r.riusa

Vapaa kuvaus

Elämään! "Näin menee päivä kerrallaan!" Odotan vain askeleita aamusta iltaan - aina turhaan. Päivästä päivään jono tuskalla järjestyy jokaisen päivän ikävä ja tyhjyys - maalima on hylännyt. Jospa sittenkin...yritän, muutun. Risteilen hurjasti ajassa tässä eilisestä tulevaan. Vanhasta valikoin sopivat eväät ilta - aurinkoon. Päivästä päivään rutisevat luuni pystyyn nostan! Venytän, juoksen, humppaan, verryn luen, piirrän, jonkun seuraan kerryn! Enhän ole yksin yksinäinen jossain odottaa, huokaa seuralainen. Turha odottaa lopun päivää auttaa vain tätä elettävää. ... ynnämuu Kirjoittelen silloin tällöin 70 palstalle yo.nimimerkilläni. Joskus muuallekin, silloin usein toinen nimimerkki. ... Pistin "esittelykuvani "lisäksi kuvia maalaamistani tauluista. On tullut harrasteltua väreillä rötväämistä. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

29

Kommenttia

4483

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Sori, en ole sammunut vieläkään, mutta koneeni samuu käskystäni.
  2. Enpä ehtinyt Pirtin iloitteluun. Ekaks minua vanhempi kamraatti pyysi "juttelemaan." Okei, juteltiin, tuli vanha elettyä uudestaan ja neuvonantajaakin oli vieraalle - minulle - varattu riittävästi. Ihan kaikki hyvin.

    Tempasinpa itseni matkaan citi-juhannuskokko juhliin. Eihän tuo ole muuta kuin korviketta, hiton pieni kökkönen. Ennen vanhaan paloi sentään monta ikälopuksi tullutta tervattua veneen rähjää ja risuja helkkarin iso kasa päälle. No, eipä tuo nyt pääasia ole.
    Joukossa tuli otettua olutkin.(entisten päälle) Sekään ei ole asia, mutta jouduinpa käymään - mitenkä se nyt hienosti sanotaan - jotain helkkarin depanttia. Kansanomainen nimitys lienee: huulenheittoa. Ihan mielenkiintoista. Minua puolta nuoremmat olivat aloitteelisia. No, hyvässä hengessä kaikki meni. Jos jatkaisin enemmän, se käsitettäisiin itsekehuksi. Voin kuitenkin sanoa, että keskustella voidaan, olla eri mieltä, heittää huumoria ja mikä tärkeintä - karistaa ennakkoluuloja. Se käy naamakkain tuntemattomien keskenkin. Sitä aitoutta ei voi mitenkään siirtää vietuaalimaalimaan.

    Näiltä osin tekojuhannus ylitti odotukseni - itseasiassa odotuksia ei ollut ollenkaan. (rehellisesti: promilleni lienee n. 2. En kerro tätä kehuakseni!)
    Kaikille hyvää jatkoa juhlissa ja heille jotka eivät osallistu: eihän se ole kuin hetken kohotettu henkäys ja pelkästään sillä ei ole...(teennäinen merkitys).
  3. Mitäpä tässä järkevää löytäisi.Pitäisi saada akku uusittua päähänkin, mutta eipä taida löytyä halpamyyntiliikkeitä.
    H* ja V* nyt kohottelivat tuon perhanan akku-seikkailuni. Arvatkaapa, miten suhdauduin? Ensin tutkin tunnin, että kenkkuilevatko nämä vilkaskieliset naiset. Että tässä vielä kulkukauppiaaksi? Perskatti kun on myöhäsyntyistä heretä aatekauppiaaksikin. Siihenhän yrittäjillä on helppo ryhtyä; menee sinne, missä luulee parhaiten tulevaisuuden kukoistavan lehmäkauppojen ja kähminnän avulla.

    Noin ja niin edelleen. Ratkaisin jutun siten, että heitin hattua. Lippa valitsi sen suunnan, että älä välitä. Huumoriahan he.

    Mukavasti sataa ropsuttaa. Sisätöiksi taitaa mennä. " Sisätöistähän" sitä monesti kilvoiteltiin. Päästiin muka potku yhteiskunnallisessa asemassa ylöspäin.
  4. Tarkoititko, että pitäisi sanoa, mikä sinä luulet olevasi? No en käy nimittelemään toisia.
    Minä voisin olla korppi, mutta kykyni ei riitä sitä ilmaisemaan. Ehkä...taivaanvuohi. Kaikki ei ole sitä edes koskaan kuulleet. Siellä se joskus harvoin lentelee ja päkättää yksitoikkoisella nuotilla, jota nyt kukaan "normaali" ei viitsi kuunnella. Mutta eipä se tuota luontokappaletta vaivaa tippaakaan.
    Pitäneekö pätkäyttää menemään juhannustoivotukset! Tässä. Olen niin paikoilleen jämähtänyt, että oikea juhannus on vielä kaukana.
  5. Päivä on ollut haipakkaa. Vierasta eläkeläiselle. Auton akkuhomma hoitui. En ehtinyt harjoitellun palopuheeni puoleen väliinkään, kun ilmoitettiin että riittää. Se siitä, vaikka aikaa nuhraantui.

    Ettäkö jotain juhannuksesta. Sehän minua harmittaa, että vanhaan juhannukseen liittyi merkkipäiväni. Helkkari, ei kai ne sen takia siirrelleet! Kummoisia kemuja ei tule. Jos ilmat sallii, kaipa tuopin voi käydä ryyppäämässä. Eipä ne nuoruuden muistotkaan lämötiloja paljon kohota. Olihan sitä kerran...

    Mutta...kun tuntuu muualla(ei täällä)olevan käsityksiä, että vain lyhyet viestit ovat soveliaita ja että niitä voi hissukseen tavailla ihan loppuun, niinpä alan päättelemään. Siitä huolimatta, vaikka minusta saa juttu olla rajaton ja jäntevä.
    Täällähän tuokin on osattu.(pitääkö olla:mielestäni?)
    Oikein hyvää jatkoa, vaikka risut jalkoihin sotkeentuisivatkin!
  6. Missä he ovat? Kääntääkö he tuurvetta keväällä istuttamilleen maille? Sitä se ilmaston muutos tekee. Ei tiedä, milloin on kesä, kevät tai talvi. No jokuhan siitäkin rahat nappaa, heh , heh.
    Eikö se Amalia pääsis ääniin. Meinaan, että nyt olisi perustiedon paikka. Ei mitään hienoa keikistelyä vaan prutaalisti. Ihan oikein.
    En mä nyt tiedä, kumpi pikkukolhoosia johtaa. Vain jos Amalia on taustavoima, joka määrää, niin voishan hän antaa Anselmille pikakurssin, että mitä pitää mediassa maailmalle pölläyttää. Hölynpöly toisi pisteitä, mutta siihen en usko. Sen verran ymmärrän Römpsänperän elämää.
  7. Perhana näiden lauseen pätkien kanssa! Vastaukseni oli tarkoitettu "olen kokenut senkin" arvoisalle nimikimerkille. Moka on minun, mutta voisi peiliin vilkaista joku muukin.
  8. Itseasiassa kirjoitat ihan asiaa. Miten siihen voi luottaa? Onko takana joku kamelontti? Vain sinä tiedät, ei kukaan muu. Ymmärräthän, en piikittele. Sen vai jotenkin todistaa pysyvällä nikillä - ei toki aukottomasti. Moraalillekin jää liikumavaraa, mutta onhan sekin uskottavuus jotakin.
  9. Eipähän ne päivät paljon poikkea. Sitäpaitsi juhannus on väärällä paikalla...noo ainakin ilmojen suhteen.
    En jaarittele enempää. Jotenkin...en ihan ole tyytyväinen palstakirjoitteluun. Eihän se maailma tietenkään pyöri "minä itse ympärrilläni", mutta huuto-oikeis kai demokratiassa lienee sallittua.
    Ajatettelin kirjoittaaa enemmämkin - mutta vedän takaisin.
    Teille toivon hyvää jatkoa! Palaan kunhan katson siinä olenvan jotain tolkkua!
  10. Mutta en ole täysin sitoutunut mihinkään. En varsinkaan papukaijaksi - vielä. Vaikka se olisikin luonnollinen valinta vanhuuden varalle. Onko tämä dementiaa, siihen olen jäåävi vastaamaan?
    Kaikkea hyvää kulmakaapille! Ihan sydämestäni. Olette viksuja. Tulen kunhan ennätän, mutta naatiskelen harvoin.
  11. Eipä tarvitse muuta kertailla kun isäntä vaivalloisesti opettaa. Mutta epäilen, että vielä ei kykyni siihen riitä. Kumma kyllä, näen muutaikin. Ehkä valitetettavasti, vai lieneekö kehitysvirhe.
  12. Jyvät ruumenista karsiutuu. Toivotaan. Minusta ei nyt ole kovin paha, jos sanan säilä heiluu. Se on paha, jos se suuntautuu kuten susilauman pyydystystaktiikasssa; tarkkaillaan joku, joka näyttäisi evääksi kelpaavalta ja helposti saalistettavaksi. Siinä on palattu liian kauaksi syntyjuurille. Sitäkin täällä tapahtuu ja ohjatusti. Papukaijakin oppii muutaman valitun sanan.

    Ei tämä koko hommeli ole minulle kovin tärkeätä, mutta kun täällä on ihannoitu vapaata lauseenpätkillä kirjoittelua, tulee mieleen että, entä jos minäkin. Toki olisin voinut tehdä sen jo nytkin, mutta olen kirjoittanut, että käytän vain vakinikkiäni. Niin olen tehnyt, mutta ei se mitään auta; syytökset puskista tulee, että kirjoitan puskista. Onko se nyt niin hurlumheitä koko hommeli.

    Okei! En pyri tällä mihinkään "suurempaan". Pilkunnussijat voi esittää anlyysinsä.
  13. Tulenpahan tännekin kun hereillä ja "langan päässä" olen. Siitäpä päivää aloitellaan pienten ja miksei suurtenkin asioiden merkeissä. Mitäpä noista kirjoittamisista enää sanoisi, eikä lukemisista. Kaikki lienee tullut selväksi.

    Tänään lähden kokeilemaan puhujan kykyjäni. Saapi nähdä, saanko rotiskaani akun takaukseen, vai pitääkö kaivaa kuvetta. Sitä en tee myyjä- liikkeeseen.

    Nappaan jo toisen kerran Pirtissä käyntieni aikana vodkapaukun. Aina se tulee mieleen kun siitä puhuu. Väljähtyneeltähän tuo Laten ylijäämävarastosta hankkima jalo aine tuntuu. Liekö edes " viimeinen hyvä päivä" voimassa. Meneehän tuo paremman puutteessa, eikä estä rattiin nousemista.

    Ei mutta, nyt menoksi, Lapatossu! Voikaa hyvin tekojuhannuksen odottelussa!
  14. Voi on aina voita, sitä ei mikään voita.(lainattu iskulause) Olen aina tohrannut palaselleni voita, silloin kun olen pystynyt sitä hankkimaan. Säästääkin on joskus "olematonta" pitänyt tehdä. Onhan niitä juttuja, että veitsi lämmitettiin, jotta pienestäkin murusesta sai hipaisua monelle palaselle.

    Minusta kahvi ei maistu miltään, ellei ole kermaa lorauttaa joukkoon. Sokerin paloja uppoaa useitakin, kun imen kahvia imeläkivi tekareitteni välissä. Rehuakin kyllä syön kohtuullisesti läskikastikkeen sivussa. Rehullahan rauhanomaiset, isotkin eläimet tulevat juttuun - kuten elefantit.

    Ruokatapaniko olisivat hungillolla? Vaikka remppaa onkin, kukaan oikea asiantuntija ei ole kehdannut väittää, että ne johtuisivat ruokatavoistani tai ryyppäämisestäni. Sitäkin teen pienessä mitassa harvakseen.

    Ei pitäisi kehaista, mutta paino -ongelmia ei ole. Eihän kaikkea tarvitse ahtaa heti sisäänsä, minkä kiinni saa. Toki pitää ymmärtää, että meitä on monenlaisia ja aina ne ongelmat eivät johdu heikosta luonteesta.
  15. Kuulumisia kun kertoillaan, niin pitääpä pistää toimeksi. Tänään piti lähteä asialle ja olikin tärkeä aikataulu. Hyppäsin kärryni rupuskaan ja eikö mitä - pikkusen jurautti ja siihen loppui. Jotkut hätäilevät sitä, että autosta kuuluu kolinaa ja vinkunaa. Minä olen aina ollut iloinen kun kuuluu räminää. Silloin lähdetään matkaan!
    Nyt ei kuulunut - akku oli sökö. Saameri sentään, viikon verran yli vuoden vanha akku. Siitä olen tyytyväinen, että ei jättänyt viikko sitten korpeen. Mutta se takuu, se on yksi vuosi! Saapa nähdä miten viikon "ylitys vaikuttaa. Vai osataanko jo nykyään niinkin tarkasti laskea akun kesto? Ehkä.
    Kaikesta selvisin kuitenkin rimaa hipoen juuri aikataulussa.

    Nimi ehdotukset Pirtin tunnistamiseksi voivat olla hyviä, mutta niin vaikeat asiat jätän toisten huoleksi.

    Tuosta, että lukeeko joku jotakin tai ei. Kyllä varmaan lukee ja jos ei lue, niin omapa on "häpeänsä." Näin tuon tulen ajatelleeksi. Senkun pakuttaa menemään. Mukavaahan se on yksinpuhelukin jos puhetuulelle sattuu.

    Lukasin kyllä muualtakin Puskaleiman mahrottoman hyvän jutun. Selvisipä minulle ja muillekin, mistä suohiihtely sai idean ja alkunsa. Se kelpasihyvin "karpaaseillekin" , kaipa jotain sillä saivat rahastettuakin.
    Ei muuta kuin eteenpäin, sano Lapatossu!
  16. Juu...kyllä Amalian täytyy olla ihan oma persoonansa. Uteliaisuushan kuuluu ihan normaaliin sivitykseen ja kehitykseen. Kyllä Amalia varmasti huomaa, kuka on tositietäjä ja erottaa hekessä pellet, jotka hienostelevat tekosivistyksellä, että eivät tunne mikä lintu tunkiolla kiekuu. Tottahan hän koppelon tunnistaa. Katos, Amalialla on terävä muisti ja kun joku itseään kehuva noppailija esittelee suuren tietäjän viisauksia, Amalia on kuullut ne jo aikapäiviä sitten ja sanoa päräyttää:
    älä sinä kiekauttele kaikkia ominas!
    Tällä Amalialla minä tarkoitin niitä minun tuntemiani takametsän tarmonpesiä. Vain eiköpä noilla liene yhtä Römpsänperän kanssa. Amalialla ei ollut kopiokoneita käytössä, joilla voi hetkessä "omia" mitä ihmeellisimpiä viisauksia, joilla voi hetken ilahduttaa ja hämmästyttää kulkijoita. Niinkuin tänäänkin.

    Muuten, ihan tolkkuun menevältä tuntui, että Venlastiinan tuttu, Puskaleima, on kehittänyt suorymepisurheilun. Tainnu vain jäädä "formaatista" tekijän oikeudet saamatta, mutta hyvää se tekee kunniakin.
  17. Vaikka en Salakähmän perhettä tunne, takametsistä lähteneenä tuntuu kuin olisin samoja pikkutatalouksia nähnyt. Ronskit "Amaliathan" ne jöötä pitivät ja joskus meitä pojannappuloita kurmuuttivat - jälkeen päin vuntsattuna ihan asiasta. Kyllä he olivat oikeudenmukaisia ja puhuivat selkokieltä. Eipä olisi ihme, jos vaikka jotakin hyötyoppia olisi edes pisaroittain päähän jäänyt.

    Tuosta hiihdosta. Onkohan se mahdollista, että "Amaliat" olivat ennen suuria hiihtovalmentajia ? Katsos kun joutui usein suksimaan tiehensä ja vieläpä pikastartilla. Eikä ollut takaisin tulemista, ennenkuin oli hatelosta suolarahaa säälimättömän kovalla työllä Amalialle tuonut.

    Siinä hommassa peruskunto kohosi hiplun kokoisille miehille huippuunsa. Olettehan nähneet näitä kuivahkoja metsureita, jotka niittivät kilpaladuilla mainetta niin Amalioille kuin koko Suomelle. Nähneet ainakin kuvista joskus nuorempana?
    Sitä en edes tiedä, ehtikö Salakähän Anselmi siihen valmennusjunaan. Eihän koskaan kaikista suuria mestareita voi tulla, vaikka ainesta olisikin. On se karsinta niin kovaa kovienkin kesken.
  18. Täppäsinpä tänne vilkaisemaan kun muuta ähertelen tämän koneeni kanssa. Ilma muhkuilee tummina pilven möhkäleinä ja tuuli retuuttaa koivun latvoja noin 13. asteen "helteessä."
    Eipä tässä suurempaan "luovaan työhön" ole aineksia, kun se lapion varsikin tuntuu olevan "kettingistä". Ei edes kunnon nojailuun ole ole apua. Niinpä en yritäkään vääntää enempää.
    Huomenet on sanottu ja oikein hyvää jatkoa toivon kaikenlaisissa ilmoissa ja myrskytuulissa.
  19. Aamulla näytti että voi tulla sateinen päivä. No, rippasihan tuo vähän. Yritin pyhäpäivän kunniaksi olla ryvettämättä itseäni ja onnistuihan tuo. Hyökkäsin aina pivien välissä jaloittelemaan ja normaali määrä tuli hoidetuksi.

    Tulee joskus muisteltua vanhoja asioita, eikös tuo liene vähän kuin normaalia. Suuren osan työhommastani tein melko suuren joukon keskellä. Yleensä kaikki meni sopuisasti, erimielisyydet ratkottiin puhumalla ja selvittämällä. Joskus ronskeinkin sanoin.

    Joskus aina joukkoon ilmestyi muutama lööperin puhuja, perättömien satujen kertoja ja aiheettomien syytösten värkkääjiä. Taivoitteena saada epäsopua työyhteisöön keinolla millä tahansa. Niin se oli monissa tapauksissa, syytön oli alta vastaaja kunnes toisin selvitettiin. No... eihän näitä toki paljon ollut.

    Täällä nettikirjoittelussa - syytöksiä satelee - on toisenlaiset tavat. Täällä ei juuri vastuuta tarvitse ottaa; sen kun päästelee. Ellei nyt satu olemaan henkilökohtaista moraalin ripettä toiminnastaan.

    Ei heleskutissa! Nythän kirjoitan ihan totista torvensoittoa. Eihän nämä nyt kovin vakavia juttuja ole, kun ottaa toimintaympäristön huomioon. Itseasiassa kovin pientä kisailuahan tämä on.

    Eteenpäin, sano lapatossu!(ja lapion varsi kettingistä)
  20. En tiedä...alkaa mennä jo huvittavaksikin nuo vuosien takaiset oletukset. Ehkä siksi, että olen kirjoittajana täällä" nuori,"jotain sentään oppinut.
    Valehtelusta; yhteen aikaan joku väitti, että olen kirjoittanut puskista satoja herjausviestejä ja että tieto on jo mapissa. No, alkuun kirjoitin rekkaamattomana, mutta joku avulias aatu nappasi sen nimimerkin ja kirjoitti sillä jonkun verran, ihan harhautusmielessä. Muuthan ei totuutta tiedä, minä tiedän sen valehtelukampanjan.
    Samoilla eväillä näytetään jatkavan: ne, ja ne kirjoittaa puskista. Aikamoista kanttia, kun syyttäjät sitä itse tekee. Ja vieläpä sepitellään oikein juttujakin.
    Onko muka joitakin kaltoin kohdeltu Kahvipirtissä? Vai onko nenä kovin herkkä vetämään herneitä? Olen saanut monta kertaa huss, huss "häätöjä," tai on komennettu Pirttiin aika härskein määritelmin. Nyt alan vähitellen ymmärtää touhun. Tämän kerron itsestäni siksi, että en halua sivullisia paljon sekoittaa mukaan.

    Koska muutenkin kirjoittelen harvakseen, teen sen täysin omilla ehdoillani. Lauseenpätkien kanssa en ryhdy mihinkään keskusteluun. En edes kysyttäessä.
    Saatan väistää muitakin tarpeen mukaan. Kahvipirttiin kirjoitan kun aikaa sattuu olemaan. Koko tämä tuohu ei muodosta elämänäni sisältöä.
    Niinpä en usko, että suuria muutoksia tai vajauksia elämäni sisältöön tulee, kävipä syvin tai matalin.
    Selvennykseksi: en ole häipymässä kokonaan. Saatanpa joskus tehdä avauksenkin. Saa nähdä.
    21. 208 / 225
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt