ankdam

ankdam profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

[email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 18v sitten
184 aloitusta · 18435 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland joka muka "häärää" RKP:n taustalla ja jota jopa Höblä edellisten eduskuntavaalien jälkeen ääneen ihmetteli paljastui RKP:n omaksi varainhoitosäätiöksi. Luottoherrat ja varainhoidon ammattilaiset ko säätiössä ovat Gustafsson, Taxell ja Wahlroos. Eli mitään hämärää ei siis ollut siinäkään.
Ryytin mielestä tietysti on hämärää että joku tukee kaksikielisyyttä Suomessa mutta vaikka sellainen avokätisyys väärän asian puolesta Ryytin tunteita loukkaakin niin siitä huolimatta sekään ei ole laitonta.

Mitä tuohon listaan "kuolleista henkilöistä" tulee niin heidän, ruotsinkielisen kulttuurin tukemiseksi lahjoittamansa ja testamenttaamansa rahat ne siellä Kulturfondenissa nyt tahkoaa rahaa RKP:lle ja koko Svenskfinlandin kultturityölle. Ne lahjoituksena saadut varat on sijoitettu ja pantu poikimaan ja monien yksittäisten rahastojen kohdalla on kyse todella suurista omaisuuksista. Kulturfonden on m.m. yksi Nokian suurimpia yksittäisiä omistajia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Säätiö

http://www.saatiopalvelu.fi/fi/Saatiot_verkossa/
...koska totuus, eli se että Suomen historia on niin perin ruotsinkielinen tekisi liian kipeätä.
... mutta siitä vaan tutkimaan historiaa fennot, mikä estää??
"Todennäköistä on, että suomalaisilla on jotain tuntematonta dopingia käytössään mitä muilla ei ole. Suomen kieli sopii yllättävän hyvin täyttämään puuttuvan selityksen."

Tuon minä muuten uskon, siitähän Hans Majonnäs ja muut netti fennot oiva esimerkki! Netti fennot eivät oudossa doupingissaan täytä pelkästään sitä puuttuvaa selitystä vaan täyttävät vieläpä puuttuvan ajatuksenkin!
Koska kieltä ei opita vuodessa tai kahdessa niin milloin sinusta olisi sopiva aika valita ne tulevat toimittajiksi koulutettavat oppilaat joille sitten pakolla opetetaan ruotsia?

Väität että RKP pesee rahaa kertoisitko miksi se sellaista tekisi??
Minkälainen raha sinun mielestäsi tarvitsee pesua? Mitä olisi se likainen raha?

Jos RKP saisi Rahaa ruotsista niin mitä vikaa siinä rahassa olisi?
"Ankdam ei ilmeisesti halua ymmärtää,että kysymys on elävistä henkilöistä, jotka esim. on mukana Ruotsalaiselle kansanpuolueelle rahaa keräävässä yhdistyksessä
nimeltä Stiftelse för det tvåspråkiga Finland."

"Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland" on RKP:n oma varainhoitosäätiö jonka kautta kanavoidaan Kulturfondenilta tulevat rahat, valtion puoluetuki ja mahdolliset muut puolueelle annetut lahjoitukset.
Jokaisella merkittävällä puolueella lienee säätiön muotoon perustuva varanhoitosysteemi. Puolueet kun eivät maksa veroa mutta pyörittävät kuitenkin suuria summia tarvitsevat varoilleen verottoman "säilön".
"Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland" hoitaa RKP:n raha-asiat niin että politiikot voivat tehdä sitä mitä he parhaiten osaavat.

Miksi sinua niin kovin kiinnostaa RKP:n rahat? Minä voin paljastaa sinulle että RKP:tta tukevat henkilöt ja yhteisöt jotka haluavat säilyttää Suomen kaksikielisenä.
Tuliko se sinulle kenties yllätyksenä?
Summa summarum: Rahaa on paljon omasta takaa, on myös kolme viisasta herraa jotka hoitavat puolueen raha-asioita ja neuvovat talousasioissa ja sekä lisäksi on olemassa ulkopuolisia jotka lahjoittavat puolueelle rahaa.
Rahan lahjoittaminen puolueelle ja rahan vastaanottaminen on täysin laillista niin kauan kun tuetaan ideologiaa eli puoluetta. Sen sijaan puolueelta ei saa "ostaa palveluja" kuten kaavoituspäätöksiä y.m. mahdollisia suora lahjoittajalle tulevia etuja, sellainen katsotaan lahjonnaksi.
Koska RKP on aika puhtaasti pelkkä kielipuolue tai ainakaan sillä ei juurikaan ole valtaa muissa asioissa niin lahjoittajien motiivitkaan eivät ole hämärän peitossa.
Suomeksi kai yleensä sanotaan "avarasieluinen" .. vaan haitanneeko tuo mittään.
Ajatus tuli selväksi.
Hyvin kiteytetty! :-)
A.I.V. ei ollut fennomaani vaan pikemminkin nuorsuomalainen mutta toki suurmies. Todellisuudessa ei kuitenkaan kovin suuri vaan pieni kiukkuinen mies, vähän niin kuin nämä nykyiset netti fennot.
.. vaikka olen nainen! Millekään naparetkelle en kyllä suin surminkaan lähtisi (ainakaan pohjois-) tai tuonne Koillisväylälle jäiden keskelle purjealuksella keikkumaan.
Jäät ovat parhaimmillaan gin&tonicissa muut jäät ja jäätiköt jätän suosiolla Nordenskiöldille ja Veikalle & co.
# Anna Eklunds testamentsfond till minne av hennes far, rektorn och läraren, kapten Max Modeen (1965)
# Hugo Pippings minnesfond (1966)
# Inez och Julius Polins donationsfond (1940)
# Hilding och Eva Ekelunds fond (1984)
# Ständiga medlemmars fond (1971)
# Marcus Collins minnesfond (1972)
# Hugo Standertskjölds skolfond (1926)
# Hjördis och Arvid Standertskjölds minnesfond (1980)
# Iris Roos-Hasselblatts fond (1973)
# Ingrid, Margit och Henrik Höijers donationsfond I (1974)
# Emil Alarik Hasselblatts minnesfond (1974)
# Beatrice Gripenbergs fond (1975)
# Anna-Lisa Stenbergs fond (1973)
# Astrid och Bertel Appelbergs fond (1978)
# Carl-Johan von Troils minnesfond (1982)
# Sten och Ebba Wasastjernas fond för rättshistorisk forskning (1985)
# Ingrid, Margit och Henrik Höijers donationsfond II (1985)
# Professor Carl-Eric Thors stipendiefond (1987)
# Matilda Westins fond (1990)
# Evert Weckströms fond (1991)
# Akademiska Bokhandelns jubileumsfond för bildning och forskning (1993)
# Fonden för litteraturforskning (1995)
# Strömma gård (1996)
# Tatiana Sundgrens fond (1996)
# Bokhandlare Bo Carleskogs fond (1997)
# Irma Carrells testamentsfond (1997)
# Tomas Helléns minnesfond (1998)
# Birger Petterssons fond (1998)
# Fredrik Pacius minnesfond (1999)
# Ragnar, Ester, Rolf och Margareta Bergboms fond (2001)
# Lars och Bojen Huldéns fond för finlandssvensk språk- och folklivsforskning (2001)
# Holger Frykenstedts stipendiefond (2003)
# Albert de la Chapelles fond (2005)
# Anna Maria Lundells musikfond (2007)

http://www.sls.fi/doc.php?category=1&docid=24

http://www.sfp.fi/start/reportage_och_intervjuer/article-760-1238-kulturfonden-i-omvandling?offset_760=50
Jos Ryytin ja toimittajien kielitaito ei riitä lukemaan netissä täysin julkista tietoa niin siitä tuskin voi syyttää RKP:tta.

"Historien bakom SKF
Svenska kulturfonden (SKF) instiftades av Svenska folkpartiet (SFP). SFP grundades år 1906 och verkställde bland annat medborgarinsamlingar till förmån för svensk kultur i Finland. I december 1908 donerade SFP de insamlade medlen till SLS att "af Sällskapet ägas och förvaltas såsom en Svensk Kulturfond för främjandet af den svenska kulturen och andra allmänna svenska kulturuppgifter i Finland".

Bakgrunden till donationen var den politiska osäkerheten under ryska tiden och partiernas oklara juridiska status som ägare till fondmedel. SLS var redan då ett etablerat samfund som betraktades som en säker hamn för medlen. SFP förbehöll sig rätten att besluta om utdelningen av avkastningen för de angivna ändamålen och så är det än i dag. I praktiken sker detta via delegationen och styrelsen för SKF, båda organ som tillsätts av SFP. Ca 450 fonder har efter 1908 grundats i SKF med stöd av testamenten och gåvor."

Kas tässä lista henkilöistä jotka ovat tukeneet RKP:tä testamenttaamalla omaisuutensa / omaisuuttaan Svenska Kulturfondenille.

Fonder

SLS fonder (instiftningsår)

* Stiftarnas fond (1886)
* Victor Höckerts testamentsfond (1887)
* Maria Lovisa Lindemans testamentsfond (1899)
* Hedvig Lovisa Falckens testamentsfond (1901)
* Karl Rosendahls dramatiska honorarium (1932)
* Verner Söderströms donationsfond (1904)
* Anna Augusta Granbergs testamentsfond (1901)
* G. E. Ranins fond (1906)
* Fonden för ett monument över Z. Topelius (1906)
* B. F. Fröbergs testamentsfond (1909)
* Selina Hausens donationsfond (1908)
* K. H. Renlunds testamentsfond (1914)
* Emy Procopés donationsfond (1908)
* J. W. Åkerstedts testamentsfond (1909)
* C. L. Henrikssons testamentsfond (1912)
* Svenska litteratursällskapets byggnadsfond (1911)
* Johan August och Lydia Florins donationsfond (1911)
* Paul Werner Lybecks testamentsfond (1918)
* Karl Hjalmar Appelqvists testamentsfond (1922)
* Karl Emil Tollanders donationsfond (1911)
* Referendariesekreteraren A. G. Geitlins testamentsfond (1912)
* Forne skolgossars stipendiefond (1941)
* Handlanden Nikolai August och Maria Mathilda Turdéns fond (1915)
* Gustaf Heinricius donationsfond (1914)
* Alexandra Åhmans testamentsfond (1916)
* Carl Gustaf Hausens testamentsfond (1918)
* Björneborgs Sångarbröders premiefond (1920)
* Seth Sohlbergs testamentsfond (1919)
* Gösta Schybergsons donationsfond (1918)
* Lennart Engströms stipendiefond för utbildandet av skeppsbyggnadsingenjörer (1918)
* Sofie von Willenbrands fond (1919)
* Mauritz Hallbergs donationsfond (1919)
* Elin och Karl Pentzins donationsfond (1919)
* Janne och Hilma Söderströms testamentsfond (1920)
* Årshögtidsfonden (1921)
* Alma Söderhjelms fond (1921)
* Spåreska fonden (1941)
* Sidonia Stålströms testamentsfond (1959)
* Hjalmar Crohns premiefond (1923)
* Gustaf den III:s minne (1930)
* Henrik Gadds minnesfond (1926)
* Ilma Sumelius prisfond (1926)
* Bröderna Lars och Ernst Krogius forskningsfond (1928)
* Evert Vilhelm och Aurora Bruncronas fond (1928)
* Berta Nybergs testamentsfond (1930)
* O. F. Hultmans prisfond (1931)
* Bernt Lönnqvists understödsfond (smedmästare A. Lönnqvists byggnadsfond (1932)
* Fanny och John Fellmans fond (1934)
* Evelina och A. W. Spjuts testamentsfond (1934)
* Carl Gustaf Estlanders minnesfond (1932)
* Georg Frietschs donationsfond (1934)
* Selma Wasastjernas prisfond (1935)
* Femtioårsfonden (1935)
* B. Estlanders fond (1935)
* Ernst Gråstens fond (1935)
* Willebrandska fonden (1935)
* Fond för Finlands Svenska Bildkonstnärer och Tonsättare (1936)
* L. L. Lauréns fond (1937)
* Ida och Walter von Bonsdorffs fond (1952)
* Wilhelm Husbergs fond (1937)
* Christian och Constance Westermarcks fond (1938)
* Arvid Neovius fond (1942)
* Harald och Jenny Neovius' minnesfond (1940)
* Sylvi och Lars W. Åbergs fond (1951)
* Filosofiedoktor K. J. Hagfors fond (1942)
* Hedvig von Schantz' fond (1943)
* Ina Rosqvists fond (1943)
* Bernhard Castréns fond (1943)
* Frans Hjalmar Åströms fond (1946)
* Verner Hellströms prisfond (1946)
* Nanny och Emil Cedercreutz' fond (1947)
* Selma, Ingrid och Lars Wasastjernas fond (1950)
* Björneborgs svenska samskolas fond (1950)
* Ane Gyllenbergs fond (1959)
* Axel Ekströms fond (1951)
* Svenska litteratursällskapets Hovingska fond (1956)
* Gerda Franziska Qvists stipendiefond (1959)
* Aline Pippings fond (1964)
* Harald Dahlströms fond (1966)
* Rolf och Ellen Nordenstrengs unders
Vantaa sai nimensä vasta vuonna 1972 kun siitä tuli kaupunki. Alkuperäinen nimi oli Helsinge (Helsingin pitäjä). Kaupungin nimi otettiin Vantaan joesta jonka lähde on Etelä Hämeessä ja saanut tietysti nimensäkin siellä syvällä "finskfinlandissa".
Mitä taas siihen "Svenskfinland" asiaan tulee niin Vantaan suomenkieliset asukkaat ovat suurimmalta osaltaan uudisasukkaita, eli sinne viimeisen 50 vuoden aikana muuttaneita ja heidän jälkeläisiään. Helsingin pitäjä oli vielä 50-luvulla hyvinkin ruotsinkielistä aluetta.
Mieleeni on jäänyt ensimmäinen suomen kielen oppitunti Helsinkiläisessä oppikoulussani 60-luvulla. Suomen kielen opettajamme kysyi meiltä kuinka monta oppilasta luokalla on jotka eivät osaa lainkaan suomea. Neljä oppilasta nostivat kätensä, yksi Kilosta (Espoo) ja kolme Tikkurilasta - Tikkurila oli siis vielä 50 vuotta sitten niin ruotsinkielistä aluetta ettei siellä edes vahingossa oppinut suomea.

http://svenska.yle.fi/svenskfinland/artikel.php?id=22&subject=1000km
.. ymmärrä lukemaansa ei tarkoita että jokin asia olisi salaista.

Read my lips: RKP saa päärahoituksensa Svenska Kulturfondenin tuotosta, jonka rahanjakoa se itse hallinnoi, koska se on sen ihan itse omilla rahoillaan aikoinaan perustanut.
Sv Kulturfonden on perustettu yli 100 vuotta sitten RKP:n ikiomilla rahoilla (!) ja se on vuosien saatossa lukuisten testamenttilahjoitusten ansiosta kasvanut valtavaksi miljardiomaisuudeksi. Kulturfonden koostuu tänä päivänä yli 400 erillisestä rahastosta joiden tuotto vuosittain jaetaan kunkin rahaston erityssäädöksiä kunnioittaen ruotsinkielisen kultturityön hyväksi.
Vuonna 2008 Svenska Kulturfonden jakoi ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin tukemiseen Suomessa tukia ja apurahoja yhteensä 26 ME!
RKP saa vuosittain ko rahaston tuotosta 4%.

http://www.kulturfonden.fi/om/
Netti fennon mielestä broken english on HIENOA!

http://en.wikipedia.org/wiki/Broken_English

http://en.wikipedia.org/wiki/Non-native_pronunciations_of_English

YO!
MVH Ankdam
Olipa kerrassaan tyhmä kommentti!
Miksi ihmeessä suomenruotsalaisia pidettäisiin Ruotsissa ruotsalaisina!! Miksi ihmeessä minä ja muut suomenruotsalaiset mitenkään edustaisimme tai kuvitteleisimme edustavamme Ruotsia Suomessa?? Olet ihan pimee!!
Onko todella niin vaikeata hahmottaa että Suomessa asuu kahta eri kieltä puhuvia ihan 100% alkuperäisiä ja aitoja suomalaisia!! Se että puhumme ruotsia äidinkielenämme ei tee meistä yhtään sen vähempää suomalaisia kuin sinustakaan tai enemmän ruotsalaisia kuin sinustakaan!!
Me olemme suomalaisia!! Tai ainakin yhtä suomalaisia kuin te suomenkieliset suomalaiset.
"Om Svenska kulturfonden

Svenska kulturfondens uppgift är att stöda den svenska kulturen och utbildningen, det svenska språket och finlandssvensk verksamhet i Finland. Svenska kulturfonden grundades 1908 och är idag en paraplybeteckning för över 400 fonder, tillkomna genom testamenten och gåvor från privatpersoner, samfund och företag. Svenska kulturfonden ägs och förvaltas av Svenska litteratursällskapet. Avkastningen utdelas via Kulturfondens förtroendeorgan som tillsätts av Svenska folkpartiet. "

http://www.kulturfonden.fi/om/

RKP saa joka vuosi automaattisesti Kulturfondenin tuotosta 4% ja loput jaetaan ruosinkieliselle kulttuurille, stipendeinä ja apurahoina tai muina tukina.
RKP valitsee ja nimittää ne henkilöt jotka hallinnoivat Kulturfondenia ja päättävät sen tuoton jakamisesta.
Ahvenanmaan maakunta hallitukselta muka .. *heko heko* .. RKP on hallinnoimansa Kulturfondenin kautta rikas kuin peikko!!
RKP siksi että se on aikoinaan perustanut ko säätiön.
.. mutta ei nyt sentään netti fennot!! *sydämellistä naurua*
... ja siitä syystä edellinen viesti ei todellakaan ole minun hennon roosan väriseltä näppikseltäni!
En ikinä käyttäisimetafooraa "puolivillejä karjuja"!
Mies ilmeisesti saattaa käyttää itsestään machoa nimitystä "karju" minä en tekisi sitä koskaan ja tuskin kukaan muukaan naisellinen nainen tai kunniallinen perhetyttö.
Alueen vuokraaja on ruotsinkielinen yhdistys jolla (useimmiten hallituksella) kuten kaikilla muillakin suomalaisilla yhdistyksillä on ehdoton subjektiivinen oikeus valita sääntöjen puitteissa jäsenensä ihan itse.
Myös SuoLi asettaa vaatimuksia jäseneksi hyväksymiselle, ei sinnekään kuka vaan pääse. Hallitus syynää tarkkaan että hakemuskaavakkeessa on kruksi kohdassa "Vastustan pakollista ruotsinkielen opetusta".
912 / 922
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt