Vapaa kuvaus

►Jokaisen ihmisen pitäisi ymmärtää mitä onni on.
►Onnea ei ole se, että saa jotain uutta, vaan että ymmärtää mitä jo omistaa.
►Onnea on oppia ymmärtämään, mitä haluaa ja mitä tarvitsee.
►Onnea on ymmärtää tarjolla olevat mahdollisuudet.
►Onni ei ole tasaista tietä, vaan kykyä edetä miellyttävällä tavalla tässä erämaassa.
►Onnella ei ole huomista päivää. Onnella ei ole eilistä päivää, se ei muista mennyttä, ei ajattele tulevia, sillä on vain nykyisyys eikä sekään ole kokonainen päivä, vaan silmänräpäys, tämä hetki, juuri tässä.
.
Olen akateeminen yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut perheellinen nainen.
►📧 mspundit[at]hotmail.com

Aloituksia

315

Kommenttia

2475

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Matala korko ja nykyinen korkeahko työttömyystasp on jo ulosmitattu asuntojen hintoihin. Matala korko nostaa hintoja ja korkea työttömyys laskee hintoja. Kotitaloudet ovat velkaantuneet enemmän nyt kuin aikaisemmin, mutta lainojensa kanssa vaikeuksissa olevien kotitalousten määrä on edelleen aika vähäinen. Eikä tämä määrä nouse ilman merkittäviä muutoksia työttömyysasteesssa ja/tai korkotasossa.

    Kotitaloudet siis selviävät lainoistaan ilman työttömyyttä ja rajuja koronnousuja.

    Sinä sen sanoit: astetta köyhempi vuokra-asuja. Omiakin havaintoja on, että kaikkein suurimmissa ongelmissa ovat juuri ne eläkeläiset, joilla ei ole sitä omaa asuntoa. Eläkeiässä maksettu asunto takaa turvallisen pesämunan ja pienemmät asumiskulut.

    Asiantuntijoiden yleisin näkemys maailmantalouden kehityksestä on maltillinen kasvu. Jos näin käy, myös asuntojen hinnat kehittyvät samaan suuntaan. Joka siis uskoo/toivoo asuntojen hintojen romahtamista, täytyy uskoa ja toivoa myös maailmantaloudelle suuria ongelmia. Siinä voi mennä työpaikka näiltä rommaususkoviltakin. Ilman pesämunia ja työpaikkaa asunnon ostaminen jää haaveeksi silloinkin.

    Monet eivät tunnu ymmärtävän, että asuntojen hintojen alaspäin/ylöspäin ei ole uskon asia eikä todennäköisyys kasva tai vähene kirjoittamalla. Fakta nyt vaan on, että asuntojen hintakehitykseen vaikuttavat keskeisesti: 1) taloustilanne/työllisyys, 2) korkotaso ja välillisesti myös vuokrien taso.
  2. Osaat kai ottaa huomioon, myykö tämä kaveri asuntoja, joukkolainoja, osakkeita vai mitä. Taatusti ei myy asuntoja, joten se mikä on poissa yhdestä voi tulla toiseen. Myy kuitenkin jotain. Kirjoittamalla julkisuuteen repiviä juttuja saa tai ainakin luulee saavansa tunnettuutta ja "asiantuntijastatusta nimelleen", vaikka tuskin instituutiosijoittajat tällaiseen paljon painoa panevat.

    Joka tapauksessa kirjoitus oli ohut ilman kunnollisia perusteluja ja johtopäätöksiä. Jopa minä pystyisin rustaamaan vastaavan kirjoituksen "asiantuntijahengessä" tunnissa parissa.

    Menneet ovat menneitä, niin kuin Yhdysvaltojen Subrime-kriisi. Eikö tuon kriisin olisi jo pitänyt vaikuttaa Suomen asuntomarkkinoillekin, kun se on vaikuttanut jo vuonna 2008 yleiseen talouteen. Kaikki eivät täsmää. Täsmäämistä vaille on nimenomaan työllisyyskehitys, ansiotasokehitys, vuokrahintakehitys ja velkaantumis/talouskehitys eikä välttämättä tässä järjestyksessä. Jos näissä asioissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia ei niitä tapahdu asuntojen hinnoissakaan.

    Periaatteessa kaikki on mahdollista ja kaikelle voidaan laskea todennäköisyydet. Juuri tällä hetkellä mitkään merkit eivät viitaa siihen, että maailmantalouden kaatuminen olisi pientä töytäisyä vailla. Totta kai jos tämän tietäisi riittävällä todennäköisyydellä varmaksi, kannattaisi myydä asunto nyt ja muuttaa vuokralle.

    Tuollainen kauheus koituisi useimpien tuhoksi (työttömyys + asuntojen hintojen lasku + osakkaiden arvon lasku) kuin hydyksi eikä tietäisi hyvää Suomen hyvinvointiyhteiskunnalle.
  3. Tilastokeskuksen rahanarvokertoimesta pystyy laskemaan kuluttajahintaindeksin samalta ajalta. Rahanarvokertoimen perusteella vuoden 2003 eurolla sai 19,86 % enemmän tavaroita ja palveluita kuin eurolla 2013.

    De facto on, että vanhojen kerrostaloasuntojen reaalihinnat ovat nousseet tämän perusteella n. 37,74 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja muuallakin 30,84 prosenttia.

    Yhdistetty kuluttajahintaindeksi kiintein veroin oli kehittynyt 99,1:stä 120,4:een eli 21,49 %. http://193.166.171.75/Dialog/Saveshow.asp

    Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat siis nousseet keskimäärin 10 vuoden ajan joka vuosi reaalisesti pääkaupunkiseudulla n. 3,25 prosenttia vuodessa.

    Samaan aikaan vuokrahinnatkin ovat nousseet enemmän kuin kuluttajahintaindeksi http://keskustelu.suomi24.fi/node/12163363
  4. Kumpaan luotat enemmän myyjään vai tutkimuslaitokseen. Kummallakin on tarkoitusperiä. Ennustaminen on aina vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen.

    Suomen pankin tutkimuksessa arvioitiin niitä tekijöitä, joiden pitäisi tapahtua että asuntojen hinnat romahtaisivat. Tämä arvio oli parin vuoden takaa, mutta sovellettavissa nykypäivään, kun muuttaa taustalla olevat tekijät. Kirjoitan tänne palstalle oman tulkintani näistä tekijöistä, kun aika ja inspiraatio kohtaavat.

    Sinä siteerasit varsin vapaasti rahoitusalan juoksupyörän vankia, kuten häntä kuvasit. Hänen motiivinsa kirjoittaa lehdessä on tehdä kiinnostavia kirjoituksia, jotka herättävät vastakaikua puoleen ja toiseen. Motiivi on siis herättää tuntoja. Tuntoja ei herätä, jos arvelee maltillista kasvua tai maltillista hintojen polkemista paikallaan.

    Ihan omana mielipiteenäni sanon, että asuntojen hintakehitys on taatusti riippuvainen maailmantalouden kehityksestä. Se vaikuttaa suomalaisten tavaroiden kysyntään, työpaikkojen määrään, talouskasvuun, verotukseen ja ostovoimaan. Konsensuskäsitys taitaa povata hyvin vaatimatonta tai maltillista kasvua. Jos tämä konsensuskäsitys pitää paikkansa, uskon myös asuntojen hintakehityksen olevan maltillista ellei peräti lähes paikallaan polkevaa.

    Harva ostaa asuntoa sijoitukseksi, vaikka se sitä onkin (tavallaan). Asunnon ostamisen vaihtoehto on vuokralla-asuminen. Usko pois, että olen tehnyt lukuisia vertailuja ja laskelmia näiden kahden välillä. Minä asun omistusasunnossa. Siitä voit päätellä, kumpaa ratkaisua ainakin pääkaupunkiseudulla pidän järkevämpänä.
  5. No jaa. Artikkelissa heitellään asioita ilman taustoittamista ja vedellään yhtäsuuruusmerkkejä ympäripyöreästi suuntaan ja toiseenkin.

    Esimerkiksi Espanjan asuntokriisiin on selvät syyt: jonakin vuotena Espanjassa rakennettiin enemmän uusia taloja kuin Saksassa, Ranskassa ja Englannissa yhteensä. Lisäksi asuntojen hinnat Espanjassa olivat ja ovat vieläkin lähellä Suomen hintoja, vaikka kansalaisten keskipalkka tuskin yltää 1.600 euroon, kun se Suomessa on jo noin 3.000 euroa.

    Yhdysvaltojen asuntomarkkinat raunitoituivat Subrime-kriisi, asuntojen myyminen varattomille ihmisille, asuntoluottojen arvopaperistaminen, luottojohdannaiset ja lopulta näiden arvokkaiden papereiden myyminen eteenpäin suurin tuotto-odotuksin.

    Tottahan se on, että pelkällä velkarahalla asunnon ostaneet lähentyvät vuokralla asujaa. Finanssivalvonnan ohjeistus on, että omarahoitusosuutta pitäisi asunnon hinnasta olla vähintään 10 prosenttia. Tottahan sekin on, että korot nousevat ennemmin tai myöhemmin.

    Tottahan se on, että Suomi ei ole yksin globaalissa maailmassa. Markkinoiden vaikutukset vyöryvät Suomeenkin ennemmin tai myöhemmin. Asuntomarkkinoilla markkinoiden vaikutukset kuitenkin riippuvat erityisesti Suomen olosuhteista, johon globaali talous vaikuttaa.

    Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

    Ilman suurta koronnousua, ilman paljon suurempaa työttömyyttä ja ilman merkittäviä asunnon hinnanlaskuja ei kannata lyödä rahojansa sen puolesta, että asuntojen hinnat rommaavat ja että suuri joukko asuntovelkaisia joutuu elämänsä pituiseen liriin.

    Lueskelin jokin aika sitten Suomen pankin tekemiä tutkimuksia ja arvioita siitä, mitä oikeasti asuntomarkkinoiden romahtamiseen vaadittaisiin. Ne ovat vähän pidemmälle meneviä kuin yksi lehtiartikkeli talouslehdessä.