r.riusa

r.riusa profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Elämään! "Näin menee päivä kerrallaan!" Odotan vain askeleita aamusta iltaan - aina turhaan. Päivästä päivään jono tuskalla järjestyy jokaisen päivän ikävä ja tyhjyys - maalima on hylännyt. Jospa sittenkin...yritän, muutun. Risteilen hurjasti ajassa tässä eilisestä tulevaan. Vanhasta valikoin sopivat eväät ilta - aurinkoon. Päivästä päivään rutisevat luuni pystyyn nostan! Venytän, juoksen, humppaan, verryn luen, piirrän, jonkun seuraan kerryn! Enhän ole yksin yksinäinen jossain odottaa, huokaa seuralainen. Turha odottaa lopun päivää auttaa vain tätä elettävää. ... ynnämuu Kirjoittelen silloin tällöin 70 palstalle yo.nimimerkilläni. Joskus muuallekin, silloin usein toinen nimimerkki. ... Pistin "esittelykuvani "lisäksi kuvia maalaamistani tauluista. On tullut harrasteltua väreillä rötväämistä. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 17v sitten
29 aloitusta · 4483 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Juuri niin, kuin Katicat2 kirjoitti. Mitä elintasolla tarkoitetaan?
En paljon piittaa kalliista mersusta, vaikka se olisi hyvin kiilloitettu, jos tarkoituksena o tehdä vaikutus, tai yrittää saada kateelliseksi.
Jos muuta ei löydy, ja jos näytöt ja puheet pyörivät tavaroissa, tulee pikemminkin esittelijää kohtaan säälin tunne, jos esittelijä on vielä öykkäri, en voi olla halveksimatta.

Tietysti olen "väärässä", onhan paljon ihmisiä, jotka viihtyvät keskinäisessä kilpailussa, näyttämisessä, kateuden kannustamana vaikka järjettömän, tarpeettoman velkataakan alla. Kunhan mitä näyttää.

Mielestäni "näyttäminen", ilman näyttelemistä lähtee itsestä, luontaisista ja hankituista taidoista. En väitä, että minulla niitäkään avuja olisi, mutta tunnen sellaisia ihmisiä. Vieläpä persoonina hyvin monenlaisia ja värikkäitä.

Eka kirjoituksessani tartuin vaatetukseen. Sitkäli olen edelleen sitä mieltä, että vaatteillakaan ei tyhjästä tumpelosta kummoista saa ja toinen on hyvä missä rääsyissä tahansa.
Uskaltaa kävellä vaikka juhlapyhänä repaleiset tai hyvin paikatut farkut, tietysti kohtalaisen puhtaat, vilkkaalla kotikadulla luontevasti. Vielä 70+ iässä.
Kerrostalossa ei tarvitse polttopuitakaan. Työiässä joulu oli hyvä, sai levätä. Eläkkeellä sekin merkitys hupenee.
Ylen syömisessä ei ole mitään hyvää, eikä juomisessakaan. Rihkamaa, krääsää en tarvitse, jos joku keksii lahjoittaa, on pirun vaikea olla kohtelias ja kehua turhaa.
Parempi pienikin luonnollinen ilo, kun riehakas teeskennelty, vaivalla ja päänsärylläkin kokoon kyhätty "suuri juhla."
Jospa alkuun pari sataa arvottaisiin. Rekisterihän on valmiina. Tuskin se vaikeampaa olisi kun lottoarvonta. Tulisihan siinä kansaa edustavia.
Ällikälle menin, on niin koiramainen juttu. Muistan kuitenkin jotain. Oltiin tekemässä kimpassa hommia, mutta yhdellä oli hitaanpuoleinen sytytys, hän jäi seisomaan tumput suorina. Eräs poltti päreensä ja karjaisi: tuokin on yksi saatanan saksanseisoja!

Niin se on, ihmisen ei ole hyvä olla edes rotukoirana. Ehkä kuitenkin sylikoirana.
Juhlahumut näyttää olevan ohi, niin myös jälkipuinnit aivoriihissä. Enpä tartu enempää näin "ulkopuolisena" kommentteineni; moni mummo kyllä saisi olla kiitollinen, että pysyin poissa koikkelehtimasta tantsuparketilta. Ikävä se on taivaltaa räntäsohjossa varpaat murtuneina.

Juu. Villakoirat alkaa olla häviävä rotu. Niin rajusti niitä on vainottu. Hyvä H*, että olet sisäistänyt tämän eläinsuojeluasian. Mikä onkaan sen rauhallisempi kotieläin kuin villakoira, sopii mainiosti kerrostaloonkin. Ei jää kovaäänisesti räksyttämmään, jos emäntä poistuu asioilleen.
Entäs kun joku ihminen on koirana? Muistelen, että sitä ei pidetä hyvänä. Se on jopa pahempi kuin kulkukoira. En kyllä ymmärrä sitäkään. Kaikki koirathan kulkee. Paitsi ehkä hyvin pitkälle jalostetut. Niiltä kulkeminen vaikeutuu ja loppuu ihan juoksuiässä.
Tämmöstä, kun ei ole asian tynkää. Hei!
Kahdeksas kymppi on, mitäs tuota päivittäin märehtii. Eipä tuo liene vaikeampaa kuin murkkuiässä, silloin toivoi, että kunpa tulisi äkkiä ikää, saisi viinakortin ja ajokortin, eikä puhuteltaisi lapsena. Silloin aikuiset, sellaiset 40-50 vuotiaat tarat olivat tyhmiä kääpiä ja älyttömän vanhoja.

Nyt jo malttaa odotella vanhenemista rauhallisesti, muuten tietysti pitää olla menossa ja touhussa. Eikä nuo 40-50 vuotiset oikein aikuisilta vaikuta. Kunhan teeskentelevät.
Alustaja
läksitkö pois.
Ja miksihän ei?
Nimetön...
Suomen kieli
sanoin
on täällä jokaisella!
kolomestaan...
vähä
askelten - tehtiin pilaa
Reetta5 hyvin eritteli keskustelua. Minulla ei ole lisäämistä.
Maalaismies antoi kirjavinkin: TAO-TE-KING. Täppään siitä lainauksen.

"Jos hylätään etevyys ja luovutaan voitosta, niin ihmisten kesken ei ole varkaita."
Enpä ole ennen törmännyt tähän kirjaan. No, niitä miljoonia muitakin kirjoja, joista en tiedä.
Mielenkiintoinen kirja, äkkiä selasin ja otan joskus uuteen käsittelyyni.

Laitan yhden, en "parasta", vaan yhden:
"Kun hyvyys nähdään hyväksi, on pahuuskin heti selvänä."
"Hiljainen on kylätie, niin hiljainen..."
Hyvää jatkoa Pirtin juhlakansalle!
Matkoille lähtijöille onnistunutta meno-, oleskelu-, ja paluumatkaa!

terv. ynnämuu
Erilaisiahan eläkeläiset ovat, kuten Maalaismies kirjoittikin. Yhteistä tällä palstalla lienee ikä ja sekin vain vuosissa.

Eihän eläkeläiset mikään "porotokka" ole, vaikka joskus tuntuu että niin merkataan. Ottaapa joku aina ainoaksi asiakseen puhua "kaikkien eläkeläisten" puolesta, kaikissa asioissa. Arveluttavaa. Eläkkeissä on kymmenkertaisia eroja. Esimerkiksi kotitalousvähennys tai verojen alentaminen ei auta pienellä eläkkeellä kituuttavia.

Mitä tuohon "kravattiväkeen" tulee, jotkut ovat, toiset ei. Eikä se johdu yksin rahasta. En ehdi joka vuosi ripustamaan krakaa kaulaan, siispä kurkkuni on ikäänkuin vieraantunut siitä. Siinä ei ole pahaa jos joku ravattia käyttää. Ei se kyllä mielestäni lisäarvoakaan anna.

Lasken pukeutumisessani kaiken rytkyjeni mukavuuteen. Lenkkarit, verkkarit, tuulipuvut käy hyvin, enkä välitä onko ne yhteen sopivia.
Joihinkin pusakoihin olen niin mieltynyt, että olen käyttänyt niitä nilelle asti. Muodin määrään itse, ei lenitat, eikä tyylitalot.

Minusta on aika viimeistään eläkkeellä itsenäistyä.
Barroso ei varmaan turhaan epäillyt, jos sitä tarkoitti, että tukipaketti voi hajota keinottelijoille. Aika oudolta tuntuu väliin EU:n rahanjako. Siihenhän liittyy aina myös kotimainen osuus. Näissä tuenhakuhautomoissa syntyy ihmeellisiä tarpeitakin.
Onkohan se myös EU:n tukema sormikoukun vetolaite valmistunut?

Eräs vaihe oli joissakin kunnissa sellainen, että järjestöille oli varattu rahaa niin paljon, että "ruohonjuuritasolla" raavittiin päätä, mitä argumenttejä keksisi, johon tulisi rahaa. Tulihan sitä kun jotain selitystä väsäsi.

Jotenkin tuntuu, että yhteiskunnan varojen jako
jotenkin summittaista, joillakin on "tonttinsa",
rahat on saatava jaettua vaikka kriteereitä väljentämällä, toisella tontilla ei riitä tarpeeseenkaan.
Se, että yleensä aamulla pääsin liikkeelle, oli että Hintriika puhui ponnisteluillaan ja näkyihähän se, siihen aikaan ei "normaalit" ole hereillä. En ainakaan minä.
Mutta kun kilpailuhenkinen, pitähän minunkin kertoa...
Pikkujoulut, lahjat ja muut (ynnämuut) ovat kovasti suunnitelmissa. Hyvin näyttää hoituvan ilman minuakin. Pyydänkin vapautusta ko. touhusta, ihan niinkuin kunnon sivarikin tekee.

Toivon, ettei kukaan merkkaa minua provokaattoriksi, vaan ajatuksen ja mielipiteen vapauden arvostajaksi.
Niin turhana, niin paljon kateutta aiheuttavana,
alemmuuden tunnetta kokemana, turhan krääsän markkinoina, olemattomien, epäonnistuneiden lahjojen rojuna, pettymyksinä olen koko joulumarkkinat kokenut, vastaan hangoitellut jo vuosikymmeniä ja en voi olla teeskentelijä nytkään. Siis tämä "myötäelämisestä".
Muuten tahtoisin olla seurassanne, ellen ole " spitaaliseksi" merkattu". Ketään en halua käännyttää miksikään, mutta myös minun käännökseni on hitaita.
Kaikkea hyvää jatkoa!
Syyskesällä kerran ohi kulkiessani pistäydyin. Enpä mitään erikoista huomannut.
Etpähän sinäkään vihjeitä antanut. Kunhan kyselet.
Kiirettä on pitänyt. Ramppasin kyllä Pirtin ohi mennen tullen, mutta en pysähtynyt. Näytti olevan hyvä meno päällä, mitäs siihen hötkyilijä sekottuu.
Se kiire; ostin tuulenpitävät pöksyt, mutta tietysti piti lahkeita lyhentää. Ja se ei ole pikku juttu.
Kuluneillä 50 vuotta teroittamatta olleilla sakseilla turasin poikki. Jälki oli kuin juosten kustua ja olipa karannut ohi tarkoituksenkin.
Eipä muuta, kuin hain kellarikomerosta teräslinjarin, mattopuukon ja fanerialustan. Johan rupesi lyydi kirjoittamaan, viivasuoraa tuli. Tosin tarkoitusta lyhemmäksi hupeni, mutta ei ihan polvihousuiksi asti.
Siinä kun neuloin siksakki-taidepistoksia, päivä meni. Pidin kyllä ettoneen ja sen jälkeisravin ulkoilmaa hengittäen.
Ajattelin, että jos näin työtä tehtäisiin kuin minä, sitä riittäisi kaikille.

Eipä tällä erää muuta. Huomenet unohtui, ne tulee tässä ja näkemiin. Pitäähän jossain tiivistää.
Erilaisia murteita voi olla kymmenen muutaman tuhannen asukkaan kunnassa. Ne ovat muodostuneet suurimpiin kyliin.
Sanojen vivahteet ovat niin pieniä, ettei ulkopuolinen edes tunnista, mutta vanhat paikkakuntalaiset tietää jo muutaman sanan jälkeen mistä kylästä puhuja on.
Nykyään kyllä kato käy näissä murteissa.
Näin tuttavallisesti. Osaa tuo Skillan rohkaista!

Hyvä Late +kumppani, että pääsit kunnialla kotiin. Saitko jätettyä Pirttihirmun saksalaisten kiusaksi? Parempihan on kumppanin kanssa taivallella.
Säästä, näyttäääpä tuo vakiintuvan vain talviseksi. Tulihan tuota lunta virallisestikin 30sm. Lumimiehet ja naiset ovat jo ponnistelleet niin, että lenkin saa ilman ylimääräistä räpeltämista tehtyä.

Siitä lumiukosta...täytyy ajatella. Näköistähän piti tehdä. Korkeus alle kahden metrin, hatunreuhka päähän, sellainen "koivistolainen."
Tuohikontti selkään, tein sen monta kymmentä vuotta sitten, ei kovin siloiteltu, käsityön leima näkyy. Päreitä pitää laittaa ukon kainaloon, ei nippua, vaan sen verran, että monikossa voi puhua.
Räkäjarru täytyy olla nenän alla, jos olisi naavaa, siitä sen saisi luonnollisena, mutta käytetty trasselikin kelpaa. Naamaan täytyy kehittää pigmenttipilkkuja, jotain tuhkaa voisi roiskaista muuallekin, sillä puhtaan valkoinen antaa virheellisen vaikutelman.
Eikös tässä jotain vinkkiä jo ole? Ukon tekohan on sellaista, että muoto kehittyy työn aikana.

Täällä Pirtissähän sitä kahvia hörpitään, ja leppoisasti menee. Tuntuu ikäänkuin nuorentuisi, ainakin ajatuksiltaan, ja sehän antaa pontta koko runnakolle. Etten ihan villiintyisi.

Kiitos kahvista! Palaan kunhan kerkiän, asiastahan ei niinkään ole väliä.
Tulipas moka hätäisesti luettuna. Jattahan on jo vanha kirjoittelija. Näin "vihreälle",siis minulle käy.
No, eipä tuossa ole peruttavaa ja kun selittelijä olen, olisit käyttänyt heti alkuun vanhaa "nimeä". Vain haitanneeko tuo mitään.
Joskus palaan!
223 / 225
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt