Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

0

Kommenttia

35

  1. Pikkasen+fiksumpi+olisi+havainnut+tiettyä+yhtäläisyyttä+ensimmäiseen+vastaukseen.Vaan+kun+tuo+on+se+totuus.+Lehden+saa+vain+sieltä.+Tai+lukemalla+netistä.
  2. että vanhalle ja dementoituneelle pitää puhua vanhoista asioista. Niistä lapsuuden aikaisista.

    Himmenninhän on mekanismi, jolla objektiivin aukon suuruutta säädellään. Ja aukkohan taasen on objektiivissa oleva valoa päästävä kohta, jota pääsee filmille niin paljon kuin sulkimella päästetään. Puhutaan sekunnin sadas- ja kymmenesosista. Määräytyy aukon lisäksi tietenkin valoisuuden ja filmin herkkyyden mukaan, jonka taas ilmoittaa ASA-luku (aiemmin käytettiin myös DIN).

    Kun kamerasta otettiin filmi pois, täytyi huoneen olla täysin pimeä. Filmin pää pujotettiin kehityspurkin sisällä olleeseen puolaan ja sitten puolan "kansia" nytkyttelemällä filmi saatiin kelautumaan puolan uriin siten, ettö filmi ei koskettanut toista filmikerrosta. Sitten puola takaisin kehityspurkkiin ja kansi kunnolla kiinni ja valot voitiinkin sytyttää. Kehite esiin ja sitä purkkiin, ravistelua ja pari kunnon napautusta, jotta ilmakuplat irtoavat. Tietyn ajan kuluttua litku pois, välihuuhtelu keskeytetään kehitys ja lopuksi kiinnitetään.

    Sitten filmi kuivataan ja voidaankin alkaa suurennuskoneella heijastaa negatiivikuvia paperille. Tiettu altaissa uudet litkut ja valo on punainen. Lopuksi märkä paperi kuivauskoneen "telataan" kumitelalla teräslevylle ja kuva kuivataan ja samalla se saa kiiltävän pinnan.

    Jees, muistuuko vielä mieleen tai tarvitsetko apua muistelemisessa?

    Minun nykyinen ongelmani on se, että 60-luvulla otetut diat ovat alkaneet punertaa (filminä Agfa, Kodak oli minusta liian sinisävyinen). Nyt kuvia on digitoitu.