Nordenskiöldinkatu?

Sama oli 70-luvun Retu-lehdessä ja siinä oli Topi Katissa esiintynyt poliisi. Hevonen oli siinä tosin vain sairas.

vain vitsi kirjoitti:

Sama oli 70-luvun Retu-lehdessä ja siinä oli Topi Katissa esiintynyt poliisi. Hevonen oli siinä tosin vain sairas.

kylläpä sinä olet viisas!

sentään, kirjoitti:

kylläpä sinä olet viisas!

Piti osoittaa että vitsi ei kertonut alunperin Nordenskiöldinkadusta.

"Monissa muissa kielissä sanat eivät osaa kuvailla asiaa yhtä hyvin kuin suomen kieli. Ehkä siksi meidän rallikuljettajamme ovat maailman parhaita."

Viime vuonna tosin ranskan kieli osasi kuvata paremmin rallireittejä. Samoin toissavuonna. Ja sitä edellisenä. Mäkihypyssä suomen kieli on ollut hyvä, mutta jalkapallossa se ei ole oikein menestynyt. Paitsi suopotkupallossa, joka on pelilliseltä luonteeltaan sanoisinko hieman tahmeampi kuin kiinteämmällä alustalla pelattava soccer. Ja täytyy myöntää, että jääkiekossakin ruotsin kieli menestyy koko ajan paremmin kuin suomen kieli. Näinhän tämä keskustelu menee?

käsitystä siitä, miten nuo sanat ruotsin kielessä lausutaan. Jos olisi, et kirjoittaisi tuollaista roskaa.

ole minkäänlaista kirjoitti:

käsitystä siitä, miten nuo sanat ruotsin kielessä lausutaan. Jos olisi, et kirjoittaisi tuollaista roskaa.

"knugen hans majonäs"

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Monissa muissa kielissä sanat eivät osaa kuvailla asiaa yhtä hyvin kuin suomen kieli. Ehkä siksi meidän rallikuljettajamme ovat maailman parhaita."

Viime vuonna tosin ranskan kieli osasi kuvata paremmin rallireittejä. Samoin toissavuonna. Ja sitä edellisenä. Mäkihypyssä suomen kieli on ollut hyvä, mutta jalkapallossa se ei ole oikein menestynyt. Paitsi suopotkupallossa, joka on pelilliseltä luonteeltaan sanoisinko hieman tahmeampi kuin kiinteämmällä alustalla pelattava soccer. Ja täytyy myöntää, että jääkiekossakin ruotsin kieli menestyy koko ajan paremmin kuin suomen kieli. Näinhän tämä keskustelu menee?

Lue lisää

asian sivusta, jos tarttuu lillukanvarsiin niin se on taito laji . Vastauksesi täällä kirjoittelu palstoilla ovat kauttaaltaan ympäripyöreitä ja hirveän sulkeutuneita. Päämääriäsi en halua arvailla mutta ne tuntuvat ahdistavilta.

Pidetään vastaaanottimet auki joka suuntaan niin meistä jokainen voi oppia jotain ja tulla viisaammaksi.

vähän kirjoitti:

asian sivusta, jos tarttuu lillukanvarsiin niin se on taito laji . Vastauksesi täällä kirjoittelu palstoilla ovat kauttaaltaan ympäripyöreitä ja hirveän sulkeutuneita. Päämääriäsi en halua arvailla mutta ne tuntuvat ahdistavilta.

Pidetään vastaaanottimet auki joka suuntaan niin meistä jokainen voi oppia jotain ja tulla viisaammaksi.

Lue lisää

"menikö vähän
asian sivusta"

En tiedä. Nimimerkki knugen kirjoitti kielistä ja urheilusta. Tarkastelin ajatusta vähän laajemmin. Vai onko niin, että vain urheilulajit, joissa 'suomen kieli menestyy', soveltuvat kirjoittelun aiheiksi?

"Vastauksesi täällä kirjoittelu palstoilla ovat kauttaaltaan ympäripyöreitä ja hirveän sulkeutuneita."

Oli sen verran sulkeutunut lause, etten oikein saa selvää mitä yrität sanoa.

"Päämääriäsi en halua arvailla mutta ne tuntuvat ahdistavilta."

Vai ahdistaako sinua sittenkin se, ettei kaikki olekaan niin kuin haluaisit sen olevan?

"Älvsjö lausutaan suunnilleen henkäyksenomaisesti "äyhö" ruotsiksi."

Älvsjö tulee sanoisat "älv" ja "sjö" ja lausutaan "elvsjö"

Mutta suomenkielinen ei osaa lausua kyseistä sanaa "sjö" oikein :D

Tiedätkö muuten mitä "älv" on suomeksi?

hurrinen kirjoitti:

"Älvsjö lausutaan suunnilleen henkäyksenomaisesti "äyhö" ruotsiksi."

Älvsjö tulee sanoisat "älv" ja "sjö" ja lausutaan "elvsjö"

Mutta suomenkielinen ei osaa lausua kyseistä sanaa "sjö" oikein :D

Tiedätkö muuten mitä "älv" on suomeksi?

Lue lisää

"knugen hans majonäs"

hurrinen kirjoitti:

"Älvsjö lausutaan suunnilleen henkäyksenomaisesti "äyhö" ruotsiksi."

Älvsjö tulee sanoisat "älv" ja "sjö" ja lausutaan "elvsjö"

Mutta suomenkielinen ei osaa lausua kyseistä sanaa "sjö" oikein :D

Tiedätkö muuten mitä "älv" on suomeksi?

Lue lisää

kaikki kotona.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"menikö vähän
asian sivusta"

En tiedä. Nimimerkki knugen kirjoitti kielistä ja urheilusta. Tarkastelin ajatusta vähän laajemmin. Vai onko niin, että vain urheilulajit, joissa 'suomen kieli menestyy', soveltuvat kirjoittelun aiheiksi?

"Vastauksesi täällä kirjoittelu palstoilla ovat kauttaaltaan ympäripyöreitä ja hirveän sulkeutuneita."

Oli sen verran sulkeutunut lause, etten oikein saa selvää mitä yrität sanoa.

"Päämääriäsi en halua arvailla mutta ne tuntuvat ahdistavilta."

Vai ahdistaako sinua sittenkin se, ettei kaikki olekaan niin kuin haluaisit sen olevan?

Lue lisää

käy välillä pihalla, aurinko paistaa, ota raikasta happea sisään ja hengittele sitä. Se rauhoittaa ja ajattele samalla että kyllä täällä on vain hyvä asua kun on edes vielä happea mitä hengitellä. Kesällä aurinko joka lämmittää. mehiläiset jotka hoitaa uutta kasvua. sateet jotka tuo vettä. sellainen Suomi on.

taida olla kirjoitti:

kaikki kotona.

taida tietää miten "Älvsjö" lausutaan?

mielenkiintoinen postaus. En itse ota kantaa kielten kauneuteen, mutta en ole varma tajutaanko Suomessa oikein miten eksoottinen kieli on euroopplaisessa kontektsissa. Tästä juuri Janne Saarikivi puhui HS haastattelussa keväällä. Kielellä on uskomaton kulttuuria kantava voima, ja ajatteluun vaikuttava ilmiö.

Ruotsin kielestä sen verran, että usein ruotsin kieltä kehutaan kauniiksi juuri laulavien aksenttien johdosta. Nämä ovat kuitenkin verrattain uusi ilmiö ja tulleet kieelen vasta viimeisen viidensadan vuoden aikana. Keski-ajalla ruotsi oli selvästi intonaatioltaan lähempänä suomea kuin se sitä tänään. Suomessa puhuttavat itä-ruotsin murteet ei pidä sisällään näitä laulusointuja, muutamia poikkeusta lukuunottamatta (Snappertunan, Ekenäsin ja Hangön dialekteja lukuunottamatta) ja on siltäkin osin arkaaisempi versio riikinruotsista.

hurrinen kirjoitti:

taida tietää miten "Älvsjö" lausutaan?

mutta pikku fennomaanikoilla ei ole aavistustaan.

ei se karkaa kirjoitti:

käy välillä pihalla, aurinko paistaa, ota raikasta happea sisään ja hengittele sitä. Se rauhoittaa ja ajattele samalla että kyllä täällä on vain hyvä asua kun on edes vielä happea mitä hengitellä. Kesällä aurinko joka lämmittää. mehiläiset jotka hoitaa uutta kasvua. sateet jotka tuo vettä. sellainen Suomi on.

Lue lisää

Täällä on kyllä oikein hyvä asua ja siksi ihmettelenkin miksi netti fennot ovat niin tyytymättömiä ja ruikuttavat. Joitakin vaivaa jopa se, että keskustelen nettipalstalla samasta asiasta kuin muutkin kuten nyt esimerkiksi suomen kielen urheilumenestyksestä. Mistähän moinen ahdostus sitten johtuu?

tiedän, kirjoitti:

mutta pikku fennomaanikoilla ei ole aavistustaan.

"Totta kai MINÄ tiedän"

mutta tiedätkö mitä "ÄLV" on suomeksi?

pieni vinkki: se ei ole "JOKI"

hurrinen kirjoitti:

"Älvsjö lausutaan suunnilleen henkäyksenomaisesti "äyhö" ruotsiksi."

Älvsjö tulee sanoisat "älv" ja "sjö" ja lausutaan "elvsjö"

Mutta suomenkielinen ei osaa lausua kyseistä sanaa "sjö" oikein :D

Tiedätkö muuten mitä "älv" on suomeksi?

Lue lisää

Tiedän tasan tarkkaan miten Äyhö lausutaan Ruotsissa. En puhunut pakkoruotsista vaan oikeasta ruotsista.

Älvsjö lausutaan ruotsiksi Ruotsissa Äyhö. Sinä olet esimerkki suomenruotslaisesta joka ei ollenkaan ymmärrä oman äidinkielensä juuria etkä alkukotia. Sinä puhut ruotsin murretta etkä edes tiedä sitä. Niin heikko on ruotsinkielinen identiteettisi että et tiedä edes omia juuriasi koska sinäkin elät suomen kielellä suurimman ajan elämästäsi.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Täällä on kyllä oikein hyvä asua ja siksi ihmettelenkin miksi netti fennot ovat niin tyytymättömiä ja ruikuttavat. Joitakin vaivaa jopa se, että keskustelen nettipalstalla samasta asiasta kuin muutkin kuten nyt esimerkiksi suomen kielen urheilumenestyksestä. Mistähän moinen ahdostus sitten johtuu?

Lue lisää

Keskustelussa asia pysyisi asiassa eikä lillukanvarsissa, näissä netti kirjoitteluissa asia riistäytyy uhitteluksi.

Suomen kielestä kirjoittaneen mielestä suomenkieli on selkeä. Kirjoitus ei ollut vain urheilua, suomenkieli voittaa urheilussa. Sen luit itse tahallisesti väärin. Hän oli todennut että suomenkieli on selkeää ja siksi "kirraa""kivi""oikea""aukee" nuotit ovat selkeitä. Turha tästä on kielikysymystä tehdä koska kyllä Marcus oli ajamisen oppinut peltoautollaan ja perinteetkin auttoivat menestymään.

Siis haukataan happea välillä muutaman kerran ja luetaan uudestaan ilman nyrkin puristamista. Happi auttaa ja tietokone ei karkuun lähde.

hurrinen kirjoitti:

"Totta kai MINÄ tiedän"

mutta tiedätkö mitä "ÄLV" on suomeksi?

pieni vinkki: se ei ole "JOKI"

Kyllä 'älv' tarkoittaa jokea. Sana, jota kysyt on ilmeisesti 'älva'.

knugen hans majonäs kirjoitti:

Tiedän tasan tarkkaan miten Äyhö lausutaan Ruotsissa. En puhunut pakkoruotsista vaan oikeasta ruotsista.

Älvsjö lausutaan ruotsiksi Ruotsissa Äyhö. Sinä olet esimerkki suomenruotslaisesta joka ei ollenkaan ymmärrä oman äidinkielensä juuria etkä alkukotia. Sinä puhut ruotsin murretta etkä edes tiedä sitä. Niin heikko on ruotsinkielinen identiteettisi että et tiedä edes omia juuriasi koska sinäkin elät suomen kielellä suurimman ajan elämästäsi.

Lue lisää

"Älv" on suuri joki/virta

Jos ajattelit keijua se on "älva".

knugen hans majonäs kirjoitti:

Tiedän tasan tarkkaan miten Äyhö lausutaan Ruotsissa. En puhunut pakkoruotsista vaan oikeasta ruotsista.

Älvsjö lausutaan ruotsiksi Ruotsissa Äyhö. Sinä olet esimerkki suomenruotslaisesta joka ei ollenkaan ymmärrä oman äidinkielensä juuria etkä alkukotia. Sinä puhut ruotsin murretta etkä edes tiedä sitä. Niin heikko on ruotsinkielinen identiteettisi että et tiedä edes omia juuriasi koska sinäkin elät suomen kielellä suurimman ajan elämästäsi.

Lue lisää

"Älvsjö lausutaan ruotsiksi Ruotsissa Äyhö."

No, ei nyt sentään. Käyttämäni foneettinen merkintä on aika kaukana sanan todellisesta ääntymisestä.

Linkissä voit tutustua kirjainyhdistelmä 'sj' ääntämiseen.

http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/6/39/195/m7462/Keskitaso

siinäpä pulma kirjoitti:

Keskustelussa asia pysyisi asiassa eikä lillukanvarsissa, näissä netti kirjoitteluissa asia riistäytyy uhitteluksi.

Suomen kielestä kirjoittaneen mielestä suomenkieli on selkeä. Kirjoitus ei ollut vain urheilua, suomenkieli voittaa urheilussa. Sen luit itse tahallisesti väärin. Hän oli todennut että suomenkieli on selkeää ja siksi "kirraa""kivi""oikea""aukee" nuotit ovat selkeitä. Turha tästä on kielikysymystä tehdä koska kyllä Marcus oli ajamisen oppinut peltoautollaan ja perinteetkin auttoivat menestymään.

Siis haukataan happea välillä muutaman kerran ja luetaan uudestaan ilman nyrkin puristamista. Happi auttaa ja tietokone ei karkuun lähde.

Lue lisää

"Turha tästä on kielikysymystä tehdä"

Niin nimimerkki 'knugen' kuitenkin teki. Mutta sinä ojennat minua kun vastasin hänen kirjoitukseensa. Se on omituinen tapa keskustella, hyvä nimimerkki 'siinäpä pulma'.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Turha tästä on kielikysymystä tehdä"

Niin nimimerkki 'knugen' kuitenkin teki. Mutta sinä ojennat minua kun vastasin hänen kirjoitukseensa. Se on omituinen tapa keskustella, hyvä nimimerkki 'siinäpä pulma'.

Lue lisää

jos ei omaa tahtoa löydy on mahdotonta päästä häkistä ulos. ja lopeta siihen paikkaan muutaman sanan irroittaminen kokonaisista lauseista.

häkistä ulos kirjoitti:

jos ei omaa tahtoa löydy on mahdotonta päästä häkistä ulos. ja lopeta siihen paikkaan muutaman sanan irroittaminen kokonaisista lauseista.

"pulmaan ratkaisu häkistä ulos
jos ei omaa tahtoa löydy on mahdotonta päästä häkistä ulos. "

Niin näyttää olevan. Olet juminut tosi pahasti tuohon kielen ja urheilun väliseen suhteeseen.

"ja lopeta siihen paikkaan muutaman sanan irroittaminen kokonaisista lauseista."

Otin nimimerkki knugenin pitkästä tekstistä kommentoivaksi yhden kappaleen, josta siteerasin asiayhteyden osoittamiseksi kaksi lausetta. Miten pitkä lainaus riittäisi nimimerkille 'häkistä ulos'?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"pulmaan ratkaisu häkistä ulos
jos ei omaa tahtoa löydy on mahdotonta päästä häkistä ulos. "

Niin näyttää olevan. Olet juminut tosi pahasti tuohon kielen ja urheilun väliseen suhteeseen.

"ja lopeta siihen paikkaan muutaman sanan irroittaminen kokonaisista lauseista."

Otin nimimerkki knugenin pitkästä tekstistä kommentoivaksi yhden kappaleen, josta siteerasin asiayhteyden osoittamiseksi kaksi lausetta. Miten pitkä lainaus riittäisi nimimerkille 'häkistä ulos'?

Lue lisää

Lähetin viestini sinulle, eli yritä ottaa se vastaan. En pyytänyt vastausta omasta puolestani. Häkin ovi aukeaa kunhan saa haan auki- pieni vinkki.

Suomen kieli on aikoinaan kehittynyt niin että sitä puhuvilla oli niin huonot hampaat, että eivät pystyneet lausua konsonantteja.

Kuuntele silmät kiinni ja vertaile kun joku puhuu suomea ja joku puhuu indoeurooppalaisa kieltä. Suomen kieli kuulostaa siltä kun puhuja olisi kahdeksankymppinen mummo tai vaari jolla ei ole hampaita. Monotonista ja tylsää ja suorastaan epäeroottista. Ainoastaan R on se konsonantti jota suomalaiset osaavat lausua jotenkin vahvasti ja tunteella ja siksi sitä käytetään kirosanoissa paljon.

Indoeurooppalaisissa kielissä, siis ei pelkästään ruotsissa vaan enemmänkin välimeren alueen ja myös slaavilaisissa kielissä konsonanttien ääntelyn voimakkuuden ja soinnin persteella pystyy aistimaan henkilön iän ja tunnetilan.

Kielen tarkoitus on pystyä viestimään paljon muitakin asioita kuin vain asiasisältöä.

torsken kirjoitti:

Suomen kieli on aikoinaan kehittynyt niin että sitä puhuvilla oli niin huonot hampaat, että eivät pystyneet lausua konsonantteja.

Kuuntele silmät kiinni ja vertaile kun joku puhuu suomea ja joku puhuu indoeurooppalaisa kieltä. Suomen kieli kuulostaa siltä kun puhuja olisi kahdeksankymppinen mummo tai vaari jolla ei ole hampaita. Monotonista ja tylsää ja suorastaan epäeroottista. Ainoastaan R on se konsonantti jota suomalaiset osaavat lausua jotenkin vahvasti ja tunteella ja siksi sitä käytetään kirosanoissa paljon.

Indoeurooppalaisissa kielissä, siis ei pelkästään ruotsissa vaan enemmänkin välimeren alueen ja myös slaavilaisissa kielissä konsonanttien ääntelyn voimakkuuden ja soinnin persteella pystyy aistimaan henkilön iän ja tunnetilan.

Kielen tarkoitus on pystyä viestimään paljon muitakin asioita kuin vain asiasisältöä.

Lue lisää

sanoi mäyräkoira kun pallejansa nuoli, vai oliko se että makunsa kullakin...

hurrinen kirjoitti:

"Älvsjö lausutaan suunnilleen henkäyksenomaisesti "äyhö" ruotsiksi."

Älvsjö tulee sanoisat "älv" ja "sjö" ja lausutaan "elvsjö"

Mutta suomenkielinen ei osaa lausua kyseistä sanaa "sjö" oikein :D

Tiedätkö muuten mitä "älv" on suomeksi?

Lue lisää

Älvsjö tulee sanoisat "älv" ja "sjö" ja lausutaan "elvsjö"

Mutta suomenkielinen ei osaa lausua kyseistä sanaa "sjö" oikein :D

Tiedätkö muuten mitä "älv" on suomeksi.

Älvsjötä ei lausuta elvsjö.

Kuten mainittua köyhässä ja vain 60 tuhannen sanan ruotsinkielessä (suom. yli miljoona sanaa) joudutaan sanoja lyhentämään ja sitenkirjoittamaan toisin kuin lausutaan.

Shit = paska lausutaan shuit takakitalakiäänteellä.Ässä ei kuulu lainkaan.
Sjö = järvi " sjö kielen yläkeskiosalla suhisten,
Nordenskiöld lausutaan nuurdenshijöld takaosa sanasta takaiktalakisihahduksena.

Paska kieli koko ruotsin kieli.

Sanaköyhä, ilmaisuköyhä ja paljon vaikesampi oppia kuin suomenkieli.

Keiltä myytti ruotsinkielen helppoudesta lieneen tullut suomeen.

No suomenruotsalaisilta tietenkin.

Korvat auki kirjoitti:

Lähetin viestini sinulle, eli yritä ottaa se vastaan. En pyytänyt vastausta omasta puolestani. Häkin ovi aukeaa kunhan saa haan auki- pieni vinkki.

Kirjoittelet yhä omituisempia. Epäilen, tokko sinulla mitään viestiä on kenellekään, kunhan kirjoittelet menemään.

Nimimerkki knugenin viesti toki sisälsi paljon muitakin kummallisuuksia, joita voisi käsitellä, mutta annetaan kiitosta hänen ensimmäiselle lauseelleen: "Useimmiten kauneuden perusteleminen on ajanhukkaaja siitä voidaan pitää ainoastaan henkilökohtaisena mieltymyksenä."

Muuten knugen lähtee virheellisestä lähtökohdasta: kieli ei ole sitä, että äännettäisiin kirjoitettua tekstiä, vaan puhuttu kieli oli ensin. Kirjoituksella pyrittiin sitten taltioimaan puhuttua. Niinpä kirjoitettujen kirjaimien ja äänteiden väliset suhteet eivät ole samat kaikissa kielissä.

"Häkin ovi aukeaa kunhan saa haan auki- pieni vinkki."

Jatka vain. Ehkä se joskus vielä aukeaa sinullekin.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Kirjoittelet yhä omituisempia. Epäilen, tokko sinulla mitään viestiä on kenellekään, kunhan kirjoittelet menemään.

Nimimerkki knugenin viesti toki sisälsi paljon muitakin kummallisuuksia, joita voisi käsitellä, mutta annetaan kiitosta hänen ensimmäiselle lauseelleen: "Useimmiten kauneuden perusteleminen on ajanhukkaaja siitä voidaan pitää ainoastaan henkilökohtaisena mieltymyksenä."

Muuten knugen lähtee virheellisestä lähtökohdasta: kieli ei ole sitä, että äännettäisiin kirjoitettua tekstiä, vaan puhuttu kieli oli ensin. Kirjoituksella pyrittiin sitten taltioimaan puhuttua. Niinpä kirjoitettujen kirjaimien ja äänteiden väliset suhteet eivät ole samat kaikissa kielissä.

"Häkin ovi aukeaa kunhan saa haan auki- pieni vinkki."

Jatka vain. Ehkä se joskus vielä aukeaa sinullekin.

Lue lisää

Lopetan tämän kirjoittelun tähän jos olen sinun mielestäni niin omituinen. Ja kuten oikeissa keskuisteluissa ilmoitetaan että kiitos sananvaihdosta ja hyvää päivän jatkoa. Pidetään lippukorkealla.

Hyvää päivän jatkoa myös kaikille muillekin.

knugen hans majonäs kirjoitti:

Tiedän tasan tarkkaan miten Äyhö lausutaan Ruotsissa. En puhunut pakkoruotsista vaan oikeasta ruotsista.

Älvsjö lausutaan ruotsiksi Ruotsissa Äyhö. Sinä olet esimerkki suomenruotslaisesta joka ei ollenkaan ymmärrä oman äidinkielensä juuria etkä alkukotia. Sinä puhut ruotsin murretta etkä edes tiedä sitä. Niin heikko on ruotsinkielinen identiteettisi että et tiedä edes omia juuriasi koska sinäkin elät suomen kielellä suurimman ajan elämästäsi.

Lue lisää

"Älvsjö lausutaan ruotsiksi Ruotsissa Äyhö."

Tässä lisää samaan aiheeseen liittyviä sanoja mitä voit miettiä !!

puro = bäck

joki = å

joki = flod

joki = älv

joki = ölva (norrlandin murteella)

kiitos etukäteen ja vedä käteen :D

häkki jumissa,kellä? kirjoitti:

Lopetan tämän kirjoittelun tähän jos olen sinun mielestäni niin omituinen. Ja kuten oikeissa keskuisteluissa ilmoitetaan että kiitos sananvaihdosta ja hyvää päivän jatkoa. Pidetään lippukorkealla.

Hyvää päivän jatkoa myös kaikille muillekin.

Lue lisää

"Lopetan tämän kirjoittelun tähän jos olen sinun mielestäni niin omituinen."

En tiedä oletko omituinen, mutta kirjoituksesi oli sitä. Mutta ilmeisesti et haluakaan keskustella nimimerkki knugenin esillenostamista teemoista, vaan nimenomaisesti kieltää niistä keskustelemisen. Lopettamalla näytät tietysti esimerkkiä :D

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Kyllä 'älv' tarkoittaa jokea. Sana, jota kysyt on ilmeisesti 'älva'.

"Älv" tarkoittaa siis Isojoki...eli "Älv" on siis paikkakunta pohjanmaalla?

Olenko ymmärtänyt oikein?

siniposki kirjoitti:

Älvsjö tulee sanoisat "älv" ja "sjö" ja lausutaan "elvsjö"

Mutta suomenkielinen ei osaa lausua kyseistä sanaa "sjö" oikein :D

Tiedätkö muuten mitä "älv" on suomeksi.

Älvsjötä ei lausuta elvsjö.

Kuten mainittua köyhässä ja vain 60 tuhannen sanan ruotsinkielessä (suom. yli miljoona sanaa) joudutaan sanoja lyhentämään ja sitenkirjoittamaan toisin kuin lausutaan.

Shit = paska lausutaan shuit takakitalakiäänteellä.Ässä ei kuulu lainkaan.
Sjö = järvi " sjö kielen yläkeskiosalla suhisten,
Nordenskiöld lausutaan nuurdenshijöld takaosa sanasta takaiktalakisihahduksena.

Paska kieli koko ruotsin kieli.

Sanaköyhä, ilmaisuköyhä ja paljon vaikesampi oppia kuin suomenkieli.

Keiltä myytti ruotsinkielen helppoudesta lieneen tullut suomeen.

No suomenruotsalaisilta tietenkin.

Lue lisää

kun et ymmärrä ruotsia :D

siniposki kirjoitti:

Älvsjö tulee sanoisat "älv" ja "sjö" ja lausutaan "elvsjö"

Mutta suomenkielinen ei osaa lausua kyseistä sanaa "sjö" oikein :D

Tiedätkö muuten mitä "älv" on suomeksi.

Älvsjötä ei lausuta elvsjö.

Kuten mainittua köyhässä ja vain 60 tuhannen sanan ruotsinkielessä (suom. yli miljoona sanaa) joudutaan sanoja lyhentämään ja sitenkirjoittamaan toisin kuin lausutaan.

Shit = paska lausutaan shuit takakitalakiäänteellä.Ässä ei kuulu lainkaan.
Sjö = järvi " sjö kielen yläkeskiosalla suhisten,
Nordenskiöld lausutaan nuurdenshijöld takaosa sanasta takaiktalakisihahduksena.

Paska kieli koko ruotsin kieli.

Sanaköyhä, ilmaisuköyhä ja paljon vaikesampi oppia kuin suomenkieli.

Keiltä myytti ruotsinkielen helppoudesta lieneen tullut suomeen.

No suomenruotsalaisilta tietenkin.

Lue lisää

ihan kuin lallitusrautajousi olisi taas hengissä...

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Lopetan tämän kirjoittelun tähän jos olen sinun mielestäni niin omituinen."

En tiedä oletko omituinen, mutta kirjoituksesi oli sitä. Mutta ilmeisesti et haluakaan keskustella nimimerkki knugenin esillenostamista teemoista, vaan nimenomaisesti kieltää niistä keskustelemisen. Lopettamalla näytät tietysti esimerkkiä :D

Lue lisää

Jos joku sanoo hyvää päivää niin tavataan sanoa takaisin.

Eikä "huudella" perään.

lapiolla päähän kirjoitti:

Jos joku sanoo hyvää päivää niin tavataan sanoa takaisin.

Eikä "huudella" perään.

"Jos joku sanoo hyvää päivää niin tavataan sanoa takaisin."

Kirjoittaja kylläkin väitti minun kirjoittelevan asian sivusta. Sanoin hänelle takaisin.

"Eikä "huudella" perään."

Sanos muuta. Päätit kuitenkin huudella.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Jos joku sanoo hyvää päivää niin tavataan sanoa takaisin."

Kirjoittaja kylläkin väitti minun kirjoittelevan asian sivusta. Sanoin hänelle takaisin.

"Eikä "huudella" perään."

Sanos muuta. Päätit kuitenkin huudella.

Lue lisää

se rauhoittaa. suosittelen sinulle. ajatuskin solajaa paremmin.

torsken kirjoitti:

Suomen kieli on aikoinaan kehittynyt niin että sitä puhuvilla oli niin huonot hampaat, että eivät pystyneet lausua konsonantteja.

Kuuntele silmät kiinni ja vertaile kun joku puhuu suomea ja joku puhuu indoeurooppalaisa kieltä. Suomen kieli kuulostaa siltä kun puhuja olisi kahdeksankymppinen mummo tai vaari jolla ei ole hampaita. Monotonista ja tylsää ja suorastaan epäeroottista. Ainoastaan R on se konsonantti jota suomalaiset osaavat lausua jotenkin vahvasti ja tunteella ja siksi sitä käytetään kirosanoissa paljon.

Indoeurooppalaisissa kielissä, siis ei pelkästään ruotsissa vaan enemmänkin välimeren alueen ja myös slaavilaisissa kielissä konsonanttien ääntelyn voimakkuuden ja soinnin persteella pystyy aistimaan henkilön iän ja tunnetilan.

Kielen tarkoitus on pystyä viestimään paljon muitakin asioita kuin vain asiasisältöä.

Lue lisää

Oletko koskaan kysynyt slaavilta hänen mielipidettään ruotsin kauneudesta?

hengitä happea kirjoitti:

se rauhoittaa. suosittelen sinulle. ajatuskin solajaa paremmin.

"oletko muistanut hengitä happea
se rauhoittaa. suosittelen sinulle. ajatuskin solajaa paremmin."

Uskon sinun kokeilleen kaikkea mahdollista.Tosi hyvä, jos edes tuntuu siltä, että olet saanut helpotusta ongelmiisi. Näin sivusta seuraten edistyksesi ajatuksen juoksussa ei ilmeisesti ole ollut valtavan suurta. Tietenkään en tiedä lähtötasoasi.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"oletko muistanut hengitä happea
se rauhoittaa. suosittelen sinulle. ajatuskin solajaa paremmin."

Uskon sinun kokeilleen kaikkea mahdollista.Tosi hyvä, jos edes tuntuu siltä, että olet saanut helpotusta ongelmiisi. Näin sivusta seuraten edistyksesi ajatuksen juoksussa ei ilmeisesti ole ollut valtavan suurta. Tietenkään en tiedä lähtötasoasi.

Lue lisää

käyttäydy, mitä äitisi sanoisi tuollaisesta käytöksestä.

älä öykkäröi kirjoitti:

käyttäydy, mitä äitisi sanoisi tuollaisesta käytöksestä.

Uskon äitisi opastaneen sinua julkisiin keskusteluihin: "Muista poika sitten ensi töiksesi syyttää muita asiattomuuksista, lillukanvarsista ja asian sivu puhumisesta! Sen jälkeen esitä loukkaantunutta!" Miten tämä muuten olisi selitettävissä?

Huomaan, että nimimerkki knugenin esillenostamiin seikkoihin sinulla ei ollut kommentoitavaa?

"Heprean kielessä JHV lausutaan jahve = jumala."

Muinaisvenäjässä on sana trg [turgu], joka tarkoittaa kauppapaikkaa. Turku on yksi Suomen merkittävimmistä kauppapaikoista ja turuista.

runoilijanplanttu kirjoitti:

"Heprean kielessä JHV lausutaan jahve = jumala."

Muinaisvenäjässä on sana trg [turgu], joka tarkoittaa kauppapaikkaa. Turku on yksi Suomen merkittävimmistä kauppapaikoista ja turuista.

Lue lisää

radiossani kuuluu mm kanava NRJ, joka ääntyy suunnilleen samoin kuin englannin sana energy.

Joskus olen saanut tekstiviestin CU@8, joka ääntyy 'see you at eight [o'clock]'.

HV

Tapio

Pkg kirjoitti:

mielenkiintoinen postaus. En itse ota kantaa kielten kauneuteen, mutta en ole varma tajutaanko Suomessa oikein miten eksoottinen kieli on euroopplaisessa kontektsissa. Tästä juuri Janne Saarikivi puhui HS haastattelussa keväällä. Kielellä on uskomaton kulttuuria kantava voima, ja ajatteluun vaikuttava ilmiö.

Ruotsin kielestä sen verran, että usein ruotsin kieltä kehutaan kauniiksi juuri laulavien aksenttien johdosta. Nämä ovat kuitenkin verrattain uusi ilmiö ja tulleet kieelen vasta viimeisen viidensadan vuoden aikana. Keski-ajalla ruotsi oli selvästi intonaatioltaan lähempänä suomea kuin se sitä tänään. Suomessa puhuttavat itä-ruotsin murteet ei pidä sisällään näitä laulusointuja, muutamia poikkeusta lukuunottamatta (Snappertunan, Ekenäsin ja Hangön dialekteja lukuunottamatta) ja on siltäkin osin arkaaisempi versio riikinruotsista.

Lue lisää

Intonaatio tuli ruotsin kieleen kun ruotsalaiset rupesivat matkimaan ranskan kieltä, koska ruotsin kieli oli rahvaan kieli.

hans majonäs kirjoitti:

Intonaatio tuli ruotsin kieleen kun ruotsalaiset rupesivat matkimaan ranskan kieltä, koska ruotsin kieli oli rahvaan kieli.

"Intonaatio tuli ruotsin kieleen kun ruotsalaiset rupesivat matkimaan ranskan kieltä"

Mielenkiintoinen tieto. Mistä se mahtaa olla peräisin?
Ja mistä laskeva intonaatio tuli suomen kieleen?

Eikös myös saksalaisilla ole samantapainen intonaatio kuin ruotsalaisilla? Suomalaisten laskeva intonaatiohan hämää usein saksalaisia, jotka luule­vat suomalaisen intonaation perusteella jo lopettaneen.

nettifenno kirjoitti:

"Älv" tarkoittaa siis Isojoki...eli "Älv" on siis paikkakunta pohjanmaalla?

Olenko ymmärtänyt oikein?

Olet oikeassa - Älvsjö on paikka Tukholman lähellä. Sitä eivät kiukustuneet surut todellakaan tietäneet vaikka niin kovasti ovat antaneet vääriä ääntämysohjeita Äyhö:lle.

Äyhö Äyhö Äyhö Äyhö Äyhö kirjoitti:

Olet oikeassa - Älvsjö on paikka Tukholman lähellä. Sitä eivät kiukustuneet surut todellakaan tietäneet vaikka niin kovasti ovat antaneet vääriä ääntämysohjeita Äyhö:lle.

Lue lisää

Älvsjön kyselemällä 'Var ligger Äyhö'?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Monissa muissa kielissä sanat eivät osaa kuvailla asiaa yhtä hyvin kuin suomen kieli. Ehkä siksi meidän rallikuljettajamme ovat maailman parhaita."

Viime vuonna tosin ranskan kieli osasi kuvata paremmin rallireittejä. Samoin toissavuonna. Ja sitä edellisenä. Mäkihypyssä suomen kieli on ollut hyvä, mutta jalkapallossa se ei ole oikein menestynyt. Paitsi suopotkupallossa, joka on pelilliseltä luonteeltaan sanoisinko hieman tahmeampi kuin kiinteämmällä alustalla pelattava soccer. Ja täytyy myöntää, että jääkiekossakin ruotsin kieli menestyy koko ajan paremmin kuin suomen kieli. Näinhän tämä keskustelu menee?

Lue lisää

Nykyranska ei ole ralliin sopivampi kieli. Ranskalla ei ole näyttöä siitä koska heillä on aika vaatimaton menestys maan kokoon nähden. Lisäksi maana Suomi on menestynyt joka vuosi paljon paremmin kuin Ranska rallissa. Nyt ei pidä tutkia yhden kuljettajan menestystä vaan maan menestystä maana. Suomi maana on peitonnut Ranskan mennen tullen joka vuosi, yksittäisen Loebin monista maailmanmestaruudesta huolimatta. Tämä kaikki siitä huolimatta että ranskalla on useita omia automerkkejä (Peugeot Citroen) ja rengasmerkki (Mihelin) rallissa.

Todennäköistä on, että suomalaisilla on jotain tuntematonta dopingia käytössään mitä muilla ei ole. Suomen kieli sopii yllättävän hyvin täyttämään puuttuvan selityksen . Pidän sitä hyvänä selityksenä koska en usko että kaikki pienestä Suomesta tulevat kuljettajat ovat maailman mestariainesta vaikka ovat yleensä maailman mestaruuden loppujen lopuksi voittaneet.

Kielellä on suuri merkitys rallissa koska se on tärkeä osa suoritusta. En ymmärrä logiikkaasi miksi luulet että jalkapallossa kielellä olisi merkitystä? Voisitko selittää?

Kiitos kiinnostuksesta. (Nostosta)

knugen hans majonäs kirjoitti:

Nykyranska ei ole ralliin sopivampi kieli. Ranskalla ei ole näyttöä siitä koska heillä on aika vaatimaton menestys maan kokoon nähden. Lisäksi maana Suomi on menestynyt joka vuosi paljon paremmin kuin Ranska rallissa. Nyt ei pidä tutkia yhden kuljettajan menestystä vaan maan menestystä maana. Suomi maana on peitonnut Ranskan mennen tullen joka vuosi, yksittäisen Loebin monista maailmanmestaruudesta huolimatta. Tämä kaikki siitä huolimatta että ranskalla on useita omia automerkkejä (Peugeot Citroen) ja rengasmerkki (Mihelin) rallissa.

Todennäköistä on, että suomalaisilla on jotain tuntematonta dopingia käytössään mitä muilla ei ole. Suomen kieli sopii yllättävän hyvin täyttämään puuttuvan selityksen . Pidän sitä hyvänä selityksenä koska en usko että kaikki pienestä Suomesta tulevat kuljettajat ovat maailman mestariainesta vaikka ovat yleensä maailman mestaruuden loppujen lopuksi voittaneet.

Kielellä on suuri merkitys rallissa koska se on tärkeä osa suoritusta. En ymmärrä logiikkaasi miksi luulet että jalkapallossa kielellä olisi merkitystä? Voisitko selittää?

Kiitos kiinnostuksesta. (Nostosta)

Lue lisää

"Todennäköistä on, että suomalaisilla on jotain tuntematonta dopingia käytössään mitä muilla ei ole. Suomen kieli sopii yllättävän hyvin täyttämään puuttuvan selityksen."

Tuon minä muuten uskon, siitähän Hans Majonnäs ja muut netti fennot oiva esimerkki! Netti fennot eivät oudossa doupingissaan täytä pelkästään sitä puuttuvaa selitystä vaan täyttävät vieläpä puuttuvan ajatuksenkin!

Ankdam kirjoitti:

"Todennäköistä on, että suomalaisilla on jotain tuntematonta dopingia käytössään mitä muilla ei ole. Suomen kieli sopii yllättävän hyvin täyttämään puuttuvan selityksen."

Tuon minä muuten uskon, siitähän Hans Majonnäs ja muut netti fennot oiva esimerkki! Netti fennot eivät oudossa doupingissaan täytä pelkästään sitä puuttuvaa selitystä vaan täyttävät vieläpä puuttuvan ajatuksenkin!

Lue lisää

Hillitse vihaasi.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Uskon äitisi opastaneen sinua julkisiin keskusteluihin: "Muista poika sitten ensi töiksesi syyttää muita asiattomuuksista, lillukanvarsista ja asian sivu puhumisesta! Sen jälkeen esitä loukkaantunutta!" Miten tämä muuten olisi selitettävissä?

Huomaan, että nimimerkki knugenin esillenostamiin seikkoihin sinulla ei ollut kommentoitavaa?

Lue lisää

Kyse olikin sinun äitistä. ei tuollaisen "keskustelijan" kanssa pääse minkäänlaiseen lopputulokseen kun ei pysytä aiheessa. suurin osa aikuisista pystyy tähän mutta taidat sinäkin kuulua tähän ulkopuoliseen ryhmään. vai pystytkö myöntää mitään. jos et pysty vastata tähän muuten kuin, "sinä itse olet hyppinyt aiheessa", "paska juttu kun kuulut ulkopuoliseen ryhmään"...., ole vastaamatta.

Hyvää huomenta muuten. kaunis päivä tulossa eikös vain.

Äyhö Äyhö Äyhö Äyhö Äyhö kirjoitti:

Olet oikeassa - Älvsjö on paikka Tukholman lähellä. Sitä eivät kiukustuneet surut todellakaan tietäneet vaikka niin kovasti ovat antaneet vääriä ääntämysohjeita Äyhö:lle.

Lue lisää

Äyhö(junttinimi Elvsö:lle)

Elvsö sijaitsee saaristossa suomen puolella!

Tässä osoite:

Elvsö
21710 Korppoo

hoiti hommansa kirjoitti:

Kyse olikin sinun äitistä. ei tuollaisen "keskustelijan" kanssa pääse minkäänlaiseen lopputulokseen kun ei pysytä aiheessa. suurin osa aikuisista pystyy tähän mutta taidat sinäkin kuulua tähän ulkopuoliseen ryhmään. vai pystytkö myöntää mitään. jos et pysty vastata tähän muuten kuin, "sinä itse olet hyppinyt aiheessa", "paska juttu kun kuulut ulkopuoliseen ryhmään"...., ole vastaamatta.

Hyvää huomenta muuten. kaunis päivä tulossa eikös vain.

Lue lisää

"ei tuollaisen "keskustelijan" kanssa pääse minkäänlaiseen lopputulokseen kun ei pysytä aiheessa"

Miksi et sitten pysy aiheessa? Nimimerkki knugen kirjoitti kielen vaikutuksesta urheilumenestykseen, mutta sinä haluat kirjoittaa hengitysharjoituksistasi, aiheesta hyppimisestä ja äideistä.

"jos et pysty vastata tähän muuten kuin, "sinä itse olet hyppinyt aiheessa""

Ja nyt sitten vaadit, että kirjoittaisin muusta kuin sinä itse kirjoitit ja vaikenisin siitä, että sinä tosiaankin olet hyppinyt aiheessa!

No, kirjoitetaan sitten:

Knugenin mukaan suomenkielinen lapsi oppii kirjoittamaan ja lukemaan 6 viikossa yhtä hyvin kuin englannin kielinen lapsi 2 vuodessa. Hän ei kuitenkaan anna lähdettä tai perustele muutenkaan tietoa. Väite vaikuttaa varsin erikoiselta ja suoraan sanottuna hieman epäuskottavalta. Mitä arvelet siitä?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"ei tuollaisen "keskustelijan" kanssa pääse minkäänlaiseen lopputulokseen kun ei pysytä aiheessa"

Miksi et sitten pysy aiheessa? Nimimerkki knugen kirjoitti kielen vaikutuksesta urheilumenestykseen, mutta sinä haluat kirjoittaa hengitysharjoituksistasi, aiheesta hyppimisestä ja äideistä.

"jos et pysty vastata tähän muuten kuin, "sinä itse olet hyppinyt aiheessa""

Ja nyt sitten vaadit, että kirjoittaisin muusta kuin sinä itse kirjoitit ja vaikenisin siitä, että sinä tosiaankin olet hyppinyt aiheessa!

No, kirjoitetaan sitten:

Knugenin mukaan suomenkielinen lapsi oppii kirjoittamaan ja lukemaan 6 viikossa yhtä hyvin kuin englannin kielinen lapsi 2 vuodessa. Hän ei kuitenkaan anna lähdettä tai perustele muutenkaan tietoa. Väite vaikuttaa varsin erikoiselta ja suoraan sanottuna hieman epäuskottavalta. Mitä arvelet siitä?

Lue lisää

niin vai onko näin että et edes yritä

jos ei osaa kirjoitti:

niin vai onko näin että et edes yritä

Huomaan, että sinulla on tarve jutella, vaikka asiaa et keksikään? Paitsi ehkä pikkuinen halu h:ttuilla?

Yritä silti, joohan! Mitä ajatuksia nimimerkki knugenin kirjoitus sinussa herätti ja miksi et tykkää siitä, että sitä kommentoidaan?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Huomaan, että sinulla on tarve jutella, vaikka asiaa et keksikään? Paitsi ehkä pikkuinen halu h:ttuilla?

Yritä silti, joohan! Mitä ajatuksia nimimerkki knugenin kirjoitus sinussa herätti ja miksi et tykkää siitä, että sitä kommentoidaan?

Lue lisää

jo se että ei näe "vastapuolen" kirjoittelussa mitään oikeaa vaan etsii sieltä lillukanvarret murskattavaksi kertoo vasta"keskustelijasta" niin paljon että TIEDÄN ETTÄ EN TULE SINUN KANSSA YHTÄÄN VIISAAMMAKSI. vaikka kuinka yrittäisin ymmärtää.

runoilijanplanttu kirjoitti:

"Heprean kielessä JHV lausutaan jahve = jumala."

Muinaisvenäjässä on sana trg [turgu], joka tarkoittaa kauppapaikkaa. Turku on yksi Suomen merkittävimmistä kauppapaikoista ja turuista.

Lue lisää

"Turku on yksi Suomen merkittävimmistä kauppapaikoista ja turuista."

mielestäni kauhee junttikylä :D

kaiken lisäkis vielä rumaa :D

ja haiseva "skitå" siis "paskajoki" suomeksi :D

vai ei kirjoitti:

jo se että ei näe "vastapuolen" kirjoittelussa mitään oikeaa vaan etsii sieltä lillukanvarret murskattavaksi kertoo vasta"keskustelijasta" niin paljon että TIEDÄN ETTÄ EN TULE SINUN KANSSA YHTÄÄN VIISAAMMAKSI. vaikka kuinka yrittäisin ymmärtää.

Lue lisää

"Oliko se puutaheinää vai ei "

No, oliko? Ota nyt edes jonkinlaista kantaa asiaan!

Mielestäni knugenin kirjoitus oli puutaheinää. Esimerkiksi olettamus, jonka mukaan ääntämisen ja kirjoituksen väliset eroavuudet johtuisivat kielen vähäisemmästä vokaalimäärästä on varsin erikoinen. Suomen kielessä on kahdeksan vokaalifoneemia, ranskan kielessä 15. Ettei sittenkin olisi kysymys siitä, että paljon kirjoitetussa kielessä vanhanaikainen kirjoitusasu on säilynyt. Agricolan suomi näyttää erilaiselta kuin nykyinen vaikka kuultuna erot ovat luultavasti paljon vähäisemmät.

Joskus kuulee oletuksen, että suomessa puhevirta on poikkeuksellisen helppo jakaa sanoihin, toisin sanoen ensimmäiselle tavulle sijoittuva sanapaino erottaisi sanat toisistaan. Tällehän knugenkin perustaa uskomuksensa suomen kielen ja rallimenestuksen väliseen suhteeseen. Tosiasiassa, kuten professori Kari Suomi on osoittanut, sanarajan hahmottaminen ei suomessa ole sen helpompaa kuin muissakaan kielissä. Joten siinä meni knugenin se teoria.

Tuomo Jämsän mukaan vokaalien runsaus aiheutta suorastaan vastakkaisen piirteen, jota suomalaiset eivät itse huomaa mutta jonka ulkomaalaiset kuulevat selvemmin: äännämme kieltä helpoimman vastuksen lakia noudattaen eli niin laiskasti ja tarmottomasti, että kuulija juuri ja juuri pysyy puheissa mukana.

Ja jos nämä ovat 'lillukanvarsia' niin voisitko ystävällisesti osoittaa mikä knugenin viestissä oli se asia, joka ei näistä lillukanvarsista muutu?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Oliko se puutaheinää vai ei "

No, oliko? Ota nyt edes jonkinlaista kantaa asiaan!

Mielestäni knugenin kirjoitus oli puutaheinää. Esimerkiksi olettamus, jonka mukaan ääntämisen ja kirjoituksen väliset eroavuudet johtuisivat kielen vähäisemmästä vokaalimäärästä on varsin erikoinen. Suomen kielessä on kahdeksan vokaalifoneemia, ranskan kielessä 15. Ettei sittenkin olisi kysymys siitä, että paljon kirjoitetussa kielessä vanhanaikainen kirjoitusasu on säilynyt. Agricolan suomi näyttää erilaiselta kuin nykyinen vaikka kuultuna erot ovat luultavasti paljon vähäisemmät.

Joskus kuulee oletuksen, että suomessa puhevirta on poikkeuksellisen helppo jakaa sanoihin, toisin sanoen ensimmäiselle tavulle sijoittuva sanapaino erottaisi sanat toisistaan. Tällehän knugenkin perustaa uskomuksensa suomen kielen ja rallimenestuksen väliseen suhteeseen. Tosiasiassa, kuten professori Kari Suomi on osoittanut, sanarajan hahmottaminen ei suomessa ole sen helpompaa kuin muissakaan kielissä. Joten siinä meni knugenin se teoria.

Tuomo Jämsän mukaan vokaalien runsaus aiheutta suorastaan vastakkaisen piirteen, jota suomalaiset eivät itse huomaa mutta jonka ulkomaalaiset kuulevat selvemmin: äännämme kieltä helpoimman vastuksen lakia noudattaen eli niin laiskasti ja tarmottomasti, että kuulija juuri ja juuri pysyy puheissa mukana.

Ja jos nämä ovat 'lillukanvarsia' niin voisitko ystävällisesti osoittaa mikä knugenin viestissä oli se asia, joka ei näistä lillukanvarsista muutu?

Lue lisää

copypasteksi hyvin muutettu sinun tekstiksi.

Ralliin sopivuudeksi oli muuten kyse sopivista sanoista, ei sanaväleistä. mutta muuten aika hyvä. ääntäminen riippuu puhujan persoonallisuudesta myös. mutta tähän ralliin olen jo vastannut.

ja rallata kirjoitti:

copypasteksi hyvin muutettu sinun tekstiksi.

Ralliin sopivuudeksi oli muuten kyse sopivista sanoista, ei sanaväleistä. mutta muuten aika hyvä. ääntäminen riippuu puhujan persoonallisuudesta myös. mutta tähän ralliin olen jo vastannut.

Lue lisää

"copypasteksi hyvin muutettu sinun tekstiksi"

Kerroin lähteet, toisin kuin esimerkiksi nimimerkki knugen. Sellainenkin ero siis.

Voisitko ystävällisesti osoittaa mikä knugenin viestissä oli se asia, joka ei näistä lillukanvarsista muutu?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"copypasteksi hyvin muutettu sinun tekstiksi"

Kerroin lähteet, toisin kuin esimerkiksi nimimerkki knugen. Sellainenkin ero siis.

Voisitko ystävällisesti osoittaa mikä knugenin viestissä oli se asia, joka ei näistä lillukanvarsista muutu?

Lue lisää

se asia. eli jos jämähtää yhteen lillukkaan niin asian perimmäinen tarkoitus jää epäselväksi tai jopa muuttaa muotoaan. vai mitä?

muodostuu kirjoitti:

se asia. eli jos jämähtää yhteen lillukkaan niin asian perimmäinen tarkoitus jää epäselväksi tai jopa muuttaa muotoaan. vai mitä?

"lillukanvarsista
muodostuu se asia"

Ja mikä se asia siis olikaan?


" eli jos jämähtää yhteen lillukkaan niin asian perimmäinen tarkoitus jää epäselväksi "


No, älä jämähdä yhteen!

Mitä mieltä olet knugenin erikoislaatuisesta teoriasta vokaalien ja konsonanttien suhteen vaikutuksesta kirjoitetun kielen ja puhutun kielen äänneasujen vastaavuuteen?

vai ei kirjoitti:

jo se että ei näe "vastapuolen" kirjoittelussa mitään oikeaa vaan etsii sieltä lillukanvarret murskattavaksi kertoo vasta"keskustelijasta" niin paljon että TIEDÄN ETTÄ EN TULE SINUN KANSSA YHTÄÄN VIISAAMMAKSI. vaikka kuinka yrittäisin ymmärtää.

Lue lisää

"se että ei näe "vastapuolen" kirjoittelussa mitään oikeaa...
... TIEDÄN ETTÄ EN TULE SINUN KANSSA YHTÄÄN VIISAAMMAKSI. vaikka kuinka yrittäisin ymmärtää."

Oletko tullut ajatelleeksi, että tunteesi voi johtua siitä, ettet näe kirjoittelussani mitään oikeaa?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"se että ei näe "vastapuolen" kirjoittelussa mitään oikeaa...
... TIEDÄN ETTÄ EN TULE SINUN KANSSA YHTÄÄN VIISAAMMAKSI. vaikka kuinka yrittäisin ymmärtää."

Oletko tullut ajatelleeksi, että tunteesi voi johtua siitä, ettet näe kirjoittelussani mitään oikeaa?

Lue lisää

olet valmiiksi vastaan. muuten oletko muistanut haukata happea tänään yhtään. ja hyvää päivän jatkoa sinullekin vaikka et ymmärrä käyttäytymisen päälle näköjään yhtään.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"lillukanvarsista
muodostuu se asia"

Ja mikä se asia siis olikaan?


" eli jos jämähtää yhteen lillukkaan niin asian perimmäinen tarkoitus jää epäselväksi "


No, älä jämähdä yhteen!

Mitä mieltä olet knugenin erikoislaatuisesta teoriasta vokaalien ja konsonanttien suhteen vaikutuksesta kirjoitetun kielen ja puhutun kielen äänneasujen vastaavuuteen?

Lue lisää

mikä ei kuulu joukkoon??

1.puhe muodostuu vokaaleista ja konsonanteista.
2.suomessa konsonantin/tupla jälkeen on vokaali ja sanat loppuu usein vokaaliin
3.suomen sanat kuvaavat hyvin kohdetta
4.ruotsissa voi olla monta konsonanttia peräkkäin
5.suomenkielellä voittaa rallin maailmanmestaruuksia, ilman että ajaa metriäkään

Valitse siitä lillukkasi, mikä on sinun mielestäsi liian erikoislaatuista.
Kielten kauneudesta en aloita "kinastella". Siinä oma on aina parempi.

se että kirjoitti:

olet valmiiksi vastaan. muuten oletko muistanut haukata happea tänään yhtään. ja hyvää päivän jatkoa sinullekin vaikka et ymmärrä käyttäytymisen päälle näköjään yhtään.

"olet valmiiksi vastaan"

Huomaatko, että kirjoitat nyt itsestäsi. Ensimmäinen kommenttisi minulle oli ylimielistä ja -malkaista jorinaa, jossa et puuttunut keskutelun aiheeseen laisinkaan. Väitit minun menevän 'sivu aiheesta' vaikka nimenomaisesti kirjoitin samasta asiasta kuin nimimerkki knugen.

Useammankaan kysymisen jälkeen et ole saanut kakaistua, mikä se 'itse asia' sitten on, josta mentiin sivuun. Syy lienee se, ettet oikein keksi, mitä sanoisit.

mikä mikä mikä kirjoitti:

mikä ei kuulu joukkoon??

1.puhe muodostuu vokaaleista ja konsonanteista.
2.suomessa konsonantin/tupla jälkeen on vokaali ja sanat loppuu usein vokaaliin
3.suomen sanat kuvaavat hyvin kohdetta
4.ruotsissa voi olla monta konsonanttia peräkkäin
5.suomenkielellä voittaa rallin maailmanmestaruuksia, ilman että ajaa metriäkään

Valitse siitä lillukkasi, mikä on sinun mielestäsi liian erikoislaatuista.
Kielten kauneudesta en aloita "kinastella". Siinä oma on aina parempi.

Lue lisää

En saa otetta ajatuksenkulustasi. Miksi palaat ralliasiaan, vaikka julistit jo käsitelleesi sen? Miksi et ota kantaa knugenin kirjoitukseen, vaan kirjoittelet joistakin lillukoista? Mutta jos tosiaan haluat tällaista keskustelua niin otetaan nyt sitten kolmonen:

"3.suomen sanat kuvaavat hyvin kohdetta"

Minkä kielen eivät?

Miksi muuten kuvittelet, että olen sisällä?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"olet valmiiksi vastaan"

Huomaatko, että kirjoitat nyt itsestäsi. Ensimmäinen kommenttisi minulle oli ylimielistä ja -malkaista jorinaa, jossa et puuttunut keskutelun aiheeseen laisinkaan. Väitit minun menevän 'sivu aiheesta' vaikka nimenomaisesti kirjoitin samasta asiasta kuin nimimerkki knugen.

Useammankaan kysymisen jälkeen et ole saanut kakaistua, mikä se 'itse asia' sitten on, josta mentiin sivuun. Syy lienee se, ettet oikein keksi, mitä sanoisit.

Lue lisää

sivuraiteille. ei se mitään, ei sinuakaan pian enää kukaan muista.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

En saa otetta ajatuksenkulustasi. Miksi palaat ralliasiaan, vaikka julistit jo käsitelleesi sen? Miksi et ota kantaa knugenin kirjoitukseen, vaan kirjoittelet joistakin lillukoista? Mutta jos tosiaan haluat tällaista keskustelua niin otetaan nyt sitten kolmonen:

"3.suomen sanat kuvaavat hyvin kohdetta"

Minkä kielen eivät?

Miksi muuten kuvittelet, että olen sisällä?

Lue lisää

no se on mahdollista nettitikku aikaan. se on kätevä ip:säkin...
Vastauksesi oli muuten väärä. 0 pistettä. putoat jatkosta. ehkä kieli vaikutti tässä niin paljon, että helppoon kysymykseen ei löytynyt oikeaa vastausta. vai mitä?

menit kirjoitti:

sivuraiteille. ei se mitään, ei sinuakaan pian enää kukaan muista.

"etkö muista enää missä menit
sivuraiteille."

Varmaankin siinä kun yritinkään viritellä kanssasi keskustelua nimimerkki knugenin kirjoituksesta kun sinä halusit vain yrittää h:ttuilla :D

ulkoilmaan kirjoitti:

no se on mahdollista nettitikku aikaan. se on kätevä ip:säkin...
Vastauksesi oli muuten väärä. 0 pistettä. putoat jatkosta. ehkä kieli vaikutti tässä niin paljon, että helppoon kysymykseen ei löytynyt oikeaa vastausta. vai mitä?

Lue lisää

"Vastauksesi oli muuten väärä."

Itseasiassa en tietenkään edes vastannut kysymykseesi (ethän sinäkään vastaa minun kysymyksiini), vaan yritin jatkaa keskustelua knugenin virittelemästä aiheesta. Mutta se on kanssasi kovin toivotonta kun et kykene knugenin kirjoitusta puolustamaan vaikka niin kovin haluaisit. Fennottaako?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Vastauksesi oli muuten väärä."

Itseasiassa en tietenkään edes vastannut kysymykseesi (ethän sinäkään vastaa minun kysymyksiini), vaan yritin jatkaa keskustelua knugenin virittelemästä aiheesta. Mutta se on kanssasi kovin toivotonta kun et kykene knugenin kirjoitusta puolustamaan vaikka niin kovin haluaisit. Fennottaako?

Lue lisää

en tunne tuollaista tunnetta/verbiä. tuntematon käsite.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"etkö muista enää missä menit
sivuraiteille."

Varmaankin siinä kun yritinkään viritellä kanssasi keskustelua nimimerkki knugenin kirjoituksesta kun sinä halusit vain yrittää h:ttuilla :D

Lue lisää

ilmoittanut. no nyt se on myöhäistä. tunnen sinun ajatukset jo niin hyvin että et pysty tarjota mitään uutta minulle. hyvästi sinä epäkohtelias nettitikkuilija.

olisit heti kirjoitti:

ilmoittanut. no nyt se on myöhäistä. tunnen sinun ajatukset jo niin hyvin että et pysty tarjota mitään uutta minulle. hyvästi sinä epäkohtelias nettitikkuilija.

"hyvästi sinä epäkohtelias nettitikkuilija."

Monennetkohan hyvästit nämä nyt sitten olivat?

"tunnen sinun ajatukset jo niin hyvin että et pysty tarjota mitään uutta minulle"

No, ainakin paremman kieliasun kuin sinä :D
Mutta sehän ei ole mitään uutta...

mikä mikä mikä kirjoitti:

en tunne tuollaista tunnetta/verbiä. tuntematon käsite.

Ehkäpä sinua sittenkin vain h:tuttaa. Sehän on tunne, jonka valtaan joutuneen netti fennon on kirjoitettava kommentteja, vaikka hänellä ei olisi asiaan mitään sanottavaa.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Oliko se puutaheinää vai ei "

No, oliko? Ota nyt edes jonkinlaista kantaa asiaan!

Mielestäni knugenin kirjoitus oli puutaheinää. Esimerkiksi olettamus, jonka mukaan ääntämisen ja kirjoituksen väliset eroavuudet johtuisivat kielen vähäisemmästä vokaalimäärästä on varsin erikoinen. Suomen kielessä on kahdeksan vokaalifoneemia, ranskan kielessä 15. Ettei sittenkin olisi kysymys siitä, että paljon kirjoitetussa kielessä vanhanaikainen kirjoitusasu on säilynyt. Agricolan suomi näyttää erilaiselta kuin nykyinen vaikka kuultuna erot ovat luultavasti paljon vähäisemmät.

Joskus kuulee oletuksen, että suomessa puhevirta on poikkeuksellisen helppo jakaa sanoihin, toisin sanoen ensimmäiselle tavulle sijoittuva sanapaino erottaisi sanat toisistaan. Tällehän knugenkin perustaa uskomuksensa suomen kielen ja rallimenestuksen väliseen suhteeseen. Tosiasiassa, kuten professori Kari Suomi on osoittanut, sanarajan hahmottaminen ei suomessa ole sen helpompaa kuin muissakaan kielissä. Joten siinä meni knugenin se teoria.

Tuomo Jämsän mukaan vokaalien runsaus aiheutta suorastaan vastakkaisen piirteen, jota suomalaiset eivät itse huomaa mutta jonka ulkomaalaiset kuulevat selvemmin: äännämme kieltä helpoimman vastuksen lakia noudattaen eli niin laiskasti ja tarmottomasti, että kuulija juuri ja juuri pysyy puheissa mukana.

Ja jos nämä ovat 'lillukanvarsia' niin voisitko ystävällisesti osoittaa mikä knugenin viestissä oli se asia, joka ei näistä lillukanvarsista muutu?

Lue lisää

"Esimerkiksi olettamus, jonka mukaan ääntämisen ja kirjoituksen väliset eroavuudet johtuisivat kielen vähäisemmästä vokaalimäärästä on varsin erikoinen. Suomen kielessä on kahdeksan vokaalifoneemia, ranskan kielessä 15."

Ei kyse ole aakkosissa olevien vokaalien määrä vaan kussakin sanassa olevien vokaalien määrä.

knugen hans majonäs kirjoitti:

"Esimerkiksi olettamus, jonka mukaan ääntämisen ja kirjoituksen väliset eroavuudet johtuisivat kielen vähäisemmästä vokaalimäärästä on varsin erikoinen. Suomen kielessä on kahdeksan vokaalifoneemia, ranskan kielessä 15."

Ei kyse ole aakkosissa olevien vokaalien määrä vaan kussakin sanassa olevien vokaalien määrä.

Lue lisää

"Ei kyse ole aakkosissa olevien vokaalien määrä vaan kussakin sanassa olevien vokaalien määrä."

En usko, että silläkään on vaikutusta. Oletko tutustunut Agricolan suomeen? Entäpä, jos kirjoitettaisiin edelleenkin niin kuin Agricola?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"ei tuollaisen "keskustelijan" kanssa pääse minkäänlaiseen lopputulokseen kun ei pysytä aiheessa"

Miksi et sitten pysy aiheessa? Nimimerkki knugen kirjoitti kielen vaikutuksesta urheilumenestykseen, mutta sinä haluat kirjoittaa hengitysharjoituksistasi, aiheesta hyppimisestä ja äideistä.

"jos et pysty vastata tähän muuten kuin, "sinä itse olet hyppinyt aiheessa""

Ja nyt sitten vaadit, että kirjoittaisin muusta kuin sinä itse kirjoitit ja vaikenisin siitä, että sinä tosiaankin olet hyppinyt aiheessa!

No, kirjoitetaan sitten:

Knugenin mukaan suomenkielinen lapsi oppii kirjoittamaan ja lukemaan 6 viikossa yhtä hyvin kuin englannin kielinen lapsi 2 vuodessa. Hän ei kuitenkaan anna lähdettä tai perustele muutenkaan tietoa. Väite vaikuttaa varsin erikoiselta ja suoraan sanottuna hieman epäuskottavalta. Mitä arvelet siitä?

Lue lisää

"Knugenin mukaan suomenkielinen lapsi oppii kirjoittamaan ja lukemaan 6 viikossa yhtä hyvin kuin englannin kielinen lapsi 2 vuodessa. Hän ei kuitenkaan anna lähdettä tai perustele muutenkaan tietoa. Väite vaikuttaa varsin erikoiselta ja suoraan sanottuna hieman epäuskottavalta. Mitä arvelet siitä?"

Asia kerrottiin muistaakseni Ylen pääuutislähetyksessä jossa haastateltiin muistaakseni Kotuksen tutkijaa n. 1,5 - 2v sitten. Tutkija oli saanut jonkin tutkimuksen päätökseen tms. ja siitä ilmeni kiinnostavia tuloksia. Tutkijan nimeä en muista mutta taisi olla nainen.

Luulin että asia on tuttu monille tällä palstalla kirjoitteleville.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"ei tuollaisen "keskustelijan" kanssa pääse minkäänlaiseen lopputulokseen kun ei pysytä aiheessa"

Miksi et sitten pysy aiheessa? Nimimerkki knugen kirjoitti kielen vaikutuksesta urheilumenestykseen, mutta sinä haluat kirjoittaa hengitysharjoituksistasi, aiheesta hyppimisestä ja äideistä.

"jos et pysty vastata tähän muuten kuin, "sinä itse olet hyppinyt aiheessa""

Ja nyt sitten vaadit, että kirjoittaisin muusta kuin sinä itse kirjoitit ja vaikenisin siitä, että sinä tosiaankin olet hyppinyt aiheessa!

No, kirjoitetaan sitten:

Knugenin mukaan suomenkielinen lapsi oppii kirjoittamaan ja lukemaan 6 viikossa yhtä hyvin kuin englannin kielinen lapsi 2 vuodessa. Hän ei kuitenkaan anna lähdettä tai perustele muutenkaan tietoa. Väite vaikuttaa varsin erikoiselta ja suoraan sanottuna hieman epäuskottavalta. Mitä arvelet siitä?

Lue lisää

"Knugenin mukaan suomenkielinen lapsi oppii kirjoittamaan ja lukemaan 6 viikossa yhtä hyvin kuin englannin kielinen lapsi 2 vuodessa. Hän ei kuitenkaan anna lähdettä tai perustele muutenkaan tietoa. Väite vaikuttaa varsin erikoiselta ja suoraan sanottuna hieman epäuskottavalta. Mitä arvelet siitä?"

Asia kerrottiin muistaakseni Ylen pääuutislähetyksessä jossa haastateltiin muistaakseni Kotuksen tutkijaa n. 1,5 - 2v sitten. Tutkija oli saanut jonkin tutkimuksen päätökseen tms. ja siitä ilmeni kiinnostavia tuloksia. Tutkijan nimeä en muista mutta taisi olla nainen.

Luulin että asia on tuttu monille tällä palstalla kirjoitteleville.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Ei kyse ole aakkosissa olevien vokaalien määrä vaan kussakin sanassa olevien vokaalien määrä."

En usko, että silläkään on vaikutusta. Oletko tutustunut Agricolan suomeen? Entäpä, jos kirjoitettaisiin edelleenkin niin kuin Agricola?

Lue lisää

Sinun uskomukset eivät auta - pelkästään perustelut.

Olen tutustunut Agricolan suomeen mutta sillä asialla ei ole enää merkitystä.

knugen hans majonäs kirjoitti:

Sinun uskomukset eivät auta - pelkästään perustelut.

Olen tutustunut Agricolan suomeen mutta sillä asialla ei ole enää merkitystä.

"Olen tutustunut Agricolan suomeen mutta sillä asialla ei ole enää merkitystä."

Tietenkään sillä ei ole merkitystä mihin sinä olet tutustunut koska näytät sivuuttavan sellaisen aineksen, joka ei tue ajatuksiasi.
Mutta Agricolan suomella on merkitystä.
Agricolan kirjoitus nimittäin poikkeaa melko paljon puhutusta suomesta vaikka todennäköisesti vokaalien ja konsonanttien suhde on nykyään hyvin samantapainen kuin 1500-luvulla. Ts. suomen kirjakielen kehitys ei varsinaisesti tue teoriaasi.

Vai kuvitteletko 1500-luvun suomalaisten puhuneen näin:

"Oppe nyt wanha / ia noori /
joilla ombi Sydhen toori .
Jumalan keskyt / ia mielen /
iotca taidhat Somen kielen .
Laki / se Sielun hirmutta /
mutt Cristus sen tas lodhutta .
Lue sijs hyue Lapsi teste /
Alcu oppi ilman este .
Nijte muista Elemes aina /
nin Jesus sinun Armons laina

ENELISET
CAXENELISET
Nein kirioytätan
Nein
Luetan
YNENELISET
VERAT"

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Olen tutustunut Agricolan suomeen mutta sillä asialla ei ole enää merkitystä."

Tietenkään sillä ei ole merkitystä mihin sinä olet tutustunut koska näytät sivuuttavan sellaisen aineksen, joka ei tue ajatuksiasi.
Mutta Agricolan suomella on merkitystä.
Agricolan kirjoitus nimittäin poikkeaa melko paljon puhutusta suomesta vaikka todennäköisesti vokaalien ja konsonanttien suhde on nykyään hyvin samantapainen kuin 1500-luvulla. Ts. suomen kirjakielen kehitys ei varsinaisesti tue teoriaasi.

Vai kuvitteletko 1500-luvun suomalaisten puhuneen näin:

"Oppe nyt wanha / ia noori /
joilla ombi Sydhen toori .
Jumalan keskyt / ia mielen /
iotca taidhat Somen kielen .
Laki / se Sielun hirmutta /
mutt Cristus sen tas lodhutta .
Lue sijs hyue Lapsi teste /
Alcu oppi ilman este .
Nijte muista Elemes aina /
nin Jesus sinun Armons laina

ENELISET
CAXENELISET
Nein kirioytätan
Nein
Luetan
YNENELISET
VERAT"

Lue lisää

Opi nyt vanha ja nuori
jolla onpi sydän tuore
Jumalan käskyt ja mielen
joka taidat suomen kielen.
Laki se sielun hirmuttaa,
mutta Kristus sen taas lohduttaa.
Lue siis hyvä lapsi tästä
alkuoppi ilman estettä.
Niitä muista elämässä aina,
niin Jeesus sinulle armonsa lainaa.

Mikael Agricolaa pidetään suomen kirjakielen isänä, ja vasta hän alkoi kehittää suomen oikeinkirjoitusta. Hänen teksteistään saa kuitenkin hyvin selvää, vaikka yllä oleva runo ei olekaan kaksinen.

Ne jotka osaavat englantia, tietävät, että englannin kielen oikeinkirjoitus on muuttunut keskiajalta paljonkin. Myös Shakespearen aikainen oikeinkirjoitus poikkeaa nykyisestä, ja se on korjattu nykyistä käytäntöä vastaavaksi.

E i suomea sen paremmin kuin ruotsiakaan puhuttu ”niin kuin sitä kirjoitettiin” ammoisina aikoina. Otan esimerkkini 1500-luvun lopulta, Täyssinän rauhansopimuksesta. Kielen käyttö on tietysti kehittynyt noista ajoista, mutta kirjoitetusta tekstistä saa hyvin selvää, kun mielessään korjaa oikeinkirjoituksen nykyaikaisemmaksi. Tarvitaan vain ennakkoluulottomuutta ja hyvää tahtoa.


“Fridz fördragh emellan Swerige och Rydzlandh
oprättat then 18. Maij åhr 1595 widh Narfwe Åå opå then Iwangorodz side wid Teusina.

(Original på pergament i ryska Utrikesministeriets arkiv i Moskva.)

(…)
Och wii Swenske store sändebudh haffwe, på wår stormechtige herres konungh Sigismundi och Swerigis riikes wegne, tilbake giffwidh then store herren, zaar och storfurste, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Rysslandh zamoderzetz, hans Zaarske Högheetz arf, thet slott Kexholm, medh all thess landh och lägenheet, som aff ålder der till och vnder Store Nougårdh lydt haffwer och såsom konungh Jahan thet intogh. Och thenne ewige fredh skall emellan wår stormechtigste konungh och hele Swerigis riike och then store herre zaarske högheetz herskap således hollen bliffwe, att vthaf Swerige, Finlandh, Estlandh och vthur Laplandh och thet Kaianske landh, sampt alle slott, som allestadz vthmedh sjöstranden liggie, öffwer hele Swerigis riike, intet krig skall begynnes i någen måtte heller skade tilfoges Store Nogordh och Nogordske slott, Iwanagorodt, Jama, Coporie, Kexholm, Nöteborgh, Ladga, och alt thet Nogordske lähn och landh, och Pläschow och alle Pläschowske slott, lähn och landh, sampt Colmogorodtske slott och hele Duinske landh, theslikest Solowetski closter, Sunskogo, Kargapoll och hele Kargapolske landh och Kolske slott, medh alle thess lähn, vth medh siöstranden, och intet krigzfolck, litet eller mycket, till landh eller wathn, ther emot skall sendes, och intet öffwerwoldh skee.”

Huolehtija kirjoitti:

Opi nyt vanha ja nuori
jolla onpi sydän tuore
Jumalan käskyt ja mielen
joka taidat suomen kielen.
Laki se sielun hirmuttaa,
mutta Kristus sen taas lohduttaa.
Lue siis hyvä lapsi tästä
alkuoppi ilman estettä.
Niitä muista elämässä aina,
niin Jeesus sinulle armonsa lainaa.

Mikael Agricolaa pidetään suomen kirjakielen isänä, ja vasta hän alkoi kehittää suomen oikeinkirjoitusta. Hänen teksteistään saa kuitenkin hyvin selvää, vaikka yllä oleva runo ei olekaan kaksinen.

Ne jotka osaavat englantia, tietävät, että englannin kielen oikeinkirjoitus on muuttunut keskiajalta paljonkin. Myös Shakespearen aikainen oikeinkirjoitus poikkeaa nykyisestä, ja se on korjattu nykyistä käytäntöä vastaavaksi.

E i suomea sen paremmin kuin ruotsiakaan puhuttu ”niin kuin sitä kirjoitettiin” ammoisina aikoina. Otan esimerkkini 1500-luvun lopulta, Täyssinän rauhansopimuksesta. Kielen käyttö on tietysti kehittynyt noista ajoista, mutta kirjoitetusta tekstistä saa hyvin selvää, kun mielessään korjaa oikeinkirjoituksen nykyaikaisemmaksi. Tarvitaan vain ennakkoluulottomuutta ja hyvää tahtoa.


“Fridz fördragh emellan Swerige och Rydzlandh
oprättat then 18. Maij åhr 1595 widh Narfwe Åå opå then Iwangorodz side wid Teusina.

(Original på pergament i ryska Utrikesministeriets arkiv i Moskva.)

(…)
Och wii Swenske store sändebudh haffwe, på wår stormechtige herres konungh Sigismundi och Swerigis riikes wegne, tilbake giffwidh then store herren, zaar och storfurste, Feodor Iwanowitz, öffwer alt Rysslandh zamoderzetz, hans Zaarske Högheetz arf, thet slott Kexholm, medh all thess landh och lägenheet, som aff ålder der till och vnder Store Nougårdh lydt haffwer och såsom konungh Jahan thet intogh. Och thenne ewige fredh skall emellan wår stormechtigste konungh och hele Swerigis riike och then store herre zaarske högheetz herskap således hollen bliffwe, att vthaf Swerige, Finlandh, Estlandh och vthur Laplandh och thet Kaianske landh, sampt alle slott, som allestadz vthmedh sjöstranden liggie, öffwer hele Swerigis riike, intet krig skall begynnes i någen måtte heller skade tilfoges Store Nogordh och Nogordske slott, Iwanagorodt, Jama, Coporie, Kexholm, Nöteborgh, Ladga, och alt thet Nogordske lähn och landh, och Pläschow och alle Pläschowske slott, lähn och landh, sampt Colmogorodtske slott och hele Duinske landh, theslikest Solowetski closter, Sunskogo, Kargapoll och hele Kargapolske landh och Kolske slott, medh alle thess lähn, vth medh siöstranden, och intet krigzfolck, litet eller mycket, till landh eller wathn, ther emot skall sendes, och intet öffwerwoldh skee.”

Lue lisää

"Ne jotka osaavat englantia, tietävät, että englannin kielen oikeinkirjoitus on muuttunut keskiajalta paljonkin. "

Samoin kuin ranskankin, mutta ääntämys on on ilmeisestikin muuttunut vielä enemmän. Kirjoitusasu siis muuttuu hitaammin. Kaikkien kielten ääntäminen kehittyy ajan mittaan ja kieliopillinenkin rakenne muuttuu. Nykyranska ja nykyenglanti muistuttavat toisiaan oikeinkirjoituksen ja ääntämisen suhteessa. Kysymys on siitä, että kirjakielen historian painolasti näkyy (oikein)kirjoituksessa.

Turun yliopiston ranskan kielen laitoksen oppimateriaalista:

"Ennen 1400-lukua ranska oli lähinnä runoilijoiden käyttämä kieli, jota kirjoitettiin melko foneettisesti eli samanlaisella periaatteella kuin nykysuomi, jossa yksi kirjain vastaa aina tiettyä äännettä.
Tilanne mutkistui 1400-luvulla, jolloin ranskaksi alettiin kirjoittaa yhä enemmän juridisluonteisia teksteja. Tämän ajan oppineet alkoivat kuormittaa ranskan kielen tekstejään ns etymologisilla kirjaimilla, jotka olivat vailla äännellistä vastinetta. Etymologiointi tapahtui lähinnä latinan kielestä käsin. Huomattiin esimerkiksi, että sana vint 'kaksikymmentä', jota äännettiin suunnilleen [vint], tulee latinasta viginti. Yksi alkuperäinen kirjain (g) palautettiin latinasta ja ruvettiin kirjoittamaan vingt vaikka ääntäminen pysyi muuttumattomana (ilman g:tä). Samalla tavalla sana tems alettiin kirjoittaa temps koska se tulee latinan sanasta tempus. Tapahtui kuitenkin melkoinen määrä virheitä, jolloin kuormitettiin sanoja väärillä 'etymologisilla' kirjaimilla, joilla ei ollut mitään tekemistä latinan kielen kanssa."

kuin nettifenno:

"Vokaaleja ovat A, E, I, O, U, Y, Ä ja Ö."

ei ole muuta kuin asennevamma, tietokone, pussikaljaa ja hiirenkorville runkattu vanha Jallu.

Hanki elämä tai pi**ua :D:D

kun elämässä.. kirjoitti:

ei ole muuta kuin asennevamma, tietokone, pussikaljaa ja hiirenkorville runkattu vanha Jallu.

Hanki elämä tai pi**ua :D:D

nuorison pohjaton sivistys se jaksaa aiana vain ihailuttaa tällaista tavallista suomalaista tamppaajaa.

"i en å är en ö."

och

i en älv är en stor ö