kapi_

Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

436

Kommenttia

6593

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Avaukseni ei ole ainakaan vielä herättänyt niille yleensä tavanomaista vastaustulvaa. Eipä täällä enää yleisemminkään taida olla kovin vilkasta asiakeskustelua.

    Muutamia mieltäni lämmittäviä vastauksia on kuitenkin tullut. Tässä kunnossa en oikein vastailla jokaiselle erikseen, vaikka pitkät päivälevotkin nyt otin, joten kiitoksia yhteisesti kaikille niitä lähettäneille!

    Näköjään ei ole herättänyt pohdintaa se, että kuka onkaan eurovaaliehdokas, jota äänestän. No, vähän vinkkiä siitä: Avaukseni viimeisessä lauseessa vihjasin hänen sukunimeensä. Hän on saanut melkoista julkisuutta Natoon liittymistä ja Ukrainan tilannettakin koskeneissa haastatteluissa, joten hänellä lienee hyvät mahdollisuudet tulla valituksi.

    Käyn vielä myöhemmin illalla tätä vilkaisemassa ja jos on tullut asiallisia viestejä saatan niihin yrittää vastailla. Nyt en kuitenkaan tätä enempää.
  2. Otin tuossa esille EU-vaalit ja kerroin äänestyspäätöksestäni niissä.Kun palstalla olemme, täytyy muistaa, että kesäkuun puolivälissä on puoluekokous, jossa valitaan puolueelle uusi puheenjohtaja.

    Minulla ei tietenkään ole asiassa vaikutusvaltaa, mutta uskon järkevän puolueväen valitsevan puheenjohtajakseen Antti Kaikkosen. Hieno valinta! Olihan Kaikkonen puolustusministerinä presidentti Niinistön ja pääministeri Marinin vahvana tukena viemässä maatamme Naton turvaan! Onnitteluni kaikille puolueen kannattajille!
  3. Kun vastoin aikomustani tulin vielä täällä käymään, täytyy pahoitella sitä, kun luetteloni Nato-asiassamme ansioituneita jäi puutteelliseksi. Onneksi sitä toiset ovat täydentäneet:

    Tietysti myös ulkoministeri Haavistolla on kiistattomat ansiot asiassa. Hienosti hän hoiti roolinsa. Kyllähän myös kaikki hänen puolueensa kansanedustajat olivat asiassa Haaviston tukena. Valitettavasti niin ei ollut hallituspuolue vasureissa.

    Vielä yhteen asiaan: joku on tuonut esille Nato-asian yli 90 % kannatuksen upseereissa. Siinä ei ole ihmettelemistä. Pikemmin ihmettelen sitä, että siellä oli muutamia myös toisella kannalla. Noissa evp-yhteisöissä, joissa olen mukana, joka ainoan olen kuullut olevan voimakkaasti Natojäsenyytemme kannalla.

    Nyt ei enää enempää tästä asiasta eikä muustakaan muuta kuin vain toistan kaikille juhlavan viikon toivotukset; huomenna kun on helatorstai ja sunnuntaina äitienpäivä, jonka aattona – lauantaina – aion lähteä käymään poikieni äidin haudalla Pohjan kauniilla kirkkomaalla.
  4. Noinhan asia oli. Otin esille vain nuo kolme – presidentin, pääministerin ja puolustusministerin, joilla oli asiassa johtava ja näkyvin rooli. Tietenkin kunnian siitä ansaitsee myös kansaa edustava eduskunta, joka todellakin äänesti asiasta näin:

    ”Eduskunta hyväksyi Suomen Nato-sopimuksen äänin 184–7. Tyhjiä ääniä annettiin yksi, poissa oli seitsemän edustajaa.
    Vastaan äänesti kuusi vasemmistoliiton edustajaa: Veronika Honkasalo, Katja Hänninen, Anna Kontula, Markus Mustajärvi, Matti Semi ja Johannes Yrttiaho sekä Valta kuuluu kansalle -puolueen Ano Turtiainen”.

    https://yle.fi/a/3-12689401

    Eiköhän tämä asia liene puoleltani loppuun käsitelty tällä erää. Kun mielessäni ei ole tässä tilanteessa muutakaan sellaista, josta olisi tarvetta tai haluakaan tulla täällä mitään sanomaan, kiitän vain vielä kaikkia tälle avaukselleni vastailleita ja toivottelen heille kaikille ja muillekin tämän mahdollisesti lukeville juhlavaa loppuviikkoa!
  5. Ahaa, vai tuollaisen ratkaisun olet tehnyt. Mikäpä siinä. Minä kuitenkin pitäydyn tässä nikissäni, jossa esiinnyn ihan turpakuvallani, kun henkilöllisyyteni tiedetään.

    En ole täällä viimeviikkoina paljon visitoinut, mutta viimeviikolla pistäytyessäni ihmettelin, miksi palsta oli täyttynyt kärkeen nousseilla vanhoilla avauksilla ja sitten huomasin sille syynkin. Tuo tarkoittamasi niin oli tehnyt, Nymfomaanina hän oli esiintynyt. Nymfomaani tarkoittanee sukupuolisessa kiihottuneessa tulassa olevaa naista, mutta kyllä varmaan tuo ”nymfomaani” on miesoletettu, ellei vaan sama esiintyisi täällä sotilaanakin.

    Kiva, kun tulit kertomaan, että ihan kunnossa olet. Kiitos siitä! Kiitos myös minua koskevista hyvistä toivotuksistasi!
  6. Muistan tuon viestisi maaliskuulta 2018. Ihan oikein siinä ennustit seuraavan, v, 2019 hallituksen kokoonpanon; SDP, Vihreät, Keskusta ja Vasemmistoliittohan siinä olivat, oli tosin myös RKP. Emmehän näköjään kovin erimielisiäkään asiassa olleet.

    Joo, meno täällä on mennyt niin hulvattomaksi, että asiakirjoittajilla ei juurikaan näy olevan kiinnostusta tuoda sanomaansa tänne, jonne tulvimalla työntävät törkyään nuo eräät, joilla ei ole kykyä asiakirjoittamiseen. Varsinkin eräs siinä ”kunnostautuu”, kun nykyisin nikin sulkeminen ei estä uuden rekisteröintiä välittömästi.

    Avauksellani taisin hieman ylpeillä tämän nikkini pitkäikäisyydellä. On täällä pitkäikäisempiäkin. Parikymmentä vuotta sitten tänne tullessani täällä esiintyi jo mielipidepankki, muistaakseni aito-arskakin. Myös Pystyyn-kuollut, joka ei ole tainnut täällä enää tänä vuonna esiintyä; toivottavasti ei ole kaatunut makuulleen.

    Kiitoksia kaiken hyvän toivotuksistasi! Kuntoni on nyt ehkä parantunut niin, että se on paras kuukausiin. Juuri tein tuossa n. kahden kilometrin lenkin Paloheinän pitkämäen hiekkatiereitillä ja jalkani nousi niin, ettei kävelyni ihan tallustelua ollut. Kyllähän jälkipolveni painostavat minua menemään täydellisiin tutkimuksiin yksityiselle puolelle ja ehkä niin teen, mutta vasta äitienpäivän jälkeisellä viikolla. Äitienpäivänä ehkä ajelen Karjaalle, josta käsin käyn poikani ja nuorimmaisensa kanssa viemässä kukkani vajaan 10 kilometrin päässä olevalle Pohjan kauniille hautausmaalle keväällä 2022 kuolleen poikani äidin haudalle.
  7. Eipä tämä avaukseni näy innostaneen vastailuun. En sitä odottanutkaan tällä aiheella. Halusin kuitenkin tuoda esille tällä nikilläni tapahtuneen esiintymiseni. Tämän nikkini alkuhistoriasta:

    Joskus, paljon yli 10 vuotta sitten käytin kyllä myös nikkiä kapi. Senhän minulle ”antoi” oikeastaan City-Keskusta, joka alkoi joskus nimitellä minua kapiksi; lieneekö tarkoittanut sillä kapteenia vai kapiaista. Sitten suljin sen nikkini, enkä tietenkään voinut sitä ottaa enää käyttöön, vaan tein siitä pienen muunnelman, kapi_; siis viiva tuon sanan jälkeen. Vain tätä nikkiä olen siis käyttänyt jo yli yhdeksän vuotta ja ilmeisesti olen ollut aina asiallinen, kun nikkiäni ei ole suljettu.

    Eipä nyt aihetta enää muuhun kuin vain osanottoni tuon kylmää pieruani toivovan pettymykseen. Kyllä se minulle vielä joskus tulee, mutta toivottavasti ei vielä ihan pian, kun korkeasta iästäni ja sairasteluistanikin huolimatta edelleen minulla on halua elää, kun elämä yhä tarjoaa minulle enemmän kuin tuolle toivojalle.
  8. Viimekäyntini jälkeen on tullut vielä paljonkin viestejä, joissa oikein asiallisia; kiitos niistä, mutta en nyt jaksa niihin erikseen vastailla. Tuo Mielipidepankilta tullut vappukokemuksistaan kertova viesti oli sellainen, jonka luin hieman kateellisena, kun minulla sellaisia kokemuksia ei ollut nuoruudessani. Kerronpa nyt kuitenkin niistä omista, vaatimattomistakin vappukokemuksistani:

    Lapsuudessani kyllä siellä kotonanikin Rautavaaran syrjäkylällä vappua juhlapäivänä pidettiin, mutta ei mitenkään juhlittu. Kenties juhlittiin Rautavaaran kirkonkylällä, sillä Rautavaarahan oli tuolloin hyvin vasemmistolainen kunta, SKDL valtuuston suurin puolue – maalaisliitto tietysti kakkonen – mutta ei meiltä siellä 15 km:n päässä käyty muutoin kuin kauppaostoksilla ja muilla asioilla; joskus sunnuntaisin kirkossa.

    Tänne Stadiin tulin 16-vuotiaana syksyllä 1951 ja täällä alkoi ensimmäinen työurani Stockan tsupparina ja jatkui keväällä 1952 perustetun Sokoksen varastoapulaisena ja Helsingin olympialaisten alla urheilupuvuston myymäläharjoittelijana. Sitten minusta tuli kyllä työväkeenkin kuuluva, keväällä 1953 valurin apulaisena Lepistön valimossa Vallilassa ja sitten vielä rakennustöiden apumiehenä yhdellä rakennuksella, mutta en minä silloinkaan mihinkään työväen juhliin osallistunut.

    Myöhäissyksyllä 1953 lähdin sitten Lappiin, ensiksi ihan metsätöihin Kemin maalaiskuntaan, sitten erinäisten vaiheiden jälkeen syksyllä 1954 aputyönjohtajaksi pohjoismaiden suurimmalle savotalle Kittilän Kuolavaaraan, jossa siis pääsin herrantieni alkuun😉Mutta ei noissakaan yhteisöissä vappua juhlittu ainakaan muuten kuin ehkä vähän viinan kanssa. Viimeinen työni Lapissa oli keväällä 1955 uitto Ounasjoella Rovaniemen yläpuolella. Rovaniemessä kävin kutsunnoissa ja niissä minut määrättiin palvelukseen JP 2:een Santahaminaan, kun viimeinen kiinteä osoitteeni oli ollut täällä Stadissa.

    Varusmiespalvelukseen tulin sitten kesäkuussa 1955 ja kun keväällä 1956 minusta tuli varusmieskersantti, jäin sitten kersantiski ”kapiaisenakin”. Jääntiini vaikutti ratkaisevasti se, että viehättävä nainen, johon olin tutustunut jo varusmiesaikanani oli alkanut odottaa minulle lasta. Toukokuussa 1957 minusta tuli sitten isä, ollessani vasta 21-vuotias; onneksi äitinsä oli minua kaksi vuotta vanhempi😉

    Syksyllä 1980 päättyneestä sotilasurastani olen kertonut täällä tarpeeksi muuten, mutta hieman vappuasioista tuolta ajalta. Kyllä me tuona aikana yhteisöissämmekin vappua aina vietettiin. Esim. Santahaminan ali- ja toimiupseerikerholla aina olivat vappukarkelot tansseineen. Lienevätkö edelleen myös Santahaminan varuskuntakerholla, joka on yhteinen kerho kadetti- opisto- ja aliupseereille – toimiupseereitahan ei enää palveluksessa ole, viimeisetkin eläköityivät jo vuosia sitten.

    Vappua myös kodissani on aina jotenkin juhlistettu. Eniten varmaan avioliitossani, jonka vaimon löysin aikoinaan sieltä Haagasta, kuten kerron avauksellani. Hänen kanssansa siis kävimme myös noissa Hupalahden kirkkomäen vapputapahtumissa. Minähän jouduin aina olemaan niissä avopäin kun minulla ei ole sellaista valkolakkia, joka oli vaimollani. On se hänen lakkinsa edelleen tallessa tuolla yhden vaatekaapiston ylähyllyllä, mutta kovin kellastunut se on, kun vaimoni oli tullut ylioppilaaksi jo 18-vuotiaana ja 65-vuotiaana menehtyessään on jo kohta 20 vuotta odottanut minua tuolla Maunula uurnalehdossa – eikä hänen tarvinne enää kauan odottaa.

    Nyt vain siis kiitoksia kaikilla asiallisia viestejä ja minulle toivotuksia lähettäneille. Minä alan nyt laittaa lounasta, jonka nautittuani vielä päivälevoille, joiden jälkeen olen valmis vastaanottamaan vieraitani, joiden kanssa viettänemme iltaa melko pitkälle yhdessä. Huomenna sitten, jos vielä tässäkin kunnossa olen, lähden sinne avauksessanikin kertomaan Huopalahden kirkkomäen kivaan vapputapahtumaan.

    Nyt vain vielä Oikein Hienon vapun toivotukset kaikille!
  9. On vielä tullut muutamia asiallisia viestejä, joista kiitos ja niihin vastailin. Enempään ei nyt aihetta ainakaan tänä iltana, kun täytyy tässä alkaa terveystilanteeni edellyttämiin ilta toimiin.

    Huomenna aamupäivällä käyn vielä katsomassa avaukseni mahdollisesti tuottamaa ja jos on tullut asiallista, sitä kommentoin. Iltapäivällä minulle tulee vieraita ja keskityn heihin. Kahvipöytään tarvittavaa olen hankkinut, myös "kuoharipullon"; toivottavasti itseni ei tarvitse sitä kokonaan tyhjentää;-))

    Nyt vain kaikille tänään viestejään lähettäneille ja muillekin tämän mahdollisesti huomaaville Oikein Hyvää yötä!
  10. Minulla on kyllä tuon verikokeen tulokset, tässä edessäni ihan kirjallisena. Kaikkiaan 19 eri kohdetta niissä on. Viidessätoista eri kohteessa mittausarvot ovat pysyneet normaaleiksi nähtyjen arvojen sisällä. Poikkeuksia on neljä:

    B-Eryt eli punaverisolut on 4,24 eli hieman alhainen, kun suosituksen mukaan sen pitäisi olla 4.25 – 5.7 sisällä.

    B-Leuk eli valkosolut on 10,5 eli liian korkea, kun normaaliarvot olisivat 3,4-8,2.
    P-CRP eli reaktiivinen proteiini on 9 eli liian korkea, kun sen pitäisi olla 4:n alapuolella.
    P-Krea eli munuaisia koskeva kreatiini on 58 eli hieman liian alhainen, kun normaaliarvot olisivat 60-100.

    Terveyskeskuksemme lääkärin lausunto noista oli kuitenkin ”Ei mitään huolestuttavaa”.
  11. Kirjoittaminenhan on ollut minulle suorastaan himo, ”ei sitä muutoin olisi” 330-sivuisia muistelmiaankaan kirjoittanut. Ne kirjoitin tosin jo 24 vuotta sitten. En enää pystyisi sellaiseen, kun en enää muistaisikaan niin hyvin kaikkea tuolloin muistelemaani. Alkuvuosinani myös täällä kai osoitin usein kirjallista esitystaitoani ja siihen tarvittavia tietojani, mutta nuo taitoni ovat jo ”hieman hiipuneet” – mielipidepankin asiasta ilmaisemaa näkemystä lainatakseni.

    Joo, laitoinhan usein tännekin matkakertomuksiani ja kuvakokoelmianikin niistä, ja aineksia siihen oli. Vuoden 2000 jälkeen tein 40- kaukomatkaa, kaikille muille asutuille mantereille paitsi Australiaan. Viimeinen kaukomatkani on kuitenkin joulukuulta 2019 – Thaimaan kierto – ja viimeiseksi se varmaan jääkin.

    Tämän sairauteni lajia ja laatua en nyt halua enempää pohtia vaan jätän nuo asiat erikoislääkärien arvioitaviksi – jollaiset arviot saanen – en ensi viikolla, mutta seuraavien viikkojen aikana.
  12. Kiitoksia toivotuksistasi ja muusta sanomastasi! Hyvinhän minulla meni työurallani, eivät siinä vaatimattomat lähtökohtani olleet esteenä, kun työssäni pystyin ilmeisesti aina siihen, mitä tarvittiin ja pidettiin hyödyllisenä.

    Armeijassa taisin kyllä urani loppupuolella palvella niissä toimiupseereille vaativimmiksi nähdyissä tehtävissä, mutta ”vain” kapteenin arvoon ne riittivät. Reservin upseerihan – vänrikki – minusta tosin tuli jo ylikersanttina RUK:n suoritettuani. En minä Valiolla päässyt ylimpään johtoon, sillä isännöitsijällä oli esimies, Valion talous- ja hallintojohtaja ja hänelläkin oli vielä esimies, Valion pääjohtaja. Mutta olihan minulla kymmeniä alaisia Valiollakin ja suuri määrä erilaisilla sopimuksilla vastuualueellani työskenteleviä.

    Paljon minulle syntyi urieni jälkeenkin jatkuneita kiinteitä suhteita entisiin työkavereihin ja laajemminkin niin armeijan kuin Valionkin puolella, mutta ne suhteet ovat jo vähentyneet, kun tuokin porukka on jo ikänsäkin puolesta harventunut. Näihin asti olen kuitenkin ollut vielä varsin aktiivisesti mukana niin Päällystöliiton evp-yhdistyksen kuin Valioeläkeläistenkin toiminnoissa, mutta kyllä kaikki alkanee jo olla entistä. Kiva, että olen saanut kauan sitäkin elää.
  13. Kiitos toivotuksistasi! Saa nähdä, hoituuko tämä terveysongelmani ja miten – en viitsi pohtia sen varmimman vaihtoehdon mahdollisuutta,

    Huomaan, että olet tehnyt avauksen iloitaksesi Tapparan kolmannesta perättäisestä mestaruudesta. Kotikaupunkisihan on jääkiekon suurkaupunki. Siellä on myös huipputasolla toinen joukkue, Ilves. Minulla oli leskeysaikanani puolenkymmentä vuotta naisystävä sieltä Tampereelta ja hän oli Ilveksen innokas kannattaja. Varmaan kai lähinnä siksi, kun hänen tyttärensä poika oli pelannut Ilveksessä.

    Hauskaa vappua myös Sinulle vanha faitteri!
  14. Kiitos toivotuksistasi! Kuntoni kohenemisesta en tiedä, mutta yritän kyllä sitä siten kuin avauksessani kerron.

    Tuota vyöruusua ei ottanut esille terveyskeskuksemme lääkäri eikä Oulunkylän fysioterapeutti, jonne minut jo maaliskuun alussa terveyskeskukseltamme passitettiin. Ei sitä otettu esille HUS:in Maunulan laboratoriossakaan, jossa myös terveyskeskuksemme lähettämänä olin. Verikoe siellä vain otettiin ja sen tuloksissa lääkärimme ei nähnyt mitään huolestuttavaa. Täytyypä itseni ottaa esille tuokin mahdollisuus sitten, kun menen sinne yksityiselle puolelle siten kuin avauksessani aikomuksestani kerron.

    Hyvää Vappua vain Sinullekin!
  15. Minultahan tuo. Kirjautumiseni oli mennyt pois päältä, sorry!
  16. Kiitos kivasta viestistäsi ja toivotuksistasi! Joo, kirjavinkkaajahan olet ollut minulle. Kun runsas 10 v sitten tapasimme Oulun eteläpuolella olevassa Zeppelinissä taisit silloinkin vinkata kirjaan, jonka sieltä ostinkin.

    Lukuintoinen olen ollut. Hyllyissäni oli enimmillään lähes tuhat kirjaa, mutta poikani ovat niitä jonkin verran tyhjentäneet, saaneet ottaa mieluisiaan ja ihme, että varsinkin historiaan liittyvä noita ”tekniikan ihmelapsia” erityisesti kiinnostaa.

    Lukuintoni on kyllä melkoisesti hiipunut. Mieluisin luettavani taitaa olla nyt Raamattu, joka on yöpöydälläni. Sekin kiinnostaa minua enemmän historian kuin uskonnollisuuden vuoksi. Minulla kun on noiden rauhanturvaajareissujeni tiimoilta myös henkilökohtaista kosketusta Raamatulliseen historiaan.

    Siinain reissullani kävin myös Hoorebin vuorella, jossa Jumala antoi kymmenen käskyään Moosekselle. Leiriydyimme alkuyöksi vuoren juurella olevan Santa Katariinan luostarin ulkopuolelle, josta lähdimme aamuyöllä kiipeämään vuoren huipulle, kymmenen käskyn antopaikalle, jossa n. 2,5 km:n korkeudessa on kymmenenkäskyn antopaikka. Kun luostari on vain kilometrin korkeudessa, kiipeämistä meillä oli 1,5 km ylöspäin. Eräs joukostamme purnasi, että ”oli se Jumala melkoinen simputtaja kun halusi vanhan miehen tänne käskynjakoon”. Siinain aikana tutustuimme moniin muihinkin raamatullisiin tapahtumapaikkoihin.

    Golanilla palvellessani lähellä olivat Uuden testamentin tapahtumapaikat. Aivan vieressämme Damaskoksen tiellä oli paikka, jossa Jeesuksen kerrotaan ilmestyneen kristittyjen vihaaja Paavalille, josta sitten tuli ensimmäinen ja voimakkain kristinuskon apostoli levittäessään uskoa silloiseen Rooman valtakuntaan. Damaskon vahassa kaupungissa on edelleen Suorakatu, jonka varrella on ikivanha talo, jossa kerrotaan Paavalin asuneen ennen Roomaan lähtöään.

    Tulipa taas historiaa, sorry! Tämänhetkisestä tilanteestani kerroin jo avauksella, joten ei siitä muuta kuin vain toteamus, että kurja on kuntoni: jatkuvat kivut niska- ja olkanivelissä ja käsivarsissa. Torstaiaamuna on laajat laboratoriotutkimukset. Jospa niissä selviäisi, että onko näihin mahdollista saada parannusta vai onko tämä jo loppuni alkua.
  17. Joo, yleisemmin käytetty sanamuoto on tuo sanomasi. Siinä on kuitenkin vivahde, että mentäisiin vain yksi aika kerrallaan. Laitoin tuon sanamuodon siksi, kun käsittelen avauksessani monia eri aikoja jatkumona, jossa kussakin ajassa erilaisia asioita.
  18. Jatkoa:

    Palaanpa vielä menneeseen. Varsin ahkera olen ollut tällä palstalla. Ei tämä kuitenkaan ole koskaan ollut elämäni pääsisältöä. Yksityiselämässäni on tapahtunut paljon tärkeämpää. Olen näinä parinkymmenen vuoden aikana saanut vielä kaksi lapsenlastakin, aikaisempien kolmen lisäksi. Ja olen saanut peräti viisi lapsenlapsenlasta, kahden vanhimman lapsenlapseni tuottamina. Olen ollut varsin tiiviisti mukana Päällystöliiton evp-yhdistyksen, rauhanturvaajaveteraanien ja myös Valioeläkeläisten riennoissa. 1998 tapahtuneen ohitusleikkauksen jälkeen olen ollut aina kerran viikossa Helsingin sydänkuntoutuksen jumpassa, jonka jouduin nyt maaliskuun alussa keskeyttämään. Innokas olen aina ollut myös lenkkeilemään ja tässäkin tilanteessa olen vielä päivittäin pienen lenkin tallustellut noilla aivan kotini vierestä alkavilla keskuspuiston mainioilla lenkkireiteillä.

    Paljon olen myös matkustellut näiden parinkymmenen viimevuoden aikana. Kotimaassa mm. synnyin- ja lapsuuskuntani Rautavaaran kesäpäivillä ja eri puolilla Suomea asuvien sisarusteni ja muiden ystävieni tapaamisissa. Olen tehnyt myös 40 kaukomatkaa, kaikille muille asutuille mantereille paitsi en Australiaan. Monilta noilta matkoilta olen laittanut tännekin kuvia ja matkakertomuksiakin. Minulla on kyllä listattu luettelo noista kaikista matkoistani aikoineen ja paikkoineen ja voin sen laittaa tännekin jos joku niin haluaa. Viimeinen noista matkoistani oli joulukuussa 2019 Thaimaahan, kun korona peruutti jo kesä-heinäkuun vaihteeseen 2020 varaamani 85-vuotismatkani, joka olisi ollut Irlannin kiertomatka – harmitti, kun Irlanti on niitä harvoja Euroopan maita, jossa en ole käynyt. Kaukomatkat lienevät nyt osaltani tehdyt.

    Alussa mainitsin, että en olut silloin parikymmentä vuotta sitten keskustan kannattaja. En sitä ole varsinaisesti nytkään, mutta asenteeni on muuttunut myönteisemmäksi puolueeseen, joka nyt alkaa olla luonnollisessa koossaan. Toivottavasti puoluekokouksessa kesällä puolueen johtoon valitaan Keskustan sotilas de facto, reservin kapteeni Kaikkonen, joka puolustusministerinä oli vankasti presidentti Niinistön ja pääministeri Marinin tukena viemässä maatamme Naton turvaan!
  19. Avaukseni oli valunut jo viidennen sivun hännille, vaikka tälle oli tullut pari viestiä vielä edellisen käyntini jälkeen. Täällä on siis ollut kovin vilkasta. Suuri osa tuosta palstaa täyttävästä on tosin jo sadat kerrat aiemmin nähtyä, mutta mitäpä siitä; kun on tärkeää sanottavaa😉

    Itselläni on ollut hiljaisempaa. Ei ole ollut juuri muuta ajateltavaakaan kuin tämä kuntotilani. Kahdesta viikkojumpastani olin jo ollut poissa, mutta eilen menin lähinnä jumppatovereita tervehtiäkseni. Vuorossa oli kuntosali ja aloitinhan sen minäkin. Vaikka vielä joulukuussa jumppailin sen laitteiden lähes suurimmilla vastuksilla eilen oli näille raajoille liian raskasta laitteiden pienimmilläkin vastuksilla. Fysioterapeuttimme Annikan innostamisesta huolimatta jätin jumpan pariinkymmeneen minuuttiin ja lähdin saunaan ja sitten kotiin.

    Surkeahan on nyt kuntoni. Yleisen heikkouden lisäksi vaivanani ovat jatkuvat nivel- ja lihaskivut jotka vaivaavat öisinkin. Kai tämä kaikki on sitä koronan long covid-muotoa, joka yleensä kestää vähintään kolme kuukautta ja jopa puoli vuottakin. Mitään varsinaista lääkitystä tähän ei ole. Nuo kaikki tiedot olen saanut netistä ja saman sairauden kokeneelta pojaltani ja yhdeltä evp-kaveriltanikin; lääkärissä en ole käynyt, enkä aio käydäkään.

    Onhan tuo eräs useampaankin kertaan ilmoitellut Kharonin olevan tulossa minua noutamaan. Jos tämä tilanteeni pysyy vielä tällaisena, mieluummin lähden hänen lautalleen kuin jään tänne loputtomasti virumaan ja kipuilemaan.

    Toivottavasti olen edes tässä kunnossa vielä viikon kuluttua ja voin katsoa tv:sta uuden presidenttimme virkaanastujaisohjelman ja iloita siitä, sillä tulihan hän presidentiksi minun äänestämäni😉 Ennen ensi perjantaita minulle ei varmaan tule mitään sanottavaa tänne, joten toivottelen nyt vain kaikille Oikein Hyvää viikonloppua ja ensi viikkoa!
  20. Olet eilen tuolla avauksellani ottanut esille 19-vuotta sitten historian palstalle tekemäni tutkielmani Tanner vs Kekkonen. Nyt aamulla laitoin siihen vastineeksi pari viestiä. Laitan linkit niihin tälle avauksellesi:

    https://keskustelu.suomi24.fi/t/18270634/tilanteestani--ja-historiastanikin#comment-126388070

    https://keskustelu.suomi24.fi/t/18270634/tilanteestani--ja-historiastanikin#comment-126388479

    Lukuiloa noista moneksi tunniksi!
    21. 17 / 330
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt