Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

383

Kommenttia

6211

  1. Oho! Ovatpa nuo sotilasarvoasiat tuoneet melkoisen puhetulvan tälle avaukselleni, jonka tein oikaistakseni asiassa toistuneita vääriä käsityksiä. Antamistani tiedoista huolimatta käsityksensä heillä näkyvät pysyneen entisinä. Heillä ei siis voi olla mitään tietoja sotilaselämästä, mutta kiinnostusta kauheasti ja he luovat siitä haluamansa mielikuvan, jonka mukaan jokin puolue ylentelisi sotilaita upseeriarvoissa. Niin ei kuitenkaan pysty eikä ole koskaan pystynyt tekemään mikään puolue, se on aina korkeampien sotilasesimiesten oikeus ja tehtävä.

    Joo, sdp:n listoilla sitoutumattomana ehdokkaana olin talven 1972 kuntavaaleissa, ylivääpelinä jo viidettä vuotta palvellessani. Yhteiskokouksessaan Helsingin, Santahaminan ja Suomenlinnan aliupseerikerhojen hallituksen halusivat minut siihen tehtävään ja nimenomaan kyseisen puolueen listoille, kun se puolue oli ensimmäisenä ilmaissut kannatustaan aliupseeriliiton juuri käynnistämälle yhtenäispäällystöhankkeelle. En mennyt vaaleissa läpi vaikka toistasataa ääntä sain, mutta ei siitä ollut haittaa sotilastielleni, kun vuoden 1973 alussa minusta tuli sotilasmestari.

    Puolustusvoimain yli johto hyväksyi liittomme hankkeen ja ensimmäinen luutnanttikurssi käynnistyi heti vuoden 1974 alussa. Pääsykokeissa meitä oli kai lähes 50 ja pääsykokeen läpäisi 32 miestä. Kaikki me läpäisimme 5 kk kestäneen kurssin, minä sen priimuksena ja 01.06. meidät kaikki ylennettiin luutnanteiksi ja nimitettiin tu 2.lk:n tehtävään. Minä jouduin jättämään kuusivuotisen työurani Topografikunnassa ja siirryin opettajaksi Esikuntakouluun. Tasan kaksi vuotta myöhemmin 1976 useimmat meistä ylennettiin yliluutnantiksi nimitettyinä tu 1.lk;n tehtävään, minä joukossaan. Vuoden 1979 alussa sitten meistä neljä ensimmäistä ylennettiin kapteeneiksi tu erklk:n tehtäviin nimitettyinä. Palvelin silloin Siinailla YK:n rauhanturvaajajoukoissa. Kesällä sieltä sitten siirryin Pääesikuntaan komento-osaston henkilöstötoimistoon tehtävänäni valtakunnallisten toimiupseeriasioiden hoito.

    01.07.1980 täytin 45 vuotta ja 01.09. minulle tuli oikeus täyteen eläkkeeseen ja välittömästi lähdin konttoripalveluesimieheksi Valiolle, kun minut oli siellä jo haastateltu ja hyväksytty tehtävään. Vaikka täällä kerrotaan Valion olevan kepun johtama firma, ei minua hyväksymässä ollut kepun edustajaa, vain Valion palkattua johtoa, joka aina päättää tuollaisista kuten kaikista muistakin tärkeistä asioista. Puolivuotta Valiolla palveltuani minulle tuli Pääesikunnasta pyyntö lähteä komentotoimiston toimistoupseeriksi YK:n rauhanturvaajajoukkoihin Golanille, kun tehtävään jo nimetty oli joutunut perumaan lähtönsä. Valion johto antoi minulle luvan lähteä edellytyksellä, että vuoden kuluttua palaisin tehtävääni. Valiolta saamallani luvalla viivyin Golanilla vuoden ja kolme kuukautta, jonka jälkeen palasin Valiolle entiseen tehtävääni. Kaksi vuotta myöhemmin eli kesällä 1984 minusta tuli sitten isännöitsijä Valion keskushallinnossa, jossa tehtävässä palvelin 01.07.1998 saakka, jolloin 63-vuotiaana lähdin nauttimaan sitä toista eläkettäni.

    Tässäpä vielä kerran teitä eräitä usein niin kovin kiinnostanutta työuraani, että mielikuvituksellanne luotte siitä haluamanne kaltaista. Ottakaa tämä nyt talteen, sillä tällaista se on ollut todellisuudessa. Mutta jo kauan olen ollut vain eläkeläinen, puolustusvoimista kohta 44 vuotta ja Valioltakin jo 25 vuotta.
  2. Vielä täytyy puuttua tuohon, joka sanoo ”Vuonna 2001 lakkautettiin nämä SDP upseerit”. Silloin lakkautettiin uusien opistoupseerien peruskoulutus, uusien toimiupseerien peruskoulutus lakkautettiin jo 10 vuotta aikaisemmin. Toimiupseereja ei ole enää vuosiin ollut palveluksessa yhtäkään. Vähiin ovat käyneet jo opistoupseeritkin ja viimeinenkin heistä pakollisen eroamisikänsäkin vuoksi joutunee jäämään eläkkeelle jo ensi vuosikymmenen alussa. Mutta sotilasarvonsa niin toimi- kuin opistoupseerit - saavat pitää elämänsä loppuun asti jos eivät syyllisty rikoksiin, jollaisten perusteella oikeus sen heiltä pois ottaisi.

    Sanon tuossa edellisessä: ”Ainakin yksi kapteenin eläkkeelle jäänyt evp-toimiupseeri on sitten myöhemmin ylennetty majuriksikin, kertausharjoituksissa ja muissa maanpuolustuksellisissa tehtävissä ansioituneena”. Opistoupseereista kai useampikin on ylennetty majuriksi jo eläkkeelle lähtiessään. Varmasti heillä on ollut siihen ansioita. Olleet kai myös ylioppilaita, jollaisia suurin osa opistoupseereista lienee, sellainen on myös Pääkaupunkiseudun päällystön evp-osaston puheenjohtaja vaikka hän taitaa olla vain kapteenin arvoinen.

    Kapteeniksi jäin ja vain sellaisena pysyn minäkin. Joskus on tullut mieleeni, että olisinkohan saanut ylennyksen majuriksi jos olisin lähtenyt niihin kertausharjoituksiin, joihin minulle tuli kutsu kun olin jo 50-vuotias. Enpä halunnut lähteä, kun Valiolla oli meneillään varsin merkittävät remonttityöt pääkonttorirakennuksessa ja töiden edistyminen niiden valvojana oli minulle tärkeintä, eikä minun ole tarvinnut katua tuota ratkaisuani. Minulle hyvin riittää kapteenin sotilasarvoni, joka näyttää eräille olevan paljon merkittävämpi kuin itselleni;))

    Eiköhän tämä jo riitä minulta tästä asiasta. Tälle päivälle minulta tuskin tulee muutakaan. Nyt lounastettuani ruokalevoille sen jälkeen piiiitkälle lenkille ja klo 18.30 alkaen loppuilta kuluu taas urheilun merkeissä Lappeenrannassa pidettäviä yleisurheilun GP-kisoja tv2:lta seuraten.
  3. Enpä ole täällä käynyt torstai-aamun jälkeen. Pitkä viikonloppuni kului urheilupainotteisesti, siitä lopuksi. Nyt kuitenkin avaukseni aiheeseen.

    Hallituksen alkutaival on jatkunut entistäkin hankalampana. Syyt siihen tietänette, joten minun ei tarvinne niistä puhua. Luulenpa, että tämän hallituksen taival olisi päättynyt jos eduskunnan puhemies Halla-aho olisi suostunut kutsumaan eduskunnan koolle käsittelemään noita suurta kohua herättäneitä asioita.

    Eihän tämä hallitus ole minullekaan mieluinen, vaikka sen johdossa onkin vaaleissa äänestämäni puolueen puheenjohtaja. En sittenkään taida toivoa hallituksen kaatumista. Siitä ulos joutuneet persut saattaisivat oppositiossa yhä kasvattaa kannatustaan niin, että seuraavissa aikataulun mukaisissa ek-vaaleissa 2027 puolue olisi suurin puolue. Minä en varmaankaan ole enää niissä vaaleissa äänestämässä - kun minulla on jo tätä ikää - mutta Suomen ja suomalaisten parasta toivoen en todellakaan soisi tuon puolueen pääsevän maatamme johtamaan. Joten jatkakoot toki persut tässä hallituksessa, se on varmin tie puolueen kannatuksen pudottamiseksi vähintään samoin kuin tapahtui keskustalle Sipilän hallituksen aikana.

    Sitten pitkän viikonlopun urheiluantiin: Torstai- ja perjantai-iltoina olin niitä seuraamassa Leppävaaran uudella, hienolla stadionilla. Perjantai oli meille suurta juhlaa kun Suomi sai viisi mitalia, joista kaksi kultaa, kaksi hopeaa ja yksi pronssia. Ilta meni pitkäksi, kun kisat jouduttiin rankkasateen ja sen tuoman tulvan vuoksi tunniksi keskeyttämään. Lauantaina ja sunnuntaina tyydyin seuraamaan kisoja vain koti-tv:sta. Eilis-illan huippua oli Juho Alasaaren esitys seiväshypyssä, jossa hän kaksi kertaa entistä ennätystään parantaessaan sai kultaa. Suomen mitalisaalis kisoista oli kymmenen mitalia, joista kolme kultaa, kolme hopeaa ja neljä pronssia. Maana sijoituimme seitsemännelle sijalle. Hienoa!
  4. Naton huippukokouksen avaus Vilnassa nähtiin eilen illalla tv:stakin. Useimmat varmaan sen katsoitte, joten ei siitä nyt laajemmin.

    Täytyy kuitenkin todeta, että hieno oli tasavallan presidenttimme puhe. Hän antoi Natojäsenyydestämme tunnustusta ja kiitosta kaikille suomalaisille. Siinä hän tosin hieman liioitteli. Jäsenyyden kannattajia meissä tosin oli enemmän kuin pirtussa alkoholiprosentteja mutta muutama prosentti oli vastustajiakin. Vastustajista yksi esiintyy tällä palstallakin. Täysin poikkeuksellisesti kiinnitän nyt huomiota häneen:

    Hän on SOTILAS, joka taistelee täällä joka päivä useilla avauksillaan ja kymmenillä viesteillään, joiden kohteena olen aina vain minä. Ylläpito ahkerasti sulkee nikkejään ja poistaa niillä tuotettua, mutta aina saa uuden nikin ja jatkaa sillä samaa. Hänen elämänsä on vain täällä ja täälläkin hän elää vain minusta ja minulle. Tulee mieleen, että kuinkahan hänelle käy sitten, kun minä siirryn ”tuonpuoleisiin”, jonka aika ei voi olla enää kaukana, kun minulla on jo tätä ikää…

    No, enpä pohdi tuotakaan enempää vaan palaan alkuaiheeseen. Tänäänhän tuo Vilnan huippukokous päättyy, sen loppuvaiheista tulee vielä ohjelma tv 1:llä klo 15.20 alkaen. Tänä iltana sieltä lentää Suomeen myös Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, joka tapaa täällä huomenna myös meidän presidenttimme. Varmasti heillä mielenkiintoiset keskustelut, joiden ydinkohdat kai nähdään tv:stakin ja luetaan myös lehdistä. Mielenkiinnolla niitä odotan!
  5. Eilen jättämäni viestin alussa sanon: ”Merkittävimpinä kannaltamme YK:n huippukokous Liettuan Vilnassa huomenna ja ylihuomenna”. Naton huippukokous tietenkin on kyseessä; tuleehan viestini loppupuolella selväksi, että olen kyllä asian ymmärtänyt. Tuohon lipsahdukseeni tarttunut päättelee sen syyksi alkoholinkäyttöäni. Vaikka iltadrinkit otan joka ilta jos vain terve olen; tällainen tapa minulla on ollut kai jo kymmenkunta vuotta, mutta humalaan asti en ole ”drinkitellyt” enää moniin vuosiin. Enkä koskaan ”drinkittele” keskipäivällä - tuon viestini jättämisen aikaan - eikä minulla koskaan ole krapulaakaan iltadrinkkieni johdosta.

    Mielipidepankki näkyy puhuneen asiasta niin hyvin, ettei minun tarvitse puuttua siihen tätä enempää. Tuohon ”tikunnokkaan nostetun” viestini varsinaiseen aiheeseen:

    Tänään siis alkaa - on kai jo alkanut - ja huomenna jatkuu tuo Naton huippukokous Vilnassa. Sieltähän on jo ennakkoon saatu hyviä uutisia: Turkin presidentti Erdogan on jo luvannut Turkin tulevan ratifioimaan Ruotsin Nato-jäsenyyden. Meidän pääministerimme Petteri Orpo on jo onnitellut Ruotsin virkaveljeään Ulf Kristerssonia. Hienoa! Tv 1:ltä tulee illalla klo 17.10 alkaen erikoislähetys Vilnan kokouksesta.

    Nyt lenkille ja puolenpäivän jälkeen jo kuivahtaneiden kolme viikkoa leikkaamatta kasvaneiden pihanurmien kimppuun ja sitten mielenkiinnolla katsomaan tuota tv 1:n erikoislähetystä. Muistakaahan tekin katsoa!
  6. Lauantaisen pikavisiittini jälkeen ei viikonloppuna tapahtunut ”poliittisella kentällä” sellaista, joka olisi antanut minulle tarvetta vierailla täällä. Alkavalla viikolla tulee sitten tapahtumaan. Merkittävimpinä kannaltamme YK:n huippukokous Liettuan Vilnassa huomenna ja ylihuomenna ja heti sen jälkeen torstaina Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin vierailu ja presidentti Niinistön tapaaminen täällä Helsingissä.

    Ensiksi Joe Bidenista: Hän on varmaan nyt merkittävin poliitikko maailmassa. On hänen poliittinen uransa pidempikin kuin kenelläkään toisella. Hän on ollut poliittisessa vallassa puoli vuosisata. Samaan pystyneitä diktaattoreitakaan ei nykymaailmassa liene.

    Biden valittiin Yhdysvaltain senaattiin, senaattoriksi kongressin ylähuoneeseen 30-vuotiaana 1973. Silloin Yhdysvaltoja johti Richard Nixon, Neuvostoliittoa Leonid Breznev, Kiinaa Mao Zedong ja Suomea Urho Kekkonen. Kun 36 vuoden kausi senaattorina ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajanakin häneltä päättyi 2009 hänestä tuli varapresidentti, jossa jatkoi Obaman presidenttikauden loppuun tammikuuhun 2017 asti. Trumpin nelivuotisen presidenttikauden jälkeen hänestä tuli presidentti ja on ilmoittanut haluavansa vielä toiselle kaudelle 2025, jolloin hän olisi jo 83-vuotias. No, eihän tuo ole vielä mikään korkea ikä;))

    Noita tietoja poimin aamun Hesarin jutusta lehden sivuilta A2-A8. Jutussa muistelevat Bideniä lämpimästi hänet tavanneet Alexander Stubb, Jukka Valtasaari, Tarja Halonen ja Meri Kiviniemi sekä Yhdysvaltojen pitkäaikaiset suurlähettiläämme Jukka Valtasaari ja Jaakko Iloniemi.

    Sitten tuohon Vilnan kokoukseen: Toivottavasti siellä vahvistetaan Ruotsinkin Natojäsenyys. Olisihan se hienoa; silloin lähes kaikki Itämeren rannat olisivat Naton valvonnassa. Poikkeus olisi vain Venäjälle kuuluva Kaliningrad, ent. Saksan Itä-Preussiin kuulunut Veikselinlahden rannalla sijaitseva Königsbergin kaupunki, joka kuuluu Venäjän ekslaaviin, mutta ei sillä ole maayhteyttä emämaahan.

    Näissä mielenkiintoisissa odotuksissa alkaa nyt viikko!
  7. Ennen huomisia ”synttäreitäni" eli 88-vuotispäivääni vastoin aikomustani täytyi vielä käydä täällä. Kun tuolla poliittisella saralla on ollut merkittävää. Uuden hallituksen elinkeinoministeri persujen Junnila eroaa tehtävästään, joka kesti vain 11 päivää. Toinenkin pakkoero hallituksesta saattaa olla tulossa, samasta puolueesta. Sisäministeri Mari Rantasta koskien on tullut sellaista, joka voi siihen johtaa. Netistä sellaista äsken lueskelin. Hankala puolue persut näkyvät olevan hallitukselle. Nuo kyseiset eivät kuitenkaan voi säilyttää ministeripaikkaansa siten kuin Soini ja kumppaninsa tekivät Sipilän hallituksessa;-)

    Eipä tässä nyt enempää muuhun poliittiselta saralta. Sen sijaan minulle mukavampaan. Paljon mieluista olen jo tänään saanut huomisen merkkipäiväni johdosta. Kaksi evp-kaveriani ja yksi valiolainenkin työtoverini kävivät jo tervehtimässä ja onnittelemassa. Puhelimitse ja sähköpostitse on tullut monia onnitteluja. Tietenkin sisaruksiltani ja muiltakin läheisiltäni. Ei minulla huomennakaan ole mitään suuria merkkipäiväriehoja, En tiedä, käykö täällä muita vieraitakaan, mutta poikani on ilmoittanut tulevansa tänne iltapäivällä vaimonsa ja kahden nuorimmaisensa kanssa. Baarikaappini kyllä tarjoaisi heille vaikka mitä, mutta autoaan ajava poikani ja alle 18-vuotiaat nuorimmaisensa eivät voi niistä nauttia joten joutunen vain kohottamaan kuohuviinimaljaani miniäni kanssa.

    Ei nyt aihetta enempään. Seuraavaksi tulen tänne vasta sitten kun olen ainakin jo muutamaa päivää enemmän yhdeksännellä vuodella yhdeksännellä kymmenelläni.
  8. Kiitos onnitteluista! Noista kehuistasi totean vain, että kyllä minä olen se aito ja oikea Jorma K Korhonen;-))

    Ei se tarkoittamasi ikä ole minulla kovin kaukana kun ylihuomenna täytän 88 vuotta. Vai tarkoittanetko, että ikä on vain numeroita? No, kyllä kai se kohdallani pitänee paikkansa. Eihän edes joka kolmaskaan suomalainen mies elä näin korkeaan ikään.

    Kun vielä tulin vilkaisemaan tänne ja näin tuon viestisi, siitä halusin kiittää ja sen johdosta sanoa tuon muunkin sanomani.