratuntemusta,vaikka kuinka olisi koiria ollut.
    Eiköhän tuossa teidän tapauksessanne ollut siitä esimerkki.
    Yhä vielä on myös niitä vanhoja uskomuksia,että pennulle tekee ihan hyvää,kun vanhempi koira näyttää sille taivaan merkit.Pitäisi jo joutua romukoppaan ja kunnolla.

    Parasta olisi,että nyt saisitte pennulle jonkun oikeesti hyvän koirakaverin/ehkä muutamankin,jotka osaisivat varmasti käyttäytyä pikkuisen kanssa.
    Oma asemanne,joka pitäisi olla johtaja ja sitä kautta myös pennun tuki ja turva,on saanut myös kolauksen,joten siihen kannattaa kiinnittää nyt kunnolla huomiota.

    Ei homma siis vielä ole pielessä,mutta toivon,ettei kyse ole "vähemmän sosiaalisen"vahvan rodun pennusta.Niitten kanssa kun voi helpommin tulla myöhemmin ongelmia,jos pentuvaiheessa sattuu isompia kömmähdyksiä.
  14. Hyvä kysymys ja ihan asiallinen,mitä kannattaakin miettiä.Ja lisäksi ajankohtainen ;)

    Ihan samoin,kuin kaikissa roduissa,olen AINOASTAAN asiallisen ja rotua parantavan kasvatukseen tähtäävän kasvatuksen puolesta,niinkuin jalostuksessa pitääkin.
    Se sitten,jos se ei sitä ole,on vastoin omaa näkemystäni.Kasvatuksessa on joskus riskejäkin otettava,mutta myös osattava esim.oma linja lopettaa,jos tulokset ei ole sitä,mitä pitäisi olla.

    Bordeauxin doggi on ollut ennen tuota "ei-raja-arvoja" myös pevisassa,mutta siitä haluttiin pois.Mutta tilanne on muuttumassa siinä mielessä,että jto:n myötä myös pevisa tulee muuttumaan niin,että tulee taas raja-arvot.
    Juttu on vielä kesken,ja lopullinen päätös,missä muodossa,tulee riippumaan syyskokouksesta ja viimekädessä kennelliitosta ;)

    Jos olet kiinnostunut,niin todennäköisesti tuo "paketti" tulee jossain vaiheessa yhdistyksen kotisivuille ;),koska se tullaan esittelemään jäsenistölle,joilla on päätäntövalta siellä syyskokouksessa ;=).


    Ja viimeinen kysymyksesi.Hyvin yksinkertaista vastata.En ymmärrä mistään syystä,ja vastustan ehdottomasti.Omasta mielestäni noilla statuksilla varustettu koira ei ole jalostuskoira.Vielä vähemmän raskaissa,isoissa roduissa.

    Ja eiköhän mielipiteeni ole tullut noissa asioissa jo aika selväksi ;O)
  15. ja kuulostaa kyllä aika oudolta,että koira pysyisi paikalla niitattavana,eihän tuo nyt ihan kivutonta ole.Vaikka olisi suuren kipukynnyksen omaava rotukin.
  16. Olen kuullut tuon saman nitojajutun,mutta en tuon koiran yhteydessä.
    Onkohan nämä /tämä ihan totta viimekädessä,vai onko jutut menneet jo ihan kieroiksi ihmisillä.
  17. Ootkohan nyt sama ihminen,joka muillakin palstoilla on koetellut onneaan...

    No kukaan vastuullinen tuskin urostaan antaa tuonsortin touhuun.
    Jos ei ole lonkkia edes kuvauttanut ongelmarodussa,niin kannattaisi nyt jättää noit pentuhaaveet ihan vaan haaveiluksi.
    Rotu on muutenkin sen verran vastuullinen,niin terveydellisesti kuin muutenkin,että pentuja teettävän pitää tietää vähintään perusasiat,ja myöskin osata tarvittaessa neuvoa kasvattinsa omistajia.

    Ja kuten täällä jo vastattiin,ei todellakaan nartuilla ole pakko tai tarpeen tehdä pentuja minkään vuoksi.
  18. Juu kyllä sitä jonninjoutavaa saisi ostaa kyllä melkoisesti,jos noit ääripäät ajattelisi suhteuttaa keskenään,huh.
    Jos ajattelen noita omia rotuja,niin kyllä noihin pieniin kyllä saisi melkoisesti ihmeitä upotettuja,jos pääsis noitten isojen mölöjen kulutuksiin siinä elon aikana.

    Ja mitäs vikaa minun koiran osto perusteissa on?
    Minä olen nykyaikanen lady,ja tottakait tärkeintä on,että koira sopii sisustukseen kompaktisti muitten värien kanssa :O))))))
  19. No höh,aika vitsi koko juttu.
    En kyllä ymmärrä ihan reaalielämässä miten jotkut hippiäiset voi enemmän viedä rahaa,kun vaikka isot mastiffityyppiset.Vaikka nyt kuinka luksusta sais,mitä sitten lieneekin.
    Eikä voi oikein yleistää,jos joku pistää jotain älyttömiä juttuja rahaa johonkin turhanpäiväiseen,saati saada vertailukelpoiseksi normitekemisiin.

    Kaikkea noit ulkomaanelävät keksiikin :O)))))

    Enkä kato peliä.En ole penkkiurheilija oikestaan pätkääkään.

    Noi pennut oli kyllä aika södejä.Minä voisin ottaa sen ruskea,mustapäisen,millä oli paljon valkoista.Sopisi aika makeesti tuon meijän jengin väriskaalaan :O)))))
  20. Pistäs vaan niitä kuvia Siiristä tulemaan.Olisi kiva nähdä.Täälläpäin kun noit luonnonsiilet alkaa olla jo katoava luonnonvara :( ,niin tarvii varmaan itsekin pian hankkia oma siili,että näkis vielä ylipäätään siilejä.
    21. 243 / 262
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt