Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

328

Kommenttia

12295

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Jos Raamattusi karttalehdet
    sattuvat olemaan samat
    kuin minulla nyt on edessäni,
    niin karttalehdeltä
    Lähi-Itä Assyrian suurvalta-aikana
    löytyy suoraan uloskirjoitettuna:

    - Mesek
    - Tuubal

    Mesekin ja Tuubalin sijainnin
    siis löydämme
    Israelin pohjoispuolelta kartalta,
    joka kuvaa
    Assyrian suurvalta-ajan Lähi-Itää.

    Samalta karttalehdeltä löydämme
    myös helposti seuraavat:

    - Goomer
    - Toogarma
    - Puut

    Kovinkaan vaikeita
    hahmoteltavia
    eivät ole myöskään
    ennustuksessa mainitut:

    - Persia
    - Etiopia/Kuus

    Joten meillä on jo
    näiden perusteella
    varsin selkeä kuva siitä,
    mistä muodostuu
    Googin hallitsema meluisa joukko.

    Eli tuolta perinteiseltä
    Raamatun karttalehdeltä nähdään,
    että Goomer
    on Mustanmeren eteläpuolella,
    ja tuossa näkyy myös
    Mesek, Tuubal ja Toogarma.

    Nuo nimet,
    jotka Hesekielin tekstissä
    tulevat esiin,
    löytyivät siis edellä
    Nooan Poikien sukuluetteloista.
    Jaafetin pojista
    Goomer, Maagog, Tuubal ja Mesek
    sekä edelleen pojanpoika Toogarma.

    Mutta sitten Raamatun
    loppulehdillä on tällainen teksti:

    "Ja kun ne tuhat vuotta
    ovat loppuun kuluneet,
    päästetään
    saatana vankeudestaan,
    ja hän lähtee villitsemään
    maan neljällä kulmalla
    olevia kansoja,
    Googia ja Maagogia,
    kootakseen heidät sotaan,
    ja niiden luku on kuin
    meren hiekka.
    Ja he nousevat yli
    maan avaruuden
    ja piirittävät pyhien leirin
    ja sen rakastetun kaupungin.
    Mutta tuli lankeaa taivaasta
    ja kuluttaa heidät."
    (Ilm 20:7-9)

    Sama pahan henkivalta,
    joka sai jo alussa
    vedenpaisumuksen jälkeen
    Nooan poikien sukukunnat
    palvomaan paholaista,
    tulee olemaan näyttämöllä
    myös maailmanlopussa.

    Nooan arkki pysähtyi
    Araratin vuorille.

    Oli tuo paikka sitten
    tarkalleen missä tahansa,
    niin kovinkaan kauas
    siitä paikasta,
    mihin arkki jämähti,
    Jaafetin pojat
    eivät olleet siirtyneet.

    Ja itse asiassa tilanne oli se,
    että kaikki Nooan jälkeläiset
    pysyttelivät ensin yhdessä.

    "Ja kaikessa maassa
    oli yksi kieli
    ja yksi puheenparsi.
    Kun he lähtivät liikkeelle
    itään päin,
    löysivät he lakeuden
    Sinearin maassa
    ja asettuivat sinne."
    (Gen 11:1-2)

    Eli maan päällä oleva
    yhtenäinen ihmiskansa
    oli vaeltanut Sinearin maahan itään.
    Eivätkä he halunneet hajaantua
    ympäri maata.

    "Ja he sanoivat toisillensa:
    'Tulkaa,
    tehkäämme tiiliä
    ja polttakaamme ne koviksi'.

    Ja tiiltä he käyttivät kivenä,
    ja maapihkaa he käyttivät laastina.
    Ja he sanoivat:
    'Tulkaa,
    rakentakaamme itsellemme
    kaupunki ja torni,
    jonka huippu ulottuu taivaaseen,
    ja tehkäämme itsellemme nimi,
    ettemme hajaantuisi
    yli kaiken maan.'"
    (Gen 11:3-4)

    Oli siis vain yksi kansa.
    Ja yksi kieli.
    Ja se halusi palvella paholaista.

    Ja sitten Jumala puuttui asioihin.
    Ja kohta oli monta erikielistä kansaa.

    "Niin Herra astui alas
    katsomaan kaupunkia ja tornia,
    jonka ihmislapset olivat rakentaneet.
    Ja Herra sanoi:
    'Katso,
    he ovat yksi kansa,
    ja heillä kaikilla on yksi kieli,
    ja tämä on heidän
    ensimmäinen yrityksensä.
    Ja nyt ei heille ole mahdotonta
    mikään, mitä aikovatkin tehdä.
    Tulkaa,
    astukaamme alas
    ja sekoittakaamme
    siellä heidän kielensä,
    niin ettei toinen ymmärrä
    toisen kieltä.'
    Ja niin Herra hajotti heidät sieltä
    yli kaiken maan,
    niin että he lakkasivat
    kaupunkia rakentamasta.
    Siitä tuli sen nimeksi Baabel,
    koska Herra siellä sekoitti
    kaiken maan kielen;
    ja sieltä Herra hajotti heidät
    yli kaiken maan."
    (Gen 11:5-9)

    Baabelia kohdanneista asioista
    luemme sitten paljon Raamatusta
    ja Baabelin tulevia tapahtumia
    vielä Raamatun viimeisestä kirjasta.

    Genesiksen tässä kohdassa
    Baabelin kertomuksen jälkeen
    alkaa viides jatkokertomus.

    Se tarkentaa Seemin sukuun.
    Nooa sanoi siis jo edellisessä
    eli kolmannen jatkokertomuksen
    loppulauseessa:

    "Kiitetty olkoon Herra,
    Seemin Jumala,
    ja olkoon Kanaan heidän orjansa."
    (Gen 9:26)

    Jumala on Seemin Jumala.
    Seemin suvusta tuli
    Jumalan kansa.
    Ja tästä eteenpäin seuraammekin
    tuon kansan syntyä ja vaiheita
    tämän pahan maailman keskellä.

    Mutta jo tässä tarkastelemassamme
    neljännessä jatkokertomuksessa
    Seemin sukua on selvitetty
    samaan tapaan kuin
    Jaafetin ja Haaminkin.

    Seemin suvussa on Peleg.
    Tuo nimi tarkoittaa
    halkaisemista/jakamista.

    Manner alkoi jakaantua.
    Tämä maa on joutunut
    paholaisen hallintaan.
    Ja hän tekee sille mitä tahtoo
    niinkuin kehuskeli Jeesuksellekin.

    Ehkä tuo maan jakautuminen
    oli innoittamassa Maan
    uutta ihmissukupolvea
    tekemään tornin
    ja pysymään yhdessä
    palvoen jotain korkeampaa voimaa.

    Ja taas paholainen
    luuli voittaneensa Jumalan,
    joka ei voisi tuoda
    maailmaan Pelastajaa
    ihmiskunnan kautta,
    joka palvoo paholaista.

    Mutta paholainen saa aina
    vain hopeamitalin.

    Kiitetty olkoon Seemin Jumala.
    Tuon suvun keskelle menemme.
    Ja sinne ilmestyi myös
    Seemin Jumala
    keskelle epäjumalan palvontaa
    ja kutsui Aabramin.

    Seemin Jumala oli oleva
    Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin
    Jumala.
    Israelin Jumala.
    Aina ja iankaikkisesti.

    Eli seuraava avaukseni
    tulee olemaan otsikolla
    Seem.
  2. Korintossa oleva Jumalan seurakunta
    Kristuksessa Jeesuksessa pyhitetyt
    kutsutut ja pyhät
    huusivat avuksi Herran Jeesuksen nimeä.

    He olivat armon perillisiä,
    jotka olivat rikastuneet Kristuksessa
    kaikessa puheessa ja tiedossa.

    Heiltä ei puuttunut mitään
    missään armolahjassa
    heidän odottaessaan
    Herran Jeesuksen ilmestymistä.

    Ja kuitenkin
    he olivat sekaisin
    kuin käkikello.

    Jotkut heistä olivat sitä mieltä,
    että ruumiin ylösnousemusta
    ei tapahdu.

    Tähän sekoiluun
    Paavali puuttui.

    "Mutta jos
    Kristuksesta saarnataan,
    että hän on noussut kuolleista,
    kuinka muutamat teistä
    saattavat sanoa,
    ettei kuolleitten ylösnousemusta ole?"
    (1 Kor 15:12)

    Ja sitten taas jotkut heistä
    kastattivat itsensä
    jonkun edesmenneen
    kuolleen puolesta.

    Paavali osoittaa,
    että korinttolaiset
    ajattelevat asioista ristiriitaisesti.

    Ensin he ajattelevat,
    että kuolleet eivät herää.
    Ja sitten jotkut heistä
    kastattavat itsensä.

    "Mitä muutoin ne,
    jotka kastattavat itsensä
    kuolleitten puolesta,
    sillä saavat aikaan?
    Jos kuolleet eivät heräjä,
    miksi nämä sitten
    kastattavat itsensä
    heidän puolestaan?"
    (1 Kor 15:29)

    Paavali ei kuitenkaan pidä tärkeänä
    tuon toiminnan hyödyllisyyden
    syvällisempää arviointia.

    Mutta sitä Paavali pitää tärkeänä,
    että heidän täytyy ymmärtää se,
    että ylösnousemus
    on kerran tapahtuva.

    Suomessa on sellainen traditio,
    että hengenvaarassa olevalle
    (yleensä vauvalle)
    annetaan hätäkaste.

    Tämä ei ole mielestäni
    mitenkään tarpeellista,
    vaan perustuu
    väärään ymmärrykseen
    ihmisen pelastumisesta.

    Mutta en myöskään koe
    mitenkään tarpeelliseksi
    millään tavoin sekaantua asiaan.

    Päinvastoin minä tietenkin suren
    vauvan omaisten kanssa sitä,
    että he joutuvat ehkä luopumaan
    vauvastaan heti alkumetreillä.

    En siis suinkaan
    ala häiriköidä selittämällä,
    että ei häntä tarvitse kastaa,
    vaan siunaan heitä
    ja heidän pienokaistaan.

    No jos kävisi niin,
    että edes hätäkastetta
    ei ehdittäisi antaa,
    ja sitten joku haluaisi
    kastattaa itsensä
    vauvan puolesta,
    niin en kokisi tarpeelliseksi
    yrittää estää ketään niin tekemästä.

    Näin siitäkin huolimatta,
    että minun vakaa ymmärrykseni
    Jumalan Sanan perusteella on se,
    ettei vauvoja kuuluisi kastaa lainkaan.

    Eikä ymmärtääkseni
    kukaan pelastu sen perusteella,
    että on kastettu vedessä,
    tapahtui tuo kaste sitten
    miten tai milloin tahansa.
  3. Kyllä parannuksen teko
    on vielä mahdollista.

    Uskovillekin.

    Elämmme vielä armotalouskautta,
    jota kuvataan
    Johanneksen tallentaman Ilmestyskirjan
    luvuissa 2-3,
    joissa kerrotaan siitä
    "Mikä nyt on".

    Tuo Ilmestyskirjan jakso
    toistaa yhä uudelleen
    eri seurakunnille
    "Tee parannus".

    Mutta tilanne muuttuu,
    kun astutaan ilmestyskirjan
    kolmanteen osioon,
    joka kertoo
    seurakuntakauden jälkeisestä ajasta
    "Mitä tämän jälkeen on tapahtuva"

    Ja nyt toistuu ilmaisu
    "eivät tehneet parannusta"

    Kuitenkin armo on tarjolla
    ja kutsu soi
    loppuun asti.

    Mutta sitten aivan loppumetreillä
    Raamatun viimeisessä luvussa
    ollaan tilanteessa,
    jossa todetaan näin:

    "Vääryyden tekijä
    tehköön edelleen vääryyttä,
    ja joka on saastainen,
    saastukoon edelleen,
    ja joka on vanhurskas,
    tehköön edelleen vanhurskautta,
    ja joka on pyhä,
    pyhittyköön edelleen."

    Kuitenkin
    Raamatun viimeinen virke
    on armon toivotus.

    "Herran Jeesuksen armo
    olkoon kaikkien kanssa.
    Amen."

    Huomisesta en tiedä,
    mutta tänään on vielä
    helppo tehdä parannus.

    Tänään on pelastuksen päivä.
    Ja kuvaamillesi
    uskovan nimeä kantaville
    totisen parannuksen paikka.

    "Jos joku sanoo:
    'Minä rakastan Jumalaa',
    mutta vihaa veljeänsä,
    niin hän on valhettelija.
    Sillä joka ei rakasta veljeänsä,
    jonka hän on nähnyt,
    se ei voi rakastaa Jumalaa,
    jota hän ei ole nähnyt.
    Ja tämä käsky meillä on häneltä,
    että joka rakastaa Jumalaa,
    se rakastakoon myös veljeänsä."
    (1 Joh 4:20-21)

    "Kuka ikinä
    menee edemmäksi
    eikä pysy Kristuksen opissa,
    hänellä ei ole Jumalaa;
    joka siinä opissa pysyy,
    hänellä on sekä Isä että Poika."
    (2 Joh 1:9)

    "Rakkaani,
    älä seuraa pahaa,
    vaan hyvää.
    Joka hyvin tekee,
    se on Jumalasta;
    joka pahoin tekee,
    se ei ole Jumalaa nähnyt."
    (3 Joh 1:11)

    Ehdottamasi
    kiltti jumalaton
    ei ole ratkaisu,
    sillä ilman Jumalaa
    ei ole Elämää.

    "Alussa oli Sana,
    ja Sana oli Jumalan tykönä,
    ja Sana oli Jumala.
    Hän oli alussa Jumalan tykönä.
    Kaikki on saanut syntynsä
    hänen kauttaan,
    ja ilman häntä
    ei ole syntynyt mitään,
    mikä syntynyt on.
    Hänessä oli elämä,
    ja elämä oli ihmisten valkeus."
    (Joh 1:1-4)
  4. Jo Roomalaiskirjeen avausluvussa
    Paavali toteaa
    heti tervehdysten jälkeen insertissään:

    "Sillä Jumalan viha
    ilmestyy taivaasta
    kaikkea ihmisten
    jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan,
    niiden,
    jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,
    sentähden että se,
    mikä Jumalasta voidaan tietää,
    on ilmeistä heidän keskuudessaan;
    sillä Jumala on sen heille ilmoittanut."
    (Room 1:18-19)

    Jokainen ihminen on
    vastaansanomattomasti tietoinen siitä,
    että Jumala on olemassa.

    "Sillä hänen näkymätön olemuksensa,
    hänen iankaikkinen voimansa
    ja jumalallisuutensa,
    ovat,
    kun niitä hänen teoissansa tarkataan,
    maailman luomisesta asti nähtävinä
    niin etteivät he voi
    millään itseänsä puolustaa,
    koska he,
    vaikka ovat tunteneet Jumalan,
    eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet
    eivätkä kiittäneet,
    vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet,
    ja heidän ymmärtämätön
    sydämensä on pimentynyt."
    (Room 1:20-21)

    Ihminen sydän on siis tietoinen siitä,
    mikä on hyvää.
    Mutta ihminen valitsee
    Valkeuden sijasta pimeyden.

    "Kehuessaan viisaita olevansa
    he ovat tyhmiksi tulleet
    ja ovat katoamattoman
    Jumalan kirkkauden
    muuttaneet katoavaisen
    ihmisen ja lintujen
    ja nelijalkaisten ja matelevaisten
    kuvan kaltaiseksi."
    (Room 1:22-23)

    He ovat hyljänneet Jumalan,
    ja niin Jumala on hyljännyt heidät.

    "Sentähden Jumala on heidät,
    heidän sydämensä himoissa,
    hyljännyt saastaisuuteen,
    häpäisemään itse omat ruumiinsa,
    nuo,
    jotka ovat vaihtaneet
    Jumalan totuuden valheeseen
    ja kunnioittaneet ja palvelleet
    luotua enemmän kuin Luojaa,
    joka on ylistetty iankaikkisesti,
    amen."
    (Room 1:24-25)

    Ja niin ihminen ylpeydessään
    tekee kaikkea luonnonvastaista,
    välittämättä sen seurauksista.

    "Sentähden
    Jumala on hyljännyt heidät
    häpeällisiin himoihin;
    sillä heidän naispuolensa
    ovat vaihtaneet
    luonnollisen yhteyden
    luonnonvastaiseen;
    samoin miespuoletkin,
    luopuen luonnollisesta yhteydestä
    naispuolen kanssa,
    ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa
    ja harjoittaneet,
    miespuolet miespuolten kanssa,
    riettautta
    ja villiintymisestään saaneet itseensä
    sen palkan, mikä saada piti."
    (Room 1: 26-27)

    Siis ihminen on se,
    joka hylkää ensin Jumalan.

    "Ja niinkuin heille
    ei kelvannut pitää kiinni
    Jumalan tuntemisesta,
    niin Jumala hylkäsi heidät
    heidän kelvottoman mielensä valtaan,
    tekemään sopimattomia."
    (Room 1:28)

    Ihminen hylkää vanhurskauden
    ja valitsee vääryyden.

    "He ovat täynnänsä
    kaikkea vääryyttä,
    pahuutta, ahneutta, häijyyttä,
    täynnä kateutta,
    murhaa, riitaa, petosta, pahanilkisyyttä;
    ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita,
    Jumalaa vihaavaisia, väkivaltaisia,
    ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä,
    vanhemmilleen tottelemattomia,
    vailla ymmärrystä, luotettavuutta,
    rakkautta ja laupeutta"
    (Room 1:28-31)

    Ja tämä kaikki siitäkin huolimatta,
    että jokainen ihminen
    tietää sisimmässään,
    että tuo kaikki on väärin.

    "jotka,
    vaikka tuntevat
    Jumalan vanhurskaan säädöksen,
    että ne,
    jotka senkaltaisia tekevät,
    ovat kuoleman ansainneet,
    eivät ainoastaan itse niitä tee,
    vaan vieläpä
    osoittavat hyväksymistä niille,
    jotka niitä tekevät."
    (Room 1:32)

    Ihminen on siis tietoinen
    Jumalan olemassaolosta
    ja Hänen
    vanhurskaasta säädöksestään,
    ja silti tekee sen,
    mikä ansaitsee ikuisen kuoleman
    ja yllyttää muitakin samaan kohtaloon.