valittaja_lkv

Vapaa kuvaus

Monen vuoden kokemuksen omaava Kiinteistönvälittäjä (LKV-pätevyys) Pääkaupunkiseudulta. Vapaa-aika, mikäli sitä on, kuluu veneilessä (jäätilanteen salliessa), lukiessa, uidessa ja ruokaa laittaen.. Lempikirjat: Vares-kirjat, Harjunpää, James Heriotin-kirjat.. Vapaa-aikanani: Veneilen, kokkaan, Luen, uin ym. Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Suomen upea saaristo Ruoka & juoma: Itse tehdyt ruuat, esim. itse tehty pippuripihvi toimii.. Linkit: http://www.tilannehuone.fi, http://www.finlex.fi, http://www.skvl.fi,, http://www.tiiskeri.fi, http://www.kipparilehti.fi/ Koulutus: Lukio Koulut: Ylempi kiinteistönvälittäjä YKV, LKV, LVV Ammatti: Kauppa/palveluala Ase tai siviilipalvelus: Nylands Brigad,Jääkäri Siviilisääty: Kihloissa

Aloituksia

39

Kommenttia

7184

  1. "Mistä ja millä tavalla hallitus sitten tuota ihmistä oikein "rankaisisi"? Huonosta käytöksestäkö ja varoituksella? Taloyhtiö tuskin voi antaa virallista varoitusta huonosta käytöksestä jos asukas muutoin hoitaa asiansa taloyhtiötä kohtaan."

    Häiriökäyttäytyminen on ihan sama kuin esimerkiksi vastikkeen maksamisen laiminlyönti.

    Eli ensin kirjallinen varoitus ja jos ei tehoa, niin ylimääräinen yhtikokous jossa huoneisto päätetään ottaa yhtiön hallintaan kolmeksi vuodeksi. Hallintaanottopäätöksen jälkeen yhtiö etsii siihen vuokralaisen, tai jos osakas ei vapaaehtoisesti lähde, hankkii häätötuomion ja sen jälkeen vuokralaisen. Ei ole vaikeaa tai hankalaa, ei myöskään aiheuta kustannuksia (ne kun yhtiö saa perittyä huoneiston vuokratuotosta), tosin häiriöstä on hyvä olla muitakin todisteita kun yhden osakkaan näkemys.
  2. Puun lämmöneristyskyky on yli satakertaa suurempi kun kivirakenteeella, jokainen saa sitten itse valita rakennusaineensa :)
  3. Höpön löpön. LKV-koe on puhtaasti suomen kiinteistö- ja asuntokauppajuridiikkaa koskeva koe, eikä sitä voi suorittaa muualla kuin keskuskauppakamarin kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä kokeissa. Edes sillä, että olisit käynyt ruotsissa vaadittavan kahden vuoden mittaisen ammattikorkeakoulua vastaavan koulutuksen ei ole väliä, laki kun on meillä erilainen kuin siellä.
  4. Mutta koskee siis vain syrjäseutujen omakotitaloja. Helsingissä hinnat laskivat kerrostalojen osalta vajaan prosentin viime vuoden aikana, eli omarahoitusosuus tai valtion takaus paikkaa sen hyvin. Syrjäseudulla olevien omakotitalojen hinnat laskivat kymmeniä prosenttejä, niitä ei saa millään paikattua!
  5. Eiköhän kyseessä ole taas kerran etoven bugi (tosin oikotiellä on noita enemmänkin, pahimmillaan sama kohde näykyi 7 kertaa ilman, että sitä olisi voinut avata) Tietenkin asunto joka voi samalla olla vapaa-ajan asunto saatetaan laittaa kahdelle eri palstalle, ei kuitenkaan koskan yhdelle palstalle.
  6. Teoriassa joutuvat, käytännössä eivät. Huoneistosta kun ei tarvitse maksaa vuokraa siltä ajalta kun se on käyttökelvoton.
  7. Niin osakkaat ja päättävät, nousussa nekin hoitovastikkeet ovat tällä hetkellä yleisten kustannusten noustessa, eli ei mitää eroa yleishyödylliseen asoon verrattuna.
  8. Aloittajallahan on ollut jo vuodesta 2009 alkaen toistaiseksi voimassa oleva sopimus :)

    AHVL on alla olevilta osin pakottava:

    "4 §

    Vuokrasopimuksen kesto

    Vuokrasopimus on määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi, jollei muuta ole sovittu tai sovita taikka muusta laista muuta johdu. Jos vuokrasuhteesta sovitaan useammin kuin kahdesti peräkkäin saman vuokralaisen kanssa enintään kolmen kuukauden määräajaksi, vuokrasopimus on määräaikaa koskevasta ehdosta huolimatta toistaiseksi voimassa oleva.

    Määräaikainen vuokrasopimus päättyy sen voimassaoloajan umpeuduttua. Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus ja myös määräaikainen vuokrasopimus päättyvät tämän lain nojalla sopimuksen irtisanomisen, purkamisen tai lakkaamisen johdosta taikka sopimalla sen päättymisestä.

    Muuttopäivästä säädetään 9 luvussa".

    Eli lue ensin laki ennen kuin vuokraat asunnon, sama päteen jos olet antamassa vuokralle!

    P.S. Äläkä kommentoi jos et tunne lakia! :)
  9. No, jos putkiremppa on tulossa seuraavan kahden vuoden sisällä, niin mitään järkeä ei ole rempata yhtään kylpyhuonetta, siinä olet aivan oikeassa. Toisaalta kaikki kylpyhuoneet pitää rempata ainakin kerran putkiremppojen välillä (nykyaikaisen kylpyhuoneen tekninen käyttöikä on n. 25 v, putkiston n. 50 v). Mistä muuten tiedät, että kyseisiä kylpyhuoneita ei ole remontoitu siten, ettei niitä tarvitse uusia kylppärirempan yhteydessä? AsOYL antaa mahdollisuuden pienentää omatoimisen rempan tehneen maksuosuutta, laskukaava on helppo (tehdyn rempan lisäämä tekninen käyttöikä jaettuna 25).

    Mistä sitten tiedän milloin on aika uusia kylpyhuone? No, en tarkalleen tiedä, mutta 2000-luvulla tehdyn pitäisi kestää 25 vuotta, ennen vuotta 1998 tehty kestää noin 20 vuotta.

    Mutta se, että taloyhtiö remppaa on ihan oikein, se, että muut eivät saaneet hyvitystä on väärin.
  10. Niin, ne aikaisemmin rempatut kun pitää sitten tulevaisuudessa rempata aikaisemmin kun ne nyt rempattavat, jolloin nyt rempattavien omistajat maksavat aikaisemmin rempattujen aikaisemmat uudet rempat. Eli 25 vuoden ajanjaksolla ollaan nollilla. Kyseistä asiaa eivät vain aloittajan kaltaiset älyltään rajoitteiset ymmärrä.
  11. Päätös itsessään on täysin laillinen. Niiden osakkaiden osalta jotka ovat 2000-luvulla omalla kustannuksellaan tulee tosin antaa hyvitystä maksuissa (tietenkin edellyttäen, että remontti on tehty taloyhtiön valvonnassa). Kyseinen päätös on merkki siitä, että yhtiötä hoidetaan hyvin.
  12. En ole seurannut vuokra-asuntotarjontaa kovinkaan aktiivisesti koko Helsingin alueella, eli siihen en osaa ottaa kantaa. Sen sijaan alueilla joita seuraan on yli puolikin vuotta tyhjillään olleita kaksioita, ja niiden kuukausivuokrapyyntö on 1.200-1.600 €/kk, itsellä saman kokoisista toteutumat alle 1.000 €/kk. Eli omistajilla ei ole mitään hajua asuntonsa oikeasta markkinavuokrasta.
  13. Ei, kaikki asunnot eivät todellakaan ole erinomaisia, enkä ole edes niin väittänyt. Olen välittänyt hometaloja kertoen avoimesti jo myynti-ilmotuksessa asiasta ja ongelman laajuudesta, aina ovat menneet kaupaksi (tietenkin hinta on ollut ihan eri kuin terveellä talolla ja kauppakirjassa on sovittu tarkat ehdot vastuiden kannalta).

    Mutta jos ei mistään löydä omasta mielestään tervettä asuntoa, on vika kyllä jossain muualla kun asunnoissa. Lisäksi esimerkiksi koneellinen ilmanvaihto kuivattaa ilman sen verran kuivaksi, että voi tulla silmien kutinaa ja nenän "karstaisuutta", eli tervekin asunto voi aiheuttaa oireita.
  14. Herkkyyden osalta olen täysin samaa mieltä. Joku reagoi ja toinen ei. Toisaalta monella "homealtistuneella" ongelma on enemmän omassa päässä kun oikea fyysinen ongelma. Ihmisen mieli kun osaa tarvittaessa luoda mitä ihmeellisimpiä oireita. Eli kannattaa käydä kallonkutistajankin puheilla jos jokaisessa asunnossa on ongelmia.
  15. Ja tässä vielä dementikolle linkki lakiin (kun ei ole koskaan ilmeisesti sitä lukenut ja kirjoittaa p'''aa omasta päästään).

    http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599?search[type]=pika&search[pika]=asunto-osakeyhtiölaki
  16. Missä kohtaa AsOyL löytyy tuollainen maininta. Missä kohtaa syrjintä meni yli dementikon ymmärryksen?
  17. No, ensimmäinen sääntö, jos et osaa, älä tee!

    Toinen on sitten koko asetelma, teknistä osaamistahan isännöitsijä ei tarvitse, se ostetaan ulkopuolelta. Isännöitsijä on tuollaisessa pienessä yhtiössä sitten samalla se ainoa joka ei kuulu hallituksen, eli samalla ainoa joka on oikeutettu vaatimaan hallitukselta vahingonkorvauksia väärästä hoidosta (kun yhtiö rapautuu käsiin).

    Käytännössä asiat kannattaa ulkoistaa, niin isännöinti kuin itse talon huoltokin. Helpottaa elämää loppujen lopuksi pientä lisämaksua vastaan.
  18. En ihan oikeasti ymmärrä näitä jatkuvia valituksia vuokralaisten särkemistä asunnoista. Pyöritän kaikkia vuokrauksia yhdessä yksityisomisteisessa vuokratalossa Helsingin ydinkeskustassa (asuinhuoneistoja on muistaakseni 38), viimeisten kuuden vuoden aikana on kaksi vuokrasopimusta jouduttu purkamaan vuokrarästien vuoksi ja yksi asunto pinta-remontoimaan kun vuokralainen oli polttanut sisällä. Ongelma on siis äärettömän pieni. Uskonkin, että ongelmana ovat syrjäseutujen asunnot joita ei saa menemään vuokralle muille kuin työttömille sossuasiakkaille. Toinen ongelma on ylisuuri vuokrapyyntö, silloin asiansa hoitavat kansalaiset kiertävät sen asunnon kaukaa, saavat kuitenkin vuokrattua ihan markkinahintaisenkin asunnon.

    Hyvän vuokralaisen löytää mielestäni seuraavin keinoin:

    - oikea vuokrapyyntö
    - työssäkäyvä, opiskelija tai eläkeläinen (sairaseläkeläiset tosin varauksella)
    - puhtaat luottotiedot
    - asiallisen ja avoimen oloinen, siististi pukeutunut (siis puhtaat ja ehjät vaatteet, ei tarvitse olla mikään kävelevä mallinukke)
    - kahden kuukauden vuokravakuus omalla rahalla maksettuna
    - vuokranantaja sallii lemmikkieläimet (todella tärkeä asia hyvän vuokralaisen löytämisen kannalta)
    - vuokranantaja ei yritä mitään ihme knoppailuja vuokraehdoissa (joista suurin osa on yleensä pätemättömiä muutenkin koska ovat lainvastaisia)
    - vuokranantaja ei utele asioita joilla ei ole merkitystä vuokrauksen kannalta (parisuhdetilannetta, uskontoon liittyviä asioita, harrastuksia yms)

    Noilla ollaan menty ja hyvällä menestyksellä.

    Mitä pääomatuloveroon liittyy, niin sitä maksetaan voitosta, eli aina jää jotain taskunpohjalle. Tyhjä asunto on kuluerä jota ei lähtökohtaisesti tavallinen piensijoittaja saa vähennettyä mistään, tietenkin usemman sijoitusasunnon omistava saa vähentää sen muiden asuntojen tuotosta.

    P.S. Esimerkiksi Helsingin ydinkeskustassa on pilvin pimein tyhjillään olevia vuokra-asuntoja joiden vuokrapyyntö on enemmän kun 20 % yli markkinavuokran, pitäisikö herätä todellisuuteen (etenkin kun vuokrat uusissa sopimuksissa on ko. alueella lievässä laskussa)?
  19. Kykmän veden kuutiohinta kuullostaa ihan järkevältä, esim HSY:llä se on 3,08 €/m2 (alvillinen hinta ja jätevesimaksu huomioituna). Tuon lämpimän veden hintaero on aika iso (jos lasketaan sähköllä jonka hinta on 12 c/kwh sisältäen siirtomaksut, tulee lämmitykseen kuluneen energian määräksi 36 kw, eikä veden lämmittäminen 70 asteiseksi niin paljoa kuluta), mutta ei takuulla kaada kenenkään taloutta. Tyypillinen kerrostaloasukas kuluttaa n. 120-140 litraa vettä vuorokaudessa ja keskimääräinen kulutuksen aiheuttama kulu on n. 20 €/kk. Aloittajan tottumuksilla kustannukset eivät ainakaan kasva. Lisäksi kannattaa muistaa, että suurin osa kulutuksesta on kylmää vettä (vessa, pesukone, astianpesukone), käytännössä vain suihku ja keittiön hana kuluttaa lämmintä vettä. Eli kunhan ei tiskaa juoksevassa vedessä tai lotraa tuntikaupalla suihkussa, niin vedenkulutuksesta ei tarvitse välittää.
  20. "Totuus on vain se, että vuokralaisilla ei ole, eikä pidäkkään olla, samoja oikeuksia kuin yhtiön osakkailla."

    Miksi? Siksikö, että osakkaita nyppii vuokralaiset joiden asumiskulut ovat huomattavasti pienemmät kun omistusasujan, joiden talouteen eivät taloyhtiön remonttikustannukset vaikuta ja joiden ei tarvitse miettiä omaisuutensa arvon tämänhetkistä jatkuvaa laskua?

    Lisäksi taloyhtiön asukkaita on kohdeltava tasavertaisesti, oli sitten kyseessä saunavuoro, autopaikka tai autotallipaikka. Yhtiölle kun on ihan sama kuka sen vuokran sille maksaa. Se on aivan totta, että AsOyL ei ota tähän asiaan kantaa. Sen sijaan muu lainsäädäntö kieltää syrjinnän kaikissa muodoissa, oli kyse sitten uskonnosta, etnisestä syntyperästä, asumismuodosta, tai mistä tahansa. Muutenhan yhtiö voisi samalla logiikalla esimerkiksi kieltäytymästä saunavuoron antamisesta muslimille tai autotallin antamisesta osakkalle joka on insinööri.
    21. 50 / 360
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt