ja onneksi suurin osa ruotsinkielisistä Suomessa on tarpeeksi fiksuja myöntämään sen, että eivät he edusta Ruotsia millään tavalla. Joku suomenruotsalainen tutkija kertoi, että suomenruotsalaisten geeneistä noin 60% on suomalaisia ja veriryhmätutkkimukset kertoivat jo 70-luvulla, että suomalaista perimää olisi jopa 65% suomenruotsalaisissa. Pohjanmaalla on kuulemma miltei mahdotonta löytää geneettisiä eroja suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä. Suomenruotsalaisten mentaliteetti on niin vahvasti ugrilainen, että en ihmettele ruotsalaisten aavistuksen torjuvaa asennetta "svenskfinlandia" kohtaan. :D
Vastaukset 16
- 18593
Loukkaat syvästi svekorotutieteilijä Pkg:n tunteita.
Että suruissa olisi likaista suomalaista verta?
Fyj fan! Olipa kerrassaan tyhmä kommentti!
Miksi ihmeessä suomenruotsalaisia pidettäisiin Ruotsissa ruotsalaisina!! Miksi ihmeessä minä ja muut suomenruotsalaiset mitenkään edustaisimme tai kuvitteleisimme edustavamme Ruotsia Suomessa?? Olet ihan pimee!!
Onko todella niin vaikeata hahmottaa että Suomessa asuu kahta eri kieltä puhuvia ihan 100% alkuperäisiä ja aitoja suomalaisia!! Se että puhumme ruotsia äidinkielenämme ei tee meistä yhtään sen vähempää suomalaisia kuin sinustakaan tai enemmän ruotsalaisia kuin sinustakaan!!
Me olemme suomalaisia!! Tai ainakin yhtä suomalaisia kuin te suomenkieliset suomalaiset.- ihan pitää...
paikkaansa. Minusta suomenruotsalaiset
ovat enemmän suomalaisia, kuin "suomalaisuuden
liiton" puheenjohtaja ja hänen klaaninsa.
Nuo, muka suomalaisethan, vihaavat suomenruotsalaisten
lisäksi myös suomalaisia, suomenkieltä ja -kulttuuria. - Huolehtija
Olen aivan samaa mieltä kanssasi, mutta Magman palstoilta olen lukenut, että ruotsinkielisemme ovat poliittisesti suomalaisia niin kuin muutkin, mutta kulttuurisesti erillinen suomenruotsalainen ryhmä. Magman kirjoittajan mukaan tätä erillisyyttä tulee varjella tinkimättä. En tiedä kuinka yleinen tuo asenne on, mutta sen mukaan liiallinen yhteistoiminta suomenkielisten kanssa ei ole hyväksi, koska tuolloin suomenruotsalaisuus rapistuu.
Pienen ryhmän vaarana on, että se murtuu vähä vähältä reunoiltaan, ja sen vuoksi linnoittautuminen omaan joukkoon ja yhteistoiminnan välttäminen saattaa olla oikea ratkaisu. Kuitenkin linnoittautumiseen sisältyy eristäytymisen vaara: suomenkieliset katsovat tämän ryhmän ohitse eivätkä oikein välitä heistä, kun yhteistyö ei suju ja ne haluavat olla omassa seurassaan. Tämä vasta on ruotsin kielelle vaarallista.
Magma on kohdistanut katseensa tulevaisuuteen, vuoteen 2030, ja kyselee lukijoiden mielipiteitä, mikä lienee ruotsin asema tuolloin. Enpä ole varma, että tuo 33 kysymyksen sarja antaa uutta ajateltavaa, vaan tarkoituksena lienee hakea tukea nykyiselle politiikalle.
Joka tapauksessa: kaksikielisessä Suomessa on n. 265 000 ruotsinkielistä, ja demokratiassa on näin suuri vähemmistö otettava huomioon. Tulevaisuus näyttää miten se järjestetään. Magman kysymyksissä ei noussut esiin, että muutaman vuoden jälkeen maahanmuuttajien määrä voi olla suurempi kuin ruotsinkielisten määrä.
- Pkg
Suomenruotsalaisten asenne vahvasti ugrilaine.....täyttä paskaa. Aloita lukemalla kirja Juha Ruusuvuoren kirja muukalainen muuinlaaksossa (2005), sekä tutustu Hyypän ja Mäen lääketieteelliseen tutkimukseen suomenruotsalaisista (2005) tutkijat olivat ihmeissään kuinka kahden etnisyyden välillä voi olla niin uskomaton kuilu terveydessä, tutkijat kuvailivat eroa termillä "astonishing". Suomenruotsalaisten arvomaailmaa suhteessa suomalaisiin on kuvattu useassa tutkimuksessa, ja erot ovat suuria. Oma näkemys one, että suomalainen kulttuuri on lähempänä grönlannin inuitteja kuin suomenruotsalaisia. Tämä näkemys saa tukea syyskuussa ilmestyvässä kirjassa, the Finnuit, jonka on kirjoittanut englantilainen Oxfordista valmistunut kulttuuriantropologi, Edward Dutton.
Siitä, mitä Riikinruotsalaiset pitävät Itämaan ruotsalaisista, siilä ei ole mitään väliä, Manner-ruotsalaisilla ei ole mitään monopolia ruotsalaisuuteen. Mutta sanotaan nyt näin, että tuntemukset lännestä suomenruotsalaisiin on huomattavasti lämpimämpää kuin suomalaisten halventave suhtauminen karjalaisiin, joita yleisesti jopa ryssiteltiin sotien jälkeen.
Ruotsalaisten tietuous suomenruotsalaisista on kasvanut valtavasti viimevuosina, etenkin nuorison parissa. Tämä johtuu useimpien suomenruotsalaisten TV-kasvojen läpimurrosta Ruotsissa (Reuter, Wickström, Levengood). Ruotsin talouselmässä alkaa kohta hyvin voimakas suomenruotsalaispanos jo siitä syystä, että Närpiöläinen Stefan Ingves johtaa maan keskuspankkia, ja Nordean hallituksen tulevaksi puheenjohtajaksi puuhataan Björn Wahlroosia.
Svenska Dagsbladetin tähti-toimittaja Richard Swartz kirjoitti suomenruotsalaisista näin vähän aikaan sitten, samalla kuin syvästi ihmetteli seuraavassa kirjoituksessaan suomenruotsalaista ystäväänsä, joka piti itseään suomalaisena, eikä ruotsalaisena (En rikssvensk barbars bekännelser).
"Här måste i ärlighetens namn en distinktion göras: den omfattande långt mer finlandssvenskar än finnar (om de senare inte hette Paavo Nurmi eller var skidlöpare).
Finlandssvenskar var, och tror jag är, i Stockholm beundrade: inte bara för sin välartikulerade, lätt arkaiska svenskas skull som först kan verka bonnig, men som snart får oss rikssvenskar att skämmas för vårt eget språkliga slarv, utan också för att vara litet mer begåvade, litet mer intelligenta och smarta än rikssvenskarna.
Åtminstone föreföll det mig så. Och Bengt Holmquist sade till mig att jag hade rätt: som tillhörande en minoritet var han tvungen att anstränga sig en aning mer än majoriteten, men talade man därtill franska - som han brukade uppmuntra alla som ville ta sig fram här i livet att göra - kunde man som finlandssvensk omöjligen undvika att göra en glänsande karriär i Stockholm".
Mitä tulee geeneihin, niin otetaan ensimmäiseksi haltuun perusteeet. Veriryhmiä ei ole käytetty populaatiogeneettisiin vertailuhin yli kahteenkymmeneen vuoteen, koska metedi on niin heikko, epätarkka ja epäluotettava. DNA on syrjäyttänyt veriryhmät, joista jokaisella populaatiolla on ne samat, vain eri suhteessa. Parhaimmillaan on veriryhmätutkimuksilla saatu Eskimot ja Saharan Afrikklaiset samaksi populaatioksi.
Tässä hieman uudempia tutkimuksia, nyt näyttää vahvasti siltä, että suomenruotsalaisten ja suomalaistenh geneettinen kuilu edustaa Euroopan suurinta, yhden maan sisällä havaittavaa kuilua. Kuvaava on Jukka Palon et al. (2008) tutkimus joka jo havaitsi suomenruotsalaisotoksen ja suomalaisotoksen välillä olleen Y-DNA mutaation olevan Euroopan rajuin yhden maan ja kahden etnisyyden välillä mitattu. Vain Yhdysvalloissa on suurempi ero havaittu, Afro-Amerikkalaisten ja valkoisten välillä.
"Clear East-West duality was observed when when the Finnish individuals were clustering using Geneland.
Individuals from the Swedish-speaking part of Ostrobotnia clustered with Sweden when a joint analysis was performed on Swedish and Finnish autosomal genotypes".
Population genetic association and Zygosity testing on preamplified Dna. 2008
"The subpopulation LMO (Larsmo, Swedish-speaking) differed significantly from all the other populations".
"The geographical substructure among the Finnish males was notable when measured with the ΦST values, reaching values as high as ΦST=0.227 in the Yfiler data. This is rather extreme, given that, e.g., subpopulations Larsmo and Kymi are separated by mere 400 km, with no apparent physical dispersal barriers between them".
Jukka U. Palo et al. 2008. The effect of number of loci on geographical structuring and forensic applicability of Y-STR data in Finland.
"The difference between the distribution of ADA phenotypes in the Finland-Swedes and in Finns is significant" .
Adenosine deaminase polymorphism in Finland (Swedes, Finns, and Lapps), the Mari republic (Cheremisses)
"Among Alanders and Swedes on the Finnish mainland the frequency (around 20%) was comparable to Swedish values but considerably higher than among Finns".- Huolehtija
Suomenruotsalaisilla on kaikki syy tyytyväisyyteen, jos asiat ovat heidän kohdallaan noin hyvin. Meidän suomenkielisten suomalaisten ei siis tarvitse erityisesti kiinnittää huomiota ruotsalaisuuteen maassamme, koska he pystyvät jatkossakin hoitamaan asiansa itse, vai mitä tarkoitat?
Tunnen ruotsalaisseutuja ja suomenruotsalaisia varsin hyvin, mutta en lähtisi oman kokemukseni pohjalta tekemään koin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Omien oppilaitosten, tiedotusvälineiden ja yhdistysten seurauksena on suomenruotsalaisissa havaittavissa muista suomalaisista erottuvia piirteitä Nämä erot eivät kuitenkaan ole yhtä suuria kuin eroavuudet Pohjanmaan ruotsinkielisten ja Helsingin ruotsinkielisten välillä. - noinkin.
Huolehtija kirjoitti:
Suomenruotsalaisilla on kaikki syy tyytyväisyyteen, jos asiat ovat heidän kohdallaan noin hyvin. Meidän suomenkielisten suomalaisten ei siis tarvitse erityisesti kiinnittää huomiota ruotsalaisuuteen maassamme, koska he pystyvät jatkossakin hoitamaan asiansa itse, vai mitä tarkoitat?
Tunnen ruotsalaisseutuja ja suomenruotsalaisia varsin hyvin, mutta en lähtisi oman kokemukseni pohjalta tekemään koin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Omien oppilaitosten, tiedotusvälineiden ja yhdistysten seurauksena on suomenruotsalaisissa havaittavissa muista suomalaisista erottuvia piirteitä Nämä erot eivät kuitenkaan ole yhtä suuria kuin eroavuudet Pohjanmaan ruotsinkielisten ja Helsingin ruotsinkielisten välillä.Luin joskus, vuosia sitten, Åbo Akademin historiaa ja
siinä sivussa tietysti Suomen historia tuli tutummaksi.
Siellä kerrottiin, että suomenruotsalaiset ovat kautta aikojen
yrittäneet "lähestyä" suomenkielisiä. Siis järjetää yhteisiä kulttuuritapahtumia yms., mutta monetkaan suomenkieliset eivät koskaan
ole osallistuneet niihin. Mistähän moinen johtunee?
Eikös se olisi hyvä keino lähentää näitä ryhmiä, sillä
yhteinen historia ja kulttuuriperinnehän meillä
kuitenkin on melko pitkältä ajalta. - Huolehtija
noinkin. kirjoitti:
Luin joskus, vuosia sitten, Åbo Akademin historiaa ja
siinä sivussa tietysti Suomen historia tuli tutummaksi.
Siellä kerrottiin, että suomenruotsalaiset ovat kautta aikojen
yrittäneet "lähestyä" suomenkielisiä. Siis järjetää yhteisiä kulttuuritapahtumia yms., mutta monetkaan suomenkieliset eivät koskaan
ole osallistuneet niihin. Mistähän moinen johtunee?
Eikös se olisi hyvä keino lähentää näitä ryhmiä, sillä
yhteinen historia ja kulttuuriperinnehän meillä
kuitenkin on melko pitkältä ajalta.Tuossahan nimimerkki Pkg selvitteli lähestymistaktiikoita. Kun ensin julistetaan suomenruotsalaiset muita paremmiksi, niin sitten niiden onkin helppo alentua lähestymään muita.
Suomenruotsalaiset voivat toki ajatella itsestään mitä haluavat, eihän se muita suomalaisia koske, eikä muiden tarvitse kiinnittää huomiota heidän mielipiteisiinsä, jos ne eivät kiinnosta. Jos ruotsinkieliset haluavat lähestyä, lähestykööt; heidän vaikeutenaan on näköjään heidän oma asenteensa. - Pkg
Huolehtija kirjoitti:
Tuossahan nimimerkki Pkg selvitteli lähestymistaktiikoita. Kun ensin julistetaan suomenruotsalaiset muita paremmiksi, niin sitten niiden onkin helppo alentua lähestymään muita.
Suomenruotsalaiset voivat toki ajatella itsestään mitä haluavat, eihän se muita suomalaisia koske, eikä muiden tarvitse kiinnittää huomiota heidän mielipiteisiinsä, jos ne eivät kiinnosta. Jos ruotsinkieliset haluavat lähestyä, lähestykööt; heidän vaikeutenaan on näköjään heidän oma asenteensa."Tunnen ruotsalaisseutuja ja suomenruotsalaisia varsin hyvin, mutta en lähtisi oman kokemukseni pohjalta tekemään koin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Omien oppilaitosten, tiedotusvälineiden ja yhdistysten seurauksena on suomenruotsalaisissa havaittavissa muista suomalaisista erottuvia piirteitä Nämä erot eivät kuitenkaan ole yhtä suuria kuin eroavuudet Pohjanmaan ruotsinkielisten ja Helsingin ruotsinkielisten välillä".
_____________________________________________________________
Olen 100% eri mieltä, siis täysin eri mieltä. Olen itse Helsingistä. Pinnallisia artefakteja tutkimalla, Itämaan ruotsalaiset ja suomalaiset ovat toki lähellä toisiaan, vaikka uskonnolla mitattuna, ja sen mukaan tuomilla kristillisellä, protestanttisella arvo-maailmalla, mutta siihen se yhteys jääkin.
Kieli itsessään on koko kulttuurin suurin ilmentymä, kenties koko kulttuuri. Sen kautta lapsi oppii osoittamaan tunteitaan, tervehtimään, riitelemään, etc. Kieleen on kytketty koko kansallinen tempperamentti. Sillä on uskomaton kulttuuria kantava voima. Aivan alusta asti kaikki ruotsinkieliset lapset maailmassa opetaan olemaan "stolt" itsestään, suomen vastaava termi, mutta semanttiselta asultaan hyvin erilainen, ylpeä, on taas suomenkielisen ihmisen pahin luonnevika. Tässä vain yksi karvalakki esimerkki.
Sekä Pohjanmaan ruotsalaisia minkkifarmareita ja Stadin suomenruotsalaisia pankkiireja yhdistää sama kielikulttuuri, se on jo itsessään valtava yhdistävä tekijä. Mutta ei toki kaikki kaikessa. Monet arkielämän asiat ja intohimot yhdistävät ihmisiä kulttuuritaustasta huolimatta. Itse tunnen suurempaa yhteenkuuluvuutta esim. senegalilaiseen muusikkoon kuin Tammisaarelaiseen kirjanpitäjään tai omaan siskooni. Heikki Tala varmasti on läheisempi Amerikkalaisten hammaslääkärikollegoidensa kanssa kuin Folktingetin vara-puheenjohtaja Kimmo Sasin kanssa. Mutta ei tämä tarkoita, että olisin kulttuuriltani lähempänä senegalilaista kuin siskoani. Suomen ruotsalaisia Ahvenanmaalta Pernajaan, ja Pernajasta Kokkolaan yhdistää sama sivilisaatio, kulttuurin juuret. Suomenkielisten kulttuurilliset juuret ja sivilisaatio ovat täysin eri suunnassa, ja tämä näkyy hyvin vahvasti näiden kahden etnisyyden suullisessa itse-ilmaisussa, kehon kielessä, tunteiden osoittamisessa, keskustelukulttuurissa, etc. - hyvä keino...
Pkg kirjoitti:
"Tunnen ruotsalaisseutuja ja suomenruotsalaisia varsin hyvin, mutta en lähtisi oman kokemukseni pohjalta tekemään koin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Omien oppilaitosten, tiedotusvälineiden ja yhdistysten seurauksena on suomenruotsalaisissa havaittavissa muista suomalaisista erottuvia piirteitä Nämä erot eivät kuitenkaan ole yhtä suuria kuin eroavuudet Pohjanmaan ruotsinkielisten ja Helsingin ruotsinkielisten välillä".
_____________________________________________________________
Olen 100% eri mieltä, siis täysin eri mieltä. Olen itse Helsingistä. Pinnallisia artefakteja tutkimalla, Itämaan ruotsalaiset ja suomalaiset ovat toki lähellä toisiaan, vaikka uskonnolla mitattuna, ja sen mukaan tuomilla kristillisellä, protestanttisella arvo-maailmalla, mutta siihen se yhteys jääkin.
Kieli itsessään on koko kulttuurin suurin ilmentymä, kenties koko kulttuuri. Sen kautta lapsi oppii osoittamaan tunteitaan, tervehtimään, riitelemään, etc. Kieleen on kytketty koko kansallinen tempperamentti. Sillä on uskomaton kulttuuria kantava voima. Aivan alusta asti kaikki ruotsinkieliset lapset maailmassa opetaan olemaan "stolt" itsestään, suomen vastaava termi, mutta semanttiselta asultaan hyvin erilainen, ylpeä, on taas suomenkielisen ihmisen pahin luonnevika. Tässä vain yksi karvalakki esimerkki.
Sekä Pohjanmaan ruotsalaisia minkkifarmareita ja Stadin suomenruotsalaisia pankkiireja yhdistää sama kielikulttuuri, se on jo itsessään valtava yhdistävä tekijä. Mutta ei toki kaikki kaikessa. Monet arkielämän asiat ja intohimot yhdistävät ihmisiä kulttuuritaustasta huolimatta. Itse tunnen suurempaa yhteenkuuluvuutta esim. senegalilaiseen muusikkoon kuin Tammisaarelaiseen kirjanpitäjään tai omaan siskooni. Heikki Tala varmasti on läheisempi Amerikkalaisten hammaslääkärikollegoidensa kanssa kuin Folktingetin vara-puheenjohtaja Kimmo Sasin kanssa. Mutta ei tämä tarkoita, että olisin kulttuuriltani lähempänä senegalilaista kuin siskoani. Suomen ruotsalaisia Ahvenanmaalta Pernajaan, ja Pernajasta Kokkolaan yhdistää sama sivilisaatio, kulttuurin juuret. Suomenkielisten kulttuurilliset juuret ja sivilisaatio ovat täysin eri suunnassa, ja tämä näkyy hyvin vahvasti näiden kahden etnisyyden suullisessa itse-ilmaisussa, kehon kielessä, tunteiden osoittamisessa, keskustelukulttuurissa, etc.parantaa suomenkielisten itsetuntoa.
Opetettaisiin lapset olemaan ylpeitä
suomalaisuudestaan.
Nykyinen vanhenpien asenne "ruotsinkieliset ovat
parempia ja heitä täytyy vihata", opettaa lapset jo
pienestä asti tuntemaan itsensä huonommiksi,
kuin muiden maiden kansalaiset.
Sehän näkyy aikuisissa, jotka pokkuroivat ulkomaalaisia,
eivätkä osaa suhtautua heihin tasavertaisina ihmisinä. - Huolehtija
Pkg kirjoitti:
"Tunnen ruotsalaisseutuja ja suomenruotsalaisia varsin hyvin, mutta en lähtisi oman kokemukseni pohjalta tekemään koin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Omien oppilaitosten, tiedotusvälineiden ja yhdistysten seurauksena on suomenruotsalaisissa havaittavissa muista suomalaisista erottuvia piirteitä Nämä erot eivät kuitenkaan ole yhtä suuria kuin eroavuudet Pohjanmaan ruotsinkielisten ja Helsingin ruotsinkielisten välillä".
_____________________________________________________________
Olen 100% eri mieltä, siis täysin eri mieltä. Olen itse Helsingistä. Pinnallisia artefakteja tutkimalla, Itämaan ruotsalaiset ja suomalaiset ovat toki lähellä toisiaan, vaikka uskonnolla mitattuna, ja sen mukaan tuomilla kristillisellä, protestanttisella arvo-maailmalla, mutta siihen se yhteys jääkin.
Kieli itsessään on koko kulttuurin suurin ilmentymä, kenties koko kulttuuri. Sen kautta lapsi oppii osoittamaan tunteitaan, tervehtimään, riitelemään, etc. Kieleen on kytketty koko kansallinen tempperamentti. Sillä on uskomaton kulttuuria kantava voima. Aivan alusta asti kaikki ruotsinkieliset lapset maailmassa opetaan olemaan "stolt" itsestään, suomen vastaava termi, mutta semanttiselta asultaan hyvin erilainen, ylpeä, on taas suomenkielisen ihmisen pahin luonnevika. Tässä vain yksi karvalakki esimerkki.
Sekä Pohjanmaan ruotsalaisia minkkifarmareita ja Stadin suomenruotsalaisia pankkiireja yhdistää sama kielikulttuuri, se on jo itsessään valtava yhdistävä tekijä. Mutta ei toki kaikki kaikessa. Monet arkielämän asiat ja intohimot yhdistävät ihmisiä kulttuuritaustasta huolimatta. Itse tunnen suurempaa yhteenkuuluvuutta esim. senegalilaiseen muusikkoon kuin Tammisaarelaiseen kirjanpitäjään tai omaan siskooni. Heikki Tala varmasti on läheisempi Amerikkalaisten hammaslääkärikollegoidensa kanssa kuin Folktingetin vara-puheenjohtaja Kimmo Sasin kanssa. Mutta ei tämä tarkoita, että olisin kulttuuriltani lähempänä senegalilaista kuin siskoani. Suomen ruotsalaisia Ahvenanmaalta Pernajaan, ja Pernajasta Kokkolaan yhdistää sama sivilisaatio, kulttuurin juuret. Suomenkielisten kulttuurilliset juuret ja sivilisaatio ovat täysin eri suunnassa, ja tämä näkyy hyvin vahvasti näiden kahden etnisyyden suullisessa itse-ilmaisussa, kehon kielessä, tunteiden osoittamisessa, keskustelukulttuurissa, etc.Keskusteluissa vaihdetaan mielipiteitä ja näkökannat selkiytyvät. On hienoa, että suomenruotsalaiset ovat löytäneet identiteettinsä. "Tunne itsesi", sanoivat vanhat kreikkalaiset, ja hyvähän se on meidän muidenkin tietää, millaisia suomenruotsalaiset ovat. Olisi hauskaa kuulla myös Ankdamin mielipide.
- Tapio.Rautalapio
Huolehtija kirjoitti:
Keskusteluissa vaihdetaan mielipiteitä ja näkökannat selkiytyvät. On hienoa, että suomenruotsalaiset ovat löytäneet identiteettinsä. "Tunne itsesi", sanoivat vanhat kreikkalaiset, ja hyvähän se on meidän muidenkin tietää, millaisia suomenruotsalaiset ovat. Olisi hauskaa kuulla myös Ankdamin mielipide.
Noh noh, minä en kyllä lähde arvioimaan esimerkiksi Heikin tai 'huolehtijan' mielipiteistä millaisia me suomalaiset olemme.
- Pkg
hyvä keino... kirjoitti:
parantaa suomenkielisten itsetuntoa.
Opetettaisiin lapset olemaan ylpeitä
suomalaisuudestaan.
Nykyinen vanhenpien asenne "ruotsinkieliset ovat
parempia ja heitä täytyy vihata", opettaa lapset jo
pienestä asti tuntemaan itsensä huonommiksi,
kuin muiden maiden kansalaiset.
Sehän näkyy aikuisissa, jotka pokkuroivat ulkomaalaisia,
eivätkä osaa suhtautua heihin tasavertaisina ihmisinä.Suomalaisilla, siis Heikki Talan etnisillä suomalaisilla on uskomattoman heikko kansallinen itsetunto, johon ei ole tarvetta nykyaikana. En tiedä mistä tämä tarkalleen johtuu, mutta olen havainnut sen olevan yhteinen piirre kaikille uraalisessa kulttuuripiirissä olevilla kansoille, aina suomalaisista Khanteihin.
Osaltaan tähän vaikuttaa myös vanha suomalainen/uraalinen mytolgia, jossa maailma näyttäytyy kovin ankeana paikkana, painopiste mytylogiassa on aina heimon sisäinen maailma, ei ulkomaailma kuten skandinaavisessa mytologiassa. Toisaalta skandinaavinen mytologia on huomattavan paljon väkivaltaisempaa. Ehkäpä heikkoa itsetuntoa on nykyaikana ruokkinut metsä-taustasta tullut alemmuuskompleksi ja raju sekä nopea kaupungistamisen aikaansaama juurettomuus. (Etniset) suomaalaiset, muiden Uraalien tavoin ovat asuttaneet Itä-Euroopan havumetsä vyöhykettä, urbanisoitumisen aikana suomalaisten maantieteellinen asutus kontinuiteetti on monissa perheissä rikkoutunut. Suomenruotsalaisilla on huomattavasti voimakkaampi korrelointi syntymisen ja kuolemisen välillä samassa kaupungissa/kylässä kuin suomalaisilla, ja ovat Helsinginkin alkuperäis kansa/etnisyys.
No, uusi sukupolvi osaa varmasti jo nauraa "se kuka kuusen koputtaa, se katajaan kompastuu"-sananlaskuille, ei sen alemmuskompleksin tarvitse olla ikuinen tila. - soo
Tapio.Rautalapio kirjoitti:
Noh noh, minä en kyllä lähde arvioimaan esimerkiksi Heikin tai 'huolehtijan' mielipiteistä millaisia me suomalaiset olemme.
Onko ankkis Heikin kanssa jotenkin samalla tasolla, meinaan niinku kolikon kääntöpuoli? Meinaan etteikö hänen puheitaan tarvi ottaa todesta?
Pkg kirjoitti:
Suomalaisilla, siis Heikki Talan etnisillä suomalaisilla on uskomattoman heikko kansallinen itsetunto, johon ei ole tarvetta nykyaikana. En tiedä mistä tämä tarkalleen johtuu, mutta olen havainnut sen olevan yhteinen piirre kaikille uraalisessa kulttuuripiirissä olevilla kansoille, aina suomalaisista Khanteihin.
Osaltaan tähän vaikuttaa myös vanha suomalainen/uraalinen mytolgia, jossa maailma näyttäytyy kovin ankeana paikkana, painopiste mytylogiassa on aina heimon sisäinen maailma, ei ulkomaailma kuten skandinaavisessa mytologiassa. Toisaalta skandinaavinen mytologia on huomattavan paljon väkivaltaisempaa. Ehkäpä heikkoa itsetuntoa on nykyaikana ruokkinut metsä-taustasta tullut alemmuuskompleksi ja raju sekä nopea kaupungistamisen aikaansaama juurettomuus. (Etniset) suomaalaiset, muiden Uraalien tavoin ovat asuttaneet Itä-Euroopan havumetsä vyöhykettä, urbanisoitumisen aikana suomalaisten maantieteellinen asutus kontinuiteetti on monissa perheissä rikkoutunut. Suomenruotsalaisilla on huomattavasti voimakkaampi korrelointi syntymisen ja kuolemisen välillä samassa kaupungissa/kylässä kuin suomalaisilla, ja ovat Helsinginkin alkuperäis kansa/etnisyys.
No, uusi sukupolvi osaa varmasti jo nauraa "se kuka kuusen koputtaa, se katajaan kompastuu"-sananlaskuille, ei sen alemmuskompleksin tarvitse olla ikuinen tila.ovat ruotsalaiset ja suomenruotsalaiset nakertaneet satoja vuosia. Ei ihme, että jonkinlaista alemmuutta on tunnettu. Nyr se aika on ohi ja se näkyy myös ylimmässä poliittisessa päätöksenteossa. Itse asiassa muutos alkoi toisissaan vasta 15.4.2004, kun RKP:n yli käveltiin sen omasta pyynnöstä valtioneuvostossa - äänin 14-2 "toisen kotimaisen kielen" kokeesta ylioppilastutkinnossa tuli valinnainen. Suomenruotsalaiset kyllä tajusivat, mitä oli odotettavissa, mutta mitään eivät mahtaneet - eduskunnassakin äänet menivät 140-23 suomenruotsalaisten tahdon vastaisesti. Sen jälkeen suomalaiset nuoret ovat näyttäneet käytännössä, minne halutaan mennä; 100 %, 68 %, 51 %, 24 %. Eikä lopullista tasoa ole vielä edes nähty.
Ruotsi antaa hienoa taustatukea uudella kielilaillaan, joka tulee voimaan 1.7.- Anonyymi
Tässä se hieno lähestyminen tuli. Ensin kerrotaan junttimaisen maalaisesti, että olemme parempia kuin te ja oikeastaan parempia kuin kukaan muu.
Sitten toinen karjaisee, että perkele, etkä ole ja ei suostu mitenkään alistumaan. Aika luonnollinen reaktio. Sitten alkaakim armoton pään aukominen.
Kommentin kirjoittajan olisi hyvä tulla nykypäivään ja hyväksyä se, että ehkä syy tälläiseen itsensä ylentämiseen on lopulta patologisessa tunteessa vääryydestä, joka liittyy historiaan. Itseasiassa on laitonta jopa suhtautua toisiin ihmisiin rodullistaen tai muuten. Kai ymmärrät, että rikot lakia, ja tarkasti ottaen puheesi voidaan tulkita kiihotukseksi kansanryhmää vastaan?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 136849
Jasmin Vähäkangas valehtelee kolumnissaan. Hän ei ole "taaperon" äiti.
Lapsi ei taaperra. Vielä seurakunnan lehdessä valehtelee noin?83708- 58676
Pyhäjärvi syvällä kusessa
Pyhäjärvi ei tule selviämään millään tästä alhosta. Ollaan aivan liian syvällä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pyha82646Miten voi sinun
tunteet yhtäkkiä kuolla kuin napista painamalla? Et enää vilkaisekaan minuun päin vaan jos vahingossa näet minut käännät55571Hyvää yötä
Ikuinen kohtalo, sydänystävä, rakkauteni♥️.. kumpa olisimme saaneet elämältä mahdollisuuden!26543- 152461
- 42459
Missähän pöytäkirja viipyy, taas?
Hallituksen kokouksessa oli eilen mielenkiintoisia asioita käsiteltävänä. Pöytäkirja on ollut yleensä saman iltana luett40456Kuhan lie kuollu auto-onnettomuudessa kylillä?
Joku nuorimies löytyny kuolleena kylän liepeillä ulos ajetusta autosta.Kenen poikahan lienee?2443