kapi_

Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

436

Kommenttia

6591

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Kiitosta ohjeestasi, ja olen kyllä joskus ennen tuota menetelmää noudattanut. Mutta kyllä tuo Heili Sirviötä koskeva avautuu minulle tuosta toisesta linkistäni. Näin siinä kerrotaan;


    Heili Sirviö – Wikipedia
    Heili Sirviö (s. 17. maaliskuuta 2011 Suomi [1]) on suomalais- australialainen rullalautailija. [2] Hän edusti Suomea Pariisin olympialaisissa 2024 [3], joissa hänestä tuli 13-vuotiaana Suomen historian nuorin olympiaedustaja [2]. Sirviö sijoittui parkin olympiafinaalissa viidenneksi pistein 88,89.
  2. Minultahan tuo tietenkin.
  3. Pariisin olympialaisistahan tämän avaukseni tein 26.07. ja viimeisen viestini tälle jätin seuraavana päivänä. Avauksen aihepiiriin tämän avaukseni päätänkin:

    Ainutlaatuinen saavutus Suomelle tuli näissä olympialaisissa. Ei yhtäkään mitalia! Sellaista ei ole tapahtunut koskaan ennen, Saavutuksen erikoisuus korostuu vertailussa muihin pohjoismaihin: Ruotsi, Norja ja Tanska olivat melkoisia mitalirohmuja; näette tästä:

    https://www.iltalehti.fi/pariisin-olympialaiset-2024/a/e44416e7-5ee0-48b9-88e8-e19e1a0f1706

    Tässä vielä luettelo kaikista mitalin saaneista maista, joita on 91 maata; Suomi ei siinäkään joukossa, jossa on hämmästyttävän pieniäkin maita, meille lähes tuntemattomia ”kääpiöitäkin":

    https://www.365scores.com/fi/olympics/league/paris-2024-7710/medals

    Monia olympialaisia olen ollut seuraamassa, kaikkia v:sta 1948 olleista Lontoon olympialaista alkaen – vaikka vain yksiä olen ollut paikanpäällä katsomassa, Helsingin olympialaisia v. 1952. Nämä olivat varmaan viimeiset olympialaiset joita olin seuraamassa; harmi, että niissä tuli maallemme tuollainen tulos.

    Urheilumaanahan Suomea on pidetty. Kyllä sille on edelleen perusteita urheiluharrastuksen yleisyydestä ja hyvä niin, että ne harrastukset alkavat monilla jo hyvin nuorina; kouluissa ja vapaa-ajalla ja ihan urheilujoukkueissakin. Nuorihan oli menestyneimpiä urheilijoitamme näissä olympialaisissakin, 13-vuotias Heili Sirviö, oka sijoittui lajissaan viidenneksi:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Heili_Sirviö

    Huippu-urheilun osalta maamme tilanne on kehno. Ilmeisesti osaamattomuutta sen johdossa ja valmennuksessa. Nyt noissa piireissä ilmeisesti alkavat melkoiset myllerrykset. Toivottavasti ne johtavat tuloksiin seuraavissa olympialaisissakin Yhdysvaltojen Los Angelsissa, jossa kävin pitkällä Kalifornian retkelläni v. 2011 – harmi, olisi täytynyt jättää se reissu väliin ja mennä tuonne hienoon kaupunkiin vasta 2028😉

    Eipä tämä aihe antane aihetta enempään ja kun politiikkakaan ei anna nyt aiheita saanen keskittyä vain tähän omaan ”urheiluuni”, päivittäiseen lenkkeilyyn ja 05.09. alkavaan Helsingin sydänkuntoutuksen viikoittaiseen jumppaani. Maaliskuun alussa jouduin sen keskeyttämään, mutta kuntoni on nyt parempi ja olen siihen jo ilmoittautunut.
  4. Olivathan ne Pariisin olympialaisten avajaiset ainutlaatuiset! Tietysti erikoista sekin, etteivät ne olleet kisastadionilla kuten kai ovat olleet kaikissa aikaisemmissa olympialaisissa. Veneiillä ja pienillä aluksilla niitä joukkueita kuljetettiin 6 km pitkin Seine-jokea ja kovin riehakkaina joukkueet esiintyivät, aivan toisin kuin aina niissä stadionien avajaisissa. Eikä siinä kaikki, vaan avajaisia täydensivät jopa joukkueita enemmän rantojen esiintyjät, kovin riehakkaita hekin yleensä.

    Juhlallisuuksien luonteesta minulle syntyi oudoksuntaa niin, etten jaksanut niitä loppuun asti katsoa. Laitoin kuitenkin tv:n ne tallettamaan ja juoksutellen katsoin nyt aamulla.

    Koko päivän jatkuvia ohjelmia noista olympialaisista tulee koko ensiviikonkin jokaisena päivänä, mutta ei niissä paljoinkaan ole sellaista joka houkuttaisi minut katsomaan, Yleisurheilu alkaa vasta perjantaina ja sitten sitä tulee joka päivä toista viikkoa. Katsonen lähes kaiken sen ja jotain muutakin, ainakin sellaista, joissa maallamme on edustaja mukana.

    Poikkeuksellisesi näin viikonloppuna vielä kävin täällä mutta seuraavaan käyntiini nuo olympialaiset antanevat aihetta vasta silloin, kun saan osoittaa iloani tai pettymystäni urheilijamme suorituksen suhteen.
  5. Eivätpä nuo olympialaisasiat näy moniakaan kiinnostaneen. Itseäni ne kiinnostavat niin, että aion katsoa varttitunnin päästä alkavat avajaiset loppuun asti, yli puolen yön. Täytyy varata tueksi jotain purtavaa ja mietoa juotavaa.

    Avajaiset ovat varmaan hienot siellä Seine-joella, jolla en ole koskaan ollut, mutta sen rantoja kuljeksin v. 2006 syksyn matkalla. Hotellinikin oli lähes Seinen rannalla mäellä ja muistaakseni kolmannessa kerroksessa olevan huoneeni parvekkeelta myös ihailin Seineä ja sen toiselta puolelta, minua vastapäätä nousevaa Eiffel-tornia, jossa valitettavasti jäi käymättä, kun oli paljon muuta mukavaa ohjelmaa.

    Yleisurheiluhan minua eniten kiinnostaa. Sen kisat eivät ala vielä ihan lähipäivinä, mutta kyllähän katsomassani ohjelmassa on muutakin sellaista, jonka varmaan katson.

    Nyt ei enempää tästä eikä muustakaan joten vain Hyvän Viikonlopun toivotukset kaikille!
  6. Minultahan tuo. Kirjautumiseni oli tippunut pois päältä.
  7. Enpä nyt voi sanoa, että olisin elänyt aina hienosti ja tyylillä. Kun näin kauan on elänyt, monenlaista on elämässäni ollut. Olen tehnyt virheitäkin, mutta onneksi myös oikeita ratkaisuja ja hyvinhän elämäni on enimmäkseen mennyt. Olen kertoillut täällä elämästäni, sen eri vaiheista, joten ei aiheesta nyt enempää. Joka tapauksessa kiitos kauniista sanoistasi!

    Kun otat esille ensimmäisinä kapteeneiksi ylennetyt toimiupseeri, siitä kuitenkin vielä: Neljä meitä oli, kaikki samalta luutnanttikurssilta. Lisäkseni Rainer V ilmavoimista, Esko R panssareista ja Raimo T Pääesikunnasta – entinen kenttätykkimies. Minähän olin Topografikunnasta eli tuosta kartoituslaitoksesta, jossa palvelin kuusi vuotta. Kaikki me olimme reservin upseereita, vänrikkeinä, sillä RUK:n olimme käyneet vuosina 1963-64.
  8. Kolmannen sivun hännille tämä avaukseni on jo pudonnut. Ei ihme, sillä eihän tässä ollut mitään Keskustan politiikasta eikä muustakaan politiikasta muuta kuin vain toteamukseni; ”Onneksi sain vielä äänestää presidentti- ja EU-vaaleissa ja molemmat äänestämäni ehdokkaat menivät läpi”. Noin sanoin siksi, kun on jo hyvin epävarmaa, olenko enää missään vaaleissa äänestämässä.

    Eipä kotimaan politiikassa nyt olekaan paljon mielenkiintoa herättävää. Paljon kiinnostavammat ovat USA:n presidenttivaalit. Kiinnostavinta niissä se, että jatkaako Biden demokraattien ehdokkaana vai ymmärtääkö hän vetäytyä ehdokkuudesta, mikä olisi parasta niin puolueensa kuin oman kunniansakin kannalta. Kiinnostavat ovat myös juuri päättyvät Iso-Britannian parlamenttivaalit. Jatkaako niiden tuloksena hallituksen johdossa vielä konservatiivit vai onko jo työväenpuolue labourin aika astua valtaan neljäntoista vuoden oppositioajan jälkeen.

    No, eivätpä nuokaan asiat ole mielenkiintoni suurimpina kohteina. Sellaisena on kyllä tämä oma tilanteeni. Ihan myönteisissä ajatuksissa. Olen jo suvussani vanhimmaksi elänyt kun maanantaina lähdin kymmenelle vuodelle yhdeksännellä kymmenelläni ja tässähän vielä jotenkin keikun – tai oikeammin sanoen tallustelen.

    Nyt vain Oikein Hyvän viikonlopun toivotukset kaikille!
  9. Syntymäpäiväonnittelusi tulivat tosin päivän myöhässä mutta toki kiitos niistä! Kuten kiitoksen myös voimien ja jaksamisen toivotuksistasi! Parhaani teen siinä suhteessa mm. siten kuin edellä aito-arskalle kerroin. ”Kuplivaakin” olen ottanut vielä eilen, kun synttärivieraitani varten varaamistani kahdesta pullosta toinen jäi itseni tyhjennettäväksi – ja on siitä vielä puoli pulloa jäljellä täksikin illaksi😉
  10. Kiitokset onnitteluista! Kyllähän tässä vielä sinnitellään, joka päivä lenkitkin tallustelen, kun Helsingin parhaat lenkkireitit ovat tässä kotini kahden puolen. Tähän ”raihnaisuuteeni” – nivelreuma – ei lopullista parannusta ole, mutta kipu- ja muukin lääkintä sitä vähän kurissa pitävät.

    Vai on Sinulla ollut syöpää. Onneksi suurin osa syövistä on nykyisesti jo parannettavissa. Toisin oli vaimoni kohdalla. Hän v. 2001 sairastui Mesotelia-syöpään, joka ainakin vielä silloin tiedettiin parantumattomaksi. Yli kolme vuotta hän kuitenkin oli siinä ”kuolemantuomiossa” kunnes lokakuussa 2004 hän nukkui ikiuneen syöpäsairaiden saattohoitokodissa Terhokodissa. Siellä hän vietti viimeisen kuukauden elämästään omassa huoneessa, jossa vieressään oli myös toinen vuode, jossa minäkin monet yöt – myös hänen viimeisensä – vietin. Hän säilytti järkensä loppuun asti minua monissa asioissa ohjeistaen ja tuo viimeinen kuukautensa oli raskaampi minulle kuin hänelle itselleen.

    Onnittelut Sinulle siitä, kun myös äänestämäsi ehdokas pääsi EU:iin!
  11. On tullut avaukselleni muutama mieltäni lämmittänyt viesti, kiitoksia niistä!

    Korjaan avauksessani tietämästäni suvusta vanhimmaksi eläneestä: Kyllä tuo ukkini äiti, Anna-isomummo eli 86-vuotiaaksi. Helmikuussa 1942 kaatui sodassa nänen nuorimman poikansa - ukkini veljen – Oiva-poika 22-vuotiaana. Mummo oli surrut sitä kovasti ja toistellut ”miksi sen Oivan täytyi mennä. minähän tästä olisin joutanut”, Ja niinpähän kuoli ja samanaikaisesti olivat kuulemma Oivan ja mummonsa hautajaiset; Oivalle tietysti sankarihautajaiset.
  12. Eurovaalit on sitten käyty. Olenhan äänestänyt voittoon viisi viimeistä presidenttiämmekin, joten äänestämäni ehdokas meni tietysti läpi näissäkin vaaleissa😉 Oli häntä tosin äänestänyt lähes 90 000 muutakin äänestäjää. Kauaksi kuitenkin jäi hänen ”saaliinsa” Li Anderssonin saamasta; hän kun sai liki 250 000 ääntä, joka on kaikkien aikojen suurin äänisaalis; Paavo Väyrynen jäi nyt historiaan kakkoseksi!

    Eipä noista vaaleista nyt enempää. Mielenkiintoni kohdistuu nyt lähinnä vain yleisurheilun em-kisojen seuraamiseen, Kovin huonosti on joukkueellamme mennyt tähän asti, ei loppukilpailupaikkojakaan. Isäntämaa Italia on jyllännyt aivan käsittämättömästi; saanut jo 13 mitalia. Näissä viimeisissä kilpailuissa Suomella voi kuitenkin olla vielä toivoa mitaleista. Toiveet kohdistuvat lähinnä vain Topi Raitaseen (estejuoksu) Oliver Helanderiin (keihäänheitto), Silja Kososeen (moukari) ja Vilma murtoon (seiväshyppy). Saa nähdä, miten käy. Tässä vaiheessa ei vielä tämäkään aihe anna aihetta enempään.
  13. Onhan tämä avaukseni kai herättänyt mielenkiintoa, kun noinkin paljon on tullut sille viestejä. Jokseenkin asiallisia kaikki; niistä kiitos! No, on kai tullut toisenlaisiakin, kun näköjään 13 viestiä on joutunut poistoon😉

    Luulenpa, että osaltani tällä käyminen jää vähäiseksi lähipäivinä, Huomenna alkavat Roomassa yleisurheilun EM-Kisat, jotka viikon ajan taitavat olla mielenkiintoni suurimpana kohteena. No, sunnuntaina on kyllä myös toinen mielenkiintoni kohde: EU-vaalit! Saatan hyvinkin tulla kommentoimaan sen tuloksia ja uskon silloin voivani myös iloita äänestämäni ehdokkaan pääsystä EU-parlamenttiin.

    Avaukselleni on tullut useita jaksamisen ja kaiken hyvän toivotuksia minulle. Ne ovat mieltäni lämmittäneet, mutta en ole huomannut kaikista niistä ajallaan kiittää, joten laiminlyöntiäni anteeksipyytäen niistä nyt Oikein Suuret Kiitokset! On tullut myös neuvo iltadrinkkini vaihtamisesta gin-tonicista tai oluesta konjakkiin: noudatanpa sitä ainakin tänä iltana😉

    Nyt vain oikein hyvien lähipäivien toivotukset kaikille!
  14. Kieltämättä kirjoitukseni ovat olleet itsekeskeisiä tämän jo kuukausia jatkuneen sairasteluni aikana. Saattaneet viimevuosina yleisemminkin tulla itsekeskeisemmiksi, mutta eräälle toiselle olen kyllä ollut keskeisemmässä asemassa kuin itselleni😉

    Aikoinaan kirjoitin täällä kyllä paljon enemmän muista kuin itsestäni. Mm. tutkielmissani Kekkosesta ja Tannerista. Politiikasta yleisemminkin, varsinkin Keskustan politiikasta, Mutta ihminen muuttuu iän myötä, myös hänen mielenkiintonsa kohteet ja puheenaiheensa. Ymmärrät varmaan sitten, kun tulet tähän ikään.
  15. Noinhan on mennyt kuin sanot. Miksei sama voisi olla mahdollista tulevaisuudessakin. Väestörakenteemme kovasti muututtua myös puolue tarvitsisi samansuuntaista muutosta. Onnistuisiko se; en tiedä, en varmaan ole ainakaan enää sellaista näkemässä.
  16. Otat sairauteni mahdolliseksi syyksi iltadrinkkini ja varsinkin ginin ja oluen, jos tämä sairauteni olisi kihtiä. Kas, kun näissäkään tutkimuksissa lääkärit eivät ole edes kyselleet alkoholinkäyttöäni. Täytyypä ensiviikon tutkimuksessa itseni ottaa se esille.

    Todettakoon nyt tässä, että normaaleissa kotioloissa päiväaikoihin en koskaan käytä alkoholia. Mutta harvoin menen nukkumaan ilman iltadrinkkiäni. Suosituin drinkkini on kauan ollut gin-tonic, ihan tuhdinpuoleisena. Nyt sairasteluni aikana olen luopunut siitä, kun olen arvellut sillä mahdollisesti olevan haitallisia vastavaikutuksia lääkkeisiini. Iltadrinkikseni olen ottanut vain Olvin 8,5-prosenttisen tuplapukki-oluttölkin. Haitallinenko sekin? Pitäisiköhän siirtyä konjakkiin????
  17. Edellisen viestini tälle avaukselleni laitoin 03.06. enkä sen jälkeen ole täällä käynyt. Mielenkiintoni on ollut nyt lähinnä vain tässä terveystilanteessani. Olen kovin huonossa kunnossa. Nivel- ja lihassairauteni ovat edenneet esim. käsivarsissani olkanivelistä ja hauislihaksista ranteisiin ja sormiin ja jaloissa nilkkaniveliin. Kädet ovat työkyvyttömät ja nurmikoiden leikkauksessakin jouduin turvautumaan palkattuun tekijään. Päivittäiset parinkilometrin lenkkini ovat supistuneet muutamien satojen metrien tallusteluun.

    Ensi viikolla on vielä kolmas tutkimus tuolla lääkärikeskuksessa, mutta tuskinpa sieltä enää mitään ratkaisevaa apua saadaan. Nyt on vain tullut vanhuus ja se on tuonut tullessaan tällaista, joka ei poistu ainakaan siten, että tästä kääntyisin nuorenemaan.

    EU-vaaleissa kävin kuitenkin äänestämässä jo maanantaina. Uskonpa äänestämäni ehdokkaan menevän läpi, Onhan hänellä tunnettuutta ja näkyy olevan myös varsin mahtava vaalibudjetti.

    Keskustan tilanteesta on puhuttu tällä avauksellanikin. Annika Saarikkoa on näköjään syyllistetty puolueen kannatuksen romahtamisesta, Ei hän ole siihen syyllinen. Puolueen luonnollinen kannattajakunta on vain kutistunut kovin vähiin siitä maalaisliiton aikaisesta eikä puolueella ole suuria mahdollisuuksia saada lisäkannattajia enempää oikealta kuin vasemmaltakaan. Sipilä kai yritti sellaista – lähinnä oikealta- mutta sehän romahdutti puolueen kannatuksen nykyiseen tilaansa. Vielä ennen juhannusta on puoluekokous, jossa valitaan puolueelle uusi johtaja, joka tietysti on Antti Kaikkonen. Hyvä mies, mutta ei hänellä ole mahdollisuuksia nostaa puoluetta entiseen suuruuteensa, Sipilä jäänee historiaan puolueen viimeisenä pääministerinä.

    Vielä yksi huomio avaukselleni tulleesta. On kysytty, että aikooko tuo nyt 17-vuotiaana ylioppilaaksi tullut pojanpoikani mahdollisesti sotilasuralle. Ei aio; kyllä suunnitelmissaan ovat opinnot, joissa voi nousta nopeammin korkeammalle.

    Nyt vain vielä kiitoksia kaikille tälle avaukselleni viestitelleille ja heille kuten muillekin oikein hyvää jatkoa alkukesälle, jonka ilmeisesti vähän viilenevä sää on ainakin minulle mieluista!
  18. Onhan täällä ollut vilkasta viikonloppuna, kun tämä avaukseni oli valunut jo neljännen sivun hännille. Edellisen viestini tälle olen jättänyt keskiviikkona 29,05 eikä sen jälkeen muiltakaan tälle tulleessa ole kovin erikoista. Minua enemmän huomiota näkyy saaneen tuo SOTILAS, joka varmaan on siitä mielissään, kun minulta hän ei koskaan mitään huomiota saa😉

    Kerronpa sitten pojanpoikani ylioppilasjuhlista, jotka olivat lauantaina hänen kotonaan Karjaalla. Runsaasti siellä oli väkeä, kaikki läheinen ja vähän kauempikin suku niin pojan isän kuin äidinkin puolelta ja lisäksi muita ystäviä. Kyllähän komeaan kivilinna-kotiinsa väkeä mahtuu; huoneita on niin, ettei yhteen huoneeseen tungosta tule. Pojan ylioppilasjuhlat kuulemma jatkuivat sitten illalla muussa paikassa yhdessä muiden lukiostaan nyt valmistuneiden ylioppilaiden kanssa.

    Kahdelta päivällä tilaisuus alkoi ja silloin sinne menin. Tarjoilu oli erinomaista ja monipuolista, mutta minä jouduin tyytymään vain kakkukahveihin ja alkoholittomaan kuohuviinilasilliseen, kun olin autollani ja katsoin parhaaksi lähteä ajelemaan kotiinpäin jo ennen klo neljää, jotten joutuisi pahimpiin iltaruuhkiin. Hyvin meni tuo 180 km:n matka; noin tunnissa niin meno kuin paluukin.

    Tuo noista kivoista juhlista mutta nyt ollaan arjessa ja EU-maan kansalaisen kansalaisjäsennyksen täyttääkseni lähdenpä nyt äänestämään ennakkoon noissa EU-vaaleissa. Toivottavasti Paloheinän terveys. ja kirjastotalon ennakkoäänestyspaikka on auki. Äänestämäni ehdokkaan uskon menevän EU-parlamenttiin.

    Huomenna on sitten taas juhlaa, puolustusvoimain lippujuhlanpäivä. Hangossa ne juhlallisuudet ovat nyt, joten täytyy tyytyä niitä vain tv:sta seuraamaan. Edelliset täällä Helsingissä ovat olleet vuosina 2007 ja 2012, näen kuvatiedostostani. Noita molempia olin seuraamassa suurkirkon eli tuomiokirkon portailta käsin. Oikein juhlavaa lippujuhlaa Teille kaikille!
  19. Avaukseni ei ole ainakaan vielä herättänyt niille yleensä tavanomaista vastaustulvaa. Eipä täällä enää yleisemminkään taida olla kovin vilkasta asiakeskustelua.

    Muutamia mieltäni lämmittäviä vastauksia on kuitenkin tullut. Tässä kunnossa en oikein vastailla jokaiselle erikseen, vaikka pitkät päivälevotkin nyt otin, joten kiitoksia yhteisesti kaikille niitä lähettäneille!

    Näköjään ei ole herättänyt pohdintaa se, että kuka onkaan eurovaaliehdokas, jota äänestän. No, vähän vinkkiä siitä: Avaukseni viimeisessä lauseessa vihjasin hänen sukunimeensä. Hän on saanut melkoista julkisuutta Natoon liittymistä ja Ukrainan tilannettakin koskeneissa haastatteluissa, joten hänellä lienee hyvät mahdollisuudet tulla valituksi.

    Käyn vielä myöhemmin illalla tätä vilkaisemassa ja jos on tullut asiallisia viestejä saatan niihin yrittää vastailla. Nyt en kuitenkaan tätä enempää.
  20. Otin tuossa esille EU-vaalit ja kerroin äänestyspäätöksestäni niissä.Kun palstalla olemme, täytyy muistaa, että kesäkuun puolivälissä on puoluekokous, jossa valitaan puolueelle uusi puheenjohtaja.

    Minulla ei tietenkään ole asiassa vaikutusvaltaa, mutta uskon järkevän puolueväen valitsevan puheenjohtajakseen Antti Kaikkosen. Hieno valinta! Olihan Kaikkonen puolustusministerinä presidentti Niinistön ja pääministeri Marinin vahvana tukena viemässä maatamme Naton turvaan! Onnitteluni kaikille puolueen kannattajille!
    21. 16 / 330
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt