r.riusa

Vapaa kuvaus

Elämään! "Näin menee päivä kerrallaan!" Odotan vain askeleita aamusta iltaan - aina turhaan. Päivästä päivään jono tuskalla järjestyy jokaisen päivän ikävä ja tyhjyys - maalima on hylännyt. Jospa sittenkin...yritän, muutun. Risteilen hurjasti ajassa tässä eilisestä tulevaan. Vanhasta valikoin sopivat eväät ilta - aurinkoon. Päivästä päivään rutisevat luuni pystyyn nostan! Venytän, juoksen, humppaan, verryn luen, piirrän, jonkun seuraan kerryn! Enhän ole yksin yksinäinen jossain odottaa, huokaa seuralainen. Turha odottaa lopun päivää auttaa vain tätä elettävää. ... ynnämuu Kirjoittelen silloin tällöin 70 palstalle yo.nimimerkilläni. Joskus muuallekin, silloin usein toinen nimimerkki. ... Pistin "esittelykuvani "lisäksi kuvia maalaamistani tauluista. On tullut harrasteltua väreillä rötväämistä. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

29

Kommenttia

4483

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Olen ajatellut, miten tehdään sopimuksia lumitöistä. Teiden pitoa on yksityistetty, taloyhtiöt tekevät sopimuksia. Onko ne kokonaisurakoita, riippumatta talvesta? Meneekö vähäluminen talvi osittaisena lahjana urakoitsijan pussiin?
  2. Tässä en ole ammatimies, tai kädet on kohmeessa.
    Mitäpäs näistä virheistä!
    Niin, jatkan. Olen kuullut, että joku odottaa inspiraatiota. Saa siinä kyyköttää mietintämyssy päässä lopun ikäänsä ja mitään ei tapahdu, ellei ennen sitä ja sen jälkeen ole tehnyt mitään asian hyväksi.

    Melkeimpä kaikkia asioita pitäisi tarkistaa. Miten siihen pystyy? Se nyt ei ole tärkeätä, muistaako jonkun missin viimeisen heilan nimen oikein.
  3. Vastaan kun satuin paikalle. Asiassa vain se puoli, että jos koen jonkun puuhan turhaksi, en jatka sitä vain "tekemisen ilosta." Toisistahan sama asia voi mielenkiintoistakin. Siinähän me olemme niin pirun erilaisia, että siitä ei kannattaisi riidellä. Kukin tapoineen, kyllähän tämän "lopun" jaksaa turhia rukkauksia tekemättä.

    Nyt tuli tärkeä asia: päivänokoset! Sehän on elämän juhlaa. Tai, sekin.
    Hyvää jatkoa!
  4. Millaine vene on psykopaatti? Keikuttaako?

    Sori, nyt tulee minäminä ja vähän kehumistakin. Kerron siksi, että selviäsi; aiheeton röykytys ja turvan revintä ei tehoa. En ole "untuvikko", joka pienistä järkyttyy.

    Vähän perustelen.Olen ollut työyhteisöissä demokraattisesti valittuna hoitamassa joukon asioita. En vain yhtä vuotta, enkä vain sadan joukossa. Mitä se on? Se on liian pitkä tarina.

    Tuli kuitenkin joskus tapauksia, joissa puhuttiin selkokielellä. Myös lausahdus: mikä luulet olevasi, saatanan kusipää, tuli joskus tutuksi. Kaikista selvittiin puhumalla, siitäkin pahimmasta. Koskaan en käyttänyt "lyhintä tietä."
    Kaikesta olen oppinut ja myös opiskellut.

    Mitään suurta osaa en täältä kyttää. Vanhetessani vain jäähdyttelen. Kolokuttelin myös Kahyvipitin ovea ja kun hyvin vastaan otettiin, kirjoittelin niitä höpöjuttuja. Tuloshan on tunnettu.

    Noista "kasvojen menetyksistä", jos kirjautuu. Eipä mokoma ole tullut mieleenikään. Mihin ne siitä menee?

    Kirjoittelen edelleen...joskus. Onhan minulla muutakin ajan kulua.
  5. Andre Gide:

    Kauneinta on se minkä hulluus synnyttää ja järki kirjoittaa.
  6. Melko uutena kirjoittajana minulla on tuhraantunut aikaa tutustua "seuraan." En kai vieläkään ole tavoista perillä. Jotain sentään.

    Lauseenpätkillä "ampuvat" mitään keinoja kaihtamatta; valehdellaan, juonitellaan, valitaan aina joku röykytettäväksi. Jos saa jossain kunnolla "selkäänsä"(politiikka,kesk.)tullaan toiseen paikkaan. Se vanha kissatarina.
    Ja kun pinkaistaan puskaan takaisin, luullaan olevan piilossa. Ja nauru päälle:ho,ho,hoo,hoo..

    Asiattomuudet saattavat mennä täysin rääviksi henkilöihin(rekattuihin) joita ei millään voi ymmäärtää. Onneksi sefu lakaisee.

    Jos tätä puskakarjaa pikkasenkin arvostelee, heti ovat muka pillittämässä; pitää olla tuomaria ja käräjätupaa...aika lapsellista.

    Tähän joukkoon sopii kerronta; varas huutaa, ottakaa varas kiinni ja katoaa joukkoon.

    Pärjään kyllä tässäkin seurassa, ei huolta. Ajan hukkaa se kyllä on.

    Ikävää, jos olen asiallista, nikitöntä, tällä loukannut, mutta mistäs ne erottaa.
  7. No joo...tulipahan asia selväksi. Koska en ole milloinkaan noita hoitoja kenellekään suositellut, en tee sitä nytkään. Tottahan korjaavat jos pahaksi menee.
  8. Joku tietysti sanoo, että hoitakaa sähköpostissa!
    Miten?

    Luulen että tällä "moninikkitaiteilijalle" on tullut inhimillinen erehdys. Kerran kysyttiin otsikossa, onko ynnämuu ja Harmaa pantteri sama henkilö ( kesk. pelästynyt)

    Ei ole! Jos leikkii tietävänsä ib- tunnukset, silloin tietää, että näin ei ole. Ylläpito voi tarvittaessa vahvistaa ja jos valehtelijaksi todetaan, häivyn maisemista.

    Harmaa pantteri kyllä esiintyy Politiikka palstalla. Hän on huomattavasti parempi kirjoittaja kuin minä. Myös teräväsainen. Sisältöön en muuten puutu. Ehkä sen, että hän kirjoittaa myös runoja.

    Olen tullut siihen tulokseen, että tämä monitoimi nikki on ratskuttanut väärää puuta.

    En kirjoita tätä siksi, että luulisin hänen tunnustavan asian, mutta "kalavelkojen maksu" väärässä osoitteessa ei ole mukavaa.
  9. Käy myös niin, että kun työkseen tekeviä nälvijöitä seuraa " kuin hai laivaa", kaikki erilaisilla lauseenpätkillä nimettynä, siinä kyllästyy vastailemaan asiallisiinkin kirjoituksiin. Eihän ole edes nimimerkkiä.

    Siis tästä voi kärsiä myös aivan asialliset ja hyvässä tarkoituksessa kirjoittavat.

    Vaki nikillä ja rekisteröitynä on edes joku osoite, mutta näyttää myös olevan osoite haukunnan kohteeksi joutumiselle.

    Yhdestäkään poistosta en ole narissut, enkä narise. Onhan sitäkin hommaa jonkun tehtävä.
  10. Minä vaan olen edelleen kannassani. Kukahan se "henkilö" olikaan, joka tuli pöllöksi nimittelemään, ja jolle runon kirjoitin?
    Tätä asiaa en enää jatka.
  11. Yhden sanan olet "väärentänyt." Lue nyt tarkaan monokkelin kanssa. Alkuperäisessä ei mainita ketään nimeltä, ei edes nimimerkkiä.
    Anna nyt tämän Pirtin olla rauhassa!
  12. Hyvää huomenta!

    Nyt on lunta täälläkin, muutama sentti, mittari nollassa.
    Niin, noista laajoista irtisanomisista ja lomautuksista. Niiden takaa löytyvät yksilöt. Monelta menee se ainoa opittu ammatti. Vanhemmilla voi olla, että muutkin perusopinnot ovat vähäisiä. Elämä on rakennettu sen turvallisen tuntuisen työn varaan. Ehkä on otettu velkaakin, vaikkapa asuntoon.

    Siinä voi tulla todella synkkä tulevaisuuden kuva. Lisääntyvän työttömyyden vallitessa, ei sanonta "jokainen on oman onnensa seppä" ei enää toimi. Ei muuten aina toisissakin olosuhteissa. Jos ei ole työtä, sitä ei ole vaikka kuinka haluaisi. Pahinta on se, että alkaa tuntea itsensä mitättömäksi ja häviää elämänhalu.

    En löpise tätä siksi, että "luulen." Osaltani olen tätä työttömyys ja sijoittumishelvettiä käynyt, ainakin runsaan kymmenen vuotta, siinä muuttoliikkeet mukana. Olin silloin sentään nuori ja elämän rakennusvaiheet käsillä. Siitä ei kannata jorista.

    En kyllä koe huonoa omaatuntoa siitä, että on katto päällä ja sen verran eläkettä, että toimeen tulee. Tunnen ansainneeni sen ja työllä. Ymmärrys vaikeuksiin on kyllä jäänyt.

    Jaaha, lopetan "hyvän sään" aikana. Teille hyvää jatkoa!
  13. Hyvää huomenta!

    Säätila täällä; -2C, ei edelleenkään lunta. No, hyvä näinkin, eipähän ole liukasta.

    SkillaN kirjoitti tietokoneista. Minullapa näyttää olevan ihan "inhimillinen" kone. Pari päivää sitten ilmoitti, että muisti on mennyt vähiin. Minun on syytä ottaa huomioon, että t- kone ei ehkä selviydy kaikista antamistani pyynnöistä.

    Vain viisi vuotta ja konettani vaivaa dementia!
    Yritin vähän "pestä" ja perata roskia pois, mutta kyllä se vieläkin valitti. En tiedä, voi olla, ettei ehtinyt huoltoani huomata. Onhan tuo nyt totellut.

    Eipä tässä näin aamusta enempää irtoa ja turha on väkisin vääntää.
    Oikein hyvää päivän jatkoa hereille oleville ja päivän alkua pystyyn kömpiville!
  14. Kylläpäs M-K:lla on vauhtia! Pari työtä yhtäaikaa. Neulomoon minä en pysty, mutta kuluttajana olen tehokas. Kas kun koivissani on öljynkierto hidastunut, käytän villasukkia lähes ympäri vuoden. Eikä hiosta.
    Siinä kyllä olen varsinainen keräilijä, että ko. sukkia riittää, vaikka sattuisin tulemaan vanhaksikin.
    Toiseen asiaan. Mitä noihin heittoihin tulee, en ole menettämässä yöuniani.
  15. Pajunkissat näin
    joko mennään kesään päin?
    Harhaako se vain?
    Erehtyykö luontokin
    jäsenenä minäkin.
    ...
    Runen runo hyvä, uusia ulottuvuuksia, mutta ei toki ensikertaa.
  16. Tervehdys!
    Pirttihän on uudessa paikassa, kaikki tiptop kunnossa, ovi vain näyttää lonksuvan harvakseen. Muiden puuhieni välissä vilkaisin kyllä Pirtin puuhia ja...
    Eihän tämä nyt luista ollenkaan. Murjaisin olevinaan vitsin, mutta piti pyyhkäistä yli. Tiedä, vaikka olisi mennyt herneitä nenuihin siellä sun täällä ja sehän olisi ikävää kun on nuhakelitkin.
    Tämän rakkineeni kanssa on mennyt puuhastellessa.
    Olen yrittänyt hiukan viisastua, mutta sepä se onkin ollut vaikeaa. Liekö sekin sukuvikani. Jäähän siitä huonosta tuloksestakin oppi. Niinhän sitä ennen sanottiin että virheet opettaa.
    Pakkasherra kuljeksii kymmenen astetta kainalossa. Oikein oli mahtavat kelit raitilla reipastella. Lunta ei edelleenkään näy. Niinpä pujotin kesälenkkarit jalkaan, koska ne ovat ainoat täysin sopivat jalkaani. Tuntuivat niin kevyiltä, että jalat haroivat tyjää ilmassa kun ovat tottuneet painolastiin. Niinpä tuplasin koko matkareitin. Pitäähän sitäkin tehdä varastoon huonojen kelien varalle.
    Eipähän tässä kummoisempia ja tämäkään ei ole paljon jos asiasta on kyse.

    Hyvää jatkoa Pirtille uusissa tuulissa!
  17. Hyvää huomenta!
    Ajattelin pitää vapaapäivän Pirtissä käynnistä, mutta ei sittenkään, kun on puhe puhumisesta.

    Oikeastaan en usko Hintriikan esittämää osaa vähäpuheisesta kuuntelijasta. Eihän tuo vilkasliikkeinen, värikäs kirjoittaja voi olla juro. Onkohan vain vaatimattomuutta.

    Minä olen väliin ylivilkas, mikähän se tauti olikaan? (AHDL?)Vaikea on suuta tukkia, puhe rumpuaa paljon edellä tietoa. Voi se olla sukuvikakin.

    Koska tiedän tapani, olen kyllä yrittänyt kasvattaa itseäni. Jos käsillä oleva aihe ei pahemmin kiinnosta, tai jos en sitä ymmärrä tai tiedä, olen hiljaa ja kuuntelen enkä keskeyttele.
    Ainahan se silti joskus karkaa, tai joku huomauttaa että oletko suuttunut, onko vaikeuksia, mikäs sinulla oikein on. Minkäs siinä teet? No, kyllähän siitäkin selviää kohteliaasti ja tahdikkaasti. Jos nyt muistaa...

    No niin, nyt taitaa puheripulini siirtyä kirjoittamiseenikin! Hyvää jatkoa teille! Täällä läpöä vielä riittää ja lumi on tuntematonta.
  18. Väännän tähän sesonkiherkkuja, joihin olen mieltynyt. Kesäisin olen maisemissa, joista niitä löytää.
    Heti lumien sulettua voi löytää korvasieniä. Saa oikein hyvän kastikkeen, ja kesä on alulla. Ko. sienien valmistamisessa täytyy olla huolellinen, nehän ovat myrkyllisiä. Muita sieniä alkaa saada kesä-heinäkuussa.
    Oikeat metsämansikat ja onkin jo täysi kesä. Lakat ovat herkkujani heinäkuussa. Kun kääntyy syksyn puolelle, tulevat, mustikat ja varastoon kerättävät puolukat. Onhan niitä muitakin mutta tässä tärkeimmät, johon kesäkauteni jakautuu.
  19. Ylen mainiosti on aamu alkanut! Tihrailin mittaria, en uskonut, löysin suurennusvälineet. Totta se oli, mittari näytti +40, ylitti reippaasti muorin viileähköt kelit!

    Hamuilin jo kevyempiä kuteita päälleni. Sitten rupesin ajattelemaan, jota harvoin harrastan. Ei pirskatti se olikin fahrenheit- mittari, jota unipäissäni tuijotin. Piti palata Celssiuksiin, no, ei huono sekään, runsas +4.

    Niin se vain on, että kevät on hyvin lähellä. Eilen, jolkuttelin hienosti ilmaistuna, kuntolenkkiä, piti ihan jarruttaa. Pajunkissoja! Totta se oli. Sehän on varma kevään merkki. Ehkäpä kalenterit joutaa heittää nurkkaan. Onkos noilla kuukausilla niinkään väliä, konkreettinen tilannehan on se, joka toden sanoo.

    SkillaNko kipusi väärältä kyljeltä ylös? Eipä tuota pahemmin huomannut. Voihan olla, että sen rankan spurtin jälkeen tullut iskias vielä muistuttaa ja valitsee sen pahemman kyljen nukkumisalustaksi. Hyvinpä olet kuitenkin pokkasi pitänyt. Ei muuta kuin eteenpäin, vaikka nokka maata viistäis! Tämän sanon pikemminkin itselleni, kun lähden tästä ulos jolkuttelemaan. Kyllähän uskaltaisin tehdä sen päivän valossakin, mutta tartteekos tuota tahallaan näyttää, kuinka ukko mennä ruhveltaa henkihieverissä.

    Eipä muuta kuin erinomaista päivän jatkoa!
  20. Kiitän asiallisesta arvailustasi. Nyt kuitenkin täytyy ilmoittaa, että sinun suureksi mielipahaksesi - meni metrin verran pieleen. Olen pahoillani.
    21. 219 / 225
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt