valittaja_lkv

Vapaa kuvaus

Monen vuoden kokemuksen omaava Kiinteistönvälittäjä (LKV-pätevyys) Pääkaupunkiseudulta. Vapaa-aika, mikäli sitä on, kuluu veneilessä (jäätilanteen salliessa), lukiessa, uidessa ja ruokaa laittaen.. Lempikirjat: Vares-kirjat, Harjunpää, James Heriotin-kirjat.. Vapaa-aikanani: Veneilen, kokkaan, Luen, uin ym. Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Suomen upea saaristo Ruoka & juoma: Itse tehdyt ruuat, esim. itse tehty pippuripihvi toimii.. Linkit: http://www.tilannehuone.fi, http://www.finlex.fi, http://www.skvl.fi,, http://www.tiiskeri.fi, http://www.kipparilehti.fi/ Koulutus: Lukio Koulut: Ylempi kiinteistönvälittäjä YKV, LKV, LVV Ammatti: Kauppa/palveluala Ase tai siviilipalvelus: Nylands Brigad,Jääkäri Siviilisääty: Kihloissa

Aloituksia

39

Kommenttia

7184

  1. Myyjän vastuu on AsOyL mukaan 2 vuotta.

    Taloyhtiön vastuu on 10 vuotta, perustuu velan vanhenemislakiin.
  2. Olen välittänyt useampiakin sellaisia. Tuoreimmassa kaupassa hintavaikutus oli varsin tarkalleen 39 % ehjän ja hyväkuntoisen käyvästä markkinahinnasta. Tosin siinä siirrettin ihan euromääräinen vastuu ostajalle.
  3. Riippuu yhtiöjärjestyksestä. Jos piha-aluetta ei ole siinä määrätty osakashallintaan, niin voit toki laittaa aurinko tuolin ja grillta siinä, hieman kukkiakin voit istuttaa. Kaikki muu edellyttää taloyhtiön antamaa lupaa.

    Jos piha-alue taas on määrätty yhtiöjärjestyksessä osakashallintaan, niin voit tehdä muutoksia samoissa rajoissa kun huoneiston sisätiloissakin.

    Eli hallintaoikeudella ja käyttöoikeudella on todella suuri ero!
  4. Onko naapurina pelkkiä metsätiloja? Tuo kunnallistekniikka ei ihan puhu sen puolesta. Eli jos naapuriin olisi kaikilla suunnilla 500 m (talon keskipisteestä mitattuna), niin tilan koon tulisi olla vähintään 25 ha. On tuo 0,5 ha nuppineula sen keskellä.

    Ja kuka edes haluaa lämpöä 25-29 astetta, minä en ainakaan osaa edes kunnolla nukkua jos huoneen lämpötila on yli 22 astetta, helteiset kesät ovat yhtä tuskaa.

    0,5 hehtaarin tontin puut lisäksi loppuvat ensimmäisen vuoden aikana, ostetut lämmityspuut eivät ole ilmaisia.
  5. Anteeksi vain, mutta toivottavasti et ainakaan välitä kiinteistöjä.

    Sen rakennuspaikan mainitsemisen ja myyntihinnan lisäksi rakennukset tulee perustellusti määritellä purkukuntoisiksi.

    Lause "Kiinteistöllä sijatsevat rakennukset ovat purkukuntoiset ja niiden olemassaolo katsotaan tässä kaupassa taloudeliseksi rasitteeksi joka on huomioitu kauppahinnassa. Ostaja sitoutuu vastamaan niiden purkamisesta ja ottaa kaikki purkukustannukset vastatakseen, mukaanlukien jätteiden poiskuljetukset".

    Kun ostaja on ostanut rakennuspaikan hinnalla jossa on huomioitu purkukustannukset, ja lisäksi vielä sitoutunut purkamaan ne omalla kustannuksellaan, niin korvausten vaatiminen myyjältä on aika vaikeaa. Ostajahan tunnustaa rakennusten olevan umpimädät, joten on omaa syytä jos niitä yrittää korjata.

    Suurin ongelma ovat myyjät jotka yrittävät myydä huonokuntoista ehjän hinnalla, sekä sitten välttelevät vastuuta epämääräisillä sopimusehdoilla. Se ei ole mahdollista, oikeuskäytäntö on asian suhteen varsin jyrkkä.

    Tietenkin myyjälle on turvallisinta omalla kustannuksella purkaa rakennukset ja sen jälkeen myydä se rakennuspaikka.
  6. Se raja on kylläkin 50.000 €, näppäilyvirhe kenties?
  7. Rakennuspaikka, lisäksi ostaja pitää kauppakirjassa velvoittamaan purkamaan olemassa oleva rakennus ja kauppahinnassa on huomioitava rakennuksen purkukustannukset (rakennuksen iästä ja koosta riippuen 10.000-50.000 €). Näin myyjän vastuu poistuu, muuten kyseessä on pätemätön ehto ja myyjän vastuu säilyy.
  8. Ihan asuontujoa myyn, tosin nuo ketjun alkuvaiheessa kirjoittaneet laskivat esimerkkitapauksen hinnat n. 30 % korkeammaksi kun todellisuus tässä tapauksessa oli.

    Mutta tarinan opetus, kyllä ne hinnat voivat laskea kehä kolmosen ulkopuolella, nyt heillä vanhaa velkaa n. 15.000 € / osapuoli josta ei heille ole mitään iloa. Tosin osaavat nyt ehkä ostaa järkevämmin ja paremmalla sijainnilla.
  9. Millä tappiolla? Määrittele oma näkemyksesi tappiosta.
  10. Nuo pienet AsOy:t ovatkin hauskoja. Lain mukaan yksi osakasomistaja ei voi yhtiökokouksessa käyttää 20 % suurempaa äänivaltaa, eli 5 asunnon rivitaloyhtiössä se voisi teoriassa toteutua.

    Pysyn edelleenkin kannassani, alle 10 huoneiston AsOy:t pitäisi lailla kieltää. Kiinteistömuotoisina ne olisivat helpommin hallittavia ja riitoja olisi vähemmän.
  11. Enintään puolet asunnosta voitte alivuokrata ilman vuokranantajan antamaa lupaa, tosin siitäkin teidän pitää ilmoittaa vuokranantajalle.

    Koko asuntoa ette voi edelleenvuokrata ilman vuokranantajan lupaa. Luvan saatuannekin olette vastuussa vuokranmaksusta ja huoneiston hoidosta, eli jos valitsemanne vuokralainen ei maksa vuokriaan teille, niin te kuitenkin maksatte vuokran vuokranantajalle.
  12. Ensinnäkin suurin syy "naapurirasitteen" olemassaolon selvittämättä jäämiseen on toimeksiantajan valehtelu välittäjälle. Toimeksiantaja kuittaa omalla allekirjoituksellaan antaneensa välittäjälle kaikki hänen tiedossaan olevat kaupan kohteeseen liittyvät seikat. Jos toimeksiantaja kertoo häirikkönaapurista, niin välittäjälle syntyy välityslain mukainen erityinen selonottovelvollisuus. Siinä tilanteessa välittäjä sitten selvittää asian taloyhtiön kanssa.

    Todelliset häirikkönaapurit ovat onneksi harvinaisia, tosin sosiaaliperustein tuetuissa vuokrataloissa niitä on varmaan n. 100 kertaa enemmän kun omistusyhtiöissä. Eli puhutaan todella harvinaisesta marginaali-ilmiöstä. Ja ainahan ylimääräisen yhtiökokouksen saa kutsuttua kokoon, riittää kun 10 % osakkaista sitä vaatii. Jos siihen ei pysty, niin ongelma on yleensä "napuristaan kärsivän" korvien välissä, eli mitään laillista perustetta huoneiston hallintaanotolle ei ole.
  13. Myyjän vastuut kiinteistön ja siirrettävän vuokraoikeuden kaupassa määrätään maakaaressa, ei kuluttajansuojalaissa (kuluttajansuojalaki on muutenkin vain pätevä elinkeinonharjoittajan ja kuluttaja-asiakkaan välisessä kaupassa, lisäksi löytyy erinäisiä erityislakeja jotka ohittavat sen).

    Esimerkkitapauksessa A on vastuussa B:lle viisi vuotta. B taas C:lle samat viisi vuotta. Jos A:n ja B:n kaupasta on kulunut esim. 4 vuotta ja kiinteistöstä löytyy jo A:n myydessä olemassa ollut piilovirhe, niin C reklamoi B:lle, joka puolestaan reklamoi A:lle.
  14. Yhtiövastikkeestahan se selviää, eli missä ongelma??????
  15. Edelleen vanha totuus pätee, jos on varaa hankkia turvallinen vene, niin on myös varaa pitää sitä. Eli missä ongelma??
  16. Entä mitä sopimuksessa lukee vuokravakuudesta? Lukeeko siinä "tämän sopimuksen ehtojen täyttämiseksi" vai "vakuus vuokranmaksusta"?

    Jos ensimmäinen, niin voit pidättää siivouskulut vuokralaiselta, jos jälkimmäinen niin et voi pidättää kuin mahdolliset vuokrarästit. AHVL kun ei automaattisesti katso vuokravakuutta muuksi kuin vuokranmaksun takuuksi.

    P.S. Jos sopimuksessa lukee "vuokratakuu", niin palautat vain kiltisti sen vakuuden vuokralaiselle, silloin ei ainakaan ole oikeutta käyttää siitä senttiäkään mikinkään muuhun kuin vuokrarästeihin.
  17. Kysyppä siltä välittäjältä sitä, että miksi sinun ei ole pakko myydä vaikka ostaja tarjoaisi pyytämäsi hinnan (oikeustoimilaki kun lähtökohtaisesti edellyttää sitä). Jos osaa vastata perustellusti, niin on varsin osaava. Tarkista tietenkin samalla hänen myyntihenkisyys, "toimistorottamaisella pykäläosaajalla" et tee mitään.
  18. Velvoittaahan välityslaki välittäjää ilmoittamaan häiriköivästä naapurista. Asunto-osakeyhtiöissä asia on selkeä, tiedon yhtiön häirikölle antamasta varoituksesta saa isännöitsijältä. Hyvin hoidetussa yhtiössä asiaan puututaan kyllä ripeästi ja huoneiston hallintaanotton ryhdytään heti jos häiriö ei lopu. Asunto-osakeyhtiössä ei siis onneksi tarvitse luottaa toimeksiantajan subjektiiviseen näkemykseen häiriöstä.

    Omakotialueilla tilanne on toinen, jos toimeksiantajalla ei ole osoittaa poliisin antamaa pöytäkirjaa aiheutuneesta häiriöstä, niin sitä ei voi katsoa olevan. Muutaman omakotitalon olen urani aikana myynyt jossa toimeksiantaja piti yhtenä tärkeänä myynnin syynä v-mäistä naapuriaan. Mutta ihan kummallisesti ostajat ovat vuosi kauppojen jälkeen soittaessani kertoneet viihtyvänsä hyvin, etenkin mukavien naapurien vuoksi. Omakotitaloissa tietenkin korostuu niiden omistajien tyhmyys, jos naapurilla on käyttöoikeus (rasiteoikeus), niin naapurilla on. Sillä, että näkyykö se rasitustodistuksessa ei käytännössä ole merkitystä (tosin silloin rasiteoikeuden haltijan tulee se todistaa). Toisaalta rasiteoikeuksiakin käytetään väärin, tieoikeus ei oikeuta pysäköintiin rasiteoikeustiellä, venevalkamaan ei saa rakentaa laituria tai käyttää sitä uimapaikkana/viettää siellä aikaa yms. Ja ainahan härmäläinen riidan saa aikaiseksi kunhan vähän vaivautuu...
  19. Juuri näin. Koppiveneilijä ei koskaan voi koke merta ja meidän maailman mittakaavassa ainutlaatuista saaristoa samalla tavalla kun ulkona veneilevä. En edes tästä syytä edes ymmärrä heidän harrastustaan, eikö muullakin tavalla voisi hankkia statusta?
  20. En kyllä koskaan ole törmännyt "hyvään pieneen" asunto-osakeyhtiöön, mutta kai sellaisia voi yhden käden sormin laskettava määrä maastamme löytyä...

    Itse kuitenkin päätyisin vaihtoehtoon b. Selkeästi parempi sijainti, autoa ei tarvitse pitää ja lämmitys sisältyy vastikkeeseen. Eli käytännössä ainakin 200-400 €/kk alemmat asumismenot (joista suurin osa koostuu auton pitämiseltä välttymisestä). Kodinkoneet ovat halvat uusia, ja kylppärirempankin kustannukset menevät kaikkien osakkaiden maksettavaksi kunhan se väistämätön kosteusvaurio sitten aikanaan siihen tulee (ellei yhtiöjärjestyksessä muuta määrätä). Lisäksi enemmän neliöitä ja paremmat säilytystilat.
    21. 93 / 360
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt