SkillaN

Vapaa kuvaus

Hei!

Täältä Savon puolelta olen 83- vuotta täyttänyt naisihminen, kaksi lasta, mieheni menettänyt.

Yksin olen elellyt jo kohta kaksikymmentä vuotta. vuotta, ei valittamista olossani;)
Yksinäiseksi en eloani tunne, aina jotakin touhua päiviin riittää.

Kirjoittelen melkein joka päivä 80+ketjuun, Noja-tuoli otsikon alle , vuoden alusta tänne siirryin, päiväni näin aloitan.

Uskon että mieleni pysyy näin tehden vireänä ja uudet virkistävät ajatukset syntyy lukiessa toisten viestejä.

Eläkeläisyhdistykseen kuulun ja siellä lauluryhmässä laulelen, pientä piristystä hakien..

Terveyteni on hyvä, mitä nyt nuo polvet meinaa kenkkuilemaan ruveta ja se aika paljon jo rajoituksia asettaa, mutta hammasta purren nämä joka päiväiset rientoni suoritan.

Nyt on hiljentynyt harrastus toiminta, enää en jaksa, en tunne yhtä mielekkääksi, mutta mukana kuitenkin vielä olen.
Kesää jo kovasti odotan, nyt kauniista talvesta nautin, siinä se etenee lämpimän tulo, toivossa olen, että kaunis kesä tästä vielä tulee.
Elämässä kiinni, valoisin mielin uutta kohti.

Iloa ja voimia profiiliini kurkistaville;)

Aloituksia

154

Kommenttia

2546

  1. Lauantai aamua ystävät, kauniina, mutta syksyisen kosteana tänään päivän aloitamme. (ainakin täällä)
    Matot jo roikkuvat parvekkeella ja siitä sitten enempiä pölyjä pois häätämään.
    Kyllä vaikeaa joskus on viestin ulos lähtö, nyt kirjoitan aina" vastaa alkuperäiseen viestiin", siitä paremmin palstalle pääsen.
    Koneestani johtuen kaiken maailman komentosarjat kiusaa tekevät ja enhän minä niitä osaa poistaa.
    Hyvän mielensä siitä saa, jos tutkimus tulokset hyvää lupaavat, onnea vaan eteenpäinkin muorille.
    Kaunis kukka onkin Kat-leijalla ja todella monta neuvoa olet antanut, minäkin niistä hyötynyt, jatka vaan samalla linjalla;)
    En ole muistanut kurkata koko profiiliin, siellä kun ei viimeksi käydessä ollut mitään, mikä olisi kiinnostanut, pitääpä käydä katsomassa.
    Vaikeita on nuo "kuvakaappaukset" ja sen muut, eikä enää jaksa päähänsä yrittää takoa, kun ne ei siellä millään kestä.
    Uusin puhelimeni ja on siinäkin opettelu, en sinne mitään ylimääräistä ottanutkaan, yhteyden pitoa varten sen vaan tarvitsen.
    Tässä koneella voin yrittää sitten kaikkea mahdollista touhuta, jos halua riittää ja tietysti aikakaan ei meinaa kaikkeen ylettyä.
    Aamulla kun tähän koneen ääreen istahdan reippaasti tunti menee, kun selailen tarpeelliset, miten olisikaan jos kaikkea yrittäisin tutkia ja uutta opetella.
    Facebookiin kurkkaan, sähköpostiin, vilkaisen miten mahtavan määrän kone on roskapostia roskikseen laittanut ja sitten tänne palstalle, juurikaan muuta en tutki.
    Vai Tallinnan matka on Venlastiinan ja kumppanin aikomus tehdä, oletteko kauankin ja koska lähdette?
    Minunkin aikomus oli lähteä lokakuun alussa Pärnyyn, mutta sika söi eväät, ostin uudet patjat sänkyyni, siihen upposi matka rahat.
    Kaikkeen ei riitä eurot, jos jotakin isompaa ostaa, pitää kauan tinkiä muusta.
    Nyt ilmestyi vahva sumu kaupunkini ylle ja maahan se laskeutuu, lupaa sateetonta päivää.
    Keskitaivas kauniin sininen, kelpaa tässä aloittaa päivän kuluttaminen ja nopsaan se meneekin, toivottavasti puolille päivin on kodissa taas siistiä.
    Kaunista päivää toivon teille toisillekin, vaikka metsään meno voisi onnistua.
    Tarkenee vielä istahtaa vaikka puiston penkille, muutama päivä sitten niin tein ja oikein ihmettelemään rupesin sitä miksi en useammin näin tee.
    Mukava oli levähtää kesken matkan teon ja seurata siinä ohikulkijoita.
    Kai jokainen päivänsä saa taas kulumaan, minulla ainakin puuhaa riittää, heippa!
  2. Huomenta ja jälleen viikonloppu edessä.
    Näytti herätessäni, että pilvinen päivä tulossa, mutta eikös mitä, aurinko taivaalla heloittaa, lämmintäkin luvassa, mikäpä on oleilla.
    Kyllä se sauna olotilan mukavaksi tekee, väsyneenäkin siitä lämpimästä saa uutukaisen olon.
    Minulla Soinista tulee aina sellainen olo, että ei vakavasti osaa suhtautua mihinkään, no tämä minun tuntemukseni, varmasti väärässä olen.
    Toivon kovasti, että asiat lutviutuvat ja saadaan Suomen asiat kuntoon, tuo pakolaisten tulva asiaa vielä vaikeuttaa, mutta ainahan on selvitty, tasaista antamista vaan kaikille, niin maksujen kuin saannin puolellakin.
    Noinhan se työ piisaa hurskainen, kun vuoroin ylös ja alas portaita raahaa;)
    Minulla on jalan mittaan tehdyt tukipohjat jo kolmannet käytössä, jalkapöytäni ne vaatii, on kai joku marssimurtuman tyylinen vaiva, vaikka en ole marssinutkaan.
    Kylläpä nyt alkaa huomata miten hankalaa on, kun joku paikka vaivaamaan alkaa.
    Edullinen oli onkimatkan tuotto ynnämuulla, en noin halpaa täällä ole huomannut, siitä saakin monta ruokaa, ei kai ihan pieniä kaupan ole?
    Minä ostin palan sian etuselkää, 2,99 kilo, joskus tälläisiä tarjouksia täällä on.
    Sian niska parin kilon paketissa 4,99 ja se on hyvää lihaa, tulee yllättävän maukas, kun uunissa sen valmistaa.
    Naurattaa, kun tuo joulu alkaa jo vaikuttaa, tein niitä kortteja ja kampaajani kävi tuomassa tuotepullon, minkä lupasi, no siinäpä tehtiin joulukortti kaupatkin.
    Aikaa meni, mutta mielestäni kauniita kortteja sain aikaan, tänään homma jatkuu.
    Tuollaista korttirinkiä ei minulla ole, olisi ihan aiheellista ottaa ystävien kanssa asia esille ja perustaa sellainen, ajankulu sekin olisi.
    Muorilla kiva paikka asua, kun tuollaisen viihdykkeen saatte aikaan.
    Minun vaahtera vaihtaa väriä, puna lisääntyy ja sitä ihastelen ikkunasta, kun istun ja neulon, henkäilen sen ihanuutta sieluuni asti;)
    No nyt perjantai päivää kuluttamaan, toivotan kaikkea hyvää päiväänne.
  3. Hyvää torstai aamua, ihan lupaavalta tuo sää näyttää, lämmintäkin luvassa, silti kolakaksi iltaa kohti muuttuu, pitää jo parvekkeen ovi yöksi sulkea.
    Elämme jo syyskuun loppupuolta, sään kuuluukin viilentyä.
    Nyt sitten päivä ja yö aika tasoissa, kellojen ajan siirtokin lähellä.
    Älä mene meri-kukka silmälasiliikkeeseen, sinne ottavat ison tukun euroja, näin kävi minulle.
    Näköni oli ennallaan, mutta kaksi vuotta vanhat lasit vaihdoin uusiin, jotenkin niiden pinta vaan naarmuuntuu, huolimaton hoito kaiketi sen tekee.
    En jouda minäkään kuuta yö aikaan tutkimaan, uni on niin makoisaa, tosin joskus paljon unia näen ja aivan hassuista jutuista, mistähän sekin johtuu.
    Totta puhut hurskainen, ei kuivu pyykit ulkona, ei parvekkeellakaan, yön kosteus jo niin suuri, jos tuuli sattuu puhaltelemaan niin ulkonaruilla saattaa päiväs aikaan saada vielä kuivia pyykkejä.
    Kiva kun löydät noita yksin eläjän ilon aiheita, voittaako ne sitten kaksin elämisen ilot, kai se riippuu meistä itsestämme.
    Yksinpuhelua ainakin tulee tehtyä ja sekin aika sopuisasti sujuu, vasta väitteitä ei kuulu, ellei itse käännä mielipiteitään ja ala kapinoimaan omia juttujaan vastaan.
    Sopeuduttava on kulloiseen tilanteeseen.
    Näissä pienissä kaupungeissa on tuota kasvillisuutta jätetty rakennusten lomaan ja siitä sitten huomaa, jos ei muuten, myös syksyn tulon ja puiden värityksen.
    Seuraavaksi sitten huurteiset puut ja lumihanget, pakkasyöt tähtitaivaineen, jos jaksaa yöllä niitä ihastella.
    Tuo tähtitaivaan katselu vähän häiriintyy katuvalojen loistaessa.
    Kolme kuukautta ja vietämme jouluaattoa, hupsista niin se aika rientää.
    Joulukortti tarpeita jo eilen ostin, kun niitä teemme suuren määrän, myymme niitä yhdistyksen jäsenille, on muuten kivaa puuhaa niiden teko.
    Bisnes kukoistaa myös askartelu tarvikkeiden kaupassa, kalliita on tarpeet ostaa, myyntihinta on tarkkaan laskettava.
    Mutta, taas tätä juttua tulee, miten osaankaan saada aiheita aina vaan esiin ja viesti jatkuu ja jatkuu, nyt piste tämän aamun kirjoitukselle.
    Voikaa hyvin ja nauttikaa jokainen omalla tavallanne päivästä.
  4. Huomenta pilvipoutaiseen keskiviikkoon, eilen oli iltapäivä mitä kaunein, nyt jo ihailen punertavaa vaahteraa olohuoneen puolen puistossa
    Kivasti jo puna sävyiseksi muuttuu, joka päivä suurentaa lehtien väritystä.
    Puistossa on penkkejä, mutta ani harvoin niillä istuvia näkee, kiirekö tämänkin estää.
    Nyt on säilömiset tehty, tänään yritän selvitä torille, tuoreita juureksia pitää ostaa, yksitoikkoiseksi käy vaan yksin perunaa syödä.
    Kyllä tuo pyörä onkin hyvä väline, kun sen selkään vaan pääsisi, ostoksetkin niin mukavasti kotiin saisi, mutta eipä nyt ole edes pyörää.
    Olen huomannut kantamuksienkin ruvenneen painamaan paljon enemmän kuin ennen, vaikka aina olen käsieni vahvuutta pitänyt hyvänä, puristusvoima on vielä hyvä.
    Purkit ja purtilot saan avattua. yllättävän monelle sekin tiukkaa tekee.
    Tuo uunien lämmittäminen on myös taitoa vaativa laji, itse olen hyvin vähän uuneja lämmitellyt, aina on muistini mukaan keskuslämmitys taloissa asuttu, ehkä lapsuuteen mahtuu uunien lämmitystä, mutta sitähän en minä tehnyt silloin.
    Maalla ollessa olen kokenut puilla lämmitetyn hellan ja takan hyvin mukavaksi lämmön antajaksi, lämpö on aivan erilaisen tuntuista.
    Välikysymystä katselin ja kuuntelin, kyllä se sitä toistoa on puolella ja toisella, entisiä muistellaan, kuka mitäkin on luvannut ja sitten pettänyt äänestäjät, kyllä usko meinaa tähän laitokseen kaikkiaan horjua.
    Antaisivat selkeät madon lukumäärät, mistä leikataan, miten paljon, osaisi elämäänsä eteenpäin ajatella, no sen nyt jokainen tietää, että talkoissa mukana ollaan, oikeuden mukaisuutta kaivataan ja odotetaan.
    Satunnainen.vierailija on onnellinen, kun euroja on taskussa reilummin, niin olisin minäkin, ei niitä kuun lopulla montaa ole, mutta eteenpäin elävän mieli.
    Lumen tulo ei vielä mahdollista, kun lämmintä vaan lupaavat, mutta kauankos siinä menee, kun sää muuttuu, toivotaan ettei pitkää loska aikaa tulisi.
    Päivän touhuihin tästä nyt suuntaan, on ihan mukava olo, kun ei mitään pakollista ole edessä, kunhan vaan olen, tälläistä leppoisaa oloa toivottelen teille kaikille;)
  5. Huomenet vesisateesta, koko yön on vettä tullut, voi vaan huokaista, että kaikki pakkaseen menevät on kerätty.
    No heti puhun läpiä päähäni, sieniä ei ole, tokko niitä onkaan.
    Muistan minäkin lapsena saarireissut, en muista oliko meillä telttoja vai nukuttiinko veneen alla, mutta mukavia muistoja niistä retkistä on.
    Usein oli joku ystävä mukana, kun yksin olisin muuten ollut, vanhemmat sisarukset eivät mukana kulkeneet, kymmenen vuotta ikäero seuraavaan.
    Permanentti on minunkin hiuksissa ja nyt uutta tapaa yritän opetella. kampaan hiuksia alapuolelta, jää sellaisia suortuvia, ei tarvitse rullille kiertää, olen vähän sellainen takkupää;)
    Hyvin lohkaistu mieheltä Merilii, onhan salakuljetusta tuokin.
    Niin kohtahan se vuosi loppuu, mutta on siinä joulu joka taas kohokohtana koetaan, toisille hyvinkin painajaisena sen kokevat.
    Minä tykkään joulusta, talvestakin.
    Tuo Pulmu puolukka on nyt tullut monelle innoituksen kohteeksi, kerroin tästä tavasta tehdä hilloa ja nyt varmaan Pulmu paketit kaupasta loppuvat, kiitos Ramoona ohjeesta, hyvää se on.
    Tori on mainio paikka hakea marjat, se on monelle hyvinkin hyvä tapa, sillä kyllä se metsässä kulkeminen voimille ottaa.
    Itse olen onnellinen, kun vielä jaksoin marjat kerätä, on siellä niitä kohteita katsella, missä silmä lepää, kannon päässä istuen silmäillä maisemaa, ehkäpä puiden välistä pilkottavaa järveä.
    Kamalan kallis tuo hiustesi laitto olikin meri-kukka, minä maksoin 52 euroa, nyt kuitenkin harmin lykkäsi, kampaajani jää eläkkeelle, mistä löydän yhtä kivan ja edullisen tilalle?
    Totta tuokin, mitä ynnämuu mainitsit, ei kaikilla ole mahdollisuuksia metsiin päästä pitkien matkojen vuoksi, mutta eipä innosta näitä nuoria nämä lähellä olevatkaan marja paikat.
    Kuuntelin eilen radiosta miten mikään kovasti fyysinen työ ei työttömiä kiinnosta, tietenkin otanta ei aina totuutta kerro, on niitäkin jotka ottavat työn vastaan, kun sitä vaan on.
    Pakolaisvirta kauhistuttaa, säälittää, mikä onkaan näiden ihmisten koti tulevaisuudessa, siellä joukossa on varmaan paljon sellaisia joilla ihan oikeutettua on lähtö ollut, vaikka varmaan myös niitä elintaso pakolaisia mukaan mahtuu.
    Tuo rahastus salakuljettajien puolella kauheaa, miten toisen hätään voi noin suhtautua?
    Kiitos tervetulo toivotuksista ja sen olen minäkin todennut, että äitini tytär olen, kaikella tapaa, eipä siinä mitään, äitini oli hyvä ihminen, en samaan varmaan yllä, ulkoisen olemuksen puolesta kyllä.
    Nyt on kokousta, ohjelma ryhmää ja laulua, iltapäivään venyy kotiin tulo, sitten siilaan puolukka tuoremehun ja puolukan kansaa söhrääminen on loppu.
    Luen sitten illan suussa, mitä te toiset olette tehneet, päivänne viettäneet, heippa!
  6. Huomenta jälleen, sumuinen on aamu, marjamiehet saavat odotella sumun selkeentymistä, jos metsään aikovat.
    Kosteus kestää pitkälle aamuun.
    Puolta kuukautta elämme ja syksy tuntuu, vaikka lämmintä onkin, ei oikein osaa pukeutua, pitkähihaista päälleen laittaa ja sitten hiki virtaa;)
    Katselin minäkin tuota pakolaisvirtaa ja todella hyvin voivan näköisiä nuoria miehiä.
    Heidän todellista hätäänsä en osaa arvioida, eihän aina ulkoa päin voi tietää todellisia lähtökohtia.
    Ihmetyttää kyllä missä on naiset, vanhukset ja lapset, eivätkö rohkene pakomatkalle lähteä, vai eikö rahaa riitä?
    Kyllä toivoisi, mikäli tänne saavat jäädä, pian työtä löytäisivät, kunto ainakin työn teon kestää.
    Tuo tilipäivä usein kovin kaukana on, kun tili tyhjenee pakollisiin menoihin jo näin puolissa kuin.
    En tiedä, en ymmärrä miten nykyajan ihmiset aina matkustavat, istuvat kahviloissa ja baareissa, ei minulla ole varaa sellaiseen.
    Kun ajattelee esimerkkinä lasten harrastus kustannuksia, kaikki maksaa, silti vaan reissutaankin, hienoa että osaavat tulonsa oikein mitoittaa.
    Tuota Pulmu säilöntää kokeilen minäkin, en ole ennen kuullutkaan, aina oppii näistä viesteistä teiltä toisilta, kiitos Ramoona.
    Minulla tuo ajatus ja aate jo äidin maidosta lähtien on mukana seurannut, koskaan en ole mieltäni muuttanut, elämä on vakuuttanut aatokseni vakaiksi, aina ei kaikkea kuulemaansa allekirjoita, mutta periaate on pysyvä.
    Tuon elokuvan katsoin minäkin ja kyllä kumpikin pääroolien esittäjät olivat kauniita ihmisiä.
    Eilen katsoin vahingossa elokuvan, nimeä en edes tiedä, oli koripallo valmentajan elämästä, sekin vei mennessään, pakko oli loppuun katsoa.
    Minulla oli "saparot" lapsena tiukalle äiti letitti, hiukseni on peri suomalaiset, ei koskaan pitkiksi ehtineet, kun oli leikattava latvojen haaroittumisen vuoksi.
    Ihastelen noita upeita taideteoksia, mitä ihmiset hiuksillaan voivat tehdä, naisen kruunahan ne hiukset ovat, minulla ei kruunua koskaan ole ollut;)
    Nyt laulamaan lähtö, pitäisi rallatella, että ääni paremmin ulos tulisi, sekin sellainen keskitasoinen vaan on, ei mitään soolo laulajan ääntä ole.
    Kaikki jää sinne keskitasoon tai vähän sen alle, mutta näillä on pakko mennä;)
    Kivaa päivää, vieläkin aurinko tuolta naapuritalon katon yli kurkkii, ehkä kaunista muuallakin.
  7. Huomenta, taas uusi viikko alkamassa ja syyskuukin jo puolessa, aika rientää.
    Sateisena alkaa uusi viikko, vieläkö kesää meille annetaan, toivottavasti, ei räntää vielä olisi valmis vastaan ottamaan.
    Varmaan on kipeä tuo jalkasi hurskainen, minulla on jalkapöytä myös vioittunut, olisiko marssimurtuma, vaikka en ole marssinutkaan, kipeä vaan on.
    Kyllä nämä jalat ovat niin välttämättömät, että saisivat loppuun asti meitä palvella. mutta minkäs teet, vaivaksi muodostuu muiden vaivojen kanssa.
    Hirvikärpäset ovat kyllä lisääntyneet aivan tuhottomasti, ei niitä kyllä joka paikassa ole, vain niillä alueilla, missä hirvet talvella lepäilevät.
    Niihin makuupaikkoihin munansa munivat, näin kuulin radiosta.
    Kuulopuheita ei kai pitäisi kertoa, sekaannusta vaan syntyy, mutta luulisi tietolähteiden ainakin radiossa paikkansa pitävän.
    Totuus on erilainen, kun eri suunasta tulee, kaikkeen ei auta uskoa, harmillista sekin.
    Jokainen elää omien uskomustensa kanssa ja niitä myös puolustaa, jos tarvetta ilmaantuu, onneksi pirtissä ei tälläiseen ole tarvetta ollut.
    Näkökantamme muodostamme jokainen ihan itse ja kun näin vanhaksi on elänyt, kanta ei hevillä muutu, elämän matkan varrella on kokenut sitä sun tätä ja nyt on vakiintunut elämä kaikin puolin.
    Tuuliviirinä en enää halua heilua,( en koskaan ole heilunutkaan) niitäkin on ihan tarpeeksi, vakaa on käsitykseni oikeasta ja väärästä.
    Toloppakelekan kanssa minäkin tätä elämän kulkuani mietin ja paljon on matkalle kertynyt, lapset on elämänsä löytäneet ja heidänkin lapsillaan on ainakin minun näkemästä kaikki hyvin, onnellinen olen.
    Odotan Holman ohjelmaa telkkarista, hän kertoi lehdessä, että kiroilu ei hyväksytä, politiikkaan ei oteta kantaa, varmaan tarkoitti puoluepolitiikka, politiikkaan kuuluu kaikki asiat, tavalla tai toisella.
    Nyt lopetan tämän sekoilun, pitäisi muistaa ettei kaikki ole itsestään selvää ja niin kuin minä lyhyt näköisesti ajattelen;)
    Tulkaa vaan kaikki mielipiteinenne kirjoittelemaan, pirtissä sana on vapaa, kun ei ilkeyksiin sorruta.
    Rivien välissä olevia juttuja en osaa lukea.
    Tuo Toloppakelekka on muuten niin somasti savolaisen korvaan kilahtava, jotta;)
    Mukavaa viikon alkua kaikille.
  8. Sunnutain rauhaisaa oloa teille pirtissä kävijöille, pilviä näyttää kerääntyä, niin luvattu onkin.
    Ihanan kaunis päivä oli eilen, puolukoita haettiin sankollinen, raakoja olivat, teen hyytelöksi ja hirvikärpäsiä olisi ollut pieni sankollinen, jos niitäolisi kerännyt.
    On se epämiellyttävä olio ja pureekin mokoma.
    Kissasta kerroin aiemmin ja nyt tämä pentujaan taas niskasta kiikutti, kai pelkäsi että olemme majapaikan huomanneet.
    Tämä kissa on pieni kokoinen ja erittäin viisaskin, seuraa kaipaa, mutta kiinni ei antaudu, en kyllä uskalla kiinni yrittääkkään, joskus olen kynsistä hipaisun saanut, terävät kuin neulankärjet.
    Olipa hyvä, että hurskainen unohti koko katto homman, keväällä sitten kuntokin voi olla parempi, kun talven on levännyt.
    Puolukan kypsyys riippu varmaan paikasta ja voi olla että torilla olevat on kypsytettyjä, mutta kyllä kohta varmaan aidosti kypsiäkin löytyy.
    Ruunemannikin on näköjään pirttiä kunnioittanut kirjoituksellaan, kysymykseen vastaan, aina jotakin pientä yritän tehdä, keräyksiin pyrin vointini mukaan osallistua.
    Jaksamme kyllä tätä arkea markkinoida, tällä välttää kinat ja osa palstan väestä jopa tykkää käynnistä pirtin suojissa, usko vaan;)
    Pilkkiminen on varmaan mukavaa hommaa, kun sinne ennen jäiden vahvistumista pitää kiirehtää, toivotaan että onni mukana kulkee Marja- Liisan miehen kaikissa hommissa.
    Vielä tuosta puolukka reissusta, minullekin taas vahvistui asia, kyllä on minun korkea aika pysyä pois metsästä, siellä kompastuin ja pään iskin mäntyyn, kova on pääni, patilla selvisin.
    Olkapää hieman aristaa, eihän sitä voi millään uskoa, että sellsien kompura on.
    Mainokset varmaan on ja pysyy muori, sillä kai tätä palstaa yllä pidetään.
    Koetetaan vaan hyväksyä ja viestiä laittaa.
    Tänään matkaan kotiin, huomenna alkaa se talvinen meno, joka päivälle menoa tulevalla viikolla, siitä se alkaa kiire.
    Hyvää sunnuntai päivää teille kaikille.
  9. Lauantai sumuisena ja viileänä taas on alkamassa,lämpenee helteeksi päivän mittaan, kuitenkin syksyinen tunnelma kaikkialla
    Eilinen oli kaunis päivä, lämmin, mutta illan lähetessä jo koleus ympäröi maiseman.
    Onkireissu tehtiin lammen maisemiin ja onnistuikin ihan hyvin, kalaa tuli ja ilman vaurioita pääsin veneeseenkin, mutta kovin horjuvaa se kävely siellä maastossa oli.
    Siis tuli se edes kerran ongelle pääsykin kohdalleni;)
    Kaunis runo Merilii, noin se elämä kulkee, kuinka paljon onkaan noita umpeen kasvaneita kotipihoja, kun junan ikkunasta katselen, aiemmin elämää sykkinyt, nyt unohdettu.
    En oikein jaksa uskoa, että tuollaiseen mainostemppuun Sipilä syylistyisi, onhan hän uskovainen mies, vaikka väliin tuntuu, että hyvin uskon asiat häviävät mielestä, kun noita madonlukua esittelee.
    Eihän tuo isoa lovea ministerin ei kansanedustajankaan pussiin vaikuta, jos ei paljon tuon vertaisesta ole talouden kohdallakaan.
    Pieneksi sanoi Jhalliskin kun veron korotuksista puhuivat, 2% ei häntä harmittaisi, mutta perään totesi, että ei sillä taloutta korjata, olisi luvannut enemmän, samoin kaikki toisetkin isotuloiset.
    Nuo lakkolevottomuudet pelottavat, miksi ei uusia neuvotteluja voisi vielä pitää, onko tämä nyt arvovalta kysymys hallituksella, periksi ei missään.
    Näitä talkoita on vuosi toisensa jälkeen pidetty, maltillisia palkka ratkaisuja tehty, aina on puhuttu nolla ratkaisuista.
    Asiaa puhuvat ynnämuu ja Late, vaarallinen homma se katon laitto on, kun ajattelenkin, että pitäisi tälläisenä jäykkänä korkealle kivuta, pelottaa.
    Ymmärrän kyllä hurskaisen säästämis halukkuudenkin, kallista on nykyään kaikki vieraalla teettäminen.
    Niin miten olisinkaan hengästynyt jos olisin kaiken pihassa parhaimmillaan nähnyt siellä Marja-liisan luona, kun nytkin henkeä salpasi.
    Kolme sankollista puolukkaa oli kesäkeittiössä jo sinä päivänä haettuja, isäntää ei näkynyt metsässä silloinkin, kun pistäydyimme.
    Näin kukkahullulle kaunis ja ihmetystä herättävä pistäytyminen.
    Jotakin hyödyllistä tässä olisi aikaan saatava tänäänkin, en vaan tiedä mitä, eilen leikkasin marja pensaat, jotakin pihan hoitoa varmaan tänäänkin.
    Viimeinen helteinen päivä kuuleman mukaan tänään, siitä pitää kaikki irti ottaa, samoin varmaan teette toisetkin;)
  10. Huomenet kahden asteen lämpötilaan ja sumun sekaan heräiltiin.
    Nyt jo päivä selennyt, aurinko jo korkealla, kovaa vauhtia lakikorkeuteensa kipuamassa.
    Viisi tuntia kertoivat päivän lyhenneen, siis valoisan ajan.
    Luin hirvikärpäsestä, että asustaa siellä missä talvella hirvet majaileee ja ei lennä kuin 50 metriä pisimmillään, alle neljän asteen ei pysty lentämään, pienen pakkasen tullen on vaiva ohi.
    Eilen piipahdin Marja- Liisan maisemissa ja voi sitä työn määrä mitä siellä oli tehty sen kukkapaljouden kanssa.
    Piha oli kuin satukirjasta, pilareineen ja muine käsin tehdyin koristein.
    Miten ihmeellä kukat sellaisen mahtavan vimman saakaan kukkiakseen ja emännällä uutta kukkaa tulevalle kesälle valmiina kasvatettuna.
    Taitajia ovat molemmat sen kodin asukkaat ja ahkeria, kyllä siinä aina jotain saa olla tekemässä.
    Ei ole pihlajan marjoja täälläkään tilheille tarjota, mitä sitten syöneetkään?
    Sido nyt vahvasti itsesi sinne katolle hurskainen.
    Hautausmaalla tulee luvattoman harvoin käytyä nyt kun hoidossa on, kaunista siellä on ja rauhaisaa, ajatuksen kanssa kulkien vanhat asiat mieleen tulee.
    Oikeassa olet Ramoona, meillä eläkeläisillä on mahdollista nauttia kaikesta, ajankäyttö on vallassamme, ja emme tarvitse sairastaa ilman palkkaa.
    Masentavaa kuultavaa nuo kaikki keskustelut, mitä nykyään tulee pakolaisineen ja oman väen tulevista uhkista.
    Onhan se niin reilua, kun ministerit talkoisiin osallistuvat viikon palkalla, ettäs kehtaavat, oliko niin että kansanedustajat viikon tänä ja viikon ensi vuonna uhraavat tienestistään näihin talkoisiin.
    Meiltä ja työtätekeviltä ei liioin kysellä, siitä vaan osa tuloista pois otetaan.
    Entäs vapaistaan, ei päivääkään vähennetä pitkästä lomastaan.
    Tasan ei näistäkään talkoista selvitä, ennustan kapina hengen nousua.
    Pää pystyssä nämä kolme ässää näitä uhkiaan esittävät, ei yhtään vaikeaa ollut lukuja ja summia ollut kertoa.
    Ehkä tuo kasvattaminen on ollut, ei niin tiedostanutta, on vaan esimerkillä ja omilla taidoillaan yrittänyt lapsilleen viestiä jättää oikein elämisestä, rehellisyydestä ja ahkeruudesta, niillä eväillä sitä on itsekin selvinnyt.
    Toimeen tuleminen on näillä tavoin toteutunut, ei rikastuminen, mutta onnellinen olotila kumminkin.
    Sitähän sitä jälkeläisilleenkin toivoo, ja ihan näyttää kuin olisivat sen löytäneet.
    Saapa nähdä mitä tämä päivä tuo tullessaan, suunnitelmia ei suuremmin ole, ilta on tässä asiassa viisaampi.
    Mukavaa, iloista ja aurinkoista päivää teille ystävät.
  11. Huomenet torstaihin, jonka pitäisi sitä toivoa antaa, ainakin sään puolesta kaikkea hyvää lupaa, hieman sumuista ja kosteaa, mutta niinhän syyskuussa on oltavakin.
    Luulen, että tänäänkin puolukkaämpäreitä täyttyy monella suunnalla, saapa nähdä tohdinko minäkin metsään?
    Vappu Taipale on henkilönä miellyttävä ja hyvä todella myös ymmärtämään naisen näkökulmaa, nyt ikäihmisten asiat omakseen tuntee.
    Molemmat Taipaleen pariskunnasta elämästä osaavat kertoa ja elävät opetuksensa mukaisesti, näin olen ymmärtänyt.
    Kyllä se nyt siltä näyttää, että entisten merkkien mukaan menee, luminen talvi on tulossa, keväällä voimme sitten veikkauksen todeksi julkistaa, ken on pystynyt mukana olemaan.
    Tänään luin lehdestä erikoisen hautajaisiin kutsun, vainajan kotipihaan tuhkan voi levittää jokainen, jos halua on ja pukeutuminen sitä mitä itse tykkää, kukkalaitteita ei, koska hautaa ei ole, ohjelmaa voi esittää halunsa mukaan ja sitten makkaraa ja mustikkapiirakkaa paikallisessa hotelissa.
    Tämä oli vainajan toivomus, hänen elämäkin varmaan oli "tämän kaltaista" rikasta ja värikästä, totuutta en tiedä, en tuntenut kyseistä henkilöä.
    Varmaan mieleen jäävät hautajaiset.
    Kyllä noin on kuin Venlastiina kerrot, kyllä sitä koulua patistettiin käymään paremman tulevaisuuden saamiseksi, no kaikista ei kuitenkaan voi herroja tulla, pakko meitä ruumiillista työtä pelkäämättömiä on pitänyt olla, paikkamme löysimme, työtä tehden on elämä kulkenut.
    En voi sanoa että pettynyt olisin, rehellisellä työn teolla on minun katto pään päälle rakennettu, en sano etteikö niin herrat kuin narritkin näin olisi tehneet.
    Jokainen paikkansa on löytänyt ja katkeraksi ei minun elämä ole muuttunut, vaikka pienillä tuloilla sitä on kituutettu, en vaan parempaan pystynyt.
    Totta tuo mihin ynnämuu viittasit ja tarkoitukseni ei toki koko nuorisoa ollut leimata, sitä vaan tulee lausuttua ajatuksiaan niin huonosti, hyvinkin pieni pilaantunut yksilö seassa ja leimakirves koko joukon sellaiseksi leimaa.
    Omassa perheessänikin on nuoria, jotka alkuun tekivät työtä mitä löytyi, sitten koulun päätyttyä se oma ala löytyi ja kaikilla ihan mieleinen, näin olen huomioinut.
    Kasvattaa en ole osannut, mutta olen yrittänyt sen kertoa ja todeksi vakuuttaa, että kaikki työ on arvokasta ja kaikkia tarvitaan, asenteet vaan kohdalleen.
    Pahalta näyttää tuo hallituksen sanelu, en usko että ilman rettelöitä näistä selvitään.
    Palkkaneuvotteluissa on "ostettu" nämä vapaat mistä nyt puhutaan ja nyt tehtyjä sopimuksia ruvetaan kumoamaan, ei hyvältä näytä.
    Toivotaan nyt kuitenkin joku ratkaisu löytyvän, talkoisiin voisi osallistua kaikki ei vaan työtä tekevät.
    Surullista jos taas naisvaltaiset alat joutuvat kovimman menetyksen kokemaan.
    No taisi tulla puhuttua suulla suuremmalla, eihän eläkkeellä olevan kuulu kantaa ottaa työelämän asioihin, mutta ei malta olla hiljaa, kun joskus on mukana ollut ja elinehtoja yrittänyt muiden mukana parantaa.
    Kaunista ja lämmintä torstai päivää varmaan koko kotimaahamme.
  12. Huomenta, harmaansävyinen aamu, mutta kyllä se siitä kirkastuu, näin on luvattu, jopa hellettä viikon lopuksi.
    Pientä kiireen tapaista samoin minulla, ynnämuun tapaan, voiton puolella kuitenkin tuon siivouksen kanssa, talvi voi sen puolesta vaikka jo tulla.
    Parveke vielä odottaa puhdistusta, mutta se sitten kun kukat lopettavat kukkimisen.
    Niin ne toiset jo puolukoitakin saaneet varastoon, Neeassakin hyvän paikan löytänyt, samoin huomasin Marja-liisan perheeseen puolukoita löytyneen vaikka muille jakaa;)
    On ne karviaiset hankalia kerättäviä, kyllä siinä kädet naarmuille saa.
    Noita vanhan ajan hyviä lääkitsemis tapoja on hyvä kokeilla, pillerit vähemmälle.
    Hevosrasvaa minäkin olen laittanut ja monta muuta geeliä, lopputulos ei ole hääppönen.
    Suklaa on jäänyt paljon vähemmälle, en tiedä miksi sitä ei tee mieli, vaikka aiemmin se oli viikottaista herkkua.
    Vanhan suu ei kai makeaa tunne, tai sitten liian makeaksi kokee.
    Suomalaisilla kaiketi on heikonlainen itsetunto, vaikka väliin tuntuu, kuin muita parempia jotkut tuntevat olevansa.
    Ajattelen tässä tuota työn tekemistä, siivoojan hommat ei kiinnosta meidän nuoria, se kai on sitä paremmaksi itsensä olettamista.
    Ennen tartuttiin työhön kuin työhön, jos meinasi elantonsa saada, ei ollut työttömyys päivärahoja, nyt nekin tulee joskus väärin käyttöön, keinoja löytyy valintoja silmällä pitäen.
    Hallitus kohta ne varmaan poistaakin, käy niin kuin kaiken sen kanssa minkä takavuosien työtä tehneet ovat aikaan saaneet.
    Aina penneistä tingittiin, saatiin jotakin pysyvämpää tilalle, nyt kaikki romuttumassa.
    Harmittaa, kun tämän kaiken ymmärtää.
    Minä olen ottanut tavaksi kirjautumisen ja olen sillä onnistunut kirjoittamaan, laskutoimilla en löydä mieleistä nikkiä millä sisään laskisivat.
    Ei taida kuntoon tullakaan tämä uudistus, onhan aikaa jo kulunut siitä kun saivat valmiiksi, muka.
    No sinnikkäästi vaan kirjoitellaan kun aika myöten antaa, nyt jätän minä tähän, palaillaan.
  13. Huomenta, jännään tuota pilven juoksua, meneekö tummat pilvet länteen ja meille tulee kaunis päivä, tuuli on ainakin hyvin mieleiseni siihen suuntaan;)
    Mattoja haluaisin viedä ulos ja ikkunan pesukin mukavampaa kun ei sada, olohuoneen ikkunaan ei sade haittaa, mutta keittiössä voisi ihmisiä naurattaa, kun sitä pesen.
    Itä taivas tällä hetkellä mieleiseni.
    Eilen tein kovan urakan, sain keittiön kaapit, purnukat ja purkit pestyä, työkalu laatikko nyt niin järjestyksessä jotta.
    Ruuvit ja mutterit, kaikki omissa purkeissaan nimet päällä ja pois heitettävääkin löytyi kaksi muovikassillista.
    Olen sellainen, jospa tuota tarvitaan ihminen, nyt tein radikaalin käännöksen ja laitoin kaikki kyseiset tavarat menemään.
    Voi olla että mieleen tulee, että olisihan tuotakin tarvittavaa ollut, mutta tulkoon.
    Samasta syystä en juustonaksuja sen sellaista ostakaan, kun syön ne kerralla, ei tuo paino putoa silti, vaikka vaan vettä joisin.
    Kiitos hurskainen toivotuksista, samaa toivon teille toisille myös, jaksamista ja jaksamista, näin pirtti elää.
    Asiaa puhut sini-sirkku, kun muistelen aikaa nuorena kotona ollessa, heti sodan päättyä, kaikesta oli pula, miten emännät taituroivat kaikesta jotakin, mitään ei hukkaan heitetty.
    Minun äitini, vaikka kaupungissa asuikin teki saippuasta lähtien melkein olemattomasta tarpeellista.
    Muistelen lihahyytelön, perunajauhon ja jopa lehmän pötsi nahkojen keiton, minusta ne oli ikävän harmaita nahkan näköisiä, en edes maistanut.
    Kyllä pakko olisi palata joiltain osin entiseen, aivan hirvittää tuo valmiin ruuan osto.
    Tietysti asialla on toinenkin puoli, työpaikkoja teollinen tuotanto antaa, mutta olisi tilalle kehiteltävä jotakin muuta.
    Liivatejauhoakohan olisi minunkin ruvettava syömään, auttaisiko enää, kulunut mikä kulunut, taitaa vaan lääkäri setä tai täti polvien leikkauksella apua antaa.
    Sekin kai aika lailla viimeinen mahdollisuus, koska tätä ikää jo sen verran, että eivät enää jonoihin huoli.
    Olet lämpimästi tervetullut "nuormieli" pirttiin, jos nuorempi olet ei haittaa, meillä on ollut hyvinkin nuoria kävijöitä ja hauskaa on pidetty.
    Muistan eräänkin nuoren miehen, joka meitä mummoja kiusasi, milloin mitenkin, voi että.
    Lasten suusta ne aidot ilmaisut tulee, kuten sini-sirkku kerroit, Ajatusten Aamiaisessa on joka aamu joku lasten suusta tullut aito tokaisu.
    No en hermostu meri-kukka, on vaan niin ikävää melkein yksin näitä purinoita pitää, juttu kavereita kaipaan;)
    Harrastukset alkaa ensi viikolla minullakin, kuten Merilii jo kerroit alkuun päässeesi, onkin neljänä päivänä heti menoa, katsotaan miten alkuun päästään, kestääkö polveni.
    Kerho päivä vähän hirvittää, kun koko päivä seisten joutuu olemaan, mutta niinhän sitä käsketään tekemään, periksi ei saa antaa.
    Nyt näyttää sää minua suosimaan, pilviä kulkee, mutta tuuli sen verran voimakas, että muualle ne vie ja sehän minulle sopii, nyt hommiin.
    Ripsumisella aloitan, taulut jo on pois seiniltä, pääsen seinät hapsumaan, ei muuten uskoisi miten tuollaiset rosoiset tapetit pölyä itseensä vetää, katon varmista, ettei vaan hämähäkin verkkoja löydy, en kyllä ole hämähäkkejäkään nähnyt;
    Näin tänä aamuna, mitä sitten iltaan mennessä ehdinkään, kun kaverikin tulee, vähän jo suunnitelmissa huonekalujen paikkaa vaihtaa;)
    Mukavaa päivää teille toisillekin, onhan siivoamisen jälkeen mukavaakin.
  14. Huomenta uuden viikon alkuun, sumuisena päivä valostui, yllättävän pimeää jo öisin on.
    Tähtitaivasta ei viime yönä näkynyt, mutta olen joskus kauan sitten mökillä ihmetellen ihaillut, miten paljon tähtiä onkaan, näin kaupungissa joskus talvipakkasella niitä joskus näkee.
    Nimiä en tunne, Otava taitaa olla ainoa minun tietopankissa ja linnunrata, pohjantähti, oliko vielä kointähti, no johan niitä onkin aika monta;)
    Hyvä että kaakao maistui öiselle kulkijalle, tule toistekin;)
    Olen varmaan oppinut laiskuuttani keinot helpottaa tuota muuttoa, vaikka onhan tosiaan jäänyt paljon hyvää ja mukavaa pois matkasta.
    Mikään ei ole kuin ennen, Hintriikka muita foorumia kuljeksii, ei enää pirttiä muista ja monen monta muutakin tulee haikailtua, olihan se aivan toista se entinen.
    Kiva olisi palailla niihin alkuaikoihin pirtin kohdalla, mutta nyt mennään näin, ei kai sitä enää jaksaisikaan hullutella.
    Onko meistä tullut raittiita ihan sanan täydessä merkityksessä, nurkkakaappia ei tarvitse usein täyttää, vaikka ainahan meillä kohtuus on pelannut, kiitos vaan Laten huolenpidosta nurkkakaapin suhteen.
    Onko puolukat jo kypsiä?
    Hyytelöön varmaan ainakin jo sopivia, tekisi mieli tehdä tuoremehua, jos nyt yhyttäisi hyvän puolukkapaikan.
    Harvemmin sitä toivoo kukkien kohdalla, että kunpa paleltuisi, mutta näinkin tapahtuu, katko kukkia maljakkoon, eikös siten raaski juurakot pois kaivaa, Marja-Liisa.
    Olisikin ihanaa laittaa iso laakea astia täyteen Joriinin kukkia, jonnekin lattialle sen sijoittaisi.
    Hyvähän meillä on täällä herrankukkarossa elellä, mutta kai ihminen on niin luotu, että ei näe pensailtapuita, eli aina jotakin vaan haikailee.
    Syksystäkö johtuu, kun mielialat eivät oikein meinaa tasaisena liikkua, usein vaan alakulo mielen valtaa, vaikka kaikki pitäisi olla ok.
    Tuo Ramoonan piha on varmaan myös upea, sieluni silmin yritän tuntumaa sinne saada, hortensian kukkapensas oli minullakin mökillä ja mahtavia kukkia sekin teki.
    Köynnös hortensiaa en ole nähnytkään, varmaan upea köynnös ja ne kultapallot, niitä enää harvoin näkyy.
    Ajelimme maalta kaupunkiin ja erään talon pihassa näin komean kultapallopuskan, oli se kaunis, se on vaan hyvin tuettava, kun niin korkeaksi kasvaa ja kukat painavat.
    Krasseissa ne syksyn värit pääsevät loistamaan, samoin samettiruusut, nekin sekoittavat värejään, ennen en tykännyt samettiruusuista, mutta nyt olen todennut nekin hyvin kauniiksi.
    Luonnossa ei oikein ruskaa vielä tavoita, vaahteratkin aivan vihrein, mutta kyllä se jonkinlaisena vielä näyttäytyy.
    Minulla parveke on kukkien ja tomaattien sekasotkussa, mutta ei voi siivota vielä kun kaikki täydessä kasvussa, pitää saada kukat ja muutkin ruukut tyhjiksi, ennen kuin sitä alkaa talveen laittamaan.
    En koskaan ota miljoonakelloja parvekkeelle, ne roskaavat ne miljoona kellot lattialle ja siivoa riittää, ulkona sen on kukittava.
    Naapuritalon katolla pari miestä heiluu, jokohan on ongelmia katon kanssa uudessa talossa?
    Nyt on taas tullut jaarittelua, pitänee alkaa tätä omaa arkea taas kuluttamaan, ainakin pyykin silitystä olisi ja pitkään ajateltu, suunniteltu työkalu laatikon inventaario olisi aikaan saatava, olen säästänyt peltisiä karamellirasioita joihin aion erotella naulat, ruuvit ja muut pienet sen kaltaiset, sitten nimi päälle ja kaikki löytyy helposti.
    Työkalu laatikko pysyy siistinä.
    Keittiön kaappien sisukset olisi myös putsattava, jos sitten huomenissa vaikka muuten sen suuremman pesun suorittaisi, ikkunat pesisi ja verhot vaihtaisi, sitten voikin talvi näiden suhteen tehdä tulonsa milloin vaan sopii.
    Päivän kuluttamista teille toisillekin, kuluuhan se ilman suunnitelmiakin, ei huomaakaan ja ilta on käsillä.
    Jospa jotakin näkyvää aikaan saisi, siinä toivossa nyt yritän alkaa , sumu ei meinaa hälvetä, nouseeko ylös ja sitten sataa, jään sitä seurailemaan, mukavaa päivää.
  15. Huomenta ja voi teidän kanssa, enhän minä uhkailuksi edellistä sanontaani tarkoittanut ja ymmärrän senkin, että eihän minun ole ollenkaan tarvista aina täällä näkyä.
    Vanhenemme ja aika tuppaa loppua muiden touhujen sitä viedessä, lähinnä ajattelin, että tämä niin monet moitteet saanut pirtti alkaa olla jo loppuun ajettu, samoja juttuja (minusta ihan kivoja) täällä pohditaan, toistoa toiston perään.
    Olen senkin huomannut, että pirtti elää ilman minun käyntejäni aivan mainiosti, sehän on ihan selvä juttu, mutta tuo aloituksen teko on jäänyt minun kontolle, tuntuu kuin minä olisin syyllinen pirtin jatkumoon.
    Selittelyt sikseen, jatketaan vaan, kohta näitä aloituksia tulee 11 vuotta tehdyksi, saavutus sinänsä;)
    Toki olen sitä mieltä, että pirtti on paikka missä voi kirjoittaa mitä vain, kukaan ei tuomitse.
    Noita viljapeltoja minäkin katselin, kovin oli vihreitä osa vielä, mitähän niille tehdään jos ei ehdi valmiiksi, laitetaanko eläinten ruuaksi?
    Ruissato on kuulemma oikein hyvin onnistunut, omavaraisena selviämme seuraavaan satoon.
    Omenasato on menetetty monessa paikoin, ruiskutuksen tuloksena torilta löytyy kyllä syötävääkin, 3,50 kilo, joten ei ihan halpaa olekaan.
    Tuosta illalla liian aikaisin sänkyyn menosta on minullakin sellainen kokemus, että aamulla ennen kukonlaulua sitä herää.
    Minä hurautin ostaa patjat sänkyyni eilen, maksoivat minusta paljon, sijauspatjoineen 635 euroa, iso lovi mummon budjettiin, vaikka alennuksiakin oli, mutta nyt lopun elämäni kestävät.
    Suoraselkäisenä pysyn, patjat on kovan puoleisia, tykkään.
    Yksi Pärnyn matka jää nyt väliin.
    Minulle on tullut niin vahva velvollisuus käydä aina ekana pirtin ovet aukaisemassa, mutta nyt reilusti luvan saaneena voin sen homman laistaa jos siltä tuntuu, kirjoitellaan kellä kirjoitusta riittää.
    Olisihan se hienoa kerran elämässä Rolls Roysen kyytiä saada ja ne komeat miehetkin ihan houkuttavia, mutta ovelle päästyään karkuun juoksisivat, siihen sekin onni loppuisi;)
    Jatketaan nyt sitten kuka mitenkin ja hyvää viikonloppua teille kaverit;)
  16. Huomenta, vielä tämä aamua taitaa olla, vähän pitkäksi meni kirjoittelen alku.
    Pilvessä on ja kostean näköinen on tie, on voinut vähän sadellakin.
    Perjantai päivä aluillaan, mitään erikoista en tänään tee, torille kyllä menen, jotakin kivaa sieltä katselen, vaikka pakkaseen;)
    Puolukka metsä kohta puolin kutsuu, kuulin junassa eilen, kun mies puhui puhelimeen, kertoi puolukoita olevan runsaasti, puolukka retkeä suunnitteli.
    Ei ole sopivaa kuunnella toisten puheluita, mutta ei ollut salaiseksi varmaan tarkoitettukaan, kun kovalla äänellä jutteli, mihinkäs sitä korvansa laittaa.
    Kurkia oli pelloilla jonkun verran, mutta joutsenia näin vaan yhden, ne varmaan kauemmin viihtyvät meidän ilonamme.
    Noihin yskä vaivoihin en osaa mitään sanoa, en muista koska yskä olisi ollut, nuhaa kyllä joskus on ollut, yskääkin joskus olen pitänyt ja muistelen ettei yhtään mukava ollut.
    Kiisseli niin nopea tekoinen, mutta ei kovinkaan tarpeellinen, se sokeri siinä haitallinen, mutta kyllä sitäkin joskus kaipaa, sanovat että ruuansulatukselle hyvä.
    Samoin sanovat kahvin toimivan.
    Minä laitoin karviaisia ja vattuja hilloksi, siemeniä molemmissa, yritin siivilän läpi puristaa, sain osan siemenistä pois.
    Kääretorttuun ja täytekakkuihin kiva täyte, harvoin vaan niitäkin tulee tehtyä.
    Happo vaivoja väliin minullakin, sain lääkkeen siihen, mutta lopetin kahvin vähemmäksi, on aika hyvin pysynyt hapot kohdillaan, en tarvitse pillereitä.
    Aamulla kaksi mukillista tätä kahvi herkkua ja siihen jääkin.
    Minä mietin patjan vaihtoa, tarjous Sotkassa, tuovat ja vievät vanhat pois, saiskohan itsestään irti tuohon hommaan, aikansa on sänkyni sisältö jo palvellut, aina mielessä tuo vaihto on ollut.
    Onhan se tärkeä tämä pirtin kurkkaaminen, ajattelin vielä ainakin yhden kerran alkuun laittaa, jos sitten jättäisi, hiljaiseksi on mennyt viestittely.
    Hyvää päivää kuitenkin toivotan, ehkä ei suuremmin vettä anna missään suunnassa.
  17. Pilvipoutaiset terveiset täältä maalta, kotiin jo tänään kiiruhdan, siellä kukat odottaa kastelijaa.
    Nuo yskät ovat minua kiertäneet, samoin monia kiusaavat flunssat, en kehu, totean vaan ja olen hyvilläni, ikäviä seuralaisia ovat.
    Olen useasti maininnutkin miten onnellisessa olotilassa elelen, lääkitys minimissä, nuo jalat nyt on ruvenneet änkyröimään, kiusaa tuottavat nekin ja kaiketi se vanheneminen tuo hitautta ja kankeutta muutenkin.
    Särkylääke pillereitä napsin, joskus kuurina, näin on ohjeet annettu ja liikkumista hampaat irvessä.
    En ole tuollaista ruokaa tehnytkään mihin silliä juuresten kanssa laitetaan, pitääpä kokeilla, aina uudet makuelämykset kiehtoo.
    Olen itsessäni huomannut, että ne vanhat äidin jo kotona laittamat ruuat ovat niitä makoisempia, niitä nykyään paljon laittelen, ihan sellaista perine ruokaa.
    Nostan olemataonta hattua sinulle Katleija, kun kuntosalille menit, ei onnistu minulta, perin laiska ja saamaton kaiken tälläisen suhteen olen.
    Olen samaa mieltä "kempeleeltä etelään" kanssasi, kyllä omat pyydystämät kalat maistuisivat, ei vaan ole mahdollisuuksia niitä kalastaa, joskus tytär kuhalla yllättää, kun runsaammin verkosta saavat.
    Olen huomannut lähiympäristössä myös aina jotakin etsittävän ja kyllä itsekin väliin joudun jotakin etsimään, tälläistä se on tämän muistinkin kanssa, ikä ei sitä paranna.
    Joskus ärsyynnyn, kun ihmiset noita kaupan myynti päiviä tuijottavat, esimerkiksi maito kestää keittää vielä viikonkin vanhana, jos purkki on kiinni ollut, päivän vanha piimä kelpaa hyvin juotavaksi, turhaa sipistelyä joissakin asioissa, liha ja kala tietenkin tarkkuutta vaatii.
    Muistan joskus keuhkoistani silloin nuorena, kun kuva jostakin syystä otettiin, lääkärin toiselle lääkärille todenneen, komiat on keuhkot, pieni varjostuma jossakin nurkassa, tokkopa enää samaa lausuntoa tulisi.
    Mutta jospa taas tältä aamulta riittääkin, kohta uusi pirtti olisi kai alkuun laitettava, en tiedä onko aiheellista, katsotaan nyt.
    Ihan etelään sadetta luvattiin, tänne meille vasta viikonlopuksi, sää kyllä viilenee kovasti, syksy se on, hyvää päivää kuitenkin jokaiselle.
  18. Huomenat jälleen, tällä kertaa täältä keskeltä suomea, hirvikärpästen olopaikasta.
    Kamalaa, vaikka huppupäässä kulisi, kyllä niitä päästä vaan löytyy, kovasti inhottavia ovat.
    Eilen jyrähti ukkonen, mutta ei sitten kuitenkaan riehumaan alkanut, vettä reilun anoksen antoi, nyt näyttää kauniina päivä alkavan.
    Helteet kuitenkin tältä kesää ohi, näin kertoi eilen säätieteilijjä, toivottavasti ei pitkää räntäistä syksyä tee.
    Puut on tänä kesänä kasvaneet aivan valtaisasti, joka paikka pensaita ja koivun taimia nousemassa, olisi työttömille töitä, kun vaan rahaa löytyisi millä palkata ja voi olla että ei enemmin intoakaan löytyisi tähän raivaus puuhaan.
    Kyllähän maailma on muuttunut meidän nuoruudesta ja kovaa vauhtia lisää muuttuu, ei meinaa meikä mummo perässä kestää kehityksen mukana.
    Silti pahoinvointi lisääntyy, surullisena katselee noita pakolaisvirtoja, mitä ihmiset joutuvatkaan kärsimään, kuolemaankin paremman elämän toivossa.
    Miksi mikään mahti ei saa näitä taistelivia osapuolia tajuamaan miten kauheita seurauksia sotimisesta onkaan.
    Miksi niin paljon pakolaisten joukossa on nuoria miehiä, eikö heidän juuri olisi maataan puolustettava, tai ainakin näin meillä aikoinaan, sekö meidät sitten loppuen lopuksi pelasti noilta kokemuksilta, näin uskon olevan.
    Moni nuori menetti henkensä, ei pakoon lähtijöitä paljonkaan, vaikka harva sinne taisteluun olisi halunnut mennä.
    Tämä tukehtumis kuolema on kaiken ahneuden huippu, toivottavasti nämä jossakin vaiheessa joutuvat tiukille, jotka tällä tapaa rikkauksia hakevat.
    Voi voi, tulipa nyt vakavaa jutustelua, mutta ei oikein jaksa edes katsella noita ihmispoloja jotka pitkin katuja nukkuvat,
    aivan käsittämätöntä nykyisen kaikkea hyvää ja rikautta pursuvassa maailmassa.
    Hävettää ihan valtavasti, kun ruokaa viskataan hukkaan ja aina vaan maristaan, kuitenkin meillä on hyvä verrattuna tuohon joukkoon mikä turvaa hakee.
    Rauhaisaa auringon kultaamaa koivikkoa katselen, kohta voin astella lähimetsään jos niin haluan, elämä on turvallista ja vaarat hyvin pieniä, ainakin tällä hetkellä, koskaan ei tiedä mihin kaikki tämä liikehdintä johtaa vaikka täällä koto suomessamme.
    En varmaan ole kertonut tästä meidän kissa ystävästämme kesäisin, katselin toista viikkoa sitten miten pää pystyssä kuljetti mielestäni isoa rottaa ja minä kehuin, kohta tuli takaisin ja sama homma, silloin ymmärsin, että pentuja siirsi pois meidän yletymisiltä, poika kissaksi luultu onkin tyttökissa.
    Pentunsa vei niin piiloon, että ei niitä ole löytynyt, mikä onkaan niiden kohtalo talven tullen.
    Kyllä ne äidin vaistot tuolla luonnossakin herää, ymmärsi piilottaa pentunsa pois meidän käsiltä.
    No nyt sitten on turinat pidetty ja katselemaan tätä päivän viettoa.
    Hiljaista tämä pirtin olemassa olo alkaa olla, miten jatkossa käynee, nyt heippa!
  19. Huomenta, melko kauniina päivä alkaa, eilen illalla ukkosti ja satoikin runsaasti.
    Junaan lähtöä tässä laittelen, mutta pikaisesti piti pirttiin kurkata.
    "Sain lemput täältä kerran" miksihän?
    Laulu on minun mielestä juuri tuo mainitsemasi.
    Turussa käynnit on jäänyt minultakin vähiin, joskus kouluaikoina viimeksi, mitä nyt laivaan muutaman kerran sieltä menin.
    Varmaan talon yhteinen sauna tuollainen, kyllä meilläkin tiukkaan jos laitetaan mahtuu 7-8 henkilöä, yksin oikein hyvin sovin;)
    Kolme pientä pakkasta on Katleija ja aivan liikaa niissä tavaraa minun kulutukselle, mutta ahneus vai ahkeruus vaan laittaa niihin sisällystä laittamaan, vai onko se tiukka aika sodan jälkeen vaan mielessä, varastoida pitää;)
    Eilenkin pakastin kukkakaalia ja porkkanoita, tein sen ohjeen piirakankin, minkä Marja-Liisa antoi ja poltin melkein pilalle.
    Kotimaista elokuvaa rupesin katsomaan ja unohdin koko homman, hyvää se taatusti on, kun oikein tekee, kiitos ohjeesta.
    Torilla on nyt kaikki niin halpaa, siksi sitä kai hamstraa;)
    Maan asiat ei taida kovin iloisilta kuulostaa, ei oikein jaksa enää kuunnellakaan, kun ei mitään asiaa kuntoon saada, nuo pakolaistenkin asiat aivan retuperällä, mihin niitä oikein majoitetaan ja miten heidän asiat hoidetaan, kamalaa on lähteä kodista tuntemattomaan.
    Kai ne meidän valitut eduskunnassa hommansa hoitavat, niin hyvin kuin mahdollista on, vaikka väliin huokailemaan pistää.
    Nyt toivotan oikein hyvää ja kaunista päivää, syyskuu aina vähän alakuloa meinaa mieliin tuoda, virallisesti kesä on ohi.
  20. Huomenta, kauniisti alkavaan viikkoon ja viimeistä elokuun päivää tässä aloitellaan.
    Ennen vanhaan se syyskuun eka päivä oli koulujen alkua ja kun kaikki yhtä aikaa alkoi, oli melkoinen kouluihin ryntäys, ei kyllä ostosten suhteen, kuten nykyaikaan on.
    Nyt on kännykästä lähtien oltava jo alakoululaisella ja sitä krääsää ostellaan ennen koulujen alkua monta päivää.
    Hyväksikö lienee, vai miten?
    Tuo Marja-Liisan piirakka porkkanasta on kokeiltava, melkein jo vesi kielelle tulee, varmasti hyvää.
    Pitää torilta hakea porkkanoita, muutenkin raastan pakkaseen porkkanalaatikkoa varten jouluksi, näin pitkälle se ajatus taas lentää, mutta ei sitä huomaakaan, kun jo tämäkin juhla aika koittaa.
    Monen miehen ja naisen ikä kuitenkin sinne on, tiedä ei kukaan onko laatikoita tekemässä, mutta pakkaset täytenä jää kuitenkin jälkeen.
    No jopa nyt matalia aatoksia tässä rustaan, eletään vaan iloisin mielin, päivä kerrallaan.
    Ehdin jo monta kertaa mielessäni pohtia minne meri-kukka on kadonnut, niin niitä meneville menoja siunaantuu, onhan sitä mentävä niin kauan kuin jaksaa.
    Onnea vaan näin myöhäisjunassa syntymäpäivä juhlan johdosta, näitähän ennen pirtissä porukalla vietettiin, kun teitä neitsyitä sattui niin monta, onnea vaan kaikille vieläkin.
    Ukkosesta ei tietoakaan näillä leveyksillä, kyllähän ukkosta edeltävä ilma väsyttää, on ihan huonoa hengittääkin, jyrinän ja salamoinnin jälkeen sade ilman raikastaa.
    Saapa nähdä saammeko kauniin syksyn, viilenee se ilma kuitenkin, pysyisi pitkään kauniina, sitä röntsä keliä ei kauan tarvitsisi pitää.
    Taidanpa nyt lähteä sinne torille ostoksille, sieltä löytyy aina sellainen "eilisen" tiski, missä juurekset vielä aivan kovia ja muutenkin hyviä, 0,50 euroa kilo hintaan, niistä sitten sopii laittaa vaikka mitä ihan kelvollista tuotetta.
    Tein sosekeiton eilen juuri sellaisista juureksista ja olipa hyvää, kurkkujakin säilöön purkitin muutaman purkin.
    Tarkkana sitä pitää olla, kuin porkkana ja nyt sitten porkkanan hakuun, mukavaa ja aurinkoista päivää kaikille;)
    (porkkanasta juttua riitti)
    21. 116 / 128
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt