Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

327

Kommenttia

12280

  1. Markuksen evankeliumin lopussa
    ei ole mitään lisäystä.
    Mutta siitä puuttuu paljon.

    Jeesus oli siis saatu
    jotenkin hautaan
    juuri ennen Suuren Sapatin alkua
    eli ennen auringonlaskua.

    Suuren sapatin jälkeen
    tori oli auki yhden päivän.

    Silloin kolme naista
    kiiruhti ostoksille
    ostamaan hyvänhajuisia yrttejä
    tehdäkseen voiteet,
    joilla voidella Jeesuksen ruumis.

    "Ja kun Sapatti oli ohi,
    ostivat Maria Magdaleena
    ja Maria, Jaakobin äiti,
    ja Salome
    hyvänhajuisia yrttejä
    mennäkseen voitelemaan häntä."
    (Mark 16:1)

    Tuon jälleen kiireisen
    päivän jälkeen
    tuli viikkosapatti.

    Mutta sitten viikon
    ensimmäisen päivän aamuna
    naiset menivät valmistamiensa
    hyvänhajuisten voiteiden kanssa
    haudalle voitelemaan
    Jeesuksen ruumis.

    "Ja viikon ensimmäisenä päivänä
    he tulivat haudalle ani varhain,
    auringon noustessa."
    (Mark 16:2)

    Tosiasiassa Jeesuksen ruumis
    ei enää ollut haudassa.
    Se oli ollut siellä tarkalleen
    - kolme yötä
    - kolme päivää

    Ja sitten
    kolmannen päivän jälkeen
    auringonlaskun aikaan
    noussut ylös haudasta.

    Mutta tätähän naiset
    eivät tienneet.

    Lähestyessään hautaa,
    he miettivät
    varmaan useampaakin ongelmaa.

    Hautaa vartioivaa sotilasjoukkoa
    ja suurta kiveä haudan suulla.

    Heidän lähestyessään hautaa
    Herran enkeli
    hoiti kummankin ongelman.

    Tuli suuri maanjäristys,
    kun enkeli tuli paikalle
    ja vieritti kiven pois.

    Ja sotajoukko vaipui
    kuin kuolleena maahan.

    Kivi ja sotilasjoukko
    ei ollut estänyt Jeesusta
    tulemaan ulos haudasta.
    Mutta se esti
    ihmisiä menemästä hautaan.

    "Ja he sanoivat toisilleen:
    'Kuka meille vierittää kiven
    hautakammion ovelta?'
    Ja katsahtaessaan ylös
    he näkivät kiven poisvieritetyksi;
    se oli näet hyvin suuri."
    (Mark 16:3-4)

    Ei ollut mitään estettä mennä
    sisälle hautakammioon.
    Mutta yllätykset jatkuivat.

    "Ja mentyään
    hautakammion sisään
    he näkivät nuorukaisen
    istuvan oikealla puolella,
    puettuna
    pitkään, valkeaan vaatteeseen;
    ja he peljästyivät suuresti."
    (Mark 16:5)

    Nyt meni suunnitelmat sekaisin
    ja luultavasti voiteet maahan.

    "Mutta hän sanoi heille:
    'Älkää peljästykö;
    te etsitte Jeesusta,
    Nasaretilaista,
    joka oli ristiinnaulittu.
    Hän on noussut ylös;
    ei hän ole täällä.
    Katso,
    tässä on paikka,
    johon he hänet panivat.'"
    (Mark 16:6)

    Kuinka kauan lienevät katsoneet
    tuota paikkaa,
    kunnes enkeli antaa tehtävän.

    "Mutta menkää ja sanokaa
    hänen opetuslapsillensa
    ja Pietarille:
    'Hän menee teidän edellänne
    Galileaan;
    siellä te saatte hänet nähdä,
    niinkuin hän teille sanoi.'
    Niin he tulivat ulos
    ja pakenivat haudalta,
    sillä heidät oli vallannut
    vavistus ja hämmästys,
    eivätkä sanoneet
    kenellekään mitään,
    sillä he pelkäsivät."
    (Mark 16:7-8)

    Siis naiset tulivat ulos haudasta,
    mutta eivät alkaneet selittää
    kohtaamilleen ihmisille mitään,
    vaan kiiruhtivat sanomaan
    enkelin käskyttämän viestin
    Pietarille ja opetuslapsille.

    Markuksen alkuperäinen tallennus
    jatkuu suomeksi ja englanniksi
    käännettynä näin:

    "Silloin he pian kertoivat
    kaikki nämä ohjeet
    Pietarille ja hänen seuralaisilleen."
    (Mark 16:8- )

    "Then they briefly reported
    all this to Peter and his companions."
    (Mark 16:8- )

    Tuo teksti puuttuu
    monista käännöksistä,
    mutta se löytyy
    useammastakin käsikirjoituksesta
    ja varhaisista käännöksistä.

    Ja vasta sen jälkeen,
    kun naiset olivat kertoneet viestinsä
    Pietarille ja hänen seuralaisilleen,
    oli mahdollista jatkotapahtumat,
    joista Markus on myös kertonut.

    Seuraava monista käännöksistä
    puuttuva kappale
    edellä olevan jatkoksi
    meneekin näin:

    "Sen jälkeen Jeesus itse
    lähetti heidän kauttaan
    idästä länteen
    pyhän ja katoamattoman
    julistuksen iankaikkisesta pelastuksesta."
    (Mark 16:8- )

    "And afterward Jesus himself
    sent out through them,
    from east to west,
    the sacred and imperishable
    proclamation of eternal salvation."
    (Mark 16:8- )

    Ja tätä kappaletta
    selventämään
    Markus kirjoitti sen perään
    aivan huikean suuren asian.

    "Mutta ylösnousemisensa jälkeen
    hän varhain aamulla
    viikon ensimmäisenä päivänä
    ilmestyi ensiksi Maria Magdaleenalle,
    josta hän oli ajanut ulos
    seitsemän riivaajaa."
    (Mark 16:9)

    Nyt tuossa on selkeä
    yhtenäinen ilmoitus.

    Eli Markus korostaa tuossa
    jotain aivan valtavaa ja mullistavaa
    asiaa tuon ajan lukijalle.

    Naiset saivat ensimmäisenä nähdä
    tyhjän haudan.

    Naisille enkeli ilmoitti ensimmäisenä
    Jeesuksen nousseen ylös haudasta.

    Naiset olivat ensimmäiset lähettiläät
    kertomaan ilosanomaa.

    Ja lähetyskenttä oli
    Pietari ja muut opetuslapset.

    Ei siis suinkaan niin,
    että naiset eivät kertoneet
    kenellekään mitään.

    Jatkuu ...
  2. Tuo Heprealaiskirjeessä oleva ilmaisu
    "he kun jälleen itsellensä
    hänet ristiinnnaulitsevat"
    tarkoittaa ihan jotain muuta
    kuin verellä mässäilyä.

    Siis aivan päinvastoin
    tuo kohta puhuu niistä heprealaisista,
    jotka olivat tulleet tietoisiksi siitä,
    että Jeesus on Jumalan Karitsa,
    heidän Messiaansa,
    joka uhrattiin heidänkin edestä.

    Mutta synagoogasta erottamisen pelosta,
    eivät kuitenkaan tehneet ratkaisua
    Jeesuksen puoleen,
    vaikka olivat maistaneet Jumalan voimaa.

    Ja päästäkseen takaisin synagoogaan
    suorittivat seremonian,
    jossa tallattiin jaloilla maata
    ja kirottiin Jeesus.

    Ja näin he luopuivat Hänestä
    eli kirjaimellisesti kääntäen
    asettivat sivuun Pelastajansa,
    ja antoivat ymmärtää,
    että ei Jeesus ole Messias,
    vaan Messiaan täytyy
    vielä tulla ja kärsiä.

    "Sillä mahdotonta on niitä,
    jotka kerran ovat valistetut
    ja taivaallista lahjaa maistaneet
    ja Pyhästä Hengestä
    osallisiksi tulleet
    ja maistaneet
    Jumalan hyvää sanaa
    ja tulevan maailmanajan voimia,
    ja sitten ovat luopuneet
    - taas uudistaa parannukseen,
    he kun jälleen
    itsellensä ristiinnaulitsevat
    Jumalan Pojan
    ja häntä julki häpäisevät."
    (Heb 6:4-6)

    Mutta mitä Jeesuksen vereen tulee,
    niin juuri siinä
    on meidän sovituksemme.

    Aadam ja Eeva puettiin
    veriseen vaippaan,
    joka peitti heidän alastomuutensa
    eli sovitti heidän syntinsä.

    Pelastus on juuri siinä,
    että me nostamme katseemme
    ristiinnaulittuun Jeeesukseen.

    "Sillä minä olin päättänyt
    olla teidän tykönänne
    tuntematta mitään muuta
    paitsi Jeesuksen Kristuksen,
    ja hänet ristiinnaulittuna."
    (1 Kor 2:2)

    "Katso, Jumalan Karitsa!"
  3. Jeesus antoi henkensä
    vähän ennenkuin ryöväri kuoli.

    Jeesuksen ruumis jäi ristille
    ja myöhemmin laitettiin käärinliinoihin,
    ja siirrettiin kalliohautaan.

    Mutta Hänen henkensä
    voimallistettiin välittömästi.

    "Sillä myös Kristus kärsi kerran
    kuoleman syntien tähden,
    vanhurskas vääräin puolesta,
    johdattaaksensa meidät
    Jumalan tykö;
    hän,
    joka tosin kuoletettiin lihassa,
    mutta tehtiin eläväksi hengessä,
    jossa hän myös meni pois
    ja saarnasi
    vankeudessa oleville hengille,
    jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset,
    kun Jumalan pitkämielisyys odotti
    Nooan päivinä,
    silloin kun valmistettiin arkkia,
    jossa vain muutamat,
    se on kahdeksan sielua,
    pelastuivat veden kautta."

    Jeesus otti haltuunsa
    tuonelan ja kuoleman avaimet.
    Ja sitten Hän siirsi
    koko Aabrahamin helman
    tuonelasta Jumalan taivaisiin
    kolmanteen paratiisiin.

    Ja niin Jeesus ja kaikki
    siihen mennessä kuolleet pyhät
    olivat Jumalan Paratiisissa
    vastaanottamassa ristin ryöviriä,
    joka kohta ensimmäisenä ihmisenä
    maailmassa pääsi suoraan
    Jumalan Paratiisiin
    eikä joutunut menemään alas tuonelaan.

    Siellä olevat pyhät
    ovat nyt taivaallisessa ruumiissa
    siihen asti, että saavat
    kirkastetun ylösnousemusruumiin.

    Jeesukselle se tietenkin jo on,
    koska Hän nousi esikoisena
    kuoloon nukkuneista.

    Mitä vanhaa taloon tulee,
    niin ei meidän kuulu taistella
    lihamme kanssa, jos sitä tarkoitit.

    Ei liha pyhity.
    Sen tulee pysyä kuolleena.

    "Mitä siis sanomme?
    Onko meidän pysyttävä synnissä,
    että armo suureksi tulisi?
    Pois se!
    Me,
    jotka olemme kuolleet
    pois synnistä,
    kuinka me vielä eläisimme siinä?
    Vai ettekö tiedä,
    että me kaikki,
    jotka olemme kastetut
    Kristukseen Jeesukseen,
    olemme hänen kuolemaansa kastetut?
    Niin olemme siis
    yhdessä hänen kanssaan
    haudatut kasteen kautta kuolemaan,
    että niinkuin
    Kristus herätettiin kuolleista
    Isän kirkkauden kautta,
    samoin pitää meidänkin
    uudessa elämässä vaeltaman.
    Sillä jos me olemme
    hänen kanssaan yhteenkasvaneita
    yhtäläisessä kuolemassa,
    niin olemme samoin myös
    yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
    kun tiedämme sen,
    että meidän vanha ihmisemme
    on hänen kanssaan ristiinnaulittu,
    että synnin ruumis kukistettaisiin,
    niin ettemme enää syntiä palvelisi;
    sillä joka on kuollut,
    se on vanhurskautunut pois synnistä."
    (Room 6:1-7)
  4. Nuo kaksi ryöväriä edustavat
    kaikkia syntiä tehneitä ihmisiä.
    Jeesus otti päälleen
    koko maailman synnin.

    Avaus tälle asialle oli se,
    kun Jeesus tuli Johannes Kastajan luo.

    Ongelmaksi muodostui se,
    että Jeesus ei ollut tehnyt mitään syntiä.
    Hän ei voinut tunnustaa syntejään.
    Mutta Johannes kuitenkin kastoi Hänet,
    kun Jeesus oli sanonut:

    "Salli nyt;
    sillä näin meidän sopii täyttää
    kaikki vanhurskaus"
    (Matt 3:15)

    Eli ihmiset olivat tuoneet
    syntinsä Jordanille.
    Jeesus otti ne päälleen
    ja vei lopulta ristille.

    Ja näin Hän toi meille
    syntien sijaan vanhurskauden.

    Ja heti seuraavana päivänä
    Johannes Kastaja näki
    Jeesuksen tulevan tykönsä.

    Jotenkin ilmestykenomaisesti
    hän näki koko maailman synnin
    Jeesuksen harteilla.

    "Seuraavana päivänä hän näki
    Jeesuksen tulevan tykönsä
    ja sanoi:
    'Katso,
    Jumalan Karitsa,
    joka ottaa pois maailman synnin!'"
    (Joh 1:20-21)

    Tuo verbi ilmaisee
    - nostamista
    - pois ottamista
    - kantamista

    Tuosta hetkestä alkaen Jeesus
    saattoi antaa syntejä anteeksi
    ja parantaa sairaita.

    Mutta iankaikkisuuskohtalomme
    määräytyy siitä,
    otammeko Hänet vastaan.

    Jeesus tehtiin lopulta synniksi.
    Ja sitten Hän kuoli tuon synnin kera.

    Ja nyt jos me suostumme
    Hänen omikseen
    ja annamme sovittaa itsemme,
    niin meistä tulee
    uusia luomuksia Kristuksessa.

    "antakaa sovittaa itsenne
    Jumalan kanssa.
    Sen, joka ei synnistä tiennyt,
    hän meidän tähtemme teki synniksi,
    että me hänessä tulisimme
    Jumalan vanhurskaudeksi."

    Toinen ryöväri antoi sovittaa itsensä
    ja sai lupauksen paratiisiin pääsystä.

    Toinen ei.
  5. SOVITUKSEN SANA on ilmaisu,
    joka löytyy yhdestä jakeesta.
    Luetaan koko katkelma
    (2 Kor 5:14-6:10)

    "Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä,
    jotka olemme tulleet tähän päätökseen:
    yksi on kuollut kaikkien edestä,
    siis myös kaikki ovat kuolleet;
    ja hän on kuollut kaikkien edestä,
    että ne, jotka elävät,
    eivät enää eläisi itselleen,
    vaan hänelle,
    joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut."

    Tämä joukko on uusi luomus Kristuksessa.

    "Sentähden me emme tästä lähtien
    tunne ketään lihan mukaan;
    jos olemmekin tunteneet Kristuksen
    lihan mukaan,
    emme kuitenkaan nyt enää tunne."

    Monet olivat tunteneet
    Jeesuksen Hänen lihansa päivinä,
    mutta nyt se ei enää ole mahdollista,
    mutta voimme tuntea Hänet
    uusina luomuksina Hengessä.

    "Siis,
    jos joku on Kristuksessa,
    niin hän on uusi luomus;
    se, mikä on vanhaa,
    on kadonnut,
    katso,
    uusi on sijaan tullut."

    Tämä uudestisyntymisen ihme
    tapahtui mielenmuutoksessa,
    kun me tekemiimme synteihin
    (hengellisesti) kuolleet
    käännyimme Jumalan puoleen
    ja otimme vastaan Sanan.

    " Mutta kaikki on Jumalasta,
    joka on sovittanut meidät
    itsensä kanssa Kristuksen kautta
    ja antanut meille sovituksen viran."

    Me, jotka olemme ottaneet
    sovituksen vastaan,
    olemme tulleet niiksi,
    joiden tehtävänä on
    toimia pöytäpalvelijoina,
    jota tuo virka (diakonia)
    alun alkaen on tarkoittanut.
    Me pidämme siis tarjolla
    Jumalan Sanaa.

    "Sillä Jumala oli Kristuksessa
    ja sovitti maailman itsensä kanssa
    eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan,
    ja hän uskoi meille sovituksen sanan."

    Kun
    Sana, joka oli
    Jumala Jumalan tykönä,
    Poika Isän helmassa,
    tuli lihaksi,
    niin maailmaan oli tullut Pelastaja.
    Ja tätä sanomaa julistettiin
    ensin enkelien toimesta
    lammaspaimenille,
    jotka sitten saivat nähdä
    Pelastajansa seimessä
    eli eläinten syöttökaukalossa.
    Siis koko maailma eläimineen
    oli kohdannut Pelastajansa.
    Ja tätä Hyvää Sanomaa
    eli Evankeliumia
    jokainen siitä osalliseksi tullut
    tarjoilee edelleen muille ihmisille.

    "Kristuksen puolesta
    me siis olemme lähettiläinä,
    ja Jumala kehoittaa
    meidän kauttamme.
    Me pyydämme Kristuksen puolesta:
    antakaa sovittaa itsenne
    Jumalan kanssa.
    Sen, joka ei synnistä tiennyt,
    hän meidän tähtemme teki synniksi,
    että me hänessä
    tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi."

    Ihmisiä pyydetään siis suostumaan
    sovitukseen eli vaihtokauppaan.
    Tämä vaihtokauppa on mahdollinen
    Jeesuksen ristinkuoleman tähden.
    Hän otti päälleen koko maailman synnin.
    Ja niin meille tarjotaan nyt
    mahdollisuutta luopua synneistämme
    ja ottaa vastaan syyttömyys.
    Meissä tapahtuu silloin mielenmuutos,
    jossa hylkäämme vääryyden
    ja valitsemme oikeamielisyyden.
    Saamme tuon vanhurskauden
    lahjana Jumalalta.
    Tämä on mahdollista sen tähden,
    että Jeesus otti päälleen
    kannettavakseen meidän syntimme seurauksineen.

    "Sen,
    joka ei synnistä tiennyt,
    hän meidän tähtemme
    teki synniksi,
    että me hänessä tulisimme
    Jumalan vanhurskaudeksi."

    Kun olemme ottaneet Sanan vastaan,
    niin meistä on tullut uusia luomuksia.
    Ja tämä on meidän pelastuksemme.
    Meitä on kohdannut valtavan suuri
    Jumalan armo eli suosio
    Jeesuksessa Kristuksessa.
    Mutta tarkoitus on,
    että tämä kohtaamamme suuri armo
    saisi vaikuttaa meissä kaikissa niin,
    että Jumalan suosio meitä kohtaan
    kantaisi hedelmää.

    "Hänen työtovereinaan
    me myös kehoitamme teitä
    vastaanottamaan Jumalan armon
    niin, ettei se jää turhaksi."

    Alkutekstin ilmaisu tarkoittaa tyhjää.
    Tarkoitus on,
    että kun nyt olemme päässeet
    Jumalan Viinitarhaan,
    niin me pelastettuina Jumalan lapsina
    suorittaisimme myös itse
    tuota alussa maintisemaani pöytäpalvelusta.

    "Sillä hän sanoo:
    'Otollisella ajalla
    minä olen sinua kuullut
    ja pelastuksen päivänä sinua auttanut'.
    Katso,
    nyt on otollinen aika,
    katso,
    nyt on pelastuksen päivä."

    Siis me olemme jo autetut,
    mutta kaikki eivät vielä ole.
    Meillä on jokaisella diakonia täytettävänä.

    "Me emme missään kohden
    anna aihetta pahennukseen,
    ettei virkaamme moitittaisi,
    vaan kaikessa me
    osoittaudumme
    Jumalan palvelijoiksi:
    suuressa kärsivällisyydessä,
    vaivoissa,
    hädissä,
    ahdistuksissa,
    ruoskittaessa,
    vankeudessa,
    meteleissä,
    vaivannäöissä,
    valvomisissa,
    paastoissa;
    puhtaudessa,
    tiedossa,
    pitkämielisyydessä,
    ystävällisyydessä,
    Pyhässä Hengessä,
    vilpittömässä rakkaudessa,
    totuuden sanassa,
    Jumalan voimassa,
    vanhurskauden sota-aseet
    oikeassa kädessä ja vasemmassa;
    kunniassa ja häpeässä,
    pahassa maineessa ja hyvässä,
    villitsijöinä ja kuitenkin totta puhuvina,
    tuntemattomina
    ja kuitenkin hyvin tunnettuina;
    kuolemaisillamme,
    ja katso,
    me elämme,
    kuritettuina
    emmekä kuitenkaan tapettuina,
    murheellisina,
    mutta aina iloisina,
    köyhinä,
    mutta kuitenkin monia rikkaiksi tekevinä,
    mitään omistamatta,
    mutta kuitenkin omistaen kaiken."

    SOVITUKSEN SANA
    on kaiken tuon vaivan arvoista.

    "Mutta kaikille,
    jotka ottivat hänet vastaan,
    hän antoi voiman
    tulla Jumalan lapsiksi, niille,
    jotka uskovat hänen nimeensä,
    jotka eivät ole syntyneet verestä
    eikä lihan tahdosta
    eikä miehen tahdosta,
    vaan Jumalasta."
    (Joh 1)

    Kirjaimellisesti jatko:

    Ja Sana syntyi lihaksi
    ja asusti meissä.
  6. Kiinnitit siis huomion tuon viestini
    loppuosaan:

    >> "Niin ei nyt siis ole
    mitään kadotustuomiota niille,
    jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
    Sillä elämän hengen laki
    Kristuksessa Jeesuksessa
    on vapauttanut sinut
    synnin ja kuoleman laista.
    Sillä mikä laille oli mahdotonta,
    koska se oli lihan kautta heikoksi tullut,
    sen Jumala teki,
    lähettämällä oman Poikansa
    syntisen lihan kaltaisuudessa
    ja synnin tähden
    ja tuomitsemalla synnin lihassa,
    että lain vanhurskaus
    täytettäisiin meissä,
    jotka emme vaella lihan mukaan,
    vaan Hengen.
    (Room 8:1-4)

    Näin siis tapahtuu Kristuksessa <<

    Ja siksi innostuin jatkamaan
    tuota Paavalin tekstiä, joka osoittaa
    kuinka tärkeää on,
    että olemme Kristuksessa.

    "Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan,
    on lihan mieli,
    mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan,
    on Hengen mieli.
    Sillä lihan mieli on kuolema,
    mutta hengen mieli on elämä ja rauha;
    sentähden että lihan mieli
    on vihollisuus Jumalaa vastaan,
    sillä se ei alistu Jumalan lain alle,
    eikä se voikaan.
    Jotka lihan vallassa ovat,
    ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.
    Mutta te ette ole lihan vallassa,
    vaan Hengen,
    jos kerran Jumalan Henki teissä asuu.
    Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä,
    se ei ole hänen omansa."
    (Room 8:5-8)

    Siis kaikissa ei ole Kristuksen Henkeä
    eivätkä kaikki ole Jumalan omia.

    "Mutta jos Kristus on teissä,
    niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden,
    mutta henki on elämä vanhurskauden tähden.
    Jos nyt hänen Henkensä,
    hänen,
    joka herätti Jeesuksen kuolleista,
    asuu teissä,
    niin hän,
    joka herätti kuolleista
    Kristuksen Jeesuksen,
    on eläväksitekevä
    myös teidän kuolevaiset ruumiinne
    Henkensä kautta, joka teissä asuu.
    Niin me siis, veljet, olemme velassa,
    mutta emme lihalle,
    lihan mukaan elääksemme.
    Sillä jos te lihan mukaan elätte,
    pitää teidän kuoleman;
    mutta jos te Hengellä kuoletatte
    ruumiin teot,
    niin saatte elää.
    Sillä kaikki,
    joita Jumalan Henki kuljettaa,
    ovat Jumalan lapsia.
    Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä
    ollaksenne jälleen pelossa,
    vaan te olette saaneet lapseuden hengen,
    jossa me huudamme:
    "Abba! Isä!"
    Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa,
    että me olemme Jumalan lapsia.
    Mutta jos olemme lapsia,
    niin olemme myöskin perillisiä,
    Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä,
    jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme,
    että me yhdessä myös kirkastuisimme.
    Sillä minä päätän,
    että tämän nykyisen ajan kärsimykset
    eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen,
    joka on ilmestyvä meihin."
    (Room 8:10-17)

    On siis asioita, joista käy ilmi
    Johannesta lainaten...

    "ketkä ovat Jumalan lapsia
    ja ketkä perkeleen lapsia.
    Kuka ikinä ei tee vanhurskautta,
    hän ei ole Jumalasta"
    (1 Joh 3:10)
  7. Armo on aiheena.
    Ja sitähän anotaan.

    Viimeksi päädyin kohtaan,
    jossa sanotaan:

    'jokainen,
    joka huutaa avuksi Herran nimeä,
    pelastuu'."
    (Room 10:11-13)

    ἐπικαλέω
    epikaleō

    Tuo huutaminen eli kailottaminen
    kohdistuu Herran nimeen.
    Sitä huudamme avuksi.
    Ja pelastumme.

    Ja sitä huudamme tietenkin avuksi
    myös pelastettuina.
    Sillä meillä on edessämme nyt taistelu.

    Laki on tuominnut meidät,
    mutta nyt olemme Jeesuksen tähden
    synnistä vapautettu kansa.

    Laki ei pitänyt meitä vankeina
    vaan synti ja kuolema,
    jotka riehuvat maan päällä,
    ja meissäkin,
    kun päästimme sen sisimpäämme.

    Ja siitä me nyt olemme vapautettuja.
    Emme laista vaan synnistä.

    Mitä lakiin tulee,
    niin meitä ohjaa nyt
    paljon korkeampitasoinen laki
    kuin Mooseksen laki.

    Hengestä uudestisyntyneinä
    Jumalan lapsina meitä ohjaa
    Rakkauden laki.
    Elämän Hengen laki
    on nyt kaiverrettu meidän sisimpäämme.

    Meitä ei siis ole vapautettu laista
    vaan synnistä. Ja laki ei ole syntiä.

    "Mitä siis sanomme?
    Onko laki syntiä?
    Pois se!"
    (Room 7:7)

    Mutta synnin ja kuoleman lakia
    meidän ei tarvitse täyttää,
    koska Jeesus täytti sen puolestamme.

    Jos emme ole Kristuksessa,
    niin sitten tuokin laki seuraamuksineen
    kohtaa meidät.

    Jokainen ihminen,
    joka ei ole Kristuksessa
    on hengellisesti kuollut.

    Laki ei ole pettänyt meitä
    vaan synti, joka tappoi.

    "Sillä kun synti otti
    käskysanasta aiheen,
    petti se minut
    ja kuoletti minut käskysanan kautta.
    Niin, laki on kuitenkin pyhä
    ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä.
    Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi?
    Pois se!
    Vaan synti,
    että se synniksi nähtäisiin,
    on hyvän kautta
    tuottanut minulle kuoleman,
    että synti tulisi ylenmäärin synnilliseksi
    käskysanan kautta."
    (Room 7:11-13)

    Ja tällä tavoin Jumala on Rakkaudessaan
    ympäröinyt eli sulkenut epäuskoonsa
    Aadamin lailla luottamuspulassa olleen
    eli kielletyn hedelmän syöneen ihmisen,
    jotta tämä näkisi syntinsä suuruuden.

    Laki on siis hyvä.
    Mutta se ei pelasta,
    jos sitä ei noudata.
    Ja noudattaminen edellyttää
    luottamusta Jumalaan.

    Mutta nyt meillä on kuitenkin
    ihmiskunnan ensimmäisestä
    synnin päivästä alkaen
    ollut lupaus käärmeen pään
    eli synnin vallan murskaamisesta.

    Tämä toteutui Golgatalla.
    Ristin sanoma on kätketty
    jo Raamatun ensimmäiseen sanaan.

    Se on kätketty myös
    koko ihmisuvun kantaisien
    ensimmäisiin lenkkeihin.

    Aabel oli vanhurskas
    ja luotti Jumalan lupaukseen
    luvatusta Pelastajasta
    ja osoitti tämän uskonsa
    uhraamalla Jumalan säätämän uhrin.

    Kain sen sijaan toi Jumalalle
    oman ansionsa hedelmää.
    Ja sen hedelmän laatu kävi ilmi,
    kun Kain tappoi Aabelin.

    Mutta Aabelin sijaan tuli Seet.
    Ja niin Jumalan lupaus
    Vapauttajasta alkoi toteutua.
    Ja tuo sukulinja päätyi Jeesukseen.

    Aadam (Ihminen)
    Seet (Asetettu)
    Enos (Katoavainen)
    Keenan (Suru)

    Eli synti oli vienyt ihmissuvun
    kuolemaan ja suruun.

    Mahalalel (Siunattu Jumala)
    Jered (Tulee alas)
    Hanok (Opetus)

    Eli Jeesus tuli Opettajaksi.

    Metusalah (Keihään mies)
    Lemek (Epätoivoinen)
    Nooa (Lohdutus)

    Eli Jeesuksen sydän puhkaistiin
    kuoleman jälkeen keihäällä,
    ja siitä vuoti verta ja vettä.
    Näin synti oli saanut sovituksen
    ja uusi elämän lähde puhjennut.
    Ja tämä synnin sovitus
    antaa epätoivoiselle ihmiselle lohdutuksen.

    "Sillä kaikki,
    mikä ennen on kirjoitettu,
    on kirjoitettu meille opiksi,
    että meillä kärsivällisyyden
    ja Raamatun lohdutuksen kautta
    olisi toivo."
    (Room 15:4)

    Kun olemme nostaneet katseemme Jeesukseen,
    niin sadanpäämiehen tapaan toteamme:
    Totisesti tämä oli Jumalan Poika.

    Jeesus oli synnitön mutta synniksi tehty.
    Koko maailman synnin myrkky
    oli tiivistetty Häneen.

    Jokainen joka nostaa katseensa
    Häneen kokee saman, minkä kokivat
    myrkkykäärmeen pureman saaneet
    erämaataipaleella,
    kun nostivat katseensa vaskikäärmeeseen.

    Jeesuksen vastaus Nikodeemukselle,
    miten ihminen voi uudestisyntyä,
    oli nimenomaan viittaus tuohon tapahtumaan:

    "Ja niinkuin Mooses
    ylensi käärmeen erämaassa,
    niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän,
    että jokaisella,
    joka häneen uskoo,
    olisi iankaikkinen elämä.
    Sillä niin on Jumala
    maailmaa rakastanut,
    että hän antoi ainokaisen Poikansa,
    ettei yksikään,
    joka häneen uskoo, hukkuisi,
    vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. "
    (Joh 3:14-16)

    Vaski kuvaa lujuutta. Käärme syntiä.
    Jeesus murskasi synnin vallan.

    Golgatalla toteutui
    ihmiskunnan ensimmäisenä syntipäivänä
    annettu lupaus käärmeen pään
    eli paholaisen vallan murskaamisesta.

    "Niin ei nyt siis ole
    mitään kadotustuomiota niille,
    jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
    Sillä elämän hengen laki
    Kristuksessa Jeesuksessa
    on vapauttanut sinut
    synnin ja kuoleman laista.
    Sillä mikä laille oli mahdotonta,
    koska se oli lihan kautta heikoksi tullut,
    sen Jumala teki,
    lähettämällä oman Poikansa
    syntisen lihan kaltaisuudessa
    ja synnin tähden
    ja tuomitsemalla synnin lihassa,
    että lain vanhurskaus
    täytettäisiin meissä,
    jotka emme vaella lihan mukaan,
    vaan Hengen.
    (Room 8:1-4)

    Näin siis tapahtuu Kristuksessa
  8. Roomalaiskirje eli Jumalan evankeliumi
    perustuu alusta loppuun asti Uskoon.

    Heti ensimmäinen katkelma (Room 1:1-7)
    kertoo julistuksen päämäärän:
    "että syntyisi uskon kuuliaisuus"

    Uskon puute aiheutti jo
    Israelin kansalle vakavia seuraamuksia.
    Ja sitä ennen jo Aabramille
    ja sitä ennen jo Aadamille.

    Kun Paavali on alkusanojen jälkeen
    käynyt perusteet läpi
    laittomuudesta armoon asti
    päätyen tämän keskustelun avauksen
    esille tuomaan,
    niin alkaa kolme lukua pitkä julistus siitä,
    mitä Uusi Elämä Kristuksessa merkitsee.

    Sen jälkeen Paavali siirtyy
    tarkastelemaan Israelin kohtaloita
    kolmen luvun verran.

    "Sillä minä soisin itse olevani
    kirottu pois Kristuksesta
    veljieni hyväksi,
    jotka ovat minun sukulaisiani
    lihan puolesta,
    ovat israelilaisia:
    heidän on lapseus ja kirkkaus
    ja liitot ja lain antaminen
    ja jumalanpalvelus ja lupaukset;
    heidän ovat isät,
    ja heistä on Kristus lihan puolesta,
    hän, joka on yli kaiken,
    Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!"
    (Room 9:3-5)

    Paavali on tuonut esiin
    Jumalan Evankeliumin,
    jonka oli saanut tiedoksi
    suoraan Jeesukselta.

    Sen ydinsanoma on
    alusta alkaen se,
    että me olemme
    uskosta pelastuvia.

    Nyt hän on tarkentanut
    tarkastelun Israeliin,
    aitoon öljypuuhun,
    johon Uudessa liitossa
    myös pakanakansojen
    metsäöljypuun oksat oksastetaan.

    Miten siis on.
    Ei kai mitenkään ole mahdollista,
    että Jumalan valittu kansa
    Israel olisi hyljätty.
    Vastaus on jälleen kerran
    jo tutuksi tullut huudahdus:
    Ei ikinä! Ei suinkaan!

    "Minä sanon siis:
    ei kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa?
    Pois se!"
    (Room 11:1)

    Vaikka Israel rikkoi jatkuvasti liiton,
    niin ei Jumala hyljännyt kansaansa.
    Israel on ollut uskoton. Jumala ei.
    Uskottomuudella on silti ollut seuraamuksensa.

    Israel tavoitteli vanhurskautta lain kautta,
    jonka se sai hetkessä, jossa se itse toimitti
    äärimmäisen karmeaa laittomuutta
    ylistäen kultaista sonnivasikkaa,
    jonka sanoi tuoneen heidät pois Egyptin maasta.

    Laki varjeli,
    mutta usko ei kantanut.
    Se vaihtui aina epäuskoksi.

    Ja vaikka Israel lopulta pääsi
    luvattuun Jumalan maahan,
    niin se joutui sieltä pois
    rikkomustensa tähden moneen kertaan.

    Suurin rikkomus oli se,
    kun Israel hylkäsi Messiaansa.

    Jeesus itki Israelin kohtaloa,
    joka toteutui vajaat 40 vuotta myöhemmin.

    Kahden päivän eli millenniumin pituinen
    sakkokierros päättyi hirvittävään pätsiin.

    Ja sitten Israel pääsi takaisin omaan maahansa.
    Jumalan omaan maahan,
    jonka Jumala on Israelille luvannut.

    Israelin kasvoilla on edelleen peite.
    Se ei näe Messiastaan.

    Mutta lain varjellessa Israelin täystuholta,
    maailmaan syntyi Vapahtaja.

    Ja niin Israel on tuonut maailmaan Pelastuksen.
    Pelastus on juutalaisista,
    kuten Jeesus sanoi samarialaielle naiselle.

    Mutta nyt elämme vielä
    pakanain armotalouskaudessa.

    Jumala on kuitenkin sulkenut
    kaikki eli myös Israelin
    kalasaaliinaan saman verkon sisälle.
    Tätä tarkoittaa ilmaisu:

    "Sillä Jumala on sulkenut
    kaikki tottelemattomuuteen,
    että hän kaikkia armahtaisi."
    (Room 11:32)

    Siis ei suinkaan määrännyt
    vaan sulkenut heittämällä
    verkon kaikenlaisten kalojen ylle
    jonka saaliin syvästi langennut Pietari
    sai vetää kansojen merestä rannalle.

    Tottelemattomuudeksi käännetty
    alkutekstin sana on

    ἀπείθεια = epäusko
    apeitheia

    Jumala on siis sulkenut
    jotakin epäuskoon.

    Ja nyt siis Paavali kirjoittaa
    erityisesti Israelista.
    Israel on suljettu epäuskoon.

    Paavali on loppusuoralla
    kolme lukua pitkässä
    selvityksessään siitä,
    kuinka Israel on nyt jäänyt
    uskonvanhurskauden ulkopuolelle.

    Aidot Öljypuun oksat taitettiin pois.
    Ja aitoon öljupuuhun oksastettiin
    metsäöljypuun oksia.

    Mutta Jumala on kykenevä
    oksastamaan myös aidot
    Öljypuun oksat takaisin omaan runkoonsa.

    Ja näin tapahtuu
    sen pelastusteon kautta,
    jossa Jumala on sulkenut
    eli jättänyt Israelin epäuskoonsa
    siihen asti,
    että se tulee siihen tilanteeseen,
    että se on valmis
    ottamaan Messiaansa vastaan.

    Jaakobin ahdistus päättyy siihen,
    kun se näkee Messiaansa saapuvan
    valtavalla kirkkaudella maan päälle
    ja vihdoin he tunnistavat Hänet,
    jonka haavat lyötiin
    Hänen ystäväinsa huonessa.

    Jumala ei siis suinkaan
    ole määrännyt ketään
    tottelemattomuuteen / epäuskoon.

    Mutta Hän on Rakkaudessaan
    sulkenut ihmiset epäuskoonsa
    ja tottelemattomuuteensa,
    jotta ihmiset näkevät pahan seuraukset
    ja tekevät parannuksen,
    ja Jumala voi armahtaa heidät,
    kun he huutavat Herraa.

    "Sanoohan Raamattu:
    'Ei yksikään, joka häneen uskoo,
    joudu häpeään'.
    Tässä ei ole erotusta
    juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä;
    sillä yksi ja sama on kaikkien Herra,
    rikas antaja kaikille,
    jotka häntä avuksi huutavat.
    Sillä
    'jokainen,
    joka huutaa avuksi Herran nimeä,
    pelastuu'."
    (Room 10:11-13)

    Tämä avuksi huutaminen
    alkoi jo kauan sitten.

    "Ja myöskin Seetille syntyi poika,
    ja hän antoi hänelle nimen Enos.
    Siihen aikaan ruvettiin avuksi huutamaan
    Herran nimeä."
    (Gen 4:26)

    Tämä sukulinja johtaa Jeesukseen
    (= Jahve Pelastaa)

    Kailota !
  9. Roomalaiskirjeen
    eli Jumalan evankeliumin
    alkusanat päättyvät tervehdykseen,
    jonka loppuhuipennus on lainaus
    Vanhan Testamentin puolelta.

    "Sillä minä en häpeä evankeliumia;
    sillä se on Jumalan voima,
    itsekullekin uskovalle pelastukseksi,
    juutalaiselle ensin,
    sitten myös kreikkalaiselle.
    Sillä siinä Jumalan vanhurskaus
    ilmestyy uskosta uskoon,
    niinkuin kirjoitettu on:
    "Vanhurskas on elävä uskosta."
    (Room 1:17)

    Sen jälkeen seuraa
    yhdeksän kohdan tutkielma
    synnistä ja sovituksesta
    - Jumalattomuus
    - Tuomio
    - Laki
    - Jumalan Uskollisuus
    - Jumalan Vanhurskaus
    - Usko
    - Lupaus
    - Kirkkaus
    - Armo

    Tuon selvityksen keskellä
    eli huippukohdassa on
    JUMALAN VANHURSKAUS.

    Ja koko osio päättyy uskon kautta
    JUMALAN ARMOON.

    Me olemme syntisiä.
    Jumala on Vanhurskas.

    Jeesus on ottanut päälleen
    meidän syntimme
    ja haluaa lahjoittaa meille
    oman Vanhurskautensa.

    Tämä lahja otetaan vastaan
    uskon kautta.
    Ja sitten me elämme
    Jumalan Pojan uskossa.

    Ja silloin me emme enää elä,
    vaan Kristus elää meissä.
    Ja meissä vaikuttaa
    Hänen uskonsa ja vanhurskautensa.
    Ja näin Jumalan armo eli suosio
    tekee työtään meissä,
    kuten Paavali kirjoittaa Tiitukselle:

    "Sillä Jumalan armo
    on ilmestynyt pelastukseksi
    kaikille ihmisille
    ja kasvattaa meitä, että me,
    hyljäten jumalattomuuden
    ja maailmalliset himot,
    eläisimme siveästi
    ja vanhurskaasti
    ja jumalisesti
    nykyisessä maailmanajassa,
    odottaessamme
    autuaallisen toivon täyttymistä
    ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme
    Kristuksen Jeesuksen
    kirkkauden ilmestymistä,
    hänen,
    joka antoi itsensä meidän edestämme
    lunastaakseen meidät
    kaikesta laittomuudesta
    ja puhdistaakseen
    itselleen omaisuudeksi kansan,
    joka hyviä tekoja ahkeroitsee.
    (Tiit 2:11-14)

    Siis me emme voi tehdä
    mitään muuta kuin
    ottaa Sana eli Jeesus vastaan
    mielenmuutoksessa
    eli kääntyä Jumalan puoleen.

    Ja tuossa kohtaamisessa
    Jeesuksen Ristin juurella
    me saamme lahjaksi
    Jeesuksen Vanhurskauden.

    Näin meistä tuli vanhurskaita.
    Ja nyt meillä on usko,
    jonka vaikuttaa Jumala.
    Ja tuosta uskosta me nyt elämme.

    Itse asiassa me olemme
    nyt yhtä Jumalan kanssa
    Jeesuksen kautta.

    Olemme syntyneet uudesti
    Jumalan Pyhästä Hengestä.
    Ja näin olemme
    kirjaimellisesti kääntäen
    adoptoidut Jumalan lapsiksi.

    Mutta sitten on ihmisiä,
    joilla ei ole Jumalaa.
    He ovat siis vailla Jumalaa
    eli jumalattomia.

    Ja nyt näillä kahdella ihmisryhmällä
    on valtava ero.

    Ensimmäisessä eli Jumalan lapsissa
    tulee näkyviin
    sisimmässä oleva Vanhurskaus.

    Mutta sitten jälkimmäisessä
    eli jumalattomissa ilmenee
    sisimmässä hallitseva vääryys.

    Ja nyt Paavali siirtyy
    niin kertakaikkisen ihanista alkusanoista
    sanomaan Synnistä ja Sovituksesta.
    Ja ensimmäisenä on vuorossa
    JUMALATTOMUUS seurauksineen.

    Kuitenkin se ihanuus,
    josta Paavali alkusanoissa kirjoitti,
    perustuu juuri siihen,
    että synti on saanut tuomionsa,
    ja meille on siksi tarjolla SOVITUS.

    Ilman tietoisuutta synnistämme,
    emme myöskään voi tulla tilaan,
    jossa voisimme
    antaa sovittaa itsemme.
    Mutta kaikki eivät anna siltikään.

    Paavali käyttää samaa sanaa,
    joka on meille tuttu Ilmestyskirjasta.
    Ilmestyskirja alkaa substantiivilla,
    joka perustuu verbiin

    ἀποκαλύπτω = paljastaa, ilmaista
    apokalyptō

    Roomalaiskirjeen Alkusanat
    päättyivät jakeeseen,
    jossa on juuri tuo verbi:
    "ilmestyy uskosta uskoon"

    Meidät pelastetaan uskon kautta.
    Ensin tulee
    Jumalan Sana eli evankeliumi,
    johon sisältyy Jumalan voima.

    Jos me otamme sen vastaan,
    niin me saamme lahjaksi uskon
    ja meidät vanhurskautetaan.

    Sen jälkeen Sanan voima
    vaikuttaa meissä uskon tekoja,
    joissa Jumalan vanhurskaus
    tulee esiin.

    Jumalan Sana eli Jeesus Kristus
    on tuon uskon alkaja.
    Hän vaikuttaa meissä uskon.

    Ja sitten meillä on etuoikeus
    elää Hänen uskossaan.

    Siis Jeesus Kristus
    on tuon uskon lähde
    alusta loppuun saakka.

    Jeesus ja Hänen uskonsa
    ovat meille lahja.

    Ne, jotka ottavat
    tämän lahjan vastaan,
    ovat vanhurskautettuja
    ja elävät vanhurskasta elämää
    uskon kautta.

    Ne,
    jotka tuon lahjan hylkäävät,
    ovat vääriä eli epävanhurskaita.

    Siis vanhurskaissa
    vaikuttaa eri voima
    kuin epävanhurskaissa.

    Meissä vaikuttaa
    evankeliumiin kätketty
    Jumalan voima,
    jossa Jumalan vanhurskaus
    ilmestyy eli oikeammin käännettynä
    paljastuu tai tulee ilmi
    uskosta uskoon
    kääntymisestä alkaen
    aina uusina uskon tekoina.
  10. Alkutekstissä ei siis ole mitään verbiä
    kohdassa, johon suomennokset
    ovat laittaneet verbin "koitua".

    Synti oli maailmassa.
    Se ympäröi kaikkea.

    Mutta eivät eläimet
    eikä kasvikunta eikä kivikunta
    voi tehdä syntiä.
    Vain ihminen voi.

    Mutta esimerkiksi Kain
    oli jo aikuinen mies,
    eikä synti ollut vielä päässyt häneen.

    Mutta sitten Kain rikkoi Jumalan käskyn,
    uhraamalla toisenlaisen uhrin
    kuin minkä Jumala oli säätänyt.

    Jumala ei katsonut Kainin uhrin puoleen
    vaan ainaostaan Aabelin uhrin puoleen.
    Ja nyt paholainen tuli ehdottamaan jotakin,
    minkä Kain tiesi sisimmässään synniksi.
    Jumala varoitti Kainia päästämästä
    syntiä sydämensä ovesta sisälle.

    "Ja Herra sanoi Kainille:
    'Miksi olet vihastunut,
    ja miksi hahmosi synkistyy?
    Eikö niin:
    jos teet hyvin,
    voit kohottaa katseesi;
    mutta jos et hyvin tee,
    niin väijyy synti ovella,
    ja sen halu on sinuun,
    mutta hallitse sinä sitä!"
    (Gen 4:6-7)

    Kain potkaisi sydämensä oven
    apposen auki.
    Ja tappoi Aabelin.

    Kuultuaan veljensä huutavan äänen,
    synnin syyllisyys mursi paatuneen mielen.
    Jumala armahti Kainia samalta kohtalolta,
    jonka Kain ymmärsi oikeuden mukaan
    kuuluvan hänelle.
    Kuka tahansa olisi oikeutettu
    tappamaan hänet
    niinkuin hän tappoi Aabelin.

    Mutta Jumala vapautti Kainin
    tästä tuomiosta,
    kun Kain tunnusti syyllisyytensä.

    Aadam vapautettin kuolemantuomiosta,
    kun hän tunnusti syntinsä. Samoin Eeva.

    Mutta vapautuksen ehtona on
    sovituksen vastaanottaminen.

    Jumala (tarkkaan ottaen Jumalan Poika)
    teurasti viattoman karitsan
    ja teki itse niistä vaatteet
    ensimmäiselle ihmisparille
    ja puki ne heidän ylleen.

    Jos Aadam ei olisi tullut puskista ulos
    Jumalan kutsuessa
    ja antanut pukea itseään,
    ja peittää alastomuuttaan,
    niin uusi valtias eli kuolema
    olisi niittänyt valtavan sadon
    ja elämä olisi päättynyt siihen.

    Ja nyt aivan samalla tavalla
    kaikki ihmiset ovat
    kuoleman uhan alla.

    Mutta kuolema ei ole koitunut
    mitenkään automaattisesti
    jokaisen ihmisen osaksi.

    Ihminen on elävä sielu,
    kun syntyy tähän maailmaan.

    Ja sellaiseksi me synteihimme kuolleet
    palaudumme uudestisyntymisessä.

    "Totisesti minä sanon teille:
    ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi,
    ette pääse taivasten valtakuntaan."
    (Matt 18:3)
  11. "Sentähden
    niinkuin
    yhden ihmisen kautta
    synti tuli maailmaan,
    ja synnin kautta kuolema,
    niin
    kuolema on tullut
    kaikkien ihmisten osaksi,
    koska kaikki
    ovat syntiä tehneet"
    (Room 5:12)

    Tämän avasin.
    Kuolema on tullut osaksemme,
    koska olemme tehneet syntiä.

    "sillä jo ennen lakiakin
    oli synti maailmassa,
    mutta syntiä ei lueta,
    missä lakia ei ole;
    kuitenkin kuolema hallitsi
    Aadamista Moosekseen asti niitäkin,
    jotka eivät olleet syntiä tehneet
    samankaltaisella rikkomuksella kuin Aadam,
    joka on sen esikuva, joka oli tuleva."
    (Room 5:13-14)

    Tämänkin selvitin,
    vaikka en suoraan lainannut.
    Ihmiset tekivät syntiä rikkoen
    sydämiimme kirjoitettua lakia
    ja kuolivat,
    vaikka kivitauluihin kaiverrettua lakia
    ei vielä ollut.

    "Mutta armolahjan laita
    ei ole sama kuin lankeemuksen;
    sillä joskin yhden lankeemuksesta
    monet ovat kuolleet,
    niin paljoa enemmän
    on Jumalan armo ja lahja
    yhden ihmisen,
    Jeesuksen Kristuksen,
    armon kautta ylenpalttisesti
    tullut monien osaksi.
    Eikä lahjan laita ole,
    niinkuin on sen,
    mikä tuli yhden synnintekijän kautta;
    sillä tuomio
    tuli yhdestä ihmisestä
    kadotukseksi,
    mutta armolahja
    tulee monesta rikkomuksesta
    vanhurskauttamiseksi.
    Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden
    kuolema on hallinnut yhden kautta,
    niin paljoa enemmän ne,
    jotka saavat
    armon ja vanhurskauden
    lahjan runsauden,
    tulevat elämässä hallitsemaan
    yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta."
    (Room 5:15-17)

    Tämän lainasin ja selvitinkin.
    On monia ihmisiä "jotka saavat
    armon ja vanhurskauden lahjan".
    Mutta myös monia,
    jotka eivät sitä saa,
    koska eivät halua ottaa sitä vastaan.

    "Niinpä siis,
    samoin kuin yhden ihmisen lankeemus
    on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi,
    niin myös yhden ihmisen
    vanhurskauden teko
    koituu kaikille ihmisille
    elämän vanhurskauttamiseksi;
    sillä niinkuin yhden ihmisen
    tottelemattomuuden kautta
    monet ovat joutuneet syntisiksi,
    niin myös yhden kuuliaisuuden kautta
    monet tulevat vanhurskaiksi."
    (Room 5:18-19)

    Tämä ei enää mahtunut kokonaan
    lainattavaksi, joten otin vain
    ratkaisevan tärkeän loppuosan.

    Alkutekstissä ei ole verbiä "koituu".
    Aadamin lankeemus ei koidu
    eli ei vie ketään kadotukseen.

    Mutta se toi
    kadotuksen eli alastuomitsemisen uhan
    kaikkien ihmisten päälle.

    Mutta yhtä lailla meidän päällämme
    on Viimeisen Aadamin tuomana
    Jumalan armon eli suosion tarjous.

    Mutta monet ovat asettaneet
    Jumalan ja Hänen armonsa sivuun.

    Ja jotta tämä kahtiajako tulisi
    kertakaikkisen selväksi ihmisille,
    tuli kivitauluihin kirjoitettu laki
    selvittämään sen
    samaan aikaan kun Israelin kansa
    palvoi kultaista vasikkaa eli paholaista.

    "Mutta laki tuli väliin,
    että rikkomus suureksi tulisi;
    mutta missä synti on suureksi tullut,
    siinä armo on tullut ylenpalttiseksi,
    että niinkuin synti
    on hallinnut kuolemassa,
    samoin armokin hallitsisi
    vanhurskauden kautta
    iankaikkiseksi elämäksi
    Jeesuksen Kristuksen,
    meidän Herramme, kautta."
    (Room 5:20-21)

    Eli nämä kaksi vaihtoehtoa on.
    Meitä hallitsee synti ja kuolema
    tai armo ja elämä.

    Olemme nyt Roomalaiskirjeen
    eli Jumalan Evankeliumin taitekohdassa.

    Synti ja Sovitus ovat saaneet selvityksen.
    Ja sitten seuraa kolme lukua pitkä
    selvitys Uudesta Elämästä,
    joka meille on tarjolla
    Jeesuksessa Kristuksessa.

    Ja niin kirjeen seuraavat rivit
    menevät näin:

    "Mitä siis sanomme?
    Onko meidän pysyttävä synnissä,
    että armo suureksi tulisi?
    Pois se!
    Me,
    jotka olemme kuolleet pois synnistä,
    kuinka me vielä eläisimme siinä?"
    (Room 6:1-2)

    Paavali jatkaa evankeliumin julustusta
    keskittyen nyt uskoviksi tulleiden
    Uuteen Elämään
    - Kristuksessa
    - Vanhruskaudessa
    - Taisteluissa
    - Kärsimyksissä