Vapaa kuvaus

Elämään! "Näin menee päivä kerrallaan!" Odotan vain askeleita aamusta iltaan - aina turhaan. Päivästä päivään jono tuskalla järjestyy jokaisen päivän ikävä ja tyhjyys - maalima on hylännyt. Jospa sittenkin...yritän, muutun. Risteilen hurjasti ajassa tässä eilisestä tulevaan. Vanhasta valikoin sopivat eväät ilta - aurinkoon. Päivästä päivään rutisevat luuni pystyyn nostan! Venytän, juoksen, humppaan, verryn luen, piirrän, jonkun seuraan kerryn! Enhän ole yksin yksinäinen jossain odottaa, huokaa seuralainen. Turha odottaa lopun päivää auttaa vain tätä elettävää. ... ynnämuu Kirjoittelen silloin tällöin 70 palstalle yo.nimimerkilläni. Joskus muuallekin, silloin usein toinen nimimerkki. ... Pistin "esittelykuvani "lisäksi kuvia maalaamistani tauluista. On tullut harrasteltua väreillä rötväämistä. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

29

Kommenttia

4483

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Iltaa ja lunta juuri satelee nollakelissä.

    SkillaN kertoili, että tämän päivän ihmiset eivät halua sitoutua kerhoihin ja muuhun toimintaan. Pitänee paikkansa.

    Eläkkeelle siirryttyäni olen jättänyt syrjään kokousjuoksut, työryhmät ja supparin hommat. Kun minulla oli aika pitkä jakso kitua terveyteni kanssa jo ennen eläkettä, tein päätökseni, että jääköön järjestelmällinen maailman parantamiseni, vaikka keskenhän hommani jäivät. Itsekkäästi keskityin itseeni, siihen jotain tulostakin sain.

    Olinhan muutamassa järjestössä mukanakin. Se kokemukseni ehti tulla, että kummasti ne hommat harvoille kasaantuivat. Kun halukkaita ei löytynyt, määrättiin vähimmän vastustelleet. Ehkäpä pomoja helpommin löytyi, mutta ei niinkään rutiinihommien tekijöitä. En kuitenkaan jättäytynyt sivuun niin tärkeästä toiminnasta, että sen olisi pitänyt menoa häiritä. Korvaamattomuus ei tullut edes mieleeni, vaikka nyt muutaman kerran mukaan kyseltiin. Annan kyllä arvoa heille, jotka jaksavat mukana puurtaa. Mielestäni on joskus, ikä, terveys ja muut harrastukset huomioiden, perusteltuakin, ehkä kaikille hyväkin, ryhtyä enempi omiaan nyhräämään.

    Hauska sanonta hurskaisen kertoma. Enpä olisi muistanut ilman juohattelua. Joskus kuulin vanhojen ihmisten valittavan, niin piätäkii on ruvenna säestämmää. Voihan päästä tulla vinkunaa ja tinnitystä särkyjen lisäksi. Hurskaisellahan tulee liikuntaa, kun pilkkeet on uuniin kannettavissa. Vieläkö lie pystymetsästä tehtävissäkin? Silloinhan se jo olisi täydellinen homma.

    Tässäpä nyt ilmoittautumiseni. Jatkoja!
  2. Samanlainenhan suunnilleen täälläkin ilma on kuin Nurmijärvellä. Nythän Late sitten pääsee tarkastelemaan maailmaa kirkkaimmin silmin kun operaatiot on hoidettu onnistuneesti. Minä en tiedä, löytyykö ongelmia tai tarvitsenko silmälasit. Jahkailuni varassa on se, koska marssin silmälekurille. Alkaa olla 5 vuotta edellisestä käynnistäni. Arathan silmäni ovat ja särkyherkkyyskin on lisääntynyt.

    Wiivi pohti kysymystä: Mitä kuluu? Tavanomainen keskustelun aloitushan se. Viime kesänä tapasin erään tutun noin 60 vuoden jälkeen. Hän ihan riemastui: Enpä ole uskonut, että olet vielä hengissä! En sitä loukkaukseksi käsittänyt. Olihan se näillä markkinoilla yllätys, kun ei ole näin pitkään aikaan minusta mitään kuullut.

    Sepähän se paras kannustus onkin, jos itse huomaa lenkkeilystä tulosta tulevan, kuten Skillan kertoi. Eihän ne tulokset ihan äkkiä tunnukaan. Kestolajejahan kuntohommat ja painon tiputtamisetkin ovat. Minulle aikoinaan suositeltiin tahtia 1,5kg/ kuukaudessa. Sitä tottelin ja sillä hoitui. Siinä elimistö ehtii toteutua "kuriin" ja syömistavatkin muotoutuvat sopiviksi. Sanotaanhan useinkin, että eihän sillä ole enää väliä näissä ijissä. Voihan niinkin olla, mutta jos jotain voi tehdä heikkenevän kunnon kohentamiseksi, on silläkin arvonsa. Miten kukin tekee, sehän on kunkin omissa käsissä. Ellei sitten ole joku vakavampi sairaus, joka menoa rajoittaa.

    Jospa nyt näihin jutusteluihin lopetankin. Katsotaan...