tublat

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5230

  1. Se henkinen kantti on juuri se pointti,viimekädessä.
    Mutta koiramaailmassa ei sukupuoli myöskään ratkaise,vaan se henkinen kantti.Ihan samoin,kun ei kokokaan.
    Se,että nartut hallitsee,taitaa olla vähän myytti ,lähtöisin siitä,että pääasiassa urokset on aika nöyrää poikaa narttujen kanssa.Ylipäätään.Varsinkin,jos kaikki inkkarit kanootissa on.
    Mutta kyllä porukoissa uroskin voi olla ns.koirien johtaja.
    Useinmiten auktoriteettisin asema on vanhimmalla,mutta ei suinkaan aina.Joskus nuorempi voi kävellä ylikin.Ihan siististikkin.

    "Lienee roduistakin..." Juu.Onhan niitä,jotka katsoo vaan silmät pyöreinä,vaikka kuinka joku muu kuin oma ihminen niille jotain yrittää komentaa :D
  2. "Näkyy..." No niin,juuri sitä.Että koira kokee sen siitä,mitä näkee/kokee.Ne pelkotilat,epävarmuus ym.Eli ei se pysty erottamaan hajusta ja vielä luomaan mielikuvaa siitä,mikä on narttu ja mikä uros,ihmisissä.
    Eli tuosta "testistä",niin aika varmasti koira reagoisi enemmänkin ronskisti käyttäytyvään ronskinnäköiseen naiseen,kuin pieneen tirpakkaan mieheen.
  3. Ihan en osaa tuohon sanoa suoralta kädeltä,kun pentueessakin voi olla hyvinkin erilaisia narttuja noissa jutskuissa.Mutta hormoonihäikillä(jokusella) on myös perinnöllinen alttius.

    Voi kertoa.Ainakin,että uroshormoonia löytyy selvästikkin :D
    Nylkyttely kertoo pitkälti hormoonipyörteistä.Kyllä koivennostokin sitä lähinnä voi olla.Eli mitä ylemmäs,sen "paremmin" toinen voi bongata,että täällä viehkeä neitokainen vailla deittiseuraa...
    Voihan se dominoivastakin kertoa,muttei siis välttämättä.
  4. Joo,mutta kummallakin on kumpaakin sukupuolihormoonia.Määrät tietty eri.
    Eli vaikka koira pystyisi erottamaan nais-ja miessukupuolihormoonin,niin en kyllä oikein usko,että se on niin viisas,että kykenee arviomaan missä määrin on naisilla ja missä miehillä.Eli missä kulkee naisen ja miehen raja.Kuin myös,että nainen on samakuin koiramaailman narttu ja mies sitten uros.
    Kun nuot menee jo mielestäni ihmisen ajattelumaailman ja päättelykyvyn puolelle.

    Täytisi tehdä kokeilu.Otetaan isokokoinen,ja öh,ronskinnäköinen nainen ja sitten pikkuinen tirpakka mies.Testataan ne miehiä karsastavalla koiralla :D
    Eiköhän näkyisi,reagoiko nimenomaan ja tunnistaako sukupuolen :D
  5. Ensinnäkin,välttämättä ne pennut ei muuttaneet.Saattoi olla vain ajoittainen rauhallisempi aika.Eli nyt alkanut uudelleen jutut.Se,että nyt tekisi pennut,ei siis välttämättä vaikuttaisi yhtään mitään.

    Eli jos/ja kun on selkeästi ihan kyse hormoonien nostattamista kierroksista tai muista oireiluista,niin ainut varma hoito siihen on jo täälläkin sanottu sterilointi.
    Jos touhuilut johtuu jostain muista syistä,niin se on sitten oma juttunsa.

    ps.Eikä ole koirallakaan kivaa,jos/kun hormoonit pistää pään sekaisin.Stressiähän siitä pukkaa.
  6. Ihan tavanomaista.Siinä missä koipea nostavat nartutkin...

    ps.Kantsii vaan olla tarkkana tuollaisten hormoonihirviöitten kanssa.Niille kun sitten voi alkaa myös pukata valeraskautta helpommin.
  7. Nyt olisi kyllä mielenkiintoista tietää,onko ylipäätään ihmisillä joku sukupuolihaju.En ole koskaan kuullut.Ominaishaju on eri juttu.
    Eri lajit on kumminkin eri juttu,eli siinä mielessä ei voi suoraan verrata.
    Koirillahan on mm.hajurauhaset,joista toisistaan tietoa saavat.
    En ole kuullut,että ihmisillä.Siis ainakaan siinä muodossa ja käyttötarkoituksella,kuin koirilla...
  8. Mastiffi on rotu.Eli puhutaanko nyt mastiffista vai mastiffi-/molossityyppisistä?
    Jos jälkimmäisistä,niin sen sisään menee aika paljon ja hyvin erityyppisiä rotuja.
    Niin mastiffi kuin jälkimmäinen itse ryhmä,ei ole pahemmin helppokoulutteinen pääasiassa.Tosin roduissa siinäkin eroja,ja löytyy sieltä jotain vähän helpompiakin kouluttaa.Vähemmässä määrin varsinaisesti helppoja ylipäätään,eroja kuitenkin paljonkin roduissa.
    Ja varsinaisista molossikoirista kun puhutaan,niin tosiaan,ei ne monikaan rotu ole,eikä kuulu olla erityisen laiskanpulskea.Itseasiassa hyvinkin aktiivisia.Se sitten,että jos jalostuksella on "saatu" aikaan jotain perässä vedettäviä,niin on oma juttunsa,eikä sillä ole mitään tekemistä rodunomaisten koirien kanssa.


    Minusta tuo aikuinen koira on ideana hyvä,mutta siinäkin tullaan siihen,että jos hakee helppoa isoa koiraa,niin ei ihan helppoa ole löytää.Useimmat noista kun on kuitenkin annettu pito-ongelmien takia pois.Ja vaikka ei olisikaan,niin jos kriteerinä on helppo,niin parasta olisi ottaa ehkä kuitenkin oma taimi,jonka sitten kasvattaa.
    Tietty,jos kuksi käy,että löytää jonkun helpon ja hyvätapaisen,niin mikäs siinä.
  9. "miten olisi..."
    Jos kysytään helppoa koiraa ja helppoa kouluttaa,niin ei tuosta listasta kyllä montaa taida jäädä :D
  10. No en kyllä ehdottaisi nurin heittämistä,kun ei tiedä mikä rotu on kyseessä...
    Voi tulla pipi,jos menee tietyntyyppisiä noin kohtelemaan,kun ei tiedetä,mikä suhde on muuten.
    Vielä vähemmän kannattaa vieraitten tehdä.Jos ei tiedä mitä tehdään,niin mennään aika riskaabeleilleurille.
    Myöskin se,että tuolla tavalla annetaan koiralle huonoja muistikuvia vieraista/muista ihmisistä,mikä ei myöskään ole kovinkaan järkevää(vielä vähemmän,kun ei rotua tiedetä).Voi meinaan käydä niin,että jos on tietyntyyppinen rotu/koira,niin aikuisena voi alkaa katsoa kieroon muita ihmisiä,kun muistista pukkaa,että nuorena on härskisti vieraat kohdelleet.

    Kyllä tuo on omistajan tehtävä,jos fyysisesti ollaan puuttumassa.
    Kyllä minäkin sanoisin,että koulutuksen tehostamista,suhteen tarkastamista ja riittävästi aktiviteettejä.
    Jos noilla eväillä ei homma tule kuntoon,niin sitten joku ulkopuolinen pätevä tarkastamaan tilanne.
  11. Kaksi vaihtoehtoa lähinnä ylipäätään.Kummatkin tekevät kompromissejä ja niistä pidetään kiinni,mitä sovittu.Tai sitten,jos ei onnistu,niin pohtimisen paikka,skulaako homma niillä eväillä mitä on vai ei...
    Ei siinä sen ihmeempää.
    Toisaalta ihan sama asia,kuin jos olisi työ,mikä vie paljon aikaa ja toisella taas ei ole.

    "mielestäni parisuhteen..." Joo,jos siihen on kunnolla alunperin sitouduttu.Mutta jos lähtökohdallisesti ei ole siihen syystä tai toisesta kapasiteettiä tai halukkuutta alunperinkään ollut,niin on toinen juttu.Ja vastapuolen sitten vaan mietittävä,mennäänkö näillä eväillä vai ei.
    Ja voihan se olla,että aikaa riittäisi enemmän,jos sitä todella tahtoisi.Tiedä sitten,ihmismieltä...
  12. Minun mieleeni tulee kaksi ns.oppilaitosta,kuten tuo mainittu Kainuun ja sitten muistaakseni maatalousoppilaitoksessa Piikkiössä jotain samantyylistä (erilaisia juttuja koira-alaan liittyen).Nuot itselle tulee mieleen.
    Sitten on näitä ihan joidenkin yksityisten pystyyn pistämiä jokusia,monenmoisia....
    Ja kallista taitaa olla...
    Koulutustavat ainakin noissa yksityisissä taitaapi perustua lähinnä positiiviseen vahvistamiseen.
    Mitään ceesari tyylin koulutusta tuskin löytyy,ellei sitten joku sellaista ole "tuosta vaan"pistänyt pystyyn...

    Mutta itse olen kyllä sitä mieltä,että ei noita taitoja opi kuin kantapään kautta,kunnolla.
    Hyviähän ne teoriat on.Mutta kannattaa muistaa,että pääasiassa nekin perustuu "opettajiensa" omaan makuun ja tyyliin,viimekädessä.
    Ja se,mikä tärkein,eli koirasilmä,ei tule kuin tekemällä.Ja mitä laajemma pohjan kanssa,sen parempi.
    Eli kyllä se paras tie on ensin opiskella omia koiria,aina parempi jos erilaisia ja vielä vähän vaikeampia tapauksia.Kun niitten kanssa vielä eri lajeja,niin oppii koulutuspuolta kunnolla ja eri kantilta.
    Sieltä sitten johonkin yhdistykseen mukaan,näyttöä antamaan ja sitä kautta ohjaamaan muita.Eli yhdistyksen kautta koulutusohjaajaksi.Perus ja erikoistumiskurssitukset.Siitä teoriapuolta,mutta sitten taas tosi hommiin eli kouluttamaan muita.Sieltä kokemusta karttuu,mitä tarvii.

    Omia aivojaan pitää käyttää.Pyrkiä keksimään itse ja oivaltamaan.Ei mitään/pelkästään mistään muitten kautta.Esim.telkkarijuttujen.Vaikka niistä jotain irti saisi ja vinkkejä,niin nitten varaan,ihan samoin kun teorioitten varaan koulutuksissa ei kannata jättäytyä.Vaan pitää siis pyrkiä itse oivaltamaan,vaikka yritysten ja erehdysten kautta.Muita kokeneita kannattaa kuunnella ja jyvät ottaa akanoista.
    Kun nuot tiet on käyty,voi edes teoriassa olettaa,että on valmiuksia ongelmakoirien jelppimiseen,joka on taas oma lajinsa,kuin koulutus tai kasvatus.
    Kyllä siinä saa pitkän tien käydä,ennenkuin voi sanoa,että edes valmiuksia on.
    Ei riitä todellakaan telkkarien katselut,eikä ihan "koulutkaan".
    Sen lisäksi tarvitsisi vielä omata ihmissuhdetaitojakin.Nekin kun on paketissa oleellisia.Jos muita alkaa kouluttamaan,niin jo alkuvaiheessa.Ei auta,vaikka kuinka hyvin osaisi omia kouluttaa,niin se,että muita,niin on taas oma taitolajinsa.

    Onhan noita netti pullollaan kaikenmaailman koirankouluttajia,jotka palvelujaan tarjoavat.Ja osa ihan päteviä.Mutta kyllä välillä vähän epäilyttää,varsinkin kun tarjotaan jotain ongelmakoira-apuja,kun lukee mikä on tarjoajan koirahistoria...
    Noh,kaikilla sitä ei lue lainkaan kotisivuilla.Ei kyllä ainakaan minun luottamustani herätä...

    Minun mielestä hyvä koirankäsittelijä ei mene millään metodilla.Se menee kokemuksella,koiraan sovittaen ja kunnon koirasilmällä.Ja nöyryydellä.Liiallisilla metodeilla on joskus se vaara,että niitä halutaan vaan orjallisesti noudattaa.Toki oma linja voi olla,mutta kun höpstään jo jostain metodeista,niin on vaarana,että ei enää nähdä metsää puilta ja se oma oivalluksen kautta oppiminen ja silmän kehittymisen taito jää pois.
  13. Onkos putkis ihan oikea meditaatiogur...,eiku ohjaaja?
    No sittenhän voitais pistää oikein kunnon keskus pystyyn.
    Putkis hoitaa omistajat ensin levollisiksi ja minä sitten jatkan siitä koirien kanssa :D
    Ja sitten tietty puolin ja toisin saa itekkin guruttelua,jos pinnaa kiristää (tosin muista syistä kuin koiriin liittyen):D
  14. Minulla on ollut kirppukoiset liivit,mutta olen antanut ne pois.Voin tsekata,jos ko.ihmisellä ne vielä on,niin saat,jos koko käy.Mutta varmaa en osaa sanoa,kun ei ole niillä enää koissua,mikä on liivin tilanne.
  15. "Voisiko myös..." Itse en oikein usko tuohon.Kun viimekädessä koiramaailman auktoriteettikin lähtee päänsisästä,ei koosta.Tuo ihan omakohtaisesti todenneena ihan täysin(siis koiran kautta).
    Itse olen myöskin skeptinen siinä,osaako koira erottaa naisen naisena,miehen miehenä.Siis noin kun me sen ajattelemme.Ennemmin katsoisin,että se erottaa vaan käytöksen.
    Se,kumpi on vahvempi(mies /nainen) tulee myös ihmisen toiminnasta.Minulla on itselläni mm.ollut melkoisen vahvoja narttuja,ja se,ketä täällä viimekädessä kaapin määrää tai keneen ottaneet yhteyttä "epämääräisissä" tilanteissa,olen minä.Samoin,kun monissa muissakin tuntemissani koiraperheissä,joissa nainen on enemmän "Se koiraihminen".

    Toisaalta,se,että jotkut koirat pelkää/suhtautuu erilailla miehiä kohtaan,voi olla ihan miesten fyysisyydestä johtuvaa.Miesten käytös(koirahan eroittaa pienetkin eleet ym.)on ehkä hieman erilaista,josta joidenkin koirien reaktiot tulee.Varsinkin kokemattomien tai epävarmojen.Eli ihan samoin,kuin pieniin lapsiin suhtautuminen(eli siis fyysisyys ilman kokomääritettä),jollei ole tottunut,erilaisia vaan ovat koiran silmin.Se sitten,mikä on pohjimmainen reaktio,riippuu paljon perusluonteestakin.

    Jos nyt puhutaan,tuosta omistajan heijastamisesta,niin kyllä minä siihen uskon.Niin hyvässä kuin pahassa.
    Ihan perusesimerkkinä esim.minun kaikki koirat on/olleet kuin viiriäiset.Ihan kuin omistajansa :D. Onneksi käsissä sentään :D. Ei voi kovinkaan rauhallisesta puhua...
    Taas tuttavapiirissäni on tosi rauhallisia ihmisiä(sukupuolesta riippumatta),ja kas kummaa,niille "kertyy" vaan niitä rauhallisia koiria...
    Toisaalta,ehkä sitä tulee alitajuntaisestikkin jo valittua omansakaltaisia pentuja.Ainakin joidenkin,tiedä sitten häntä tai pikemmin häntää.
  16. Jösses mikä hinta o_O
    Onneksi minulla on käteviä ompelukoneen käyttäjiä kaveripiirissä(itse ihan tumpelo),joilta olen saanut miltei kaiken garderoopin.Ja miljoonasosan hinnalla...

    Pannasta tuli mieleen,että tsekkasin nuot teidän sivunne,niin johan taas fyffen lähtöä on tiedossa täältäkin.Ei ehkä parane linkkejä pahemmin availla...
    Itse löysin sieltä aikas makeen niittipannan.Sopisi niin makeesti yhteen remmin kanssa,joka olikin itseasiassa saman valmistajan.
    Hinta oli kyllä aika suolainen,mutta onneksi kavereista taas hyötyy :D
    Eli suhteilla saa paaaljon halvemmalla.

    Minulla on juuri ostettu käsilaukku aika saman tyylinen,että ei muuta kuin odottelemaan koira ja emäntä samiskilpailuita :DDD
  17. No pahus vieköön,sinä pahanilmanlintu.
    Olisit nyt antanut edes vähän aikaa unelmoida isoista dollareista ja glamourelämästä...
  18. Kyllä ylipäätään minäkin sanoisin,että ei tuo huonossa mallissa ole :)

    1."alistuu".Luonteesta viimekädessä ei voi sanoa,koska riippuu muusta toiminnasta myös(eleet ym.).Voi olla ihan opittuakin.Esim.tietyllä reaktiolla saa "ympäristössä" aikaan tietyn reaktion,josta itse hyötyy.
    Jos koira nyt muuten ihan jees,ja vaikuttaa lähinnä tilannereaktiolta,niin voi olla pelkästään ohjaajaherkkä.

    2.Rapsutellessa.Sijaistoimintaa.Koira voi olla hieman hämmennyksissä syystä tai toisesta.Toisaalta pitää,toisaalta katsoo tilanteen oudoksi.Voi myös olla kyse kivuista(koiraa sattu,kun rapsutellaan),jolloin tekee tuon sijaistoimintana.Ei niinkään kuulosta siis aggressiolta,saati miltään ns.pomottelulta.
    Pitäis nähdä tarkemmin reaktiot ja terveydentilan voisi kunnolla tsekata,ellei ole jo tehty.
    Hermorakennekkin jos vähän falskaa,niin voi jotain tuota tehdä(kiihtyessään tai hämillään).
    Toisaalta voi olla ihan puhdasta hyvänolosta pelkästään,mutta se ei tällä kertaa ihan natsaa kokonaan(kuten sanoin,pitäisi nähdä).
    "Annanko hammastella..." Pitäis tietää,mistä varmana johtuu.Jos itse kokee epämiellyttäväksi,niin voihan siihen puuttua,mutta mieluiten "pehmeästi".
    Toisaalta kaksipiipuinen,koska jos johhtuu terveysasioista,niin pitäisi huomida se.

    3.Tassut.Vähän samaa kuin yllä.Joko ei ole siihen kunnolla totutettu,vaadittu.Kipu myös voi tehdä.

    4.Tökkijä.Opittu asia.Jos on saanut vastinetta,niin sitten jatkuu.Opittua huomionsaamista.Koira harvemmin mitään pomottaa.Opitusta tai sen puutteesta kyse on.
    Jos ei huomioita halua antaa,niin sitten ei anna.Ei koira sitä aina tarvi.Ja jos ollaan syystä tai toisesta epävarmalla pohjalla suhteessa,niin ei se pahitteeksi ole,jos sitä säännöstelee.
    Jos kaikki on kunnossa,niin ihan sama,vaikka ropsuttaa aina kun tyrkylle tulee.Mutta siihenkin voi opettaa,mikä käytös siinä on sallittua tai ei.

    5.Seuraaminen,Ihan luonnollista jollain kv-koirilla.Yleensä poistuu itsestään,jos ei,niin jonkun ajan kuluttua voi ruveta toimimaan,kun pennun kanssa eli opettaa olemaan itsenäisemmin.Tosin on ns.roikkujarotuja.Ja jos sellaisen ottaa,niin hyväksyä se pitäisi.Toki ei mihinkään sairaalloiseen pidä mennä.

    6.Luu.Jännä juttu koiralle ylipäätään.Jos ei ole opetettu tiettyjä malleja,ei niitä siis olekkaan,harvemmin.Antaisin alussa syödä ihan rauhassa(pentukoirat siis eri,kuten c.f:kin mainitsi).Ohi toki kuljetaan ym.
    Pikkuhiljaa voi alkaa sitten treenata luopumista.Eli vaihtoa johonkin hyvään ym.
    Heti en siis menisi paineistamaan turhaan koiraa eli koskemaan,kun syö.Vasta kun on luun merkitys saatu pienemmäksi(eli ensin vaihto herkkuihin).
    Ihan sama muun kanssa.Minkä vaan saa suusta pois,kun opettaa vaihdon kunnolla.Tarpeen vaatiessa opetetaan myös sille ihan puhdas käsky.

    7.Yleinen hössötys.Voi olla tempperamenttikysymys,opittua,stressiä.
    Eli riittävästi toimintaa purkaa sitä.Fyysistä ja psyykkistä.Ja myös rentoutumista.
    Koiralle voi myös opettaa rentoutumista.Hössötys voi myös vähentyä,kun koira on kunnolla sopeutunut ja rytmi lähtee rullaamaan vakituisesti
    .
    8.Hännänajo.Riippuu ihan missä määrin.Jos olisi oikein runsasta,niin todennäköisesti stressi/opittu pakkoliike.Mutta jos vähäistä,niin ihan jotain pientä tilanne sijaistoimintaa voi olla.Voi myös johtua kivusta,madoista ja anaalivaivoista.Eli nuot voisi tsekata.
    Jos vaan siis ihan opittu juttu,niin sitten vaan kertoo koiralle,että jos nyt jättäisit väliin...

    Mutta ei pahalta kuulosta ylipäätään luetun perusteella.Noh,jos oma koira olisi,niin en antaisi hihnassakaan haukkua.Opettaisin ihan kuin pennuistakin,sievän ohituksen.
  19. Juu,eläkä ota turboa,jos rahkeet ei riitä,äläkä ota diiseliä,jos hermot ei kestä :D

    Ja minäkin pidän kikkailuista.Ja haasteista.Ja haasteista pidän vielä niinkin paljon(tai sitten järjen köyhyyttä),että olen kikkaillut ihan virallisille koetasoille,ja vielä muitakin "ressukoita" :D.
    Siellä sitä tulee viimeistään ne elämän realiteetit vastaan,kun ei meekään kuin strömssöössä ja tulee ladojen ja ferrarien erot esiin.Jo pelkästään siinä ajassa,kun niitä ladoja on sinne operoinut.
    Mutta tähdätä voi vaikka kuinka korkealle.Ja mikäs sen hienompaa,jos/kun sinne sattuu pääsemäänkin ;)Tuntuu paaaaljon makeammalle,kuin sen ferrarin kanssa pääsy.

    Lihapullasta sen verran,että saalisviettikin perustuu ruuanhankkimisviettiin,eli siihen lihapullaan.Välttämättä lihapullat ei viettiä laske,tietynlaisilla koirilla,sen enempää.Riippuu miten vahvana ominaisuutena mikin on.
    Sillä kannattaa mennä,mikä eniten koissuun kolahtaa.Ja toki huomioida,että itse sen myös klaaraa.

    ps.Ei se koko hyvää varjeluskoiraa tee.Vähän kuin nyrkkeilyssä.Päästä ne hommat lähtee.Kuin yleensäkin kokeissa,yksi juttu ei vielä mitään ratkaise.

    Tässä sitten linkkiä,ettei se koko mitään ratkaise :DDD
    http://www.youtube.com/watch?v=34rkBDjwglI&feature=player_embedded

    Ps. Warning !Loppukuvat ei heikkohermoisille !
  20. Noh,ihan ok.Tosin ei kannata välttämättä mihinkään yhteen fakkiutua,sekoitellakkin voi.
    Itse olen tässä lähinnä sekakäyttäjä :D
    21. 75 / 262
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt