mazdels

mazdels profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Linkit: http://www.yle.fi, http://www.suomi24.fi, http:/www.iltalehti.fi/youtube.com Kotimaa: Ulkomaat Koulutus: Ammatillinen Ammatti: Eläkeläinen Siviilisääty: Naimaton Lapset: Ei lapsia

Liittynyt 18v sitten
25 aloitusta · 2120 kommenttia
Ketkä siellä sovintokokouksessa sitten esittivät anteeksipyyntöjä? Oliko anteeksipyytäjät niitä Helluntaikirkon henkilöitä, joiden katsotaan syyllistyneen "menettelytapavirheeseen"? Anteeksi toki voi aina pyydellä, mutta miten on jatkon laita, se jää nähtäväksi.

En saanut selvyyttä erään kirjoittajan väitteelle toisella keskustelupalstalla, jossa tämä henkilö väitti kaiken johtuneen "alkuperäisen helluntaiyhdistyksen ja ex-pastorin välisestä riidasta". Tästä riidasta kirjoittaja ei ole suostunut kertomaan, mutta kirjoittaja antoi ymmärtää, että sillä ei ole mitään tekemistä hellluntaikirkon kanssa.

Oliko tämän kirjoittajan tarkoitus vain kääntää ihmisten huomio helluntaikirkkolaisten tekemästä vääryyksistä muualle, vai oliko Porin tapahtumien syy joku muu, kuin helluntaiyhdistyksen lopettaminen ja seurakunnan pakkoliittäminen Helluntaikirkkoon? Tietääkö kukaan tästä yllä mainitusta riidasta Porin tapauksessa?
Helluntaiseurakuntiin on perinteisesti liitetty ainoastaan uskonratkaisun tehneitä ja kastettuja henkilöitä. Helluntailaiset ovat myös pitäneet jäseniään uskovaisina ja vaalineet seurakuntansa puhtautta mm. seurakuntakurin avulla. Helluntaiuskovat kuitenkin edelleenkin kovin sanoin arvostelevat muissa kristillisissä seurakunnissa esiintyvää syntiä ja synnin hyväksymistä, mutta syntiä ei nähdä omassa seurakunnassa.

Kun tällaista asennetta on helluntaiseurakunnissa olemassa, olisi tarpeen hoitaa ensin oman seurakunnan tila kuntoon. Tässä tulee avuksi jo hyljätty seurakuntakuri. Jos mietitään takavuosina hyvinkin tiukasti toteutettua seurakuntakuria, se kyllä piti helluntaiseurakuntalaiset melko hyvin erossa maallisuuden synneistä. Tosin liikkeen ulkopuolisten ihmisten loukkaamista, henkistä ja hengellistä väkivaltaa ja kristittyjen erilaisen uskonkäsityksen vähättelyä kuri ei poistanut silloinkaan.

Hellutaiherätyksellä puuttuu seurakuntakurin osaltakin selkeät linjaukset, eikä helluntaikirkkokaan ole tuonut asiaan mitään uutta. Helluntailiikkeen olisi valittava, onko se seurakunta, jossa tietoisen synnin tekeminen uskoontulon jälkeen on hyväksyttävää tai sitten ei. Mielestäni pelisäännöt pitäisi laatia jo helluntaiseurakuntien maineen takia. Nythän ihmiset naureskelevat uskonratkaisun tehneille ja kastetuille helluntailaisille, koska nämä juopottelevat, elävät avoliitoissa ja haureudessa ym synneissä, vaikka helluntailaiset itse ovat niistä synneistä juuri luterilaisia ja muita kirkkokuntia syyttäneet. Ja syyttäneet sen vuoksi, että näissä kirkoissa ei uskonratkaisu ole edellytys jäsenyydelle.

Seurakuntakuri on ratkaisu, jos halutaan uskottavasti tuoda helluntaiseurakunnan puhtautta ja paremmuutta esille. Se tuo siinä mielessä hyvää hedelmää, että syntielämä helluntaiseurakunnan jäsenten keskuudessa vähenee huomattavasti. Se lisää myös helluntaiseurakunnan uskottavuutta puhtaana seurakuntana, koska helluntailaiset tuskin koskaan luopuvat ottamasta muiden kristillisten seurakuntien syntejä esille.

Seurakuntakuri kuitenkin myös tulisi puuttumaan jäsentensä yksityiselämään, joka ei sinänsä ole hyvä asia. Kuitenkin jokaisella liikkeellä, yhdistyksellä, työpaikalla ym:lla on omat sääntönsä, joita on noudatettava, tai muuten joutuu lähtemään pois.

Nykykäytäntö helluntaiseurakunnissa on siis se, että henkilö voi tehdä uskonratkaisun ja käydä kasteella. Tämän jälkeen, mikäli vielä "kielilläpuhuminen" onnistuu, on täysivaltainen seurakunnan uskova jäsen. Sitten ei ole enää mitään väliä, millaista elämää viettää. Nimi säilyy kuitenkin helluntaiseurakunnan jäsenluettelossa kuolemaan saakka, jos ei itse tahdo erota seurakunnasta. Käytännössä siis ei mitään eroa esim. luterilaisen ja ortodoksisen seurakunnan käytäntöön.
Pääkonttorin sisar on siitä harvinainen helluntaikirkollinen, kun hän avoimen nöyrästi myöntää Porin tapahtumien menneen överiksi. Helluntaikirkon toimintatavoista on aiheutunut paljon harmia Helluntaikirkolle itselleenkin ja uskon, että se näkyy vielä pitkään haluttomuutena liittyä kyseenalaisia toimintatapoja käyttävään yhteisöön. Jäsenkehityshän on ollut lähes pysähdyksissä viimeiset pari vuotta ja jos Porin kaavailema uusi yhdyskuntamuoto toteutuu, helluntaikirkollisten jäsenmäärä putoaa sadoilla ja Helluntaikirkonkin voidaan katsoa hajaantuneen..

Mielestäni asenne "Viipurin aikoja" kohtaan on kuitenkin loukkaava ja vähättelevä. Ilmeisesti "Viipurin ajoilla" tarkoitetaan tässä aikaa ennen Helluntaikirkkoa. Totuus on kuitenkin se, että yhdistyspohjainen aika on ollut Helluntaiherätyksen menestystarina. 1970-luvulla saavutettiin noin 40 000 helluntailaisen määrä ja kymmentä vuotta myöhemmin luku oli jo noin 50 000 Niilo Ylivainion julistustyön seurauksena. Sen jälkeen Helluntaiherätyksessä ei ole ollutkaan merkittävää kasvua. Kasvua ei tuonut myöskään Helluntaikirkon perustaminen yli kymmenen vuotta sitten. Ainoastaan Helluntailiikkeen pääuoman ulkopuolisia helluntaiseurakuntia on syntynyt kuin sieniä sateella ja ne ovat verottaneet jäseniä riitaisesta Helluntaiherätyksestä.

Todelle totean, että Helluntaikirkon piirissä on edelleen sama ajattelutapa, kuin "Viipurin aikoinakin" eli kuvitellaan oltavan ainoita oikeita uskovaisia ja synti ja harhaoppi nähdään ainoastaan Helluntaikirkon ulkopuolella.
Mielestäni ekumenian tarkoitus ei ole muuttaa eri kirkkokuntien uskonkäsityksiä vaan lisätä juuri uskovien yhteyttä ja yhteistyötä. Ehkä jotkut näkevät yhteydessä vaaran, että kaikki kirkot pitäisi sulauttaa yhteen.

Toki samankaltaisia uskonliikkeitä pitäisikin yrittää sulauttaa yhteen. Helluntailiikekin olisi hyvä saada saman katon alle Suomessa, mutta eihän se onnistu, kun seurakunnat ovat niin eripuraisia keskenään ja kun Helluntailiikkeeltä puuttuu yhtenäinen oppi.

Helluntaikirkkolaista Pääkonttorin sisarta arvostan siinä, koska hänen mielestään on moraalisesti ja hengellisesti väärin liittyä Helluntaiyhdistykseen, jos motiivina on yhdistyksen lopettaminen. Ekumeniasta olemme samalla linjoilla. Helluntaikirkkolaisillakin siis näyttää olevan merkittäviä eroja suhtautumisessa menettelytapoihin Helluntaikirkkoseurakuntia luotaessa sekä suhteessa ekumeniaan.