Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5230

  1. Paimenkoiraa käytetään paimennuksessa.Siirtämään laumaa ym.ohjaajansa apuna.Ne on jalostettu/ja koulutettu nimenomaan paimentamaan.Pääasiassa ne toimii siis yhdessä ohjaajan kanssa.
    Laumanvartijat on itsenäisiä,elävät laumansa parissa kokonaan/pääasiassa.Ne eivät siis paimenna,vaan suojelevat laumaa tunkeilijoilta itsenäisesti.

    Laumanvartijat ei myöskään ihan parhaita harrastuskoiria ole todellakaan :D .Paimenkoirissa taas niitä on.
  2. "Mistä tietää..." Jos on oma koira,niin helpompi.Jos on vieras koira,niin vaikeampi.
    Mutta kyllä aika pitkälti pystyy,sanoisin minä.Mutta kokemus opettaa-juttuja nämäkin on ja hyvän koiratuntemuksen,mutta myös itsensätuntemuksen.
    Vahvapäinen ja varma koira kestää enemmän.Sitä ei omistajan töpit tai muu ulkopuolinen niinpaljoa heilauta.Se palautuu myös nopeammin ja on helppo tarvittaessa työstää.Toisinpäin taas nupiltaan pohjimmiltaan heikompi.
    Jos otetaan vaikka heikosti sosiaalistumaan päässyt koira,esim.pentuna/nuorena,niin vahva on harvemmin ottanut hernettä nenään,kun taas heikommassa on paljon enemmän työstettävää.
    Toisinpäin taas perusluonteeltaan heikompi tapaus.
    Kannattaa myös erottaa ns.ohjjajaherkät.Ne on omanlaisensa,joskus hankalatkin.Niissä voi olla niin vahvapäisiä kuin heikompiakin.Mutta kyllä niistäkin tuon pohjaluonteen erottaa.

    "miten pitää...Tuo on jo tärkein,että olet miettinyt ja tiedostanut asioita.
    Muuten mielestäni periaatteessa samoin kun yleensäkin vaikka pennun kanssa eli opetetaan kaikki kunnolla,motivoidaan ja vaaditaan.Ollaan tukena kun tarvitaan,mutta annetaan myös tilaa ratkoa ongelmia itsekseen.
    Jos jossain kovin epävarmuutta,niin pikkuhiljaa siedätetään eli ei anneta koiran "jämähtää" valitsemaan olotilaansa.
    Eli peruskauraa pitkälti,hyvä ja luotettava omistaja.Sillä viedään koira henkisesti jo pitkälle.

    Täytyy taas mainita erinomainen esimerkki.Kun on saanut seurata kahta sisarusta.Ihan hakureissusta (laivalla) ja siitä eteenpäin.Ja tuntee kunnolla omistajat :D eli voi ottaa sen osuuden mukaan tai pois.
    Ihan kuin yö ja päivä.Toinen se varma,toinen jotain muuta.Kyllä se pohja myös paljon vaikuttaa,VAIKKAKIN siihen hyvällä koirasilmällä pystyy fenotyypin ilmenemiseen paljon vaikuttamaankin.Niin huonossa kuin hyvässä.

    Tämä siis ufoputkikselle.Näistä viesteistä kun ei tiedä mihin hyppii milloinkin...
  3. Yhteistä kaikilla,iso koira pienessä paketissa.Niin hauskalta kun ehkä kuulostaa,niin on rotuja,jotka vaatii suht jämäkän kasvatuksen,että niistä saa eniten irti.
    Eli kaikilla vahvat luonteet ja vähemmässä määrin miellyttämishaluisia,vaikka ihmisläheisiä kovasti onkin.Eli ei ole kyse ihan nöyremmästä päästä pikkukoiria.
    Energisyydestä laittaisin järjestykseen 1.bostoni,erittäin energinen (kestää mitä vaan,eikä varmasti hyydy),ranskis ja mopsi sitten perässä.
    Kummatkin myös ihan hyviä normilenkkikavereita,JOS on ja pidetään hyvässä kunnossa ja kuosissa.
    Bostoni on erinomainen harrastuskaveri.Siitä löytyy vaikka mihin,jos sen vaan osaa motivoida ja ymmärtää rotua/tyyppiä.Ranskiksella ja mopolla fyysinen puoli eli rakenne tekee enemmän rajoituksia.
    Jos puhutaan koulutuksesta ihan,niin tottelevaisuuspuoli ei ole helppoa.Eli vaativat hyvän motivoinnin,pelisilmää paljon ja suhde kunnossa(jos tuloksia halutaan myös).
    Säänkestävyys nuttuluokkaa.Yksilöeroja kyllä,ja riippuu myös osaltaan välillä omistajistakin...
    Kuumankestävyys ei paras mahdollinen,mutta normaali terve koira kestää ihan normitouhuilut.

    Suhtautuminen muihin koiriin(lähinnä oma sukupuoli) yleensä kaikilla hyvä.Mutta poikkeuksia kyllä löytyy.Mopsi ehkäpä helpoin siinä suhteessa.
    Kaikki rohkeita,ei mitään "lälläreitä".

    Terveyspuoli onkin heikkokohta.Mitkään noista tuskin ihan parasta kärkeä,mutta itse laittaisin terveysjärjestyksessä bostoni,mopo ja ranskis.Se sitten mitä tulee olemaan,on oma juttunsa...
    Kaikki rodut on suosittuja.Ja kasvattajista löytyy täysin ala-arvoisista hyviin.Myös ihan pentutehtailua on joka rodussa.
    ELI kun lähtee noita harkitsemaan,niin kannattaa ottaa tarkoin selvää kasvattajista.Ja muistaa,että kaikki ei ole myöskään kultaa,joka kimaltaa...
    Katsoa tarkoin jalostustietojärjestelmä.Mm.kuinka paljon on tutkineet kasvattajat jalostuskoiriaan ja kasvattejaan,pentuemäärät ym.Ottaa mahdollisemman laajasti yhteyttä eri kasvattajiin,kysella tarkoin terveydestä ja luonteista.Ja aina käydä paikan päällä viimekädessä tarkistamassa millainen paikka ym.

    Parasta vaihtoehtoa ei voi sanoa.Se riippuu täysin ketä ottaa,ja mitä tarkalleen haluaa...
    Eli itse pitää tietää.
    Mikään roduista ei ole pelkoräksyttäjä,taatusti.Jos on,niin täysin joko epätyypillinen rotuinsa edustaja tai sitten,mitä useammin,väärillä ihmisillä.Kuten sanoin,ne pitää osata kasvattaa kunnolla...
    Bostonissa on myös se,että erittäin energisyys voi yllättää,ja siitä voi tulla ongelmia,jos se ei pääse purkautumaan oikealla tavalla.
  4. " ...ja siellä haukkuni käyttäytyy hyvin..."
    Noh,yleisemmin syy kuitenkin on hyvin käytökseen se,että liikaa ärsykkeitä,koiralla ei ole kanttia räyhätä.Eli epävarma koira.Varma koira taas uskaltaa räyhätä täysin paikasta ja ärsykkeistä riippumatta.
    Toisaalta ihan hyvä noita on käyttää hyväkseen,mutta se pitää myös käyttää opetustilanteena.Pelkkä oleminen ei useastikkaan riitä.
    Eli siihen pitää yhdistää koulutus.Tässä tapauksessa palkitaan siitä,että koira on kunnolla.Mieluiten niin,että kun huomaa,että koira on rauhallisimmillaan,niin siitä mielentilasta palkitaan.Siitä muitten lähellä ym.

    Tuo toisen käyttäminen mukana(hyvin käyttäytyvän) on joillekkin ihan hyvä apu osaltaan myös.Tosin hyvin yksilöllistä.Parhaiten sen toimii,kun se toinen koira olisi ns.johtavammassa asemassa räyhääjään nähden.Eli koira ottaa paremmin oppia koirasta,jota se ns.kunnioittaa.

    Muuten vaan lyht vastaus,itse aloitukseen,koska monista samanlaisista ketjuista voi mielipiteitä lukea ;) ja c.f on pitkälti jo kertonut (muutkin hyviä pointteja).
    Eli ihan kuin kaikessa muussakin,koira OPETETAAN ihan A:sta alkaen kunnolla,motivoidaan ja myös vaaditaan.
    Ongelmissa otetaan joku kunnon tapa,harjoitellaan riittävän kauan,siedätetään.
    Itse ollaan aina rauhallisia,motivoivia ja määrätietoisia.Ja mikä tärkeintä myös,loogisia sitä koiraa kohtaan,ja ihan koko perhe.
    Paljon kivoja tekemistä,yhteistä harrastusta,johon koira saa purkaa tarmoaan(niin fyysistä kuin psyykkistä),mikä kehittää kuunteluyhteyttä ja kunnioitusta omistajaan.

    Tuossa edellisessä viestissäni sanoinkin mielipiteeni koskien muitten koirien kanssa olemista yleensäkin.