Vapaa kuvaus

Monen vuoden kokemuksen omaava Kiinteistönvälittäjä (LKV-pätevyys) Pääkaupunkiseudulta. Vapaa-aika, mikäli sitä on, kuluu veneilessä (jäätilanteen salliessa), lukiessa, uidessa ja ruokaa laittaen.. Lempikirjat: Vares-kirjat, Harjunpää, James Heriotin-kirjat.. Vapaa-aikanani: Veneilen, kokkaan, Luen, uin ym. Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Suomen upea saaristo Ruoka & juoma: Itse tehdyt ruuat, esim. itse tehty pippuripihvi toimii.. Linkit: http://www.tilannehuone.fi, http://www.finlex.fi, http://www.skvl.fi,, http://www.tiiskeri.fi, http://www.kipparilehti.fi/ Koulutus: Lukio Koulut: Ylempi kiinteistönvälittäjä YKV, LKV, LVV Ammatti: Kauppa/palveluala Ase tai siviilipalvelus: Nylands Brigad,Jääkäri Siviilisääty: Kihloissa

Aloituksia

39

Kommenttia

7184

  1. Ainakin välittäjä on ihan itse ottanut kuvat, eikä edes osaa muokata niitä vastaamaan todellisuutta. Säälittävää toimintaa!
  2. Samaan lopputulokseen päädyin minäkin, lainalaskurin mukaan 1,1 % kokonaiskorolla tullaan melko tarkkaan tuohon summaan. Samalla korolla laskettuna rahoitusvatike nousee n. 950 euroon/kk kun lyhennykset alkavat (jolloin korkotaso todennäköisesti on jo noussut ja rahoitusvastike sen myötä).

    Aloittaja kysyi myös yhtiölainojen olemassaolon syytä. Niitä on kaksi. Rakennusvaiheessa rakennusliikkeen ei tarvitse juurikaan maksaa muuta kun korkoja ja kun asunto myydään koostuukin iso osa kauppahinnasta rakennusliikkeen katteista (tästä syystä ne kaksi ekaa vuotta ovatkin yleensä lyhennysvapaita, eli rakennusliikkeellä on kaksi vuotta aikaa saada viimeinenkin asunto myytyä ilman riskiä lainan lyhentämisestä). Toinen on sitten mittavat peruskorjaushankkeet, joissa kaikkien osakkaiden lainansaantikyky ei välttämättä riitä heidän oman osuutensa maksamiseen. As Oy saa yleensä aina lainaa (poislukien muuttotappiokunnat joissa osakkaiden ainoa mahdollisuus on maksaa rakennuksen purkukulut ja tyytyä sijoitetun pääoman täydelliseen menetykseen) ja marginaalikin on yleensä kohtuullisen edullinen koska riski on lainanantajalle pieni. Tämä mahdollistaa esimerkiksi velattomassa asunnossa asuvan eläkeläisen jatkaa asumistaan vaikka tulot eivät pankin laskukaavojen mukaan olekaan riittävät. Lisäksi yhtiölaina ainakin antaa aikaa asunnon myyntiin jos tulot eivät riitä maksamaan esimerkiksi putkiremontin kustannuksia (olisi muuten tosi reilua, että yhtiöltä tulisi 100.000 euron lasku LVIS-saneerauksen maksuosuudesta 14 vuorokauden maksuajalla, kuinka moni suomalainen suoriutuisi siitä?). Samasta syystä yhtiöjärjestyksessä ei koskaan tulisi, erillistaloja lukuunottamatta, laajentaa osakkaan kunnossapitovastuuta, osakas kun voi joutua tilanteeseen jossa ei ole taloudellisia mahdollisuuksia korjata vikaa aiheuttaen sen pahenemisen ja pahimmillaan leviämisen naapuriasuntojen rakenteisiin.
  3. Toisaalta, aina ei edes kannata suomentaa kaikkea. Aikoinaan kun suihkumoottorit tulivat lentokoneisiin järjestettiin ihan kilpailu siitä, että mikä olisi turbiinimoottorin suomenkielinen nimi. Yksi ehdotuksista oli puhku. Jos tämä olisi voittanut, niin meillä olisi nyt sitten varmaan "hutipuhku" (ohivirtausturbiini), "patopuhku" (patoturbiini) ja "potkupuhku" (potkuriturbiini). Ainoa mikä meillä oikeasti on, on suihkumoottori ja hyvä niin, muut ovat sitten turbiineja.

    Kun veneilystä puhutaan, niin suurin osa termeistä ovat nekin suomentuneet osittan, esimerkiksi:

    Knap -> knaapi
    Pållare -> pollari
    Starboard, styrbord -> tyyrpuuri
    Babord -> paapuuri
    Skot -> skuutti
    Akter -> ahteri
    Kranbalksvis -> ranapalkin suuntaan
    Låringsvis -> looringin suuntaan

    Toisaalta meillä on kansa, joka ei logiikkaa omaa. Miksi ruotsin kuningas on suomessa "Kaarle Kustaa", mutta britannian kuningatar Elisabeth kun hänen pitäisi olla "Liisa"?