Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

310

Kommenttia

11770

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. On sama
    Turkin İzmir
  2. Paavalin suorittaman
    lähetystyön seurauksena
    Efesossa
    oli seurakunta eli lampunjalka,
    joka loisti Valoa.

    https://keskustelu.suomi24.fi/t/18296362/efeso-(ilm-21-7)

    Tuo liekki oli Efesosta
    levinnyt edelleen Smyrnaan.

    Efeso oli hyljännyt
    ensimmäisen rakkautensa.

    Jos se ei tee parannuta,
    se ei enää koskaan
    voi olla levittämässä Valoa.

    Tuo lampunjalka
    työnnetään pois paikaltaan.

    Smyrna,
    johon liekki Efesosta oli levinnyt,
    oli toisenlaisessa tilanteessa.

    Jeesuksella ei ole moitteen sanaa
    Smyrnan lähettiläälle (Polykarpos).

    Se,
    mitä Jeesus haluaa viestittää
    Smyrnalle,
    käy ilmi heti ensimmäisestä sanasta

    Smyrna
    tarkoittaa mirhaa.

    Smyrna oli toki
    Efeson lailla kaunis,
    mutta Jeesus haluaa
    viestittää Smyrnalle
    jotain vielä syvällisempää.

    Jeesus ei korosta nyt
    morsiamensa kauneutta
    vaan tuoksua.

    Smyrna oli ja eli
    sellaisessa voitelussa,
    että se ei ollut pelkästään
    Valoa levittävä lampunjalka.

    Se oli itse Kristuksen kirje,
    joka oli läpikotaisin hajustettu
    Kristuksen tuoksulla.

    Tuo voitelu oli jo aikanaan
    Stefanoksella.
    Hänessä oli sellainen
    Viisaus,
    ettei kukaan voinut vastustaa
    Sanaa.

    Tuon tähden hänestä tuli
    ensimmäinen marttyyri.

    Smyrna tulisi myös
    kokemaan tätä.

    Siksi Jeesus halusi Smyrnalle
    alleviivata siitä,
    mitä Johannes oli nähnyt,
    sen osion,
    jossa Jeesus sanoi:

    "Älä pelkää!
    Minä olen
    ensimmäinen ja viimeinen,
    ja minä elän;
    ja minä olin kuollut"
    (Ilm 2:8)

    Jeesus sanoo Smyrnalle näin:

    "Älä pelkää sitä,
    mitä tulet kärsimään.
    Katso,
    paholainen on heittävä
    muutamia teistä vankeuteen,
    että teidät pantaisiin koetukselle,
    ja teidän on oltava ahdistuksessa
    kymmenen päivää.
    Ole uskollinen kuolemaan asti,
    niin minä annan sinulle
    elämän kruunun."
    (Ilm 2:10)

    Tuo ei koskenut
    koko Smyrnan seurakuntaa,
    vaan joitakin heistä.

    Ja ne,
    joiden osana oli tuo
    marttyyrikuolema,
    tulisivat saamaan
    kruunun tai seppeleen,
    joka alkutekstissä
    ilmaistaan sanalla stefanos.

    Mutta meille kaikille,
    jotka muodostamme
    Kristuksen ruumiin,
    eli seurakunnille
    Henki sanoo,
    että meitä ei
    toinen kuolema vahingoita.

    Toinen kuolema
    tarkoittaa sitä,
    mikä kuvataan
    Ilmestyskirjan loppuluvuissa.

    Silloin kuolleet tuomitaan
    kadotukseen.

    "Tämä on toinen kuolema,
    tulinen järvi.
    Ja joka ei ollut
    elämän kirjaan kirjoitettu,
    se heitettiin tuliseen järveen."
    (Ilm 20:14-15)
  3. "Nämä ovat ne,
    jotka eivät ole
    saastuttaneet itseään
    naisten kanssa;
    sillä he ovat niinkuin neitsyet.
    Nämä ovat ne,
    jotka seuraavat Karitsaa,
    mihin ikinä hän menee.
    Nämä ovat ostetut ihmisistä
    esikoiseksi
    Jumalalle ja Karitsalle"
    (Ilm 14:4)

    He ovat kuin neitsyet.
    Siis naimattomia.

    Kysymys on Israelilaisista
    Jumalan palvelijoista.

    " 'Älkää vahingoittako
    maata älkääkä merta,
    älkää myös puita,
    ennenkuin me olemme
    painaneet sinetin
    Jumalamme palvelijain otsaan.'
    Ja minä kuulin
    sinetillä merkittyjen luvun,
    sata neljäkymmentä neljä tuhatta
    merkittyä
    kaikista Israelin lasten sukukunnista:
    Juudan sukukunnasta
    kaksitoista tuhatta merkittyä,
    Ruubenin sukukunnasta
    kaksitoista tuhatta,
    Gaadin sukukunnasta
    kaksitoista tuhatta,
    Asserin sukukunnasta
    kaksitoista tuhatta,
    Naftalin sukukunnasta
    kaksitoista tuhatta,
    Manassen sukukunnasta
    kaksitoista tuhatta,
    Simeonin sukukunnasta
    kaksitoista tuhatta,
    Leevin sukukunnasta
    kaksitoista tuhatta,
    Isaskarin sukukunnasta
    kaksitoista tuhatta,
    Sebulonin sukukunnasta
    kaksitoista tuhatta,
    Joosefin sukukunnasta
    kaksitoista tuhatta,
    Benjaminin sukukunnasta
    kaksitoista tuhatta
    merkittyä."
    (Ilm 7:3-8)

    Nämä ovat esikoislyhde
    uudestisyntyvästä Israelista,
    joka uudestisyntyminen
    seuraa Jaakobin ahdistusta
    eli synnytystuskia.

    Nämä ovat siis
    Israelilaisia Jumalan palvelijoita,
    jotka elävän
    Israelille annettujen lakien mukaan.

    Yksi näistä laeista koskee
    miehen ja naisen
    sukupuolisaastaisuutta.

    Naimisiinmeno ei ole syntiä,
    mutta kuitenkin
    laki sanoo esimerkiksi näin:

    "Ja kun mies on
    maannut naisen kanssa
    ja vuodattanut siemenensä,
    peseytykööt he vedessä
    ja olkoot saastaiset iltaan asti."
    (Lev 3:18)

    Jumalan palvelijalle
    ja esimerkiksi nasiirille
    oli erityiset säädökset.

    Nyt on kysymys
    Jumalan palvelijoista,
    jotka ovat
    aivan erityisasemassa
    niinkuin esimerkiksi
    Johannes Kastaja oli.

    Näiden kahdentoista tusinan myötä
    alkaa viimein toteutua se,
    mitä Johannes saarnasi Israelille.

    Israel kääntyy
    ja ottaa vastaan
    Messiaansa.
  4. Johannes (Ilm 1:1) kirjoitti:

    "Jeesuksen Kristuksen ilmestys,
    jonka Jumala antoi hänelle,
    näyttääkseen palvelijoillensa,
    mitä pian tapahtuman pitää;
    ja sen hän
    lähettämänsä enkelin kautta
    antoi tiedoksi palvelijalleen
    Johannekselle"
    (Ilm 1:1)

    Alkutekstissä
    ensimmäinen sana on

    ἀποκάλυψις = paljastus
    apokalypsis

    Se tulee verbistä

    ἀποκαλύπτω = paljastaa
    apokalyptō

    Varsinaisena ydinsanana on

    καλύπτω = peittää
    kalyptō

    Mutta sen kääntää vastakkaiseksi
    alkuliite

    ἀπό = pois
    apo

    Eli Ilmestyskirja on
    Jeesuksen Kristuksen tekemä
    Paljastus.

    Jeesus ottaa pois peitteen sen päältä,
    mikä on ollut kätkettynä.

    Ensimmäisenä tämän paljastuksen
    teki Isä Jumala,
    joka antoi Jeesukselle
    tämän kätkettynä olleen.

    Tuo Ilmestyskirjan
    ensimmäisessä luvussa mainittu
    antaminen
    on hyvin voimakas ilmaisu.

    Samaa voimallisella ilmaisulla
    Jeesus lupaa luvuissa 2-3
    seurakunnille aina jotakin erityistä.

    Eli Jumala oli antanut
    Jeesukselle Messiaalle
    jotakin hyvin erikoista,
    siinä tarkoituksessa,
    että voi näyttää meille
    Jumalan palvelijoille jotakin.

    Me emme ole nähneet
    tuota näkyä.
    Mutta silti meille näytetään se
    kirjallisena esityksenä,
    kun tuon kirjan luemme tai
    joku sen meille lukee.

    Eli kysymys on verbistä

    δεικνύω
    deiknymi

    Suomennettuna:

    - näyttää
    - osoittaa
    - selittää
    - ilmoittaa

    "Jeesus alkoi ilmoittaa
    opetuslapsilleen,
    että hänen piti
    menemän Jerusalemiin
    ja kärsimän paljon vanhimmilta"
    (Matt 16:21)

    Tällaista ilmoitusta
    tulevista tapahtumista
    tarkoittaa
    Ilmestyskirjan
    ensimmäisessä jakeessa
    oleva 'näyttäminen'.

    Ja tämän Jumalalta saamansa
    ilmoituksen
    Jeesus antoi tiedoksi Johannekselle
    lähettämänsä enkelin kautta.

    Eli alkuosassa Jeesus itse
    ilmestyy Johannekselle.
    Siitä Johannes kertoo
    Jeesusen käskyun mukaisesti
    otsikolla
    MITÄ OLET NÄHNYT

    Ja sitten Jeesus sanelee
    seitsemän seurakuntakirjettä
    kertoen siitä
    MIKÄ NYT ON

    Mutta kun tullaan
    kolmanteen vaiheeseen,
    Johannekselle näytetään
    MITÄ TÄMÄN JÄLKEEN ON TAPAHTUVA
    niin Johannes temmataan taivaisiin
    ja hän saa nähdä valtaisan spektaakkelin,
    kaikesta mitä tapahtuu
    seurakunnan tempauksen jälkeen.

    Enkelit johdattelevat nyt Johannesta.
    Jeesus Kristus itse on
    näyttämöllä.

    Astuu sinne,
    kun etsitään avaajaa
    Jumalan oikeassa kädessä
    olevalle kirjakäärölle.

    Jos Jumala suo,
    niin kaikesta tästä haluan
    tänne kirjoittaa.

    Vielä ei ole yhtään
    kirjakäärön sinettiä
    avattu.

    Mutta pian niitä
    aletaan avaamaan.

    Ja mitä silloin tapahtuu,
    sen Jeesus näytti Johannekselle
    enkelien kautta.

    Joten me tiedämme,
    mitä on tulossa.

    Pysy kanavalla,
    niin Sinulle
    - näytetään
    - osoitetaan
    - selitetään
    - ilmoitetaan
    mitä pian tapahtuu.
  5. Efeso tarkoittaa
    kaunista/täydellistä/haluttavaa.

    Jeesus osoittaa siis ensimmäisen
    seurakuntaviestinsä sanat
    jollekin,
    joka Hänen silmissään on sitä,
    mitä tuo nimi osoittaa.

    Jeesus ilmaisee
    aivan ensimmäiseksi sen,
    mitä Hän on nähnyt meissä.
    Jo Vanhan Testamentin sivuilla
    Hän sanoo:

    "Ja ihastukseni olivat ihmislapset"
    (San 8:31)

    Jokainen ihmislapsi
    on Jeesukselle niin arvokas,
    että Hän antoi itsensä uhriksi
    pelastaakseen hänet,
    saadakseen itselleen
    Hänessä pyhitetyn
    ihanan ja täydellisen morsiamen.

    Eli jo tuo avaus
    Efeson seurakunnan lähettiläälle
    - siis jo viestin ensimmäinen sana
    Efeso
    iskee suoraan viestin ytimeen.

    Sillä vaikka Jeesus näkee
    Efeson kauniina ja haluttavana,
    niin Efeso on kadottanut
    ensirakkautensa.

    Ja nyt on vielä niin,
    että tuo Efeson seurakunnan
    lähettiläs
    eli sananpalvelija
    eli seurakunnan johtaja
    oli juuri Johannes,
    se opetuslapsi,
    joka oli Jeesukselle erityisen rakas.

    Eli kun Jeesus sanoo:
    "Efeson seurakunnan enkelille kirjoita"
    niin itse asiassa
    Johannes kirjoittaa kyynelsilmin
    kuin muistioksi itselleen,
    jotta voisi kertoa omalle
    Jeesuksen lampaiden laumalle,
    "mitä Henki seurakunnille sanoo".

    Jeesus näkee meidät
    Efesona eli kauniina/haluttavana.

    Mutta heti seuraavaksi
    Jeesus tahtoo,
    että me käännämme katseemme Häneen:

    "Näin sanoo hän,
    joka pitää niitä seitsemää tähteä
    oikeassa kädessään,
    hän, joka käyskelee
    niiden seitsemän
    kultaisen lampunjalan keskellä."

    Eli avain
    Efeson viestin avaamiseen
    on tuossa virkkeessä,
    joka on lainaus ensimmäisestä osiosta
    "MITÄ OLET NÄHNYT".

    Efeso on Jeesuksen silmissä
    ja Jeesuksen tähden
    nimensä mukaisesti
    "kaunis, täydellinen, haluttava".

    Mutta Jeesuksen ihastus ja rakkaus
    on nyt yksipuolista.
    Efeso on hyljännyt
    ensimmäisen rakkautensa.

    Mitä meidän tulee
    tällaisessa tilanteessa tehdä.

    Nostaa katseemme Jeesukseen.
    Aivan niinkuin Johannes teki,
    kun vankileirien
    synkässä saaristossa
    yhtäkkiä kuuli äänen takaansa.
    Johannes kääntyi katsomaan ....

    Jos me olemme samassa tilanteessa
    kuin Efeso,
    on meidän käännyttävä
    siihen suuntaan,
    mistä kuulemme tuon äänen.

    Äänen,
    joka on niin voimakas,
    kuin vain on Jumalan ääni,
    joka jo Eedenissä huusi ihmistä.

    Jos ensirakkaus on sammunut,
    ei asiaa ollenkaan korjaa se,
    että me vihaamme
    kaikkea sitä,
    mitä Efesokin vihasi.

    Efeso vihasi oikeita asioita.
    Mutta ilman Rakkautta
    sillä ei ole merkitystä.

    Tällaisessa tilanteessa
    meidän on nähtävä,
    se mitä Johannes oli nähnyt.
    Meidän on nähtävä Hänet,
    joka käyskentelee
    illan viileydessäkin
    etsien meitä kylmenneitä.

    Ja samalla meidän on nähtävä se
    - ja vieläpä ensimmäiseksi,
    että Hän pitää meidät
    oikeassa kädessään.

    Ei mikään koskaan voi meitä
    irroittaa tuosta kädestä,
    jossa nuo seitsemän tähteä ovat.

    Johannes seurakunnan
    edustajana oli tuo ensimmäinen tähti.

    Nyt hän,
    se opetuslapsi,
    jota Jeesus erityisesti rakasti,
    saa olla ensimmäisenä meistä
    näkemässä Hänet,
    joka käyskentelee
    meidän keskellämme
    ja tietää meistä kaiken,
    joka pitää meidät tiukasti
    oikeassa kädessään
    eikä meitä hylkää eikä jätä.

    Mutta jos ensirakkaus
    on päässyt sammumaan,
    meidän on sytyttävä uudelleen.

    Tarvitaan uusi kosketus
    Hengen liekkiin,
    Häneen,
    joka käyskentelee lampunjalkain keskellä.

    Hän saa tuon
    sammumaisillaan olevan liekin
    uudelleen hulmahtamaan.

    Me voimme taas olla valaisemassa ...
    ehkä vain yhtä pimeää huonetta,
    ehkä vain lähipiiriämme,
    tai ehkä kokonaista kaupunkia,
    jos meidät on asetettu vuorelle.

    Mutta jos öljy
    ei virtaa astiaamme,
    meidän lamppumme sammuvat.

    Mutta Hän käyskentelee
    lampunjalkain keskellä,
    jotta voisimme laittaa
    lamppumme kuntoon.

    Jos emme laita,
    Jeesus tulee ja työntää
    lampunjalkamme pois paikaltaan.
    Seurakunta toisensa jälkeen
    on tämän kokenut.
    Mutta meidän ei tarvitse tätä kokea.
    Ei yksilönä eikä seurakuntana.