Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

327

Kommenttia

12284

  1. Room 6
    ei tietenkään puhu ruumiillisesta kuolemasta:

    5. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
    6. kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
    7. sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
    8. Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
    9. tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
    10. Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
    11. Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.

    Kun synti petti Paavalin, niin Paavali joutui toisen hallitsijan eli synnin alaiseksi. Kun Paavali sanoo olevansa myyty synnin alaisuuteen (7:14) hän käyttää sellaista kieliopillista rakennetta, joka pitää yhtä sen kanssa, että hän itse on myynyt. Paavali viittaa selvästi Vanhan testamentin kirjoituksiin. "He myivät itsensä tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoittivat hänet (2 Kun 17:16-17). Kun käärme eli synti pettää meidät, me otamme vaimoksemme Iisebelin.
    Ja silloin ihminen on Ahabin lailla myynyt itsensä tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä 1(Kun 21:25). Ja nyt kun synti oli petoksella ottanut hallintavallan Paaavalissa, hän teki sitä, mitä ei olisi tahtonut. Kaikki synnin eli käärmeen eli Iisebelin tähden. Paavalin mukaan kuolema vapauttaa tuosta avioliitosta, ja koska Jeesus kuoli kuolemamme, me olemme vapaat menemään toiselle. Ja silloin synnin sijaan hallitsevaksi kuninkaaksi tulee armo. Ja silloin me olemme vanhurskautuneet pois synnistä.

    Meille on siis tosiasia se, että me olemme jo Jeesuksen kanssa ristiinnaulitut ja hänen kanssaan ylösnousseet. Ja kerta kaikkiaan kuolleet pois synnistä. Tuo tekstikatkelma, johon viittasit, päättyy tarkkaan kääntäen sanoihin: "Niin tekin pitäkää totena, että olette synnille kuolleet, mutta elätte Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa (Room 6:11).

    "Missä taas synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi, jotta niin kuin synti on hallinnut kuninkaana kuolemassa, samoin armokin hallitsisi kuninkaana vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta" 5:20-21. Ja nyt kun olemme antautuneet toiselle, emme enää ole synnin emmekä synnin ja kuoleman lain alaisia. Elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista (8:2).

    Tätä kuolemaa synnille eivät vauvat eivätkä pienokaiset koe, koska he eivät ole koskaan edes tulleet synnin pettämiksi. He eivät ole antautuneet synnin hallintavaltaan. He eivät ole ottaneet vaimokseen Iisebeliä. Vauvat ja pienokaiset eivät ole pahoja. Ihminen ei voi tulla synnin pettämäksi ja myydä itseään synnin alaisuuteen ennenkuin nuoruudessa. Raamatussa on lukemattomia kertoja ilmaisu "nuoruudesta asti". Toiset ovat palvelleet Herraa "nuoruudesta asti". Toiset kaikkea muuta, mutta aina määreenä on "nuoruudesta asti".
  2. Room 7:11
  3. "Sillä jos tahallamme teemme syntiä päästyämme totuuden tuntoon,
    ei ole enää uhria syntien edestä,
    vaan jokin kauhea tuomion vartominen ja tulen kiivaus,
    joka on kuluttava vastustajat.
    Kun joku on hylännyt Mooseksen lain,
    hän kuolee armotta kahden tai kolmen todistajan sanan perusteella.
    Kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulette sen ansaitsevan,
    joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren,
    jossa hänet on pyhitetty, ja herjaa armon Henkeä?"

    Hebrealaiskirjeen kirjoittaja oli hyvin huolissaan juutalaisista veljistään.
    He olivat heittämässä pois uskalluksensa.
    Hylkäämässä Kristuksen. Palaamassa takaisin juutalaisuuteen.

    Rituaaliin kuului Kristuksen kiroaminen.
    Muuten ei päässyt takaisin synagoogaan.
    Hebrealaiskirjeen kirjoittaja sanoo,
    ettei tuon teon jälkeen ole enää jäljellä
    mitään uhria syntiemme sovitukseksi.

    Kristityiksi kääntyneet juutalaiset olivat jättämässä Kristuksen
    hirvittävien vainojen takia.
    He olivat menettäneet kotinsa, kaiken omaisuutensa ja perheensä.
    Sekä kaikki yhteydet sukuunsa, mikä tuona aikana oli äärettömän tärkeää.
    He asuivat yhteismajoituksissa koko ajan peljäten,
    milloin heidätkin teloitetaan uskonsa tähden.

    Eikä Kristusta vaan kuulunut takaisin.
    Vaikka Roomalaiset olivat jo saartamassa Jerusalemia.
    Hävityksen kauhistus oli jo ovella, mutta Jeesusta ei kuulunut.
    Heistä tuntui, että he ovat menettäneet kaiken turhan takia.
    He ovat kärsineet ja kärsivät turhan takia.
    He pelkäsivät totuuden, jonka olivat tulleet tuntemaan, olevankin valhetta.
    Ahdistuksen takia he olivat jo lähes valmiita luopumaan uskostansa.
    Mutta näin ei ollut alussa, ensirakkauden aikaan.

    Ja niin Pyhä Henki sanoo Hebrealaisille: Muistakaa entisiä päiviä,
    jolloin te valistetuiksi tultuanne kestitte monet kärsimysten koetukset.
    Toisia teistä häväistiin ja rääkättiin katselijoiden huviksi,
    toiset taas tulivat saman kohtalon saaneiden osaveljiksi.
    Te olette kärsineet vankien kanssa ja ilolla suvainneet omaisuutenne ryöstön,
    tietäen, että teillä on parempaa ja pysyvää omaisuutta.

    Tällä teemalla kirjoittaja etenee kirjeessään ja kannustaa kestävyyteen
    kaikkien kärsimysten keskellä. Ja lopulta hän muistuttaa johtajista,
    jotka jo olivat menettäneet henkensä uskonsa tähden ja paljon kärsineet.
    He olivat jo ylittäneet maaliviivan voittajina.
    He olivat kestäneet tuon kauheuden loppuunsa asti
    Jeesuksen vaikuttaman uskon kautta.
    Ja sitten kirjoittaja jatkaa:
    Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.
    Hebrealaiskirjeen siis vakuuttaa näillä sanoilla,
    että sama Jeesuksen läsnäolo oli oleva myös heidän voimansa
    kaiken meneillään olevan kauheuden keskellä.

    Synti, josta tuossa kohdassa puhutaan, on siis Kristuksen hylkääminen.
    Kristuksen kieltäminen.
    Juutalaiset olivat aikeissa käyttäytyä siten kuin
    todellinen luvattu Messias olisi vasta tulossa.
    Mutta kirjoittaja sanoo: Jos kiellämme Kristuksen,
    ei ole oleva enää mitään toista uhria puolestamme.
    Ja niin hän vakavasti varoittaa tallaamasta jalkoihin Kristusta.
    Hylkäämästä pyhää liittoa, jonka perustana on Jeesuksen veri.
    Veri, jossa he olivat pyhitetyt.
    Kirjoittaja varoittaa kuoleman vakavasta synnistä:
    Armon Hengen herjaamisesta. Pyhän Hengen pilkkaamisesta.
  4. 11. ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella:
    12. ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista.
    13. Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset,
    14. ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin.

    Siis olivatko nämä kohdehenkilöt tuo mukaan ympärileikattu
    "käsin tehdyllä ympärileikkauksella" vai ei?
  5. Uusinta hiukan syventäen. Sinun ei tarvitse olla kanssani samaa mieltä,
    mutta saisinko kuittauksen, ymmärrätkö, mitä seuraavassa kirjoitan.

    Raamatun mukaan nuo 144 000 ovat kaikki Israelin lasten
    sukukunnista eli heimoista. Myös Manasse on Jaakobin lapsi,
    kuten Jaakob Joosefille sanoi.
    Nämä 144 000 ovat tahrattomia Jumalan palvelijoita.
    Heidän suussaan ei ole havaittu valhetta.
    Esimerkiksi Pietari ei tähän joukkoon mahdu!!!!!!!!!!
    Pietari oli muuten jo kuollut, kun Johannekselle näytettiin tulevia tapahtumia.

    Johannes sai siis nähdä, kuinka eräässä vaiheessa
    enkelit tulevat sinetöimään hirvittävällä kiireellä
    nuo 144 000 Israelin heimoista. Siis nuo kaikki yhdessä rytäkässä.

    Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun
    Jumalan ja Karitsan vihan suuri päivä on tullut.
    Taivas on kääriytynyt pois taivaan ja maan väliltä.
    Ja maan kuninkaat ja ylimykset ja sotapäälliköt ja rikkaat ja väkevät
    ja kaikki orjat ja vapaat kätkeytyvät luoliin ja vuorten rotkoihin
    ja sanovat vuorille ja kallioille:
    "Langetkaa meidän päällemme
    ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa,
    joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta!

    Raamatun ja erityisesti myös Ilmestyskirjan mukaan
    tästä koko maanpiiriä koskettavasta koetuksen hetkestä
    Jumala pelastaa seurakuntansa. Meitä ei tuohon vihaan ole määrätty.

    Kun olemme tuon vihan päivän kynnyksellä, soi viimeinen pasuuna.
    Joka sanonta tuossa kulttuurissa ymmärrettiin yksiselitteisesti
    peruuttamattomana merkkisoittona lopullisen taistelun alkamisesta.
    Ja juuri tuon viimeisen pasuunan soidessa
    Kristuksen omat temmataan tuuliin ja pilviin.
    Me muutumme. Saamme ylösnousemusruumiin.
    Niin me elossa olevat kuin Kristuksessa kuolleetkin.

    Mutta maan päälle jää vanhan liiton uskovia.
    Israelilaisia, jotka ovat pitäneet Jumalan käskyt.
    He, niinkuin koko maailma tietävät nyt Jumalan vihan päivän tulleen.
    Näiden Israelilaisten silmiltä poistuu siis nyt peite.
    Olemme tässä kohden lähestymässä sitä vaihetta,
    jolloin kaikki Israel on pelastuva.
    Ja tästä ihmisjoukosta, siis maasta
    (tämä kielikuva tarkoittaa Ilmestyskirjassa aina Israelia)
    ostetaan esikoisjoukoksi Israelin eri heimoista nämä 144 000.
    Heistä on nyt siis tullut Jeesukseen uskovia,
    ja siksi heidän otsiina kirjoitetaan Hänen ja Hänen Isänsä nimi.

    Mutta meidät on Raamatun mukaan tuossa hetkessä temmattu taivaaseen.
    Ja laulamme siellä ylistysvirttä, joka valtavana pauhuna kuuluu
    maan päälle, jossa vain vain nuo 144 000 voi oppia ja yhtyä tuohon virteen.

    Seitsemän vuotta myöhemmin tulemme Jeesuksen kanssa takaisin
    lukemattomana joukkona joka tuon ajan kulttuurissa ilmaistiin
    sanonnalla tuhannen tuhat. Ja hallitsemme ja tuomaroimme
    Hänen kanssaan tuhat vuotta tätä maailmaa.

    Ja kun Raamattu puhuu piskuisesta laumasta, niin se puhuu juuri meistä.
    Luukas 12:32 ei puhu lauman määrällisestä koosta.
    Se puhuu lauman laadusta. Jeesuksen lammaslauma on vähäinen,
    ei mahtava. Se on kuin vähäinen lapsi - pikkuvauva.

    Lauman pienuus ei ole niinkään silmin havaittavaa tai mitattavaa.
    Se on mikroskooppista.
    Samaa mikros-sana esiintyy muun muassa seuraavissa kohdissa:

    - ei ole vaimoista syntyneitten joukossa yhtäkään suurempaa kuin Johannes;
    mutta VÄHÄISIN Jumalan valtakunnassa on suurempi kuin hän.

    - Joka ottaa tykönsä tämän lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut;
    ja joka ottaa tykönsä minut, ottaa tykönsä hänet, joka on minut lähettänyt.
    Sillä joka teistä kaikista on PIENIN, se on suuri.

    - Hänen olisi parempi, että myllynkivi pantaisiin hänen kaulaansa ja hänet heitettäisiin mereen,
    kuin että hän viettelee yhden näistä PIENISTÄ

    - Katsokaa, ettette halveksu yhtäkään näistä pienistä;
    sillä minä sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun Isäni kasvot, joka on taivaissa.
    Sillä Ihmisen Poika on tullut pelastamaan sitä, mikä on kadonnut.
    Mitä arvelette? Jos jollakin ihmisellä on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää vuorille ja mene etsimään eksynyttä?
    Ja jos hän sen löytää, totisesti minä sanon teille: hän iloitsee enemmän siitä kuin niistä yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä, jotka eivät olleet eksyneet.
    Niin ei myöskään teidän taivaallisen Isänne tahto ole, että yksikään näistä PIENISTÄ joutuisi kadotukseen.

    - ja häntä kuuntelivat kaikki, PIENET ja suuret

    - sillä tosin on sinun voimasi VÄHÄINEN

    Huomasitko ettei näissä koskaan puhutta lukumäärästä.
    "Älä pelkää, sinä piskuinen lauma"
    ei viittaa lauman määrälliseen pienuuteen.

    Määrällistä pienuutta kuvattaisiin toisella sanalla.
    Tuo Jeesuksen lammaslauma on piskuinen kuin pieni vauva,
    kuin pieni itkevä lapsi. Se nostaa kätensä ylös.
    Se tarkoittaa: Isi ota syliin ja kanna.

    Mä olen niin pienoinen ... pienoinen aivan..
    Sä suuri ja voimakas ... isäni taivaan...
  6. Paavali oli saanut ilmestyksen kautta tietää
    monta Kristukseen kätkeytyvää salaisuutta.
    Yksi näistä oli tempauksen salaisuus.

    Ja niin Paavali kirjoittaa kaikille, jotka avuksi huutavat
    meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä,
    ja sanoo, että emme me kaikki kuolemaan nuku.
    Mutta täysin riippumatta siitä,
    olemmeko kuoleman uneen nukkuneet tai vielä elossa,
    niin VIIMEISEN PASUUNAN SOIDESSA,
    me kaikki saamme ylösnousemusruumiin
    ja meidät temmataan Herran tykö. Ja kaikki tämä
    - kristuksessa kuolleiden ruumiin ylösnousemus (kuolleista herääminen)
    - meidän elossa olevien ruumiiden muuttuminen
    - ja näiden molempien tempaaminen ylös
    tapahtuu yhtäkkiä, silmänräpäyksessä (atomisekunnissa).
    Tuota tapahtumaa eivät tänne jäävät ehdi siis edes huomata.
    Ihmiset vain huomaavat, että iso joukko ihmisiä on kadonnut.
    Miten se tapahtui, sitä ei kukaan jäljelle jääneistä ole kyennyt havaitsemaan.

    Tuo käsite VIIMEINEN PASUUNA tarkoittaa
    viimeistä, peruuttamatonta, äänimerkkiä.
    Tuo käsite, jota Paavali käyttää, liittyy nimenomaan ja vain yhteen asiaan.
    Tuo ilmaisu tarkoittaa sotaanlähdön pasuunaa.
    Kun monta kertaa on jo annettu pasuunalla ikäänkuin varoitusmerkki,
    ja kaikki ovat jo asettuneet lähtövalmiiksi, on käynytkin ilmi,
    että se ei ollutkaan vielä lopullinen lähtömerkki.
    Mutta sitten lopuksi kuullaan tuon pasuunan ääni viimeisen kerran.
    Se on peruuttamanton ja lopullinen äänimerkki,
    joka kertoo, että nyt lähdetään.
    Tästä pasuunan soitosta käytettiin ilmaisua, kun VIIMEINEN PASUUNA soi.
    Kun tuo JUMALAN PASUUNA soi,
    on tullut HERRAN SOTIMISPÄIVÄ (Sak 14).

    Silloin alkaa maan päällä suuri ahdistus,
    jota Jeesus kuvasi käyttäen sanaa, joka
    tarkoittaa lapsen synnyttämiseen liittyviä tuskia.
    Jo profeetta Jeremia sanoi:
    Miksi näen kaikkien miesten pitelevän käsin lanteitansa
    synnyttäväisten tavalla, ja miksi ovat kaikki kasvot käyneet valjuiksi?
    Voi! Suuri on se päivä, ei ole sen kaltaista.
    Se on Jaakobille ahdistuksen aika, mutta hän on pelastuva siitä. Jer 30:6-7

    Puhuessaan tästä ahdistuksen ajasta alkaen jo
    sen edellä ilmenevistä synnytystuskien alkuoireista,
    päätyen ahdistuksen ajan loppuhetkeen,
    jolloin Hän palaa maan päälle,
    Hän kysyy tuohon hetkeen liittyen uskollista ja ymmärtäväistä orjaa.

    Olen yrittänyt kertoa sinulle Lappix, että
    Jeesus puhuu tuossa nimenomaan Israelille. Valituillensa.
    Kun luemme esimerkiksi Matteuksen evankeliumia,
    niin me luemme Valtakunnan evankeliumia.

    Mutta Paavalin kautta Jeesus antoi tiedoksi seurakunnan salaisuuden.
    Paavalin kautta tuli meille pelastuksen evankeliumi,
    joka perustuu yksin armoon.
    Valtakunnan evankeliumi ja armon evankeliumi
    eivät siis ole yksi ja sama asia.
    Valtakunnan evankeliumi liittyy siihen,
    kun Jeesus palaa takaisin maan päälle
    ja perustaa Israelilelle Valtakunnan.

    Ja nyt kun Jeesus kysyy:
    "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen orja,
    jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään,
    antamaan heille ruokaa ajallansa? Autuas se orja,
    jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!"
    Matt 24:45-56,
    niin Jeesus puhuu nimenomaan Israelin kansalle.

    Kun Jeesus palaa maan päälle,
    tämä uskollinen ja ymmärtäväinen orja on edelleen maan päällä.
    Häntä ei ollut temmattu taivaaseen.
    Tekstin jatko osoittaa, että toiset näistä orjista
    alkavat syödä ja juoda juopuneiden kanssa,
    ja lyödä uskollisia ja ymmärtäväisiä orjatovereitaan (syndulos).
    Tuo sana on monikossa. Uskollisia ja ymmärtäväisiä orjia,
    joita heidän orjatoverinsa lyövät, on siis monta.
    Mutta yhtäkään näistä uskollisista tai uskottomista
    ei ole temmattu taivaaseen, kun Jeesus tulee
    ahdistuksen ajan lopussa takaisin maan päälle.
    He eivät siis ole tässä armon talouden aikakaudessa uskoon tulleita.

    Tässä meneillään olevassa armo aikakaudessa me odotamme ylkää,
    joka tempaa meidät tykönsä, Isänsä kotiin, Jumalan temppeliin,
    jossa meidät vihitään Hänen vaimokseen.

    Mutta tämän meneillään olevan armotalouskauden jälkeen,
    koittaa maan päällä toinen aikakausi.
    Ja sen aikakauden uskovat eivät odota ylkää eli sulhastaan,
    vaan Herraansa, joka palaa tuosta vihkimisestä,
    eli siis palaa vihityn vaimonsa kanssa maan päälle.
    Ja sitten on hääjuhlan aika.
    Siis kun Jeesus tulee takaisin maan päälle,
    ja Hänen mukanaan Hänen vihitty vaimonsa,
    joka on itsensä kaunistanut,
    niin sitten maan päällä vietetään hääjuhlia.

    Tätä nuo ymmärtäväiset ja viisaat ahdistuksen ajan orjat odottavat.
    Ja he ovat autuaita, koska ovat kutsutut Karitsan hääaterialle.
    Mutta Kristuksen morsianta heistä ei koskaan tule.

    Vain Kristuksen Morsian eli seurakunta temmataan.
    Ja kun Kristus ja Morsian ovat vihityt ja ovat siis yksi,
    niin tulee tuo Kristus ja Hänen ruumiinsa
    takaisin maan päälle ja Kristus perustaa Valtakunnan.

    Tekisi mieli jatkaakin tästä, mutta ehkä odotan kommenttiasi.
    Olen yrittänyt kirjoittaa käyttäen kieltä, jota ehkä ymmärrät paremmin.
    Oletko ymmärtänyt?