uskomaki

uskomaki profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 16v sitten
112 aloitusta · 7917 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
"Tuli mieleen näistä monista kirjotuksista, tällä palstalla, että ateistit aliarvioivat uskovaisia aika rankalla kädellä."

Kiinnostava ajatus, jos sattuu pitämään paikkaansa. Laitatko pari esimerkkiä aliarvioinneista, jos pystyt, niin voidaan analysoida, että onko aliarviointia, ja jos on, niin otetaan opiksi.
Ellen aivan väärässä ole, niin kommenttisi liittyy palstan aihepiiriin, toisin kuin aloitus.
"Jos uskontokunnan jäsenyydestä ei seuraa valtion antamia velvoitteita, ei asialla juuri liene merkitystä."

Käytännön merkitys tietenkin liki nollaantuu, jos ei tule veroseuraamuksia tai muita velvoitteita / rajoitteita (esim. pitää osallistua oman uskonnon opetukseen, ei saa valita ET:tä), eikä jäsenyys ole julkisesti leimaava.

Kuitenkin ainakin minusta on iso ero sillä, liitetäänkö taapero johonkin neurtraaliin harrasteyhdistykseen vai poliittiseen tai uskonnolliseen yhdistykseen / järjestöön. Uskonnolliset jutut ovat ihmisoikeuksien julistuksessakin määritelty henkilökohtaisiksi jutuiksi. Eettisistä syistä niissä tulisi kunnioittaa henkilön omaa [tulevaa] aatemaailmaa. Lapsen liittäminen jonkin uskonnon seurakuntaan on epistä, koska aatteelliseen yhteisöön liittämistä ei ole soveliasta päättää toisen puolesta.
Kukapa oikeiskäytäntöjen tasa-arvoistumista vastustaisi? Ai niin, moni kristitty ainakin.
Kun teini-iässä aloin pohtia kristinuskon opinkappaleita, huomasin, että sen perustavat tarinat vaikuttivat sepitetyiltä. Ja kun minulla ei ollut mitään pakottavaa tarvetta pitää niitä totena, niin suurella tarmolla päähäni iskostetut sepitteet lähtivät kuin jäät toukokuisesta Kemijoesta.
Paitsi oikeassa elämässä.
"Joten voiko aborttia puolustella sillä että on raiskaus kyseessä?"

Ei sitä tarvitse erikseen puolustella. On nimittäin aivan ymmärrettävää, ettei raiskauksen seurauksena raskaaksi tullut tyttö tai nainen välttämättä halua kantaa ja/tai saada lasta. Varsinkaan kyseistä lasta.
Tietenkin tuo valtiotasoinen rekisteröinti ja sen perusteella eriarvoistaminen on väärin.

Silti minusta on myös väärin, että aatteelliset yhdistykset saavat ottaa jäsenikseen vajaavaltaisia henkilöitä.
Sitä paitsi mitään näkemysaineita ei kannattane opettaa ala-asteella, koska niiden asioiden vastaanottokyky kehittyy kukkaansa vasta yläasteella. Kielten oppiminen puolestaan sujuu loistavasti varhemminkin. Eli omilta uskonnoilta säästyville tunneille kannattaa laittaa vieraita kieliä. Eiks jee?
Ennenkaikkea se, että lapsia saa ottaa aatteellisten yhdistysten tai järjestelmien jäseniksi, on perustavaa laatua oleva epäkohta, mutta muutoksen saaminen asiantilaan lienee pitkässä kuusessa, koska menettelytapa on juurtunut syvälle kulttuuriimme.

Kouluopetuksen vääryyksiä voimme varmaankin korjata ripeämmin.

Eri uskontontojen opettaminen eri lapsille [sen perusteella, mihin uskontokuntaan lapsi sattuu kuulumaan] edustaa yhteiskunnan harjoittamaa jatkuvaa ihmisoikeuksien vastaista mielivaltaa.

Mielestäni kouluissa tulisi olla kaikille yhteinen ja tasapuolinen näkemysoppi, jossa opetettaisiin perusteet etiikasta, filosofiasta ja uskonnoista.

Jos va-liitto alkaa ajaa tuota tavoitetta aktiivisesti, niin liityn jäseneksi. Saman saattaisi tehdä moni muukin...
Kyllä se minulle sopii, että ajatellaan jumaluskosta vapaa elämäni turhaksi. Jos sinulla on sellainenkin kuvitelma, että usko tekisi sen vähemmän turhaksi, niin voit vapaasti koettaa perustella. Minusta nimittäin tuntuu, että jumalusko olisi minulle turha lisä.

Väite, että tärkein löytyy uskosta, kuulostaa vain ja ainoastaan perusteettomalta lätinältä, eli kaipaa sekin perustelut.
Tuskinpa minun tulevaisuuteni niin kovin tärkeässä roolissa tässä galaksissa edes on, että sitä kannattaisi oman tahtoni vastaiseksi alkaa modata. Varsinkaan, kun kauppaamasi juttu vaikuttaa 110-prosenttiselta huuhaalta.
Se on kyllä totta, että paljon järkeilyä pitäisi pystyä kumoamaan, jotta esim. kristinuskon jumalalliseen pelastus- ja luomisoppiin voisi uskoa. Onneksi ei ole tarvetta.
Niinhän se on, ettei kaikista ole elämään realiteettien kanssa.
Onko väärin pohtia?
Vaikuttaa siltä, että et ymmärtänyt mitä kirjoitin, ja että kuvittelet omiasi.

Pohdin kommentissani sitä, mihin elämään ketjun otsikko viittaa. Koska juuri kenellekään täällä ei ole tärkeä pohtia ketä mahdetaan sanoa esimerkiksi 'ihmisen pojaksi', on syytä pohtia, mille elämälle asia olisi tärkeä.
Taidat puhua 'elämästä', jonka kristityt uskovat alkavan maallisen elämän jälkeen [ylöstempauksen tapahtuessa]. Tuollainen toiveajattelu aiheuttaa oikeassa elämässä paljon turhaa höseltämistä ja harmia.
No voihan nenä. Eikö se voikaan sitten olla minulle tärkeintä, jos en voi välillä hoitaa muita asioita? Byää! :-)

Sinä tietenkin kuvittelet parhaiten tietäväsi, mikä minunkin tärkein kysymykseni on vastauksineen (sarkasmia), mutta toivottavasti et sentään kerro.

Kun olin lapsi, niin minua opetettiin ahkerasti pitämään tärkeinä muutamia ajatuksi, jotka tajusin myöhemmin luokattomaksi lannaksi.
Yleisesti ottaen tärkeintä minulle elämässäni on se kuinka minulle rakkailla ihmisillä menee. Rehellinen tilannekuva on oikea vastaus kysymyseen 'Kuinka heillä menee?', mutta pyrin vaikuttamaan kykyjeni mukaan siihen, että vastaus olisi useimmiten 'Tosi hyvin.'.
Puoltoa sille, että jumalusko auttaisi pahuutta vastaan, en tuostakaan löytänyt.
90 / 396
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt