Vapaa kuvaus

Elämään! "Näin menee päivä kerrallaan!" Odotan vain askeleita aamusta iltaan - aina turhaan. Päivästä päivään jono tuskalla järjestyy jokaisen päivän ikävä ja tyhjyys - maalima on hylännyt. Jospa sittenkin...yritän, muutun. Risteilen hurjasti ajassa tässä eilisestä tulevaan. Vanhasta valikoin sopivat eväät ilta - aurinkoon. Päivästä päivään rutisevat luuni pystyyn nostan! Venytän, juoksen, humppaan, verryn luen, piirrän, jonkun seuraan kerryn! Enhän ole yksin yksinäinen jossain odottaa, huokaa seuralainen. Turha odottaa lopun päivää auttaa vain tätä elettävää. ... ynnämuu Kirjoittelen silloin tällöin 70 palstalle yo.nimimerkilläni. Joskus muuallekin, silloin usein toinen nimimerkki. ... Pistin "esittelykuvani "lisäksi kuvia maalaamistani tauluista. On tullut harrasteltua väreillä rötväämistä. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

29

Kommenttia

4483

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Ilmojen alku näyttää siedettävältä. Kaikkihan ne on vastaanotettava - vaikka räntää tulisi. Valituksen "teho" on samaa luokkaa kuin valittaisi pienistä eläkkeistä.
    Noista vanhan ajan marjasadoista. Kyllä ne ovat "marjamailla" muuttuneet. Yksi typeryys oli laajamittainen soiden ojitus. Puitahan ne eivät kasva, mutta ne mutaojat ovat vuosien mittaan tuoneet lietteensä järviin ja niitä lauttojakin kelluu matalammissa vesissä. Ja vesikasvit rehottaa. Nythän näitä ojia on jo tukittukin ja yrittetty palauttaa järjestys. Vahinko kuitenkin ehti tulla.

    Metsien aukkohakkuu ja järjetön kyntäminen oli parhaimmillaa hulluuden huippu, joka syntyi tiikkipöytien takana. Tuli mullikkoja ja ryteikköjä, joiden paikkaus luonnossa kestää satavuotta. Metsä myös tasapainoittaa luonnon kosteutta, suojelee auringon paahteelta ja tarvittaessa haiduttaa. Nyt näitä kynnettyjä aukkoja rankkasateet huuhtoo ja siirtelee maa-ainesta. Ja aurinko esteettä paahtaa. Ja marjastusmahdollisuudet katoaa. Vain hetken voi metsävadelmia tulla, mutta pian valtaa horsmikko ja läpitunkematon ryteikkö aukkoalueet joutomaaksi. Näitä näkee, kun paikoilla liikkuu. Tähänkin "metsänhoitoon "on tehty lievää muutosta, mutta tunarit ovat kultaisen kädenpuristuksensa saaneet. Tehomaanviljelys on tehnyt omat "syntinsä" ja tekee vieläkin. Rantojen ryvettymistä näissä talkoissa on "auttanut" osaltaan laajasti levinnyt mökkirakentaminen, pitkään täysin holtittomana.

    Teollisuus ehti paskoa paljon, kunnes nyt on jo alettu huomata. No, joku voi viisastella, että asiahan on kunnossa; tehtaat on suljettu. Ei kuitenkaan näin.

    Huh, jopas tuli neuvojani...se neuvojan osa on helppoa. Vaan kun ne tunarit töppöilee.
  2. Bill Man; kukaan kirjoittaja ei ole turvassa tuon loisen hääriessä palstoilla. (en pannut lainausmerkkejä, koska en ole pilkulleen varma otteesta) Siinä se on lyhyesti sanottu ja vinkit nikkeihin ja lisäksi satoihin muihin lauseenpätkiin. Minävaanjepuliksen toki voi lisätä. Ja totta ne kloonit monenlaisine hameineen.
    Koko tämän häirikön lähes ympärivuorokautinen puuha rakentuu häiriöiden rakenteluun. Hän saattaa esiintyä väliin asiallisena ja sopuisana, mutta se on vain asemien hakua.
    Kun tulee viesti lauseenpätkällä ja jos ei jostain löydä muuta varmuutta, se on tämän häirikön. Valitettavasti siinä voi mennä syytönkin. Näin kuitenkin olen asian ratkaissut. Olen muutaman kerran jotunut nenästä vedetyksi ja saanut vastaukseksi terzan huudon ja kuuluiset hohotukset.
    Nytkin äskettäin ilmestyneet " alapään vitsit" (H-P ketju) menee tämän erikoisen sankarin tiliin. Tähän kielikulttuuriin voi tutustua Potitiikka- Kepu palstalla. Sieltä tämä "kaksoisolento" jos ei ole pakollisella tauolla.

    Tämä häirikkö haluaa väliin suuremmankin palan. Siksi se käy mm. Kahvipirtin kimppuun. Ja ainahan rääväsuu juonittelija saa muutaman kestokloonin, joka jaksaa jankuttaa Pirttiin kirjoittajista.
    En pidä itseäni minään erikoisena "Kahvipirttiläisenä", mutta kirjoittelen siellä harvakseen. Enkä kysele lupaa keneltäkään. Sopuisaa ja asiallista meininkiähän Pirtissä on.
    Siinä olen Bill Manin kanssa samaa mieltä, että tämä häirikkö olisi pantava kuriin, tavalla tai toisella. Sitä en edes tiedä, mihin seriffin valtuudet riittävät.
    Tämäkin toimenpide vain siksi, että voidaan muodostaa edellytykset jonkinlaiselle järkevälle sananvaihdolle. Siihen ei hyvän tahdon vakuuttelut valitettevasti riitä.

    Olen varsin "nuori" kirjoittaja, vaikka tunkiot pöyhittäisiin. Oppia on tullut silti täälläkin. Enkä pidä velvollisuutenani pelkäskään kurkkia, vaikka muutoinkin harvaan kirjoittelen.
  3. Viileämpää on, mutta toistaiseksi ihan hyvä keli.
    Vaikkapa tuosta metsästä vieläkin. Kyllä käytän aivan aitoa sammaltyynyä, eihän sinne metsään kehtaa turhaa "sivistystä" raahata. Ei muurahaisia ole joka paikassa, ei tietenkään kannata rojahtaa näiden pienten, ahkerien työläisten tarvikkeiden raahausreitille. Käärmeitäkö? Voihan niitä olla, mutta ei käärmekään ihmistä jahtaa. Ahdistettuna ja peloissaan voi toki nokata ja jos kyy sattuu olemaan, voi tulla seurauksia. Eipä noista ihmeempää haittaa ole ollut, vaikka joka kesä olen kyitäkin nähnyt.

    Karhujen tunkeutumiseen asutusten lähelle on myös ihminen syypää. Nyt taitaa olla kiellettyjä kuvaajien rakentamat kojut syöttien kanssa. Näitähän on rakennettu jopa turistirysiksi. Sitten on vielä ihan tuiki tavallisia tallaajia jotka asettelevat houkutuksia nähdäkseen karhun. Kyllä näilläkin on vaikutuksensa.
    Karhulla hyvin monta kertaa tarkemmat aistit kuin ihmisellä. Karhun näkee oikeassa luonnossa harvoin, mutta karhu näkee ihmisen ja yleensä väistää. En ymmärrä pelätä karhuja, vaikka jälkiä usein näkeekin. Liian hyvin ihmisiin tottunut karhu saattaa käydä vaaralliseksi, jos kokee tarvetta puolustautua.

    Luonnossa kuuluu myös monenlaisia ääniä; saattaa kuulua naurua muistuttavaa tai vaikkapa avunhuutoja. Kannattaa ottaa selvää, ennenkuin alkaa kauhutarinoita mielikuvituksen siivittämänä kertoa. Monta kertaa kaksi notkeaa, joustavaa puunrunkoa nihraa toisiaan kun käy sopiva tuuli sopivasta suunnasta.
    Varsinkin syysyöllä, jolloin tuuliakin riittää, voi tällainen jollekin tuntua kauhealta.

    Nyt lopetan "luontoaamuni". Eikähän tässä mitään ihmeellistä uutta tullutkaan, kunhan paukuttelin menemään.