Vapaa kuvaus

Tärkeää tietoa:
"Olen sairastunut vakavasti. Pelkään syöpää. Mitä teen?"
https://cutt.ly/8wGguck

Etsivä löytää - ja kolkuttavalle avataan?
https://tinyurl.com/wo758hp
https://my.su/e01

Päivitystä:
Mustia pilviä taivaalla: sieni-infektio
https://goo.gl/1Bm2ZG

Tietoisku:
Sieni-infektiot jylläävät siellä missä ihmisetkin!
https://goo.gl/89jtvs

Borrelioosin uhrit kärsivät monista eri sairauksista,
tärkeää uutta tutkimustietoa! https://goo.gl/tyxx5k
Arkistoitua: https://goo.gl/6DXsQr

Kryptolepistä hometta, Lymeä ja parasiitteja vastaan
https://tinyurl.com/yy8hxmea

Loishäädöstäkin apua vatsantärinään
https://tinyurl.com/y4knzcbd

Ei edes oikeita lääkkeitä näillä leveyspiireillä!
https://tinyurl.com/slqz4p4

Lääkäreiden kieltämiä sairauksia ei tutkita eikä hoideta
https://tinyurl.com/yxzjoaxa

Älä lausu väärää lääkärintodistusta lähimmäisestäsi
https://tinyurl.com/u8qtwqv

Pyydä ja tarjoa vertaistukea: https://helppi.palstani.com/
https://narsissi.palstani.com/

Kirjoitusarkistoa: https://write.as/wordbazooka/

Sitten kun jaksetaan taas, tavataan täällä: http://www.sanasinko.net/
Kokemaani helvettiä olematta ohi vieläkään: https://goo.gl/TCuUhd

Kiusanteon takia ja voimien ollessa vähissä postannut tänne lähinnä viestejä vaan lukematta vastauksia ja pitäessäni https://goo.gl/PfyG96 taukoa. Parhaiten tavoittaa sähköpostitse [email protected], jos jotain asiaa.

https://www.youtube.com/user/Taivaanlahjat/videos/

Aloituksia

377

Kommenttia

5086

  1. "Entä mikä on niiden hinta?"

    Tyyriitähän ne on, mitä ei saa tavallisesta kaupasta. Mutta esimerkiksi Sarvikuono-kannu ei maksa paljoa ja on todella hyvä. Voit laittaa veden joukkoon vähän merisuolaa tai ruokasoodaa, niin kuin itse olen alkanut tehdä. Juuri hengitysteidenhän kautta monet myrkyt menevät sisään, joten nenän huuhteleminen on vain hyväksi.

    Tuo ruokasooda ei maksa juuri mitään ja sitä saa tavallisesta kaupasta niin kuin timjamiakin, josta olen alkanut keittää teetä ja jota juon kannukaupalla nykyään.

    Höyryhengitys on myös hyvä konsti. Kasvosaunalaite ei maksa paljoa ja se kannattaisi ostaa. Vanhanaikaisellakin systeemillä pärjää siihen asti, kunnes vesi jäähtyy.

    Eteerisistä öljyistä timjami, kaneli ja neilikka ovat parhaita, mutta myös sitruunaruohoöljy ja monet muut. Sitruunaruohoöljyä minulla ei vielä ole, mutta muuten on jo aika kokoelma ja höyryhengittelen useampia öljyjä yhtä aikaa.

    Luontaistuotteiden myynti on kyllä kovaa bisnestä, mutta jos muualta ei saa apua, se on ainoa vaihtoehto. Sisäisesti käytettävät kapselit ja pillerit ovat kalliita, mutta suosittelisin ainakin Didaa. Jos kestät, voisit syödä jotain chilivalmistettakin, vaikka chiliä saa kaupastakin. Tuohon päälle kun nauttii vielä päivittäin ruokasoodavettä (teelusikallinen ruokasoodaa lasilliseen kylmää vettä), on peruspaketti mielestäni koossa, paitsi että myös alkoholia, sokeria ja hiilihydraatteja pitää välttää, koska ne ovat pelkkää polttoainetta sienelle, mikäli kaiken takana onkin sieni-infektio.
  2. (jatkuu edellisestä)


    En löydä itselleni istumapaikkaa muualta kuin kannen tasosta, jonka korotusosan päälle istun. Etsin aurinkolasini laukustani ja laitan ne silmilleni pyyhittyäni niistä huolella pölyt. Vasta sitten avaan oluen ja kuinka se maistuukaan hyvältä. Otan hitaita hörppyjä ja nautin auringosta. Tämän parempaa äitienpäivää ei voisi olla; kerrankin teen sitä, mistä tykkään. Siellä omassa kotonaan lapseni isä katselee vain formuloita ja saisin roikkua hänen jaloissaan. Ei hän mitään äitienpäivästä välitä. Kun olin hänen pienen lapsensa äiti ja kärsin, muistan tarkkaan, mitä hän sanoi äitienpäivän vietosta minulle: "Ethän sä ole mun äitini." Se oli loukkaus, jonka vieläkin muistin, siellä laivallakin. Aivan oikein, etten jäänyt enää mitään onnitteluja anelemaan, enhän ollut hänen äitinsä, jota hän ei itsekään muista. Tosin lapseni oli sanonut, että minun pitäisi olla äitienpäivänä kotona. Mutta hän on jo iso poika ja ymmärsi selitettyäni asian, että haluaisin kerrankin nauttia päivästä ilman muiden pokkuroimista. Toki rakastin lastani, joka oli isänsä luona, ja soittelimme toisillemme. Hän oli piirtänyt ennen äitienpäivää ihanan kortin, jossa oli erivärisiä kukkia ja pari sydäntä rakkauden merkiksi.

    Jossain välissä tulomatkalla kävin vielä laivan kaupassa, josta ostin kaipaamaani magnesiumia. Minulle kelpasi vain magnesium sitraattimuodossa, sillä se imeytyy parhaiten ja ehkäisee suonenvetoja ja on muutoinkin hyväksi sydämelle ja koko elimistölle. Löydettyäni oikean magnesiumin lähdin suunnistamaan kohti makeishyllyä. Lapseni rakastaa Halvan makeisia, joten niitä oli saatava. Koska "Vanhat autot" oli loppu, ostin erikseen salmiakkikalapakkauksen ja hedelmäsekoituspakkauksen, ja itselleni lisäksi puolen litran vesipullon.

    Työnsin ne kaikki laukkuuni, sillä tavarahuone oli joka tapauksessa lukossa eikä sinne kesken matkaa päässyt. Järjestelmä on kuitenkin hyvä, sillä kertaakaan ei huoneesta ole varastettu mitään. Pakkaan aina kaiken hyvin ja tiiviisti, ja kun laiva on tulossa maihin, haen heti laukkuni pois. - Nyt siihen tosin on vielä pitkä aika. Käyn välillä vessassa ja suuntaan kulkuni kohti laivan ravintolaa, jossa alkaa juuri buffetin toinen kattaus.

    o o o

    Pääsen taas pyöreän pöydän ääreen, josta varaan paikkani. Sitten lähden noutamaan lämmintä ruokaa ja valitsen hanasta juotavani - on tarjolla puna- ja valkoviiniä, olutta ja muita juotavia. Sillä välin pöytääni on jo istuutunut yksi ruokailija, jonka kanssa en alkuun juttele. Mutta koska tunnelma käy painostavaksi, ei ole muuta mahdollisuutta kuin aloittaa keskustelu, joka lopulta osoittautuu hyvin hedelmälliseksi.

    Olen törmännyt Kyproksen suurlähetystön virkamieheen, joka on monessa suhteessa hyvin poikkeuksellinen. En voi uskoa, kun hän sanoo opiskelleensa suomen kieltä vasta neljä kuukautta! Hänhän puhuu sitä sujuvasti! Olen todella ällikällä lyöty.

    Sitten mies näyttää passinsa; hän on tullut maahamme marraskuussa ja sanoo, että hänen suomen kielen opettajansa oli todella hyvä. Niin totisesti täytyy ollakin, sillä kukaan ei puhu vierasta kieltä muutamassa kuukaudessa sujuvasti tai normaalissa kieltenopetuksessa on jotain mätää. Kerron omasta vuosien kieltenopiskelustani ja passiivisesta kielitaidostani... Ihmetykseni on suuri; onko todellakin mahdollista oppia kieli kuin kieli muutamassa kuukaudessa, jopa suomen kieli? Mutta niinpä vain keskustelen koko ruokailun ajan miehen kanssa, joka on opiskellut suomen kieltä neljä kuukautta ja joka puhuu ja taivuttaa sitä hyvin. Mies on kyllä turhan vaatimaton, hän kieltää olevansa poikkeuslahjakkuus, vaikka niin väitän. Emme puhu englanniksi, vaan suomeksi, ja hän tajuaa kaiken. Tämä on ihme...

    Mies kyllä valittaa, että virallisissa tilaisuuksissa puhutaan vaikeaa suomen kieltä. Annan ymmärtää sen olevan kapulakieltä, jota ei normaalissa kanssakäymisessä käytetä.

    Saan myös tietää Kyproksen historiasta, josta en ole kuullutkaan. En ole tiennyt, että osan Kyproksen saaresta Turkki on miehittänyt ja että kyproslaiset ovat ortodokseja niin kuin venäläisetkin.

    Mies kertoo myös, että Kyproksen suurlähetystö Suomessa hoitaa täältä käsin myös yhteydet Viroon, jonka tähden hän on laivalla. Hänen kollegansa nukkuu hytissä ja kehotti antamaan itselleen nukkumisrauhan.

    Kun laiva on jo tuloillaan maihin, mies ojentaa kätensä ja kiittää minua seurasta.

    Kotona luen kaiken, mitä netissä Kyproksen historiasta ja tästä päivästä kirjoitetaan. Käyn myös Kyproksen suurlähetystön sivuilla.

    o o o

    Matkailu avartaa aina.

    (23.5.2008)
  3. Tämä juttu on keväältä 2008, kun olimme muuttaneet jo homeasuntoon, mutta olimme täysin tietämättömiä siitä vielä. Tämä kertoo äitienpäivästä, mutta myös edellä mainitsemastani suomen kielen taitajasta. En muistanut, että olin kirjoittanut hänestä tähän... Yritin lyhentää juttua, muttei se onnistunut, joten menköön kahteen eri viestiin:
    ------------------------------------------------------------------




    Äitienpäiväruusu on kellastunut jo. Se on menettänyt täyden teränsä ja kuihtumassa pois.

    Paljon iloa se on tuonutkin jo.

    o o o

    Olin varannut matkan äitienpäiväksi Tallinnaan. Ajattelin, että vietän tämän äitienpäivän eri lailla ja teen vaihteeksi sitä, mitä itse haluan ajattelematta aina ensin muita. Osoittautui hyväksi valinnaksi, voi olla että tästä tulee perinne.

    - Astuessani laivan kannelle kaikki naiset saivat käteensä heti ensimmäiseksi ruusun, tuon keltaisen ruusun. Se oli kaunis ele varustamolta.

    Vien tyhjän vetokärryni laivan tavarahuoneeseen, jossa yksi pariskunta sättii toisiaan. - Onneksi minä en ole tuossa osallisena eikä minun tarvitse kuunnella tuollaista, ajattelen.

    o o o

    Päivä oli kaunis. Olisi tosi hyvä matkapäivä ja laivan kannellakin voisi olla. Hain baarista juotavaa ja menin ulos sinne kannelle. Soitin hyväntuulisena pari puhelua; soitin äidillekin ja onnittelin häntä, hän samoin minua. Osa sisaruksistani oli hänen luonaan, meitä on monta.

    Sitten aloin lukea kirjaa siellä kannella, kunnes oli aika mennä puolen päivän aikaan brunssille. Aloitin lämpimästä ateriasta. Olin huomannut, että se oli hyvä tapa, sillä jos paljon muuta ei enää jaksaisikaan, kunnon ruoalla jaksaisi. Brunssiin kuului myös pikkuinen kuohuviinipullo, jonka senkin sain mukaani.

    Pöytäseurakseni sain vanhemman miehen, jonka vaimo ei ollut jaksanut lähteä matkalle mukaan. Juttelimme siitä, kuinka mukavaa oli, että voi matkustaa yksinkin, ettei tarvitse odottaa aina muita mukaan; että yksinkin matkustaminen on ihan mukavaa.

    Viereisessä pöydässä kinastellaan siitä, kun perheen tyttö ei syö tarpeeksi. Varsinkin isä nokkii tyttöä koko ajan äidin yrittäessä puolustaa. Olen kiitollinen, että saan matkustaa yksin eikä mikään perheriita varjosta onneani. Tekisi mieli karjaista isäukolle, että anna lapsen olla, mutta pystyn hillitsemään itseni. Menisihän omakin matkani silloin pilalle. Myöhemmin törmään isäukkoon ja näen, että hänen vatsansa on todella iso. Hän on itse syönyt liikaa, jo pidemmän ajan.

    Vietin aikaani siellä brunssissa pitkään. Alettuani tehdä lähtöä pois laiva olikin tulossa jo satamaan.

    o o o

    Olin jo kokenut Tallinnan matkaaja, joten tiesin tarkkaan, mitä tekisin laivan ollessa satamassa vain kahden ja puolen tunnin ajan. Poistuminen satamasta oli nopeaa, koska passeja ei tarvinnut enää näyttää, ja suuntasin kulkuni Nord Centrumiin päin. Siellä kävisin Wine Storessa ostamassa punaviinini ja Hyper Rimissä ostamassa muuta. Wine Storessa on hyvät ja edulliset juomavalikoimat ja Hyper Rimi on suuri tavaratalo. Molemmista löysin etsimäni, paitsi punaista riisiä ja haluamaani magnesiumia en löytänyt enkä kosmetiikkaa, jota oli Sikupillin Prismassa.

    Tehtyäni Nord Centrumissa ostokset alan kulkea takaisin satamaan päin. Minulla ei ole kiire, mutta pidän huolen siitä, että ehdin vielä entisen passintarkastuksen jälkeiseen satamakauppaan, Gateportiin. Sieltä ostan tuliaisia lapselleni, makeisia, suklaata ja virvokkeita. Hänkin tarvitsee omat herkkunsa. Itselleni ostan kaksi A. Le Coqin kylmää juomaa - ja tungen kaikki muovikassiin.

    Laivalle saavuttuani vien vetokärryni tavarahuoneeseen, joka lukitaan lähdön jälkeen. Le Coqin kylmät juotavat olen siirtänyt käsilaukkuuni, jossa on myös kirja, ja suuntaan laivan kannelle uudestaan. Istumapaikkoja ei ole paljon, sillä muutkin ovat kannella ja nauttivat auringonpaisteesta.


    (jatkuu)
  4. Lyhyestä virsi kaunis, Vertti-Eetu. Luin viestisi vasta tänään.

    Äitienpäivä meni tänä vuonna kotosalla. Poika piirsi ihanan kortin taas ja siinä se.

    Eipä maistunut liikaa karamellilta, niin kuin Martti Paloheimo sanoo kirjassaan presidentin tavasta palkita vain tiettyjä äitejä. Me äidit kun ei olla mitään pyhimyksiä, vaikkei sitä ole isätkään.

    Monet äitienpäivät olen itkenyt ja ollut pahoilla mielin, mutta nyt en joutanut poskiontelohoidoiltani edes suremaan. En ole sitä paitsi kuullut lapseni isästä pitkään aikaan mitään, joten hän ei voi pahoittaa mieltänikään. Parikymmentä vuotta tuli kestettyä sitäkin, että toinen tiputti aina luuria korvaan. Se on mennyt koko ajan pahempaan suuntaan, kunnes päätin, etten vastaa puheluihinkaan.

    *

    Ostin tänään Iltalehden digiversiona. Minua kiinnosti juttu, jossa Matti kertoi kaipaavansa taloa, rantasaunaa ja vaimoa, muttei tajua menneensä liian pitkälle.

    Kun parisuhteessa alkaa tapahtua asioita, joita ei pitäisi tapahtua, suhde hajoaa henkisesti. Mutta riippuvuus on niin suurta, että vain harva suhde päättyy siihen, vaan jatkaa ontuen eteenpäin viimeiseen tappiin asti.

    Myös Evita-lehden numerossa 4/2010 oli oiva kuvaus sairaasta parisuhteesta. Nainen rakastui ja muutti taloon, jossa ei saanut nojata seinään tai koskea jääkaapin ovea niin, että olisi tullut jälkiä, yms. Säännöt koskivat vain häntä, jota kontrolloitiin.

    Tuollaiset suhteet kun osaisi välttää, selviäisi paljon helpommalla. Michelle Obaman hyvät neuvot, kuinka pitäisi tarkkailla, miten mies kohtelee äitiään, puhuu naisista tai suhtautuu vieraisiin lapsiin, menee monilta ohi. ( http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/2009111010576049_lz.shtml )

    *

    Ei auta kuitenkaan jäädä märehtimään ja säälimään itseään, josta tulee vain huonompi olo. Kaikki eivät voi voittaa, ja toisia elämä koettelee enemmän kuin toisia. Toisia onnistaa, toisia ei. Toiset muuttavat uuteen kotiin, joka on homekoti, toiset eivät. Onni täällä vaihtelee...

    Olenkin keksinyt sanonnan "Älä ajattele onnea, ettet tule onnettomaksi" ja noudattanut sitä menestyksellisesti jo pidempään.

    Ja äitienpäivääkin voi viettää vaikka joka päivä, niin kauan kuin kotiliesi on pystyssä. Minäkin kävin poikani kanssa vasta maanantaina äitiäni morjestamassa. InterCityllä mentiin ja vanhalla junanrotiskolla tultiin takaisin.

    Ihme kyllä keuhkoni olivat nyt paremmassa kunnossa eivätkä oireilleet junassa niin kuin viimeksi tammikuussa. Poikani tosin sanoi, että hänen toinen sieraimensa oli tulomatkalla tukossa taas.
  5. Huh... Ok.