Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

310

Kommenttia

11770

  1. Kun Raamatussa puhutaan luomisesta,
    niin se ei koskaan tarkoita
    olemassa olevan materian työstämistä.

    Eli Raamattu alkaa itse asiassa
    ilmoituksella siitä,
    että Jumala teki jotain tyhjästä.

    "Alussa loi Jumala taivaat ja maan"
    (Gen 1:1)

    Alussa/Esikoisessa/Esikoisen kautta
    Jumala/Valtiaat
    loi taivaat ja maan.

    Alku/Esikoinen on siis
    tämän projektin Pää.

    Kaikki on sidottu tähän
    Persoonaan,
    jonka Johannes esittelee meille
    nimellä Sana.

    "Alussa oli Sana
    ja Sana oli Jumalan tykönä
    ja Sana oli Jumala.
    Hän oli alussa Jumalan tykönä.
    Kaikki on saanut syntynsä
    Hänen kauttaan,
    ja ilman Häntä
    ei ole syntynyt mitään,
    mikä syntynyt on."
    (Joh 1:1-3)

    Tuossa on kätkettynä vihje siitä,
    miten tyhjästä voidaan
    saada aikaiseksi materiaa.

    'Sana'
    on alkutekstissä
    'Logos'.

    Logos
    tulee sanajuuresta
    leg,
    mikä ilmaisee
    kokoamista ja laskemista.

    Jollain tavalla
    Sanan miekka erotti
    tyhjästä materian.

    Materia siis syntyi
    Sanan voimasta siten,
    että Sanan voima
    leikkasi palasen tyhjästä
    ja jakoi sen
    materiaksi ja antimateriaksi.

    Ja vastaavasti
    joskin päinvastaisen
    toiminnon kautta
    materian maailma tulee
    aikanaan myös häviämään.

    Ja sitten tätä nykyistä
    materian maailmaa ei enää ole.

    Johannes kirjoittaa Ilmestyskirjan
    lopussa:

    "Ja minä näin
    uuden taivaan ja uuden maan;
    sillä ensimmäinen taivas
    ja ensimmäinen maa
    ovat kadonneet,
    eikä merta enää ole."
    (Ilm 21:1)

    Sanan voima liittää
    materian ja antimaterian puoliskot
    jälleen yhteen.
    Ja niin
    materian maailma on kadonnut.

    "taivaat hehkuen hajoavat
    ja alkuaineet kuumuudesta sulavat"
    (2 Piet 3:12)

    Näin siis tapahtuu
    Pietarin mukaan
    Jumalan päivänä,
    joka johtaa
    Iankaikkisuuden päivään
    eli Uusien taivaiden ja Maan luomiseen.

    "Mutta hänen lupauksensa mukaan
    me odotamme
    uusia taivaita ja uutta maata,
    joissa vanhurskaus asuu."
    (2 Piet 3:13)

    Mutta sitä ennen on
    Herran päivä,
    joka sekin on kaksivaiheinen.

    Ensin tulee synkeyden päivä,
    jolloin tämä nykyinen Maa
    vielä kerran uudistetaan
    alkuperäiseen ihanuuteensa.

    Tämä vaihe on nimeltään
    Herran päivän tuleminen.

    "Mutta Herran päivä
    on tuleva niinkuin varas,
    ja silloin taivaat katoavat pauhinalla,
    ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat,
    ja maa
    ja kaikki, mitä siihen on tehty,
    palavat."
    (2 Piet 3:10)

    Ja sitten lopuksi
    itse paholainenkin siivotaan pois
    ja lukitaan syvyyteen
    tuhanneksi vuodeksi.

    Ja maan päällä koittaa Messiaan päivä.
    Loistava/ihana/valoisa Herran päivä.
    Ja kaikki muuttuu eläinkuntaa myöten.
    Ihmiset takovat miekkansa vantaiksi
    ja keihäät vesureiksi.
    Ja eläimetkään eivät enää tapa toisiaan.

    "Susi ja lammas
    käyvät yhdessä laitumella,
    ja leijona syö rehua niinkuin raavas,
    ja käärmeen ruokana
    on maan tomu;
    ei missään
    minun pyhällä vuorellani
    tehdä pahaa eikä vahinkoa,
    sanoo Herra."
    (Jes 65:25)

    Ja tämä aikakausi on siis
    pituudeltaan tuhat vuotta
    eli seitsemäs päivä
    eli sapatin päivä
    eli seitsemäs millennium
    ihmiskunnan historiassa.

    "Ja minä näin
    tulevan taivaasta alas enkelin,
    jolla oli syvyyden
    avain ja suuret kahleet kädessään.
    Ja hän otti kiinni lohikäärmeen,
    sen vanhan käärmeen,
    joka on perkele ja saatana,
    ja sitoi hänet tuhanneksi vuodeksi
    ja heitti hänet syvyyteen
    ja sulki ja lukitsi sen sinetillä
    hänen jälkeensä,
    ettei hän enää kansoja villitsisi,
    siihen asti
    kuin ne tuhat vuotta
    ovat loppuun kuluneet;
    sen jälkeen
    hänet pitää päästettämän irti
    vähäksi aikaa."
    (Ilm 20:1-3)

    https://kalamos.webnode.fi/sana-ja-elama/loppu/viimeiset-paivat/viimeisten-paivien-aikataulukko/
  2. Ei Jumala suuttunut
    tässäkään tilanteessa.

    Jumala tuli murheelliseksi
    sydämessään.

    Ensimmäinen suru
    Jumalan sydämelle tuli,
    kun Hänen korkea-arvoisin
    ja kaikin tavoin kirkkain
    luomuksensa ylpistyi
    ja alkoi kapinoida ja sotia
    Jumalaa vastaan.

    Jumala suri ja suree yhä
    tuota asiaa.

    "Ihmislapsi,
    viritä itkuvirsi Tyyron kuninkaasta
    ja sano hänelle:
    Näin sanoo Herra, Herra:
    Sinä olet sopusuhtaisuuden sinetti,
    täynnä viisautta,
    täydellinen kauneudessa.
    Eedenissä, Jumalan puutarhassa, sinä olit.
    Peitteenäsi olivat kaikkinaiset kalliit kivet;
    karneolia, topaasia ja jaspista,
    krysoliittia, onyksia ja berylliä,
    safiiria, rubiinia ja smaragdia
    sekä kultaa
    olivat upotus- ja syvennystyöt sinussa,
    valmistetut sinä päivänä, jona sinut luotiin.
    Sinä olit kerubi,
    laajalti suojaavainen,
    ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle;
    sinä olit jumal'olento
    ja käyskentelit
    säihkyväin kivien keskellä.
    Nuhteeton sinä olit vaellukseltasi
    siitä päivästä, jona sinut luotiin,
    siihen saakka,
    kunnes sinussa löydettiin vääryys."
    (Hes 28:12-15)

    Jumala siis suri eikä suuttunut.
    Ja surun aihe oli tämä:

    "Kuinka olet taivaalta pudonnut,
    sinä kointähti, aamuruskon poika!"
    (Jes 14:12)

    Toinen surun hetki oli se,
    kun Aadam söi kielletyn hedelmän.
    Uskoi käärmeen kautta tulleen
    paholaisen sanoman siitä,
    että Jumala ei olekaan hyvä,
    vaan kätkee heiltä jotakin
    taivaallista tietoa.

    Jumala oli tehnyt valtavan operaation
    kuudessa päivässä
    ja saattanut Maan jälleen kuin
    Jumalan Puutarhaksi.
    Ja antaa sen Aadamin haltuun.

    Mutta Aadam ei luottanut Jumalaan
    vaan paholaisen sanomaan,
    joka Jumalan puutarhan sijasta
    tarjosi vain yhtä kiellettyä hedelmää,
    joka ei mitään onnea tuonut.

    Jumala suri Aadamia
    ja koko ihmiskuntaa,
    jonka oli yhteyteensä luonut.

    Jumala suri sitä,
    että ihminen oli saattanut
    ihanan maan
    kuin Jumalan puutarhan
    Jumalan siunauksen ulkopuolelle.

    'Kiroaminen' voi johtaa harhaan.
    Ymmärtämään, että Jumala vihastui.

    Mutta ei näin tapahtunut
    tuossakaan tilanteessa.

    Jumala ei kironnut maata.
    Maa oli kirottu Aadamin tähden.

    Ja tuo kirous oli synti ja kuolema,
    jotka nyt pääsivät yhden ihmisen tähden
    ihmisen hallintaan annetun maailman
    valtiaiksi.

    Ja maa oli siis nyt kirottu
    eli siunaus poistunut
    Aadamin tähden.

    Paitsi että Jumala suri Aadamin tekoa
    seurauksineen,
    Jumalalla oli valtava hätä
    pelastaakseen Aadamin
    ja koko luomakunnan
    hirvittävältä
    ikuiselta kohtalolta
    paholaisen hallinnassa.

    "Katso,
    ihminen on tullut
    sellaiseksi kuin joku meistä,
    niin että hän tietää
    hyvän ja pahan.
    Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä
    ja ottaisi myös elämän puusta
    ja söisi ja eläisi iankaikkisesti"
    (Gen 3:22)

    Nyt sitten kuitenkin
    paholainen oli saamassa
    koko ihmiskunnan ikuiseen hallintaansa
    lähettäessään langenneet Jumalan pojat
    maan päälle yhtymään ihmisten tyttäriin.

    Maa tuli täyteen väkivaltaa.
    Kohta se olisi tuhonnut itsensä
    ja joutunut ikuisesti paholaisen vallan alle,
    eikä luvattu Pelastaja
    Vaimon siemen
    olisi koskaan
    voinut tulla Pelastamaan luomakuntaa.
    Ja taas Jumala suri.

    "Mutta kun Herra näki,
    että ihmisten pahuus
    oli suuri maan päällä
    ja että kaikki
    heidän sydämensä
    aivoitukset ja ajatukset
    olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat,
    niin Herra
    katui tehneensä ihmiset maan päälle,
    ja hän
    tuli murheelliseksi sydämessänsä."
    (Gen 6:5-6)

    Tämä tilanne
    oli paholaiselle ihana
    ja Jumalalle murheellinen.

    Paholainen oli saamassa ihmisen
    ja ihmisen haltuun annetun luomakunnan
    ikuiseksi omaisuudekseen.

    Muutos luomakunnassa
    ei johtunut Jumalasta
    vaan siitä,
    että se oli joutunut
    paholaisen hallintaan.

    VT:n heprean kielestä
    kirjaimellisesti kääntän
    verbi kirota tarkoittaa:
    karkottaa (yhteydestään)

    Kun Maa oli joutunut
    kirouksen alle
    eli paholaisen hallintaan,
    ja kuolema oli saanut ihmisen
    valtaansa,
    niin ei Jumala suinkaan
    silti vihannut ihmistä.

    Aivan päinvastoin.
    Jumala ilmoitti
    synnin ja kuoleman valtaan
    joutuneen ihmisen
    pelastamisesta käärmeen vallasta.

    Tämän lupauksen paholainen tahtoi
    tehdä mahdottomaksi
    lähettämällä langenneet Jumalan pojat
    maan päälle yhtymään ihmisten tyttäriin.

    Ja nyt Jumalalla oli pelastustehtävä,
    joka tuntuu lähes mahdottomalta.

    Silti Jumala odotti 120 vuotta.
    Kunnes oli enää yksi vanhurskas.

    Nyt oli viimeinen hetki toimia.
    Ihmiskunta pelastui
    ennenkuin viimeinenkin toivo
    eli Nooa olisi kuollut.

    Eläinkuntakin pelastui
    yhden parin voimin
    kutakin lajia.

    Loput päätyivät nopeutetulla
    aikataululla
    ajan rajan tuolle puolen.
    Eläinten henget omaan paikkaansa
    odottamaan Jumalan lasten ilmestymistä
    ja uutta maailmaa.

    Ja mitä tapahtui operaation jälkeen.
    Kirous oli poistunut.
    Jumalan siunaus oli tullut takaisin.

    Jumala teki liiton
    Nooan uskollisuuden tähden
    sekä ihmisten että eläinten kanssa.

    Sekä ihmiskunta että eläinkunta
    oli pelastettu.

    Öljypuu todistaa tästä.
    Se suuntaa suoraan kohti taivasta.

    https://keskustelu.suomi24.fi/t/18237095/sateenkaari-(gen-9)
  3. Heprea on tietenkin
    tavalliselle suomalaiselle outo.
    Niin minullekin.
    Täyttä hepreaa.
    Samoinkuin aramea.

    Mutta Jumalan kansa Israel
    on kansa,
    joka säilyy loppuun asti.

    Ja kaikista vainoista ja hajotuksista
    huolimatta tuo kansa
    on säilyttänyt kielensä.

    Ja niin Jumalan Sana on myös
    säilynyt alusta asti
    kirjain kirjaimelta puhtaana
    jokaista piirtoakin
    (pieni prikku kahden kirjaimen välissä)
    myöten.

    Tuo kieli ja sen kirjaimisto
    on sellainen,
    että se kätkee sisäänsä
    moninkertaisen sanoman.

    Jokainen kirjain on myös kuva.

    Esimerkiksi
    Raamatun ensimmäinen Sana on

    bəreshit

    בראשית = Alussa / Esikoisessa

    Sen viimeinen kirjain

    ת

    (vasemmalta ensimmäinen)
    on kuvana risti.

    Avaa sivusto
    https://heprea.com

    Klikkaa sitten kohtaa
    ANALYSOI SANA

    Tai mene suoraan siihen
    https://heprea.com/?s=h

    Klikkaan kirjainvalikon
    ensimmäistä kirjainta,
    joka on juuri tuo
    Raamatun ensimmäisen sanan
    viimeinen kirjain

    ת

    Klikkaa sitten kohtaa
    ANALYSOI

    Ja näet,
    että tuo kirjain
    on kuva rististä.

    Jos liität koko sanan
    vaikka tästä kopioiden

    בראשית

    tuohon ruutuun,
    johon klikkasit
    tuon viimeisen kirjaimen,
    niin saat kuvina
    tuon ensimmäisen sanan sanoman.

    Se alkaa kuvalla KOTI
    ja päättyy kuvaan RISTI

    Ja näin kävi Esikoiselle,
    jota Raamatun ensimmäinen sana tarkoittaa.

    Hän joutui tulemaan
    Isän kotoa taivaasta Isän rinnalta
    alas maan päälle.

    Kun sitten paloitellaan
    tuota kuvakertomusta,
    niin siitä on löydettävissä
    asioita, joita kerroin
    aiemmin tässä keskustelussa
    alkaen viestistä
    https://keskustelu.suomi24.fi/t/16288957/tapahtui-alussa-(gen-11-2)#comment-101583428

    Tuon sanan kaksi ensimmäistä kirjainta
    arameasta suomeksi käännettynä
    בר = Poika
    Siis jo Raamatun ensimmäinen Sana
    tai vain sen kaksi ensimmäistä kirjainta
    osoittavat, että Kirjoitusten ydin
    on Sanoma Pojasta.
    Ja kun on Poika,
    niin täytyy tietenkin olla myös Isä.
    Siis meille ilmoitetaan tavallaan
    Pojan kautta heti alkuunsa
    kahden ensimmäisen kirjaimen välityksellä,
    että on ISÄ ja POIKA.
    Mutta ...
    Tuo sama kirjainyhdistelmä
    eli Raamatun kaksi ensimmäistä kirjainta
    hepreasta suomeksi käännettynä
    בר = Jyvä
    Ja nyt vilkaisu Kirjoitusten loppupuolelle.
    Tuo Poika itse sanoo:
    ”Hetki on tullut,
    että Ihmisen Poika kirkastetaan.
    Totisesti, totisesti minä sanon teille:
    jos ei nisun jyvä putoa maahan
    ja kuole, niin se jää yksin;
    mutta jos se kuolee,
    niin se tuottaa paljon hedelmää."
    Siis meille ilmoitetaan
    jo Raamatun
    kahden ensimmäisen kirjaimen myötä se,
    että Kirjoitusten ydinsanoma on,
    että Poika kuolee.

    Pojan eli Esikoisen
    - jonka oli kuoltava nisunjyvän lailla -
    matka Isän kotoa ristille on paljastettu
    Raamatun ensimmäisessä Sanassa,
    joka alkaa kirjaimella/kuvalla
    ב -> Talo / Koti
    ja päättyy kirjaimeen/kuvaan
    ת -> Risti

    Tuon ensimmäisen sanan alkuosa
    oikealta vasemmalle lukien on
    ברא
    Ja tuo tarkoittaa luomista.
    Nuo Raamatun
    kolme ensimmäistä kirjainta
    tuossa Raamatun
    ensimmäisessä sanassa
    ovat myös Raamatun toinen Sana
    kokonaisuudessaan.
    ברא = loi
    Eli Raamatun
    ensimmäisen sanan alkuosa
    kertoo ihanasta luomakunnasta.
    Mutta loppuosa
    eli viimeiset kolme kirjainta
    kertovat synnin turmelemasta
    luomakunnasta.
    Tuo loppuosa tarkoittaa
    ohdaketta tai orjantappuraa.
    שית = Ohdake/Orjantappura
    Ja juuri tämä oli synnin seuraus.
    Jumalan luoma maa,
    josta Aadam oli otettu,
    alkoi kasvaa ohdaketta,
    ja Jeesuksen täytyi ottaa
    tuo maailman synti päällensä
    ja orjantappurakruunu päähänsä.

    Pojan eli Esikoisen
    jonka oli kuoltava nisunjyvän lailla
    matka Isän kotoa ristille on paljastettu
    jo tuossa Raamatun ensimmäisessä Sanassa,
    joka alkaa kirjaimella/kuvalla
    ב -> Talo / Koti
    ja päättyy kirjaimeen/kuvaan
    ת -> Risti
    Eli Jeesus kulki tuon matkan
    ensin taivaasta alas maan päälle
    ja sitten kuoleman ja tuonelan voittaneena
    takaisin Isän Kotiin.
    Tuon matkan
    eli ensimmäisen ja viimeisen kirjaimen väliin
    jää kirjainyhdistelmä
    ראשי -> Pää
    Tuo Raamatun ensimmäisen Sanan ydin
    rosh tarkoittaa Päätä.
    Se on tuossa taivutusmuodossa roshi
    Eli matkan ensimmäinen vaihe
    Isän kotoa ristille
    vaati sen,
    että Pojan päähän
    iskettiin orjantappurakruunu,
    johon tuon ensimmäisen Sanan
    jälkiosa viittasi.

    Heprean kieli on sellainen,
    että sen avulla
    Pyhä Henki innoittaessaan
    Moosesta ja muita kirjoittajia
    on saanut kätkettyä
    Jumalan Sanaan asioita,
    jotka vahvistavat sen,
    että kysymyksessä
    todellakin on
    Pyhän Hengen inspiroima teksti.

    Ja Jumala on varjellut
    paitsi Israelin kansan
    katoamiselta myös
    Sanansa sen kautta.

    Ja Israelin kautta tullut pelastus
    on nyt sitten tullut
    kaikkien kansojen osaksi.

    Ja tämä Uusi liitto
    eli Uusi Testamentti
    onkin sitten kirjoitettu kreikaksi.
    ja meille pakanoillekin
    hyvin helppo tutkisteltava.

    Valitettavasti kuitenkin
    esimerkiksi Markuksen evankeliumin
    loppuosa täydellisenä
    puuttuu monista käsikirjoituksista
    ja käännöksistä.

    Mutta sekin on kokonaisuudessaan
    kuitenkin tallella.

    Jumalan Sanasta ei ole
    kadonnut yksikään kirjain
    eikä ainoakaan piirto.
  4. Tämä keksijä on paholainen.
    Hän oli aluksi
    kaikkein korkea-arvoisin kerubi.

    Ja niin häntä sanotaan
    aamuruskon pojaksi
    ja kirkkaaksi
    kointähdeksi eli aamutähdeksi.

    Hän ylpistyi ihanuudestaan
    ja korkea-arvoisesta asemastaan
    ja päätti korottaa itsensä
    vielä yhden pykälän korkeammalle
    muita Jumalan tähtiä
    eli Jumalan vertaiseksi.

    "Kuinka olet taivaalta pudonnut,
    sinä kointähti,
    aamuruskon poika!
    Kuinka olet maahan syösty,
    sinä kansojen kukistaja!
    Sinä sanoit sydämessäsi:
    'Minä nousen taivaaseen,
    korkeammalle Jumalan tähtiä
    minä istuimeni korotan
    ja istun ilmestysvuorelle,
    pohjimmaiseen Pohjolaan.
    Minä nousen pilvien kukkuloille,
    teen itseni Korkeimman vertaiseksi.'
    Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan,
    pohjimmaiseen hautaan."
    (Jes 14:12-15)

    Ensimmäinen synti oli siis ylpeys.
    Sitä ei ennen missään ollut,
    mutta nyt se oli syntynyt
    Luciferin sydämessä.

    Hänestä tuli näin kapinajohtaja,
    joka enkeliensä kanssa
    soti ylienkeli Mikaelia
    ja hänen enkeleitään vastaan.

    Hän olisi halunnut istuutua
    sille istuimelle,
    joka kuului Jumalan ainokaiselle Pojalle.

    Hänet heitettiin
    taivaasta maan päälle.
    Ja niin tämä maa tuli
    pimeyden tyyssijaksi.

    Kaikki elämä sammui täältä.
    Maa oli hävityksen jälkeen
    sekasortoinen ja tyhjä.
    Ja syvät vedet peittivät sen.

    Jumala suri ja suree yhä
    tuota Aamuruskon poikaa.

    Ja Hän puhuttelee
    seuraavassa tätä
    täydellisistä täydellisintä
    luomustaan,
    joka oli kuin jumala'olento,
    mutta oli nyt kaiken pahan
    aikaansaaja maan päällä.

    "Ihmislapsi,
    viritä itkuvirsi
    Tyyron kuninkaasta
    ja sano hänelle:
    Näin sanoo Herra, Herra:
    Sinä olet sopusuhtaisuuden sinetti,
    täynnä viisautta,
    täydellinen kauneudessa.
    Eedenissä,
    Jumalan puutarhassa,
    sinä olit.
    Peitteenäsi olivat
    kaikkinaiset kalliit kivet;
    karneolia,
    topaasia ja jaspista,
    krysoliittia,
    onyksia ja berylliä,
    safiiria,
    rubiinia ja smaragdia
    sekä kultaa
    olivat upotus- ja syvennystyöt sinussa,
    valmistetut sinä päivänä,
    jona sinut luotiin.
    Sinä olit kerubi,
    laajalti suojaavainen,
    ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle;
    sinä olit jumal'olento
    ja käyskentelit säihkyväin kivien keskellä.
    Nuhteeton sinä olit vaellukseltasi
    siitä päivästä,
    jona sinut luotiin,
    siihen saakka,
    kunnes sinussa löydettiin vääryys."
    (Hes 28:12-15)

    Ylpeys on siis perussynti
    ja se syntyi Luciferin sydämessä.

    Hänestä tuli myös valheen isä.
    Hän keksi valheen.
    Ennen häntä ei kukaan koskaan
    ollut keksinyt valehdella.

    Jumalalla ja tällä
    paholaiseksi muuttuneella
    jumal'olennolla
    oli nyt riita-asia.

    Ja sen ratkaisijaksi
    Jumala loi ihmisen
    Jumalan (Valtiaan) kuvaksi.

    Paholainen saisi
    hävittämänsä Maan
    takaisin itselleen,
    jos ihminen ratkaisee
    asian paholaisen puolelle.

    Ja niin Jumala saneerasi
    Maan jälleen kuin
    Jumalan Puutarhaksi.

    Mutta istutti sen keskelle
    kaksi puuta.

    Toinen edusti Jumalan tarjousta.
    Toinen paholaisen tarjousta.

    Paholainen onnistui possessoimaan
    kaikkein älykkäimmän
    Jumalan luoman eläimen.

    Ratkaisijaksi oli asetettu Aadam.
    Ensimmäinen ihminen.

    Jos Aadam syö
    Jumalan kieltämän puun hedelmän,
    saa paholainen Maan takaisin haltuunsa.

    Paholainen käytti nyt aseenaan
    keksimäänsä valhetta.
    Ennen häntä ei kukaan koskaan
    ollut valehdellut.

    Ja hän herätti keskustelun
    possessoimansa käärmeen kautta
    Aadamin puoliskon kanssa.

    Ja käärme suhautti
    valheitten valheen suoraan
    paholaisen sydämeltä Eevalle.

    "Ette suinkaan kuole"
    (Gen 3:4)

    Tästä olen kertonut
    edellisessä avauksessani
    https://keskustelu.suomi24.fi/t/16312421/syntiinlankeemus-(gen-31-7)

    Ja niin Maa siirtyi takaisin
    paholaisen hallintaan.

    Synti ja Kuolema astuivat maailmaan
    tuolla silmänräpäyksellä.

    Ja paholainen hallitsee
    tätä maailmaa nyt
    valheen kaikella voimalla.

    Sitten paholainen
    lanseerasi tappamisen.

    Se sai ensimmäisen ihmisparin
    ensimmäisen lapsen
    surmaamaan pikkuveljensä.

    Synti oli nyt
    ylpeyttä, valhetta ja tappamista.
    Ja pian maa tuli täyteen väkivaltaa.

    "Mutta maa turmeltui
    Jumalan edessä,
    ja maa tuli täyteen väkivaltaa.
    Niin Jumala näki,
    että maa oli turmeltunut;
    sillä kaikki liha oli
    turmellut vaelluksensa
    maan päällä."
    (Gen 6:11-12)

    Paholaisella pyyhki todella hyvin.
    Enää oli vain yksi ongelma.

    Ja sen paholainen päätti eliminoida
    keksimällä haureuden.

    Jumala oli luvannut
    Vaimon Siemenen
    murskaavan pahan vallan.

    Tämän estämiseksi
    paholainen kiinnitti
    langenneiden
    korkea-arvoisien
    Jumalan poikien huomion
    ihmisten tyttärien ihanuuteen.

    "Kun ihmiset alkoivat lisääntyä
    maan päällä
    ja heille syntyi tyttäriä,
    huomasivat Jumalan pojat
    ihmisten tyttäret ihaniksi
    ja ottivat vaimoikseen kaikki,
    jotka he parhaiksi katsoivat.
    Silloin Herra sanoi:
    "Minun henkeni
    ei ole vallitseva ihmisessä iankaikkisesti,
    koska hän on liha.
    Niin olkoon hänen aikansa
    sata kaksikymmentä vuotta."
    (Gen 6:1-3)

    Kohta yhdessäkään ihmisessä
    ei enää olisi ollut Jumalan henkeä.
    Vain syntiä.

    Enää oli vain yksi
    vanhurskauden saarnaaja.
  5. Raamatun ensimmäisen jakeen
    alkutekstissä on seitsemän sanaa.

    Keskimmäinen niistä on
    אֵ֥ת

    Sitä ei käännetä
    esimerkiksi suomenkielelle.

    Sitä käytetään hepreassa
    osoittamaan akkusatiivi.

    Tuo partikkeli muodostuu
    heprean aakkosten
    ensimmäisestä ja viimeisestä
    kirjaimesta.

    Jos tuon partikkelin
    jotenkin ottaisi
    huomioon tuossa jakeessa,
    niin siinä sanottaisiin
    tähän tapaan:

    "Alussa
    loi
    Jumala
    - Alfa ja Omega
    - Ensimmäinen ja Viimeinen
    - Alku ja Loppu
    taivaat
    ja
    maan"