siare

Vapaa kuvaus

Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu Ammatti: Muu Ase tai siviilipalvelus: panssarijääkäri

Aloituksia

14

Kommenttia

5456

  1. "miksi helvetissä sitten sellaisia sanoja käytetään kun äidinkieltä opetetaan: PResesens ja PLuralis esimerkiksi ei ole äidinkieltä."

    Varmaan siksi että luullaan sen olevan hienompaa, vaikka se oikeasti on ihan älytöntä. Miksi pitää käyttää latinanlielisiä käsitteitä jos vastaava suomalainen on olemassa, esim. pluraali/monikko. On harmi että kouluissa ei enää opeteta sijamuotojen suomenkielisiä nimiä (olento, omanto, kohdanto jne.) vaan latinankieliset nimet.

    "Kirjoitettu suomen kieli vastaa lähestulkoot 100% puhuttua suomen kieltä."

    Kannattaa muistaa että se ei aina ole ollut sellainen itsestäänselvyys kuin nykyään; Agricolan kirjoitusta ei ole tarkoitus lukea niinkuin sitä kirjoitetaan (esim. e on usein ä-äänteen merkkinä).

    "Me emme tarvitse kirjoitusta todistaaksemme kielemme iästä."

    Emme tietenkään. Kuka sellaista on väittänyt.

    "Suomen kieli on ammoisista ajoista saakka periytynyt vanhemmilta lapsile. Sitä ei tarvitse kenenkään "kehittää"."

    Suomi kehittyy itsestäänkin, mutta monet sanat on nimenomaan kehitelty tarpeen tullen, esim. tasavalta, mikä ei ole käännöslaina respublica-sanasta (mikä tarkoittaa "julkiset asiat"), eikä itsestään kehittynyt, vaan puhtaasti kehitetty sana. Kaikki sanaluomukset eivät ole vakiintuneet: nykyisin jalopeura on leijona ja voimavaunu on auto.
  2. Tottakai on paljon sellaisia sanoja jotka ovat olleet vanhoja jo Agricolan aikaan. Hän ei luonut suomen kieltä, vaan suomen kirjakielen. Kieli ja kirjakieli ovat eri asiota.
    1800-luvulla kirjakieli tehtiin sellaiseksi kuin se yhä on. Oikeinkirjoitus vakiinnutettiin ja tietyistä kirjaimista (c,q,x,z) luovuttiin. Ennen sitä kirjakieli oli perustunut pitkälti Varsinais-Suomen alueen murteisiin, mutta sitten siitä tehtiin yhdistelmä eri murteista.
  3. "Suomi eroaa Viron ohella muista pohjoismaista siinä, että raamattumme on käännetty Saksan, Latinan ja Kreikankielisestä raamatusta, osittain vähän jokaisesta, eli ei siis Ruotsinkielisestä joka taas on suorempi käännös Latinasta ja eroaa monella tavalla suomalaisesta raamatusta tämän alkuperänsä takia."

    Siis mitä ihmettä? Mikael Agricolan Se Wsi Testamenti ja vuoden 1642 Se Coco Pyhä Ramattu Suomexi oli käännetty monesta lähteestä, mutta esim. kummatkin 1900-luvun käännökset on tehty alkukielistä (siis hepreasta ja kreikasta). Ja mitä ruotsinkielistä käännöstä tarkoitat? En asiaa tarkemmin tunne, mutta minun on vaikea uskoa että Ruotsin nykyinen Raamatunkäännös on tehty latinasta (niin, ja mitä latinankielistä laitosta olisi käytetty, Versio Vulgataa, jossa aika paljon virheitä, vai korjattua laitosta).
    Ja mitä järkeä olisi kääntää Raamattu suomeen ruotsinkielisestä latinankäännöksestä? Se olisi käännöksen käännöksen käännös, ja oletettavasti kärsisi kumuloituneista virheistä.
  4. Venäjää hallitsivat vuosina 1721-1917 keisarit, eivät tsaarit.
  5. "Jos niitä hoono-soomi-ongelmaisille papeille kirjoitettuja lunttilappuja oli yliopiston arkistossa säilynyt, ne haihtuivat taivaalle Turun palossa 4.9.1827."

    Ei sentään aivan; Sebastian Münsterin 1500-luvun puolivälissä julkaisemassa Cosmographia-teoksessa on suomenkielinen isämeidän, jonka arvellaan olevan peräisin jonkun suomalaisen papin muistilapusta (vuonna 1492 määrättiin että pappien on kirjoitettava itselleen muistiin suomenkieliset rukoukset):"Jsä meidhen ioko oledh taiuahissa, pühettü olkohon siûn nimesi, tulkohon siûn waltakuntasi olkohon siûn tahtosi kuwin tauahissa nyn manpällä, meidhen iokapaiwen leipä anna meilen tänäpaiwäne, ia anna anteixe meiden syndiä kûwin möe annamma meden vastahan rickoillen, ia älä sata meitä kiusaûxen, mutta päästä meitä pahasta, Amen". Näistä muistiinpanoista ei tosin ollut hyötyä Agricolalle, koska jokainen pappi kirjoitti rukoukset omalla tavallaan.
  6. Mikael Agricolan syntyperä on tiedossa, hän oli suomalainen.

    "normaalissa suomen kielessä ei ensinnäkään käytetä c q w x z -kirjaimia"

    Niin, nykyään niitä ei käytetä, mutta viela 1800-luvun alussa ne olivat yleisiä ja vasta kun suomea alettiin todenteolla kehittämään 1800-luvulla, ne karsiutivat pois. Agricola joutui luomaan kirjakielen käytännössä tyhjästä. Koska hän oli tottunut ruotsiin hallintokielenä ja saksaan opiskellessaan, ei ole ihmeellistä että hän otti ne kielet esikuvikseen, mistä johtuen hänen kielensä vaikuttaa aika oudolta nykyiseen verrattuna.
  7. "Herttuakuntahan Karjala oli!"

    Niinpäs muuten onkin, tein virheen tuossa ylläolevassa kommentissa.
  8. Kaipaisin vähän perusteluja.
  9. "...ovat rasistista, pseudotieteellistä uskonpuhdistuksen aikaan ulkomaalaisten pappien..."

    Miten niin rasistisia? Tuon Agricolan runon tarkoitus on lähinnä toimia luterilaisena propagandana. Sehän jatkuu, hieman nykyaikaistettuna, näin:"Niin myös äsken paavin opin alaa/ kumarrettiin julkisest ja salaa" ja runo loppuu "Älkää siis kumartako kenge (eli ketään muuta)/ kuin Isää, Poikaa, ja ja Pyhä Henge (Henkeä)".
    Ulkomaalaisten? Agricola oli suomalainen.
  10. "Tsaarit Aleksanteri II ja Nikolai II"

    Aleksanteri II:n kohtaloksi koitui attentaatti, häntä ei teloitettu.

    Ja tällä palstalla näkee koko ajan toistettavan samaa virhettä: Venäjän keisareita nimitetään tsaareiksi. Pietari I muutti hallitsijan arvionimen keisariksi 1721. Sen jälkeen "Vesäjän tsaari" oli vain keisarin arvonimiluettelon koriste ja se viittasi Keski-Venäjän hallitsemiseen. (Keski-)Venäjän "tsaarikuntaan" ei kuulunut Siperiaa, Suomea, Novgorodia, Baltiaa, Etelä-Venäjää jne. Eli vuoden 1721 jäkeen Venäjän tsaari-nimike oli samanlaisessa asemassa kuin vuonna 1809 arvonimiluetteloon lisätty Suomen Suuriruhtinas-arvo. Se oli siis vain koriste; Venäjällä ei ollut yhtäkään tsaarillista laitosta, virastoa, instituuttia (eikä Suomessakaan ollut suuriruhtinaallisia sellaisia) vaan ne olivat keisarillisia (esim. Suomen keisarillinen senaatti). Suomalaiset eivät puhuneet hallitsijastaan tsaarina tai suuriruhtinaana, vaan keisarina.
    Ulkomailla kuitenkaan ei koskaan viitsitty tehdä eroa keisarin ja tsaarin välillä. 1900-luvun loppupuolella ulkomailta alkoi enenevässä määrin levitä Suomeen tsaari-nimitys.
    Se, että Venäjän valtakuntaa 1721-1917 hallinneita kutsuu tsaareiksi, on aivan sama asia kuin että sanoisi että Venäjää hallitsi Bulgarian herttua (mikä oli yksi keisarin arvonimistä).
  11. Enhän minä mitenkään kiistänyt sitä että tieteellinen tarkkuus on ihan eri asia kuin kreationistien hömppäarviot. Pyrin vain osoittamaan miksi evankeliumit ovat epätarkkoja ajoituksessa.
  12. Syntymäajan epätarkkuus johtunee hankalasta ajanlaskusta. Antiikin aikana ei ollut meidän eKr.-jKr.-ajanlaskuumme verrattavaa yleisesti hyväksyttyä laskutapaa. Vaikka oli ajanlasku Rooman perustamisesta ("ab urbe condita") ja ensimmäisistä olympialaisista, eivät ne koskaan saaneet mainittavaa suosiota, vaan suurin osa ihmisistä laski aikaa hallitsijoiden mukaan (esim. "keisari Augustuksen ensimmäinen hallintovuosi", nykyisellä ajanlaskulla 27 eKr.).
    Kun Juudeassa oli oma vasallikuninkaansa ja valtakunnalla keisari, laskettiin aikaa kummankin mukaan. Ja homman hankaluutta lisäsi myös se, että vuodet nimettiin hallitsevien konsulien mukaan (esim vuosi 30 jKr. oli Marcus Viniciuksen ja Lucius Cassius Longinuksen konsulivuosi). Keisarit toimivat joinain vuosina konsuleina mikä sekoitti asiaa entisestään (esim. vuosi 21 jKr. oli Tiberiuksen seitsemäs hallintovuosi, mutta neljäs konsulivuosi). Ja kun ottaa vielä huomioon sen, että Juudean alueella oli useita Herodes-nimisiä hallitsijoita, ei ole mikään ihme että evankelistat sekoilivat, varsinkin kun he joutuivat turvautumaan parhaimmillaankin toisen käden tietoihin.

    Esim. vuosi 4eKr. oli keisari Augustuksen 23. hallintovuosi, kuningas Herodeksen 33. hallintovuosi, Gaius Calvisius Sabinuksen ja Lucius Passienus Rufuksen konsulivuosi, vuosi 749 jälkeen Rooman perustamisen ja vuosi 772 jälkeen ensimmäisten Olympialaisten.
  13. "Jeesusta ei ole olemassa"

    Se, oliko Jeesus Jumalan poika, Vapahtaja jne. on oma asiansa, mutta historiallinen henkilö Jeesus kuitenkin on. Nykyajan historioitsijoista suurin osa pitää kristinuskon Jeesusta todelliseen henkilöön perustuvana hahmona. Antiikin aikana yksikään kristinuskon vastustaja ei kyseenalaistanut sitä, oliko Jeesus ollut olemassa, vaan sen oliko hän oikeasti jumalallinen.
  14. Ruotsi(-Suome)n valtakunnassa herttua oli korkea-arvoisempi. Valtakunnan ydinalueet olivat herttuakuntia (esim. Sveanmaa, Göötänmaa, Varsinais-Suomi), myöhemmin liitetyt alueet vain kreivikuntia (esim. Karjala ja Norrlanti). Herttua-arvonimi oli ylhäisaateliston ja kuninkaallisten käytössä, kreivi-nimike oli lähinnä "tavallisten" aatelisten käytössä. Kruununperillinen oli, ja yhä on, Göötönmaan herttua (tällä hetkellä herttuatar), niinkuin Britannian kruununperillinen on Walesin prinssi.
  15. "Missähän kohti sitä Raamattua ja millä sanoin sitä arkin rakennustyötä & kokoa kuvaillaan?"

    Rakennustyö kuitataan vain toteamalla "Nooa teki niinkuin Herra oli häntä käskenyt" (1Moos.7:5), mutta mitat kuvataan tarkasti: "Tällaiseksi sinun tulee tehdä arkki: sen pituus olkoon kolmesataa kyynärää, leveys viisikymmentä ja korkeus kolmekymmentä kyynärää" (1Moos.6:15). Koska kyynärä on suunnilleen puoli metriä, pikaisella laskutoimituksella saamme selville että arkin pituus oli suunnilleen 150m, leveys 25m ja korkeus 15m, eli aika pieni kun ottaa huomioon että jokaisen eläinlajin edustajia olisi pitänyt mahtua sinne...
  16. "-Pax Romana oli todellista rauhan ja kukoistuksen aikaa Rooman imperiumille ( kesti n. 200 v), ennen rappiota enteilevää sisällissota kautta. Rajasodat tai -selkkaukset eivät häirinneet Rooman valtakunnan taloutta tai kaupankäytiä sen kummemmin kuin esim Afganistanin selkkaus nyky Eurooppaa."

    Myös Pax Romanan aikana oli sisällissotia, pahin niista Neron kukistumisen jälkeen. Totta, aika oli kukoistuksen aikaa, mutta oli keskiaikakin. Daakian tai Mesopotamian valloitusretkiä ei voi väittää vain rajasodiksi, vaan ne olivat valtavia operaatioita. Myös brittien ja juutalaisten erittäin veriset kapinat olivat sotaan verrattavia selkkauksia. Armenian seudulla oli lähes jatkuva sotatila.

    "Musta Surma pysäytti kehityksen noin puoleksi vuosisadaksi"

    Välittömästi epidemiaa seuranneet vuodet kuluivat toipumiseen, mutta pian alkoi kehitys entistä nopeampana. Viisikymmentä vuotta Mustan Surman jälkeen Eurooppa oli jo noussut ennennäkemättömään kukoistukseen. Hyvä esimerkki nopeasta toipumisesta on se, että Boccaccio alkoi kirjoittaa Decamerone-kirjaansa heti ruton jälkeen 1348 ja sai sen valmiiksi 1353. Hänellä oli siis aikaa ja mahdollisuus laatia paljon vaivaa vaativa kirja, tulevaisuudenuskonsa ja pysähtyneessä yhteiskunnassa elävä ei olisi sellaiseen ryhtynyt. Näin vain viisi vuotta Mustan Surman jälkeen syntyi uusi kirjallisuudenlaji, novelli.

    "- Keskiajalla kehitetty Inkvisitio järjestelmä on hyvä esimerkki kirkollisen toiminnan taantumisesta tuona aikana."

    Pitääkö tämä nyt vääntää rautalangasta? Taantumuksellinen kiihkokristillisyys on uskonpuhdistuksen ja sitä seurannnaiden aikojen ilmiö. Vasta protestanttien luoma paine pakotti katolisen kirkon tiukentamaan suhtautumistaan asioihin. Lue vaikka pari novellia tuosta edellämainitsemastani Decamerone-kirjasta, niin huomaat kuinka kevyesti moniin asioihin suhtauduttiin keskiajalla (vaikka toki kirjassa on liioitteluakin). Keskiajalla tiedemiehet saivat toimia rauhassa, heidän ei tarvinnut pelätä Galileon kohtaloa. Myös pakanoihin suhtauduttiin paremmin kuin myöhemmin, esim. keskiajan Suomessa kirkko joten kuten sieti pakanallisia tapoja, ja vasta protestanttisessa puhdasoppisuusinnossa 1600-luvulla pakanakulttuuria alettiin järjestelmällisesti tuhota. Keskiajan kirkko salli arvostelun, esim. Dante kirjoittaessaan Jumalaista Näytelmää sijoitti helvettiin lukuisia kirkonmiehiä ja paaveja, mutta ei joutunut vaikeuksiin kirkon kanssa.
    Ja kuten Sharyn huomautti, inkvisitio on uuden ajan ilmiö, ei keskiajan. Sitä paitsi inkvisition paha maine perustuu suurelta osin protestanttien, etenkin englantilaisten, propagandaan. Pahamaineinen Espanjan Inkvisitio teloitti koko neljänsadan toimintavuotensa aikana noitina vain hieman yli 50 ihmistä (muistaakseni tarkka luku oli 54). Ja mitä tulee inkvisition kidutukseen, niin lääkärin piti aina olla paikalla kidutettaessa, kuulusteltavaan ei saanut jäädä pysyviä ruumiillisia vammoja, ja sama tunnustus piti saada myös kidutuskammion ulkopuolella. Mitään kelluntakokeita (epäilty sidottiin ja heitettiin veteen, jos kellui oli noita koska Saatana kannatteli, jos hukkui, pääsi viattomana taivaaseen) ei inkvisitio käyttänyt. Suurin osa rangaistuksista oli häpeärandgaistuksia tai pyhiinvaelluksen suorittamista.
  17. "- Musta Surma tuhosi kokonaisia kaupunkeja ja väestöstä kuoli yli 30% (muistini mukaan) ja
    monilla alueilla väestö menetti totaalisesti tulevaisuuden uskonsa ja jälki oli sen mukaista."

    Epätoivoisuus oli välitön reaktio, mutta hiljalleen elämä palautui tavallisiin uomiinsa. Yhteiskunta ei romahtanut. Eurooppa toipui Mustasta surmasta alle ihmisiässä (historia osoittaa että ihmiskunnalla on ilmiömäinen kyky selvitä mullistuksista). Ruttoepidemian pitkäaikaisvaikutukset olivat nimenomaan myönteisiä: elintaso parani ja tekniikan kehitys nopeutui.

    "-Keskiajan Eurooppa saavutti taiteessa antiikin tason vasta n 1500-luvulla."

    Kuvataide saavutti antiikin tason 1400-luvun alussa (Jan van Eyck). Musiikki ei kärsinyt koskaan alennustilasta. Näyttömätaide oli suosittua läpi keskiajan. Rakennustaide kukoisti. Kuten Sharyn mainitsi, lasimaalaustaide kehitettiin. Runous oli suosittua kautta ajanjakson ja viimeistään Dante ylitti antiikin säesepot 1200-luvulla. Kirjankuvitus ja kalligrafia olivat paljon korkeampitasoisia keskiajalla kuin antiikin aikana.

    "- Keskiajan Eurooppa eli uskonnollisessa hurmoksessa ja ahdasmielisyydessä missä juutalaiset, maurit (muslimit) ja myöhemmin myös siirtomaiden "pakanat" joutuivat ankaran vainon kohteeksi.
    Naiset alistettiin uskonnon varjolla kuten nyt tapahtuu muutamissa muslimivaltioissa."

    Kristillinen, juutalainen ja islamilainen fundamentalismi ovat suhteellisen uusia ilmiöitä, joista ei keskiajalla kärsitty. Vaikka toki oli paikallisia hurmoksellisia liikkeitä, ei voi yleistää että koko keskiaika oli hurmoksellista. Vasta uskonpuhdistus toi mukanaan tiukan suhtautumisen asioihin; keskiajalla esim. homoja ei kohdeltu niin ankarasti kuin myöhemmin.
    Siirtomaat ongelmineen ovat uuden ajan, eivät keskiajan, juttu.
    Keskiajalla naisten asema parani. Luostarilaitos tarjosi naisille mahdollisuuden itsenäiseen elämään ja abbedissat olivat hyvin kunnioitettuja henkilöitä. Roomassa naiset eivät voineet hallita (ainoa keisarinna, Ulpia Severina, hallitsi vain pari kuukautta), mutta keskiajalla oli hallitsi monta kuningatarta.

    "Lopulliseen uskonsotien sekamelskaan Eurooppa joutui keskiajan lopulla"

    Uskonsodat sijoittuvat uuteen aikaan, eivät keskiaikaan.

    "-Pax Romanan kaltaisia rauhanjaksoja ei Euroopassa keskiajalla koettu vaan sotia käytiin yhtä mittaa"

    Pax Romana oli keisari Augustuksen propagandatemppu, mitä seuraajansa jatkoivat. Vaikka valtakunta muka nautti rauhasta, todellisuudessa koko kaksisataavuotinen "rauhanaika" oli yhtämittäista sotaa: esim. Etälä-Englanti valloitettiin, siellä oli verinen kapina, Armenian alueella Rooma ja Parthia olivat jatkuvasti sotatilassa, germaaneja saatiin torjua tuon tuosta jne. Vain valtakunnan sisäosat nauttivat rauhasta (jos ei lasketa lukuisia sisällissotia...)
  18. "Euroopan kansojen alennustilaan keskiajalla on monta syytä. Suurin taannuttava vaikutus kansoihin tuli Mustana surma tunnettuna ruttoa-aikana 1300-luvun lopulla."

    Kuten tässä viestiketjussa on monta kertaa todettu, keskiajan "pimeys" on pitkälti myöhempien aikojen keksintöä. Pahin taantuma oli 400-600-luvuilla Rooman valtakunnan hajoamisen seurauksena (ei voi kuitenkaan yleistää että koko Eurooppa taantui), mutta kun maanosa selvisi yhteiskunnallisten olojen muutoksen aiheuttamasta "krapulasta", alkoi nousukausi mikä oikeastaan jatkuu yhä. 700-800-lukujen taitteessa oli ns. "karolinginen renessanssi", 1100-luvulla alkoi "1100-luvun renessanssi" ja 1300-luvulla alkoi se tunnetuin renessanssi. Nämä aikarajat kuitenkin ovat hyvin liukuvia ja eri renessanssit sekoittuivat toisiinsa ja olivat toistensa jatkumoa. Mustasta Surmasta toivuttiin oikeastaan hämmästyttävän nopeasti. Sen suurin seuraus oli että työvoima, mitä ennen sitä oli paljon, väheni ja tästä syystä palkat nousivat ja elinolot paranivat. Työvoiman vähyys myös aiheutti sen, että ihmisen korvaavat tai työmäärää vähentävät laitteet ja keksinnöt tulivat tarpeellisimmiksi, ja tämä johti niiden kehittelyyn. Näin ollen musta surma nimenomaan pisti kehityksen pyörät suurempaan vauhtiin eikä suinkaan heittänyt niihin kapuloita.
    Ja ruttoepidemiat olivat aivan yhtä suuri ongelma antiikin aikana kuin keskiajalla. Keskiajalla hygieniasta pidettiin huolta niinkuin antiikin aikana; peseytymättömyys on uudemman ajan juttu.

    "Ahdasmielinen, fundamentalistinen kristinuskon tulkinta ja Euroopan jakaantuminen pieniin keskenään sotiviin valtioihin täydensivät eri alojen taantumista antiikin ajoista."

    Mistäköhän aloittaisi tämän lauseen virheiden kommentoimisen? No, eri alat eivät taantuneet antiikin ajoista, vaan keskiajalla tehtiin uusia keksintöjä sekä sovelluksia ja otettiin käyttöön muualla keksittyjä asioita. Ylempänä olevissa viesteissa on paljon esimerkkejä näistä.
    Eurooppa on aina ollut sotaisa paikka. Oikeastaan vasta Napoleonin kukistuminen rauhoitti maanosan niin että pitkäaikaisemmat rauhanjaksot olivat mahdollisia. Keskiajalla sodankäyntiä sai harjoittaa vain tiistaiaamusta torstai-iltaan, tämä ns. "Herran rauha" aiheutti että sotiminen ei ollut läheskään niin intensiivistä kuin nykyään.
    Fundamentalistinen kristinusko syntyi vasta uskonpuhdistuksen myötä: yleensä unohdetaan se, että katolinen kirkko suostui toteuttamaan lähes kaikki Lutherin vaatimukset Trenton kirkolliskokouksessa. Tämä johti siihen että protestanteilla ei ollut mitä vastaan protestoida, joten he alkoivat vedota entistä tiukemmin Raamattuun, katolilaiset tekivät samoin jne. ja tästä kierteestä syntyi Raamatun kirjaimellinen tulkintatapa (mikä siis ei ole mikään "aito ja alkuperäinen" näkemys Raamatusta).
    Etenkin protestanttisissa maissa tiukennettiin myös kirkkokuria. 1600-luvun "puhdasoppisuuden aika" poikkesi tyysti keskiajasta. Inkvisitiota tai noitavainoja ei ollut keskiajalla.
    Näkemys katolisen kirkon keskiaikaisesta hirmuhallinnosta on peräisin protestanttisesta propagandasta. Vieläkin saattaa lukea jostain että "keskiajalla jumalanpalvelus kesti neljä tuntia ja oli kokonaan latinaksi ja kansa, mikä ei ymmärtänyt latinaa, jouduttiin pitämään hereillä unilukkarin avulla". "Unilukkari" on nimenomaan protestanttisten jumalanpalvelusten synnyttämä virka, sillä katoliset menot olivat keskiajan ihmiselle elämys. Keskiajalla suurin osa palvelusmenoista oli kansankielisiä, ja on arveltu että myöhäiskeskiajalla ihmiset tiesivät ainakin suunnilleen latinankielisten rukousten sisällön.

    Keskiajalla kirkko kyllä tuomitsi ihmisiä, mutta ei niinkään harhaopeista, vaan kirkon auktoriteetin vastustamisesta. Uskonpuhdistus ei ollut lutherin keksintö, vaan jo satoja vuosia ennen häntä alkanut prosessi. Keskiajalla kirkkoa arvosteltiin jatkuvasti, esim. aneet saivat paljon vastustusta jo ennen Lutheria. Eikä Luther tuonut kuuluisissa teeseissään esille oikeastaan mitään uutta kritiikkiä. Hänen merkityksensä on siinä, että radikalisoi uskonpuhdistuksen.

    Keskiajalla uskonnollinen elämä oli siis vapaampaa kuin myöhemmin.

    Toistan jälleen tämän esimerkin mielikuvien virheellisyydestä: nykyään lähes kaikki tietävät sen "totuuden" että keskiajan ihmiset luulivat maapalloa littanaksi, vaikka todellisuudessa kukaan ei kiistänyt sen pyöreyttä.
  19. En ymmärrä minkä takia Suomi24-sivuilla kirjoittelevat eivät rekisteröi nimimerkkiään. Se ei todellakaan ole suuri vaiva, ja se estää niccivarkaudet.
  20. "vakitietäjät taitavat olla pieniä, tummia ja karvaisia ammattityöttömiä, kun leikkivät opettajaa, ilman pedagogista koulutusta."

    Olisiko sittenkin niin että, kun sinulla ei ole asiallisia perusteita väitteillesi, alat pilkkaamaan niitä jotka eivät ole yhtä mieltä kanssasi?

    (Ps. olen 172cm pitkä, minulla on "maantienväriset" hiukset, vaalea iho ja siniharmaat silmät. Ja minulla on työpaikka.)
    21. 252 / 273
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt