Niin mielelläni kuin purjehtisinkin, en pysty, koska purjehdus on täynnä naurettavaa ulkomaista lainasanastoa. Ja nekin sanat, jotka kuulostavat suomelta, ovat todella naurettavia. Esimerkki tällaisesta sanasta on ankkuripeli. Ankkuripeli...
Kielikorvani estää purjehduksen
Tarkkaoikeakielisyydestä
521393
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Ei se mitään, kun et ole aloittanutkaan, kukaan ei osaa kaivata seuraasi.
Se on varmasti kaikkien osapuolien kannalta paras mahdollinen ratkaisu.
Kielikorva on purjehduskielellä tongue-ear.
JOO purjehdus ei ole sua varten.
Tollaset urpot voi jäädä rannalle. Seuraa purjehdusta vaan Carusellin rannasta. Älä vaan tule vesille.
Onko aloittaja sama joka myös "lopetti purjehduksen" toisessa ketjussa .....
kieltämättä vaikea tilanne!
Taidat potea jotain stressiongelmia. Olisikohan sinun hyvä ensin perehtyä ankkuripelin historiaan: http://www.wanhatpurjelaivat.net/laivanrakenne/ankkuri.htm
Jos kielikorvaongelmasi on hankala ja koskee muutakin kuin ankkuripeliä, pitäisikö sinun kysyä neuvoa muualta kuin tältä foorumilta? Vertaistuki kai olisi aina hyödyllistä, ehkä psykoterapeutti voisi opastaa.
Tuo on valitettavaa, sillä ilman oikeita termejä ei merelle ole asiaa. Pysy siis vaikka karavaanari alueella ja potki renkaita. Ne ovat suomeksi myös renkaat.
Nauti kupillinen kamomillateetä aina ennen lähtöä ja muuta veneesi kotisatama Pietariin, niin ei ankkuripelit enää pääse uniin.
Purjehduskäsitteistön vierasperäisyys johtuu siitä, että suomenkielisiä nimiä ei haluta käyttää. Siihen puolestaan ovat johtaneet runsaat kontaktit vieraskielisten kanssa ja nykyinen snobbailu. Kaiken takana on perimmäisenä kuitenkin se, että koko purjehtiminen on Suomessa tuontitavaraa; täällä on vanhastaan liikuttu merellä vain rannikon tuntumassa soutaen tai pientä apupurjetta käyttäen.
Ennen oli välttämätöntä tuntea ruotsin- ja englanninkielisiä purjehdussanastoja, jos halusi pärjätä merillä, sillä suomenkielisiä käsitteitä ei ollut tai ne eivät olleet yleisesti tunnettuja. Nykyään näitä sanoja käytetään myös puhtaasti suomenkielisessä ympäristössä, tosin pääosin suomen kielen fonetiikkaan sopeutettuna, mutta siitä huolimatta yleensä täysin tarpeettomasti.
On toki yhä suomenkielisiä, jotka purjehtivat niin paljon muunkielisten kanssa, että heidän käyttämänsä vierasperäiset nimitykset saavat oikeutuksensa. Ei voida odottaa, että he joka hetki muistaisivat jokaisen vierasperäisen nimityksen suomenkielisen vastineen. Siitä huolimatta törmäyskurssi suomen- ja vieraskielisten käsitteiden välillä on loppumaton niin kauan kuin suomen kieltä halutaan varjella puhtaana.
Monet eivät ehkä ole tulleet ajatelleeksi, että suomen kieli on germaanisista vaikutteistaan huolimatta yhä niin kaukana purjehduksen valtakielistä ja niin omavarainen sanastonsa suhteen, että lähes kaikissa lainasanoissa on lähtemätön vieras maku. Se häiritsee niitä, jotka haluavat käyttää yhtenäistä ja ilmaisultaan ylivertaista suomen kieltä myös purjehduksessa.
Toisaalta, aina ei edes kannata suomentaa kaikkea. Aikoinaan kun suihkumoottorit tulivat lentokoneisiin järjestettiin ihan kilpailu siitä, että mikä olisi turbiinimoottorin suomenkielinen nimi. Yksi ehdotuksista oli puhku. Jos tämä olisi voittanut, niin meillä olisi nyt sitten varmaan "hutipuhku" (ohivirtausturbiini), "patopuhku" (patoturbiini) ja "potkupuhku" (potkuriturbiini). Ainoa mikä meillä oikeasti on, on suihkumoottori ja hyvä niin, muut ovat sitten turbiineja.
Kun veneilystä puhutaan, niin suurin osa termeistä ovat nekin suomentuneet osittan, esimerkiksi:
Knap -> knaapi
Pållare -> pollari
Starboard, styrbord -> tyyrpuuri
Babord -> paapuuri
Skot -> skuutti
Akter -> ahteri
Kranbalksvis -> ranapalkin suuntaan
Låringsvis -> looringin suuntaan
Toisaalta meillä on kansa, joka ei logiikkaa omaa. Miksi ruotsin kuningas on suomessa "Kaarle Kustaa", mutta britannian kuningatar Elisabeth kun hänen pitäisi olla "Liisa"?
" ilmaisultaan ylivertaista suomenkieltä . . ." Naulan kantaan! Kyllähän "nostin" kertoo asian oikeasta laidasta enemmän kuin falli, "pallokas" enemmän kuin spinaakkeri ja "hikivesikaivo" enemmän kuin pilssi. Siltl "ilmaisultaan ylivertaista suomenkieltä" kannattaisi näiltä osin laituriparlamentissa käyttää vähin äänin, jos haluaa olla tarkka katu-uskottavuudestaan.
Tuo "falli" on minua aina vähän huvittanut. En tunne sen etymologiaa, mutta väistämättä se minulla assosioituu englannin sanaan "fall" eli "pudota". "Nostin" tuntuu paljon loogisemmalta sanalta tarkoitukseen.
Sitten gaijan täytyy suorastaan naurattaa, puhumattakaan sen yleiskielisestä vastineesta, kaijasta.
En ole pitänyt kirjaa, mutta oletan, että yhtä monta kertaa olen pudottanut kuin nostanutkin purjeen.
Gaija/kaija eivät herätä mitään assosiaatiota tai huvittuneisuutta meikäläisessä, osin ehkä siksikään, etten käytä sellaisia. Eikös sellaisia käytetä spinnun kanssa eikä minun veneessäni ole spinnua? Eikä muutenkaan tule mieleen mitään sivumerkitystäkään.
Mutta tuo "sananselityksesi" ei oikein uppoa, koska eihän sillä nostinköydellä ole purjeenlaskemisessa suuremmin merkitystä. Minä ainakaan en edes koske siihen purjetta laskiessa kuin sen verran, että selvitän köyden sellaiseksi, että varmasti juoksee vapaasti, kun lyö lukon auki
Mikähän hemmetti tätä sivustoa taas vaivaa, kun ei viesti meinaa millään lähteä? Pahoitteluni, jos tulee monistuneena.
Purjetta laskiessa selvität sen fallin ja sitten avat sitä pitävän lukon, mutta et mielestäsi käytä fallia purjeen laskemiseen???? Aika outoa logiikkaa.
Varmaankin tavallisin käyttö gaijalle on spinnupuomin säätö. Mutta yhtälailla lenssillä käytetään gaijaa ison puomissa vahinkojiipin varalla. Etkö sinä käytä sellaista?
Se on suomeksi styyrpuuri.Ajetaan styyran halssilla.
Ei se minun mielestäni ole köyden käyttämistä, että päästää sen juoksemaan vapaasti. Noin niin kuin purjeenlaskemistehtävän kannalta sama vaikutus olisi vetäistä köysi puukolla poikki, et kai sinä kutsuisi köyden katkaisua köyden käyttämiseksi?
Ehkä tämä on semantiikkaa, mutta minusta nostinköyttä käytetään vain purjeen nostoon, ei laskuun. Lasku tapahtuu painovoimalla.
Logiikkasi ontuu todella pahasti. Mikä nyt mielestäsi sitten olisi se purjeen "laskin"? Onko se fallilukko, jota oikein käsin käytät? Ja onko nostin kuitenkin fallivinssi tai fallilukko, eikä se köysi?
Vastagaija taisi ollakin tuntematon käsite.
Suoraan sanoen sepustelet aika sekavia. Otetaanpa ihan alusta. Kyse oli siis sanasta "falli", jolla tarkoitetaan sitä köyttä, josta vetämällä purje nousee. Eli nostinköyttä. Millä tavalla sitä mielestäsi käytetään purjeen laskemiseen? Oletko ikinä yrittänyt työntää köydellä???
Eli sitä köyttähän EI käytetä purjeen laskussa, pikemminkin se poistetaan käytöstä (pitelemästä purjetta ylhäällä), kun purjetta ruvetaan laskemaan. Juuri siksi sitä on hassua kutsua falliksi, jos ajatellaan englantia. Mutta veikkaan itsekin, että etymologia tulee jostain muusta kielestä eikä ko. sanalla itse asiassa viitata laskemiseen/putoamiseen millään tavoin.
Jos ainoa tapa käyttää köyttä on mielestäsi vetää köydestä, on logiikkasi edelleen enemmän kuin ontuvaa. Minä kyllä käytän sitä falli-nimistä köyttä yhtä lailla purjeen nostamiseen, ylhäällä pitämiseen kuin laskemiseenkin. Vai osaatko sanoa, minkä noista voit tehdä ilman sitä köyttä?
Sinällään täysin naurettavaa ajatella minkään sanan kohdalla, mitä toista sanaa se muistuttaa. Onhan kaikissa kielissä kasapäin sanoja, joilla on aivan toisitaan poikkeavia merkityksiä. Jos siihen lisätään merkitykset, joita sanoilla on muissa kielissä, niistä voisi jo laatia paksun sanakirjan. Kas kun et huomannut vaikkapa skuuti englanniksi onkin lakana. Tai miten skuuti ruotsiksi onkin melkein kuin laukaus. Miten sitten selittää suomenkielisen jaluksen?
Kielimiespurjehtija kirjoitti 3.4.2016 11:22:
>>niin omavarainen sanastonsa suhteen, että lähes kaikissa lainasanoissa on lähtemätön vieras maku. Se häiritsee niitä, jotka haluavat käyttää yhtenäistä ja ilmaisultaan ylivertaista suomen kieltä myös purjehduksessa.
Näihän se on. Kun nimimerkki Kielimiespurjehtija kirjoitti viestinsä, hän varmaan myös tietokoneensa askelpalautin- ja palautusnäppäimiä. Onneksi ei sentään tarkenäppäimiä tarvinnut.
Ja kun nimimerkki menee kauppaan, ei hän suinkaan osta leipää, koska se on inha lainasana vieraasta kielestä. Kenties hän pyytää rievää tai kyrsää?
Ja voi ei, Kielimies kirjoitti itse:
"Siihen puolestaan ovat johtaneet runsaat kontaktit vieraskielisten kanssa ja nykyinen snobbailu."
Miten särkeekään herkkää korvaani täysin vierasperäiset sanat kontakti ja snobbailu !!!
Joopa joo ja fallos vaan siulla putoo...
Varmaan yllätys monille, mutta purjehtia voi kyllä oikein hyvin ilman minkäänkielistä sanastoa. Meidän veneessä vedetään "vihreästä narusta" ja kierretään se keulassa oleva purje rullalle, ja laitetaan "ne pompulat" "kaiteeseen" kun tullaan satamaan. Ihan täydestä ollaan menty, vaikka kieltämättä joskus on sellainen desanttifiilis kun kuuntelee muiden juttuja jossain vierassataman saunassa.
Aivan varmasti voi ja hyvä, että voi. Toisaalta siellä vierasvenesatamassa voi tulla itku kun naapuriveneen kippari pyytää laittamaan pari fendaria lisää....
Minäkin olen oikeakielisyyden kannalla, siksi en käytä sanaa vinssi vaan "kone, jolla voidaan köyden välityksellä siirtää esineitä". Vastaavasti en käytä sanaa akseli vaan "tanko joka kannattaa pyörivää tai heilahtelevaa osaa tai siirtää pyörimisliikettä".
Ruuvi on meillä tyystin pannassa, käytämme kätevää aitoa suomalaista nimitystä "kappale jonka pinnalla on kierre".
Tuossa puhuttiin narusta, mutta sekin on lainaa. On parempi käyttää "kuiduista tms. punottu tai kierretty, kiinnittämiseen, sitomiseen tms. käytettävä lankamainen valmiste".
Vaimon kanssa olemme lopettaneet puhumisen kokonaan, koska lähes kaikki sanat ovat joko lainaa tai yhteisiä muiden kielten kanssa. On ollut aika hiljaista viimeaikoina.
Entäpä sitten vanttiruuvi: se kaksiosainen kappale jonka toisessa osassa on kierteet ja toisessa vastakierteet ja johon veneen keskellä pystyssä olevasta esineestä tuleva raudasta (metalli on lainasana) punottu osa kiinnittyy ja jolla se kiristetään.
Kyllä nyt suomenkieli puhdistuu ja paranee :)
P.S. Se, että ei puhu vaimon kanssa on täysin normaali tilanne kaikissa parisuhteissa, eli ei liity aiheeseen mitenkään ;)
Vanttiruuvi ei voi olla kaksiosainen.
"Toisaalta meillä on kansa, joka ei logiikkaa omaa."
Anteeksi kirjoittaessa tapahtunut ajatusvirhe, siin "kolmiosainen".
Aloittaja otti herneen nenään sanasta ankkuripeli. Ankkuri on tullut ruotsinkielen sanasta ankare. Olisiko se puolestaan englannin anchorista johtunut? Millä nimellä ankkuria pitäisi ruveta kutsumaan, ettei nipottajat ja mielensä pahoittajat stressaannu? Entä sana peli? Se kai johtuu myös ruotsinkielestä: spel. Suomessa on muitakin pelejä kuin ankkuripeli, vaikkapa soittopeli. Vinssikin on lainasana.
Eikö sittenkin ole parempi pysyä satoja vuosia sitten vakiintuneissa ilmaisuissa kuin ruveta keksimään kiertoilmaisuja tai uudissanoja joidenkin itaseään "tarkkaoikeakielisyydestä" pikkusielujen miellyttämiseksi. Lopettakoon purjehduspalstalla hillumisen, koska eivät edes halua purjehtia eikä oppia suomenkieltä!
Vanttiruuvi on kokonaisuus jota käytetään jännityksen säätämiseen vantissa. Se keskimmäinen osa on toglessi.
Onko nykyään noin? Itse olen jo niin vanha purjehtija, että käytän perinteisiä nimiä vanttiruuvien osista. Vanttiruuvin "keskimmäistä osaa"sanottiin aina hylsyksi. Hylsy oli joko umpinainen tai avoin. . Pienissä halvoissa "rosterisissa" vanttiruuveissa sekä isoissa galvanoiduissa hylsy oli umpinainen. Vääntämistä varten hylsyssä oli reikä. Avoin hylsy on tavanomainen pronssisissa vanttiruuveissa.
Vanttiruuvi on englanniksi turnbuckle tai rigging turnbuckle, myös bottlescrew. Vanttiruuvin nivel on englanniksi toggle tai turnbuckle toggle. Suomeksi puhutaan usein “togleista”, kun käytetään purjehdusslangia. Jos haluat googlata, kokeile hakusanoina näitä. Ehkä löytyy kuvia.
En tunne “toglessia”. Et kai sittenkin tarkoittanut togglea eli niveltä?
Ankare on näköjään tullut ruotsiin latinan ja kreikan kautta: ankyra. Tail tarkoittaa englannissa plokiin pleissattua narua, ehkä joku tapa säätää jalusta vanhanaikaisessa rikissä, se plokihan voisi toimia taljana? Tai sitten suoraan naru. Ilmeisesti tullut englantiin lainana hollannista, kuten moni muukin merenkulkutermi.
Aloittajan muistui mieleeni toinenkin karmea purjehdussana. Se on ST-fokka. Miksi te purjehtijat ette voi käyttää suomea edes lyhenteissä?
Mitä "karmeaa" tunnetta kyseinen lyhenne sinulle aiheuttaa? Mikä mielestäsi olisi naseva ja yksiselitteinen vastine ST-fokalle? ST tulee tässä yhteydessä sanoista "self tacking". Tacking tarkoittaa kurssin muuttamista, ruotsiksi "gå över stag" tai "stag vändning". Suomeksi puhutaan vastakäännöksestä. Oletko ei-purjehtijana kuullut luovin yhteydessä tehtävistä vastakäännöksistä? ST-fokka ei sitä vastakäännöstä tee itse.
Entäpä ST-vinssi? Sitäkin käytetään yleisesti. Vinssin yhteydessä ST tarkoittaa "self tailing". Sitäkin on vaikea suomentaa sanatarkasti. Itsekelaava vinssi ei ole sama asia, koska myös ST-vinssiä täytyy kelata, "veivata". Skuuttiköyden "hännästä" ei kuitenkaan tarvitse pitää kiinni niinkuin tavallista vinssiä käytettäessä pitää.
Olisiko itsejalustava tai itseskuuttaava kelvollinen määre?
Noita kuulee käytettävän, mutta kumpikaan ei ole sanatarkasti oikein. Mieti itse, mitä skuuttaaminen tai jalustaminen tarkoittaa. Eihän ST-vinssi itsestään tee yhtään mitään. Pakko sitä on kiertää vinssikahvalla saadakseen jaluksen/skuutin kireälle. Edeleenkin puuttuu suomenkielinen vastine englantilaiselle termille "self tailing". "Tail"=häntä, loppupää. Sähkökäyttöistä ST-vinssiä voisi kai mieluummin nimittää itsejalustavaksi/skuuttaavaksi tai itsekelaavaksi kuin käsikäyttöistä ST-vinssiä.
Mielestäni termi "itseskuuttaava tai -jalustava" ei sovi myöskään "self-tacking"-fokkaan, jossa skuutti/jalus on valmiiksi kiristetty. Halssin vaihdossa ST-fokan skuutti/jaluspiste vain siirtyy laidalta toiselle joko skuuttikiskon tai fokkapuomin (ennen vanhaan "Peter-bom") avulla.
Englanninkielen "tack" tarkoittaa merenkulussa halssia ja kurssin kääntämistä, luoviessa vastakäännöstä.
Eikö yksinkertaisinta olisi puhua ST-vinssistä ja ST-fokasta. Luulisi jokaisen purjehtijan tietävän, mitä niillä tarkoitetaan. Kielifanaatikkojen olisi paras niellä harminsa, elleivät pysty tekemään nasevia suomenkielisiä vastineita englantilaisille lyhenteille. Mitä kielifanaatikko ajattelee esim. sanoista "läppäri" (laptop), "PC" tai "plotteri"? Pitäisikö karttaplotterillekin keksiä uusi sana?
Molemmissa yhteyksissä olen itse törmännyt suomenkieliseen versioon useammin. Vinssin yhteydessä myös automaattivinssiäkin olen kuullut käytettävän. Venelehdissäkin itsejalustavaa tajaan käytetään.
Luulisi purjehtijan ymmärtävän myös mistä itsejalustavassa vinssissä tai purjeessa on kyse, vaikka ei olisi itse sellaista nähnytkään. ST-etuliite taas on käsittämätön ilman alkutietoa lyhenteen alkuperästä.
Harva sana kuvaa tyhjentävästi asiaa, jonka nimike se on. Polkupyörä ei koostu polusta ja pyörästä eikä edes poljettavasta pyörästä. Purjevene ei ole tehty purjeesta, vaikka kaarnalaiva on tehty kaarnasta.
Kuvitelma kielifanaatikosta, joka vastustaisi lainasanoja, on ylipäätäänkin kummallinen. Kai useimmat kielen parissa askaroivat ja kielestä kiinnostuneet ymmärtävät niiden merkityksen ja välttämättömyyden etenkin silloin, kun asialla ei vielä ole suomalaista vastinetta. Kielestä kiinnostuneet myös ymmärtävät, että samaa asiaa voidaan nimittää usealla eri sanalla. Näiden synonyymien sävyt voivat poiketa toisistaan, niiden merkitykset eivät välttämättä ole täysin yhteneviä, ne voivat kuvat asiaa paremmin tai huonommin.
Jotkut uudissanat vakiintuvat, jotkut eivät. Sama koskee lainasanoja.
Peltorit päähän ja ei muuta kun seilaamaan ;)
Ainoa jota en ymmärrä on, että mitä sinun pitää välittää purjehdusterminologiasta? Sinä voi purjehtia ilman niitä. Sanoa ja ajatella, että vedäpä tuosta etupurjeessa olevasta narusta. Pudota nuo ilmapallot laidan yli. Käytänpä tuota ankkurikonetta.
Snadista saakka skiglannut en snaijaa mikä tässä kiikastaa.
Olen purjehtinut porukallakin, niin purhehdussanasto on opittu. Nykyään purjehdin kuitenkin pääasiassa yksin, enkä tarvitse purjehdussanastoa mihinkään. Nostan purjeen vetämällä siitä köydestä josta se nousee, kääntäessäni purjeen puolelta toiselle käännän pinnaa ja siirrän etupurjeen nurkasta tulevan köyden puolelta toiselle. En minä yksin ollessa jiippaile enkä vendaile enkä käytä falleja, skuutteja enkä rantautuessa fendareita. Ei yksinpurjehduksessa ole kieltä.
Lokikirjaan kirjoitan "Kone käy" ja "Rätit ylös". Siinä on riittävä purjehdussanasto yksinpurjehtijalle.
Voit myös ottaa jonkun ummikon kaverin mukaan ja opettaa sitä purjehtimaan käyttäen itseluomaasi suomenkielistä purjehdussanastoa. Toki teet siinä karhunpalveluksen kaverillesi, joka ei tee sanastollasi mitään vaihtaessaan venettä.
Eipä sille "sanastolle" kovin suurta käyttöä perheen tai jonkun kaverin kanssa seilatessakaan ole. Kilpailuissa voi olla eri juttu, en tiedä.
"Fendari" taitaa olla ainoa, jota tulee käytettyä. Jos gasti säätelee purjeita, niin minä tarvittaessa sanon vain "kiristä" tai "löysää", ellei tee oma-aloitteisesti. Ja "käännytään", kun on vendan aika.
Meidän veneessä muuten puhutaan ihan säälittä naruista, vaikka sekin kuulemma fundamentalistien mielestä on väärin.
Ei kai tässä keskustelussa siitä väitellä, pitääkö käyttää vakiintuneita purjehdustermejä vai saako olla käyttämättä. Eikö ole aivan sama, mitä kieltä kukin veneissään käyttää ja miten veneen päällikkö (sellainen venneessä on oltava) kommunikoi miehistönsä kanssa?
Kysymyshän tässä väittelyssä oli siitä, että joku reppana ottaa kieliasian liian vakavasti eikä sen takia muka voi purjehtia ollenkaan.
Eikö ole hyvä asia, että vanha vakiintunut merisanasto siirtyy sukupolvelta seuraavalle? Miksi vanhoja merisanoja ei saisi omaksua tai miksi niiden käyttämistä pitää vastustaa?
Kun veneeseen tulee ensikertalainen gastiksi, tietysti hänelle puhutaan selkokielellä ja ystävällisesti: "tuota pampulaa sanotaan tässä veneessä fendariksi" jne. Päällikön velvollisuus on selostaa, mitä kukin tekee, kun tehdään manöövereitä, vaikka pelkkä "venda". Ennen "vendan" eli vastakäännöksen tekoa on tapana selvästi ilmoittaa "venda tulee". Käännytään heti, kun miehistö on valmis. Ei ennen. Sählinkiä ei tule, kun tiedetään, mitä tehdään ja ollaan tehtäviin valmiit.
Lokikirjamerkintöjen pitäminenkin näköjään vaihtelee. Jotkut merkitsevät lähtö/saapumisajan, sijainnit, säätilat, purjemuutokset kuten reivi, spinnu jne, satamat, konetunnit, ehkä lokilukemat ym. Itselleni ei ole tullut mieleen kirjoittaa lokikirjaan "rätit ylös". Eikö "iso ylös" olisi selkeämpi, jos isopurjeen nostamisen kirjaaminen on tärkeä jostain syystä? Jokainen tietysti tekee niinkuin haluaa ja on oman veneensä päällikkö. Eikö voisi ajatella myös niin, että vanhaa merisanastoa ikänsä käyttäneetkin voitaisiin hyväksyä ilman "snobbailijaksi" nimittelyä? Itselleni esim. ankkurivinssi on ollut ankkuripeli ja kansi on ollut täkki jne jo yli 60 vuotta eli sen ajan kun olen purjehtinut.
Hmmm...
Tämä oli virkistävää luettavaa ! Oikein hyvää varsinkin päivän työn jälkeen Suomenojalla. Pohja tuli maalattua pressun alla, huomenna vahaus.
Kovaa duunia ja sitten seilaamaan, yksinkertaista !
Skönellä sitten skuutataan ja vinssataan kun nuoriso hiplaa vehkeitään alhaalla...
Ei tiedä tuleeko niistä seiloreita vai nörttejä ?
Ei varmaan kumpiakaan ! Vähän surullista, mutta se kesteään.
Eiköhän tuo aloitus ollut ns. trolli. Mutta niistäkin herää usein keskustelua, kuten nytkin.
Kirjoitit: "Eikö ole hyvä asia, että vanha vakiintunut merisanasto siirtyy sukupolvelta seuraavalle?" Miksi se olisi jollain tavalla hyvä asia? Minusta lähinnä yhdentekevää.
Perheen eli käytännössä vaimon kanssa seilatessa on hyvin vähän tarvetta purjehdukseen liittyvään kommunikaatioon, tuossa aiemmin tuli jo tarve kerrottua. Tietäähän vaimo muutenkin, mitä tarvitsee tehdä.
Lokikirjamerkintöjen tavat tosiaan vaihtelevat, jotkut eivät pidä lainkaan, jotkut kirjaavat vaikka mitä. Itselläni on tapana kirjata lähinnä lähtö- ja tulosatamien nimet, lähtö- ja tuloajat, purjeilla kuljettujen meripeninkulmien ja konetuntien määrä. Joskus jotain lisäkommenttia esim. mukana olevista vieraista tai säästä, ehkä pa- ja septitankkien tilanne. Useimmiten lähtömerkintä juuri ennen irtautumistsa ja muut satamaantulon jälkeen, harvoin tulee kirjattua mitään matkan aikana.
Eikö se ole hyvä asia, että ihmiset puhuvat samaa kieltä ja ymmärtävät toisiaan? Purjehdukseen ei liity tavallisessa tapauksessa kovin paljoa kommunikaatiota, varsinkaan, jos jos samat ihmiset ovat toistaneet samat proseduurit monia kertoja. Mutta entäs sitten, kun tapahtumat menevät poikkeuksellisiksi ja pitää tehdä asioita nopeasti tai muuten vain sellaisia asioita, jotka eivät liity jokapäiväiseen purjehdukseen. Kyllä silloin tarvitaan selkeästi yhteisiä käsityksiä siitä, mitä miksikin sanotaan ja tarvitaan selkeitä komentoja.
Kilpamiehistö tekee useammat manööverit totutun ja sovitun kaavan mukaisesti sanaa sanomatta. Ja varsinkin hyvin treenannut miehistö puhuu enemmän veneen ulkopuolella tapahtuvasta kuin veneen sisäisistä asioista. Mutta sielläkin kaikki takuulla puhuvat samaa kieltä, jos tarve tulee puhumiseen.
No onhan se purjehdussanasto pelkkää potaskaa ihan alusta lähtien:
- purjehtia = ajellaan moottorilla keppi pystyssä
Pikku pojasta saakka purjehtineena purjehdussanasto on aivan oleellista ja tulee niinsanotusti selkäytimestä.En sentään vedä naruista purjeveneessä.
Jos purjehduksess oikeat termit ovat pääasia, niin kyllä on vieraannuttu itse asiasta todella pitkälle. On aivan sama miksi asioita nimittää kunhan tulee jotenkin ymmärretyksi.
Aloittajalle. Ei kannata edes miettiä netin avaamista, koska netti on täynnä vierasperäisiä sanoja. Surfaamisellekin on oma hieno sana, samaoilu, mutta nettinörtit ei sitä käytä. Ei siis aloiteta koko nettiharrastusta.
Mä en usko, että korva on se elin, joka estää purjehduksen. Vaikuttaa pikemminkin munuaisten putkitusongelmalta.